Juha Rehula /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väliaikaisesti työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia. Ehdotuksen mukaan yliopistot maksaisivat alempaa työnantajan työttömyysvakuutusmaksua vuosina 2010—2011. Esitys liittyy vuoden 2010 alussa voimaan tulevaan yliopistouudistukseen. Nykyisin valtion tilivirastoina toimivista yliopistoista muodostetaan itsenäisiä julkisoikeudellisia laitoksia tai säätiölain mukaisia säätiöitä, minkä seurauksena yliopistoille tulee velvollisuus maksaa työttömyysvakuutusmaksu. Yliopistouudistuksen lähtökohtana on, että yliopistojen talouden tilanne ei heikkene uudistuksessa. Tällä esityksellä pyritään osaltaan turvaamaan yliopistojen taloutta uudistuksen siirtymävaiheessa.

Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 12 §:n mukaan työnantaja, joka tapaturmavakuutuslain mukaan on velvollinen vakuuttamaan työntekijänsä, on velvollinen maksamaan työnantajan työttömyysvakuutusmaksun. Lain 18 §:ssä säädetään työttömyysvakuutusmaksun määrästä sekä perusteista, joiden mukaan työttömyysvakuutusmaksun määrä vahvistetaan vuosittain sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Palkkasummaan perustuva maksun porrastus on laissa selkeä ja täsmällinen.

Ilman tätä nyt käsittelyssämme olevaa lakiehdotusta yliopistojen työnantajan työttömyysvakuutusmaksun määrä vuoden 2009 alun palkkasummalla laskettuna olisi vuonna 2010 noin 40 miljoonaa euroa. Sen sijaan, jos yliopistojen työnantajan työttömyysvakuutusmaksun määrä on alemman prosentin mukainen eli 0,75 prosenttia palkkasummasta, vakuutusmaksu on vuosina 2010—2011 vuositasolla noin 10,5 miljoonaa euroa.

Valiokuntakäsittelyssä ovat Työttömyysvakuutusrahasto samoin kuin työnantajien ja työntekijöitä edustavat keskusjärjestöt vastustaneet tätä esitystä. Kuultavat ovat korostaneet, että työnantajan työttömyysvakuutusmaksun tulee määräytyä yhdenvertaisten periaatteiden mukaisesti kaikkien lain soveltamisalan piiriin kuuluvien työnantajien osalta eikä yksittäisen työnantajan tai työnantajaryhmän taloudellinen tilanne voi olla perusteena poiketa yleisestä maksuvelvollisuudesta.

Hallituksen esityksessä ei ole lainkaan arvioitu esityksen vaikutuksia Työttömyysvakuutusrahaston ja työttömyysetuuksien rahoituksen kannalta. Tätä on pidettävä merkittävänä puutteena esityksessä. Työttömyysvakuutusrahastolta jää esityksen seurauksena vuonna 2010 saamatta maksutuottoja noin 30 miljoonaa euroa. Vaikka vuoden 2011 osalta ei maksun suuruutta vielä ole vahvistettu, voidaan kuitenkin arvioida, että työttömyysvakuutusmaksut tulevat nousemaan vuonna 2011 vähintään 0,2 prosenttiyksikköä. Korotustarvetta on kuitenkin selkeästi tätä enemmän. Kun ylempi maksu yleensä muuttuu alempaa enemmän, voidaan arvioida, että yliopistojen työttömyysvakuutusmaksukertymä jää reilusti yli 30 miljoonaa euroa pienemmäksi kuin mitä sen pysyvän lain mukaan pitäisi olla.

Hallituksen esityksen johdosta Työttömyysvakuutusrahastolta jää vuosilta 2010—2011 saamatta yhteensä yli 40 miljoonaa euroa maksutuottoja. Vajauksen joutuvat kattamaan muut maksuvelvolliset. Työttömyyden yleisen kasvun ohella erityisesti lomautusten kasvu on lisännyt kuluvana vuonna voimakkaasti Työttömyysvakuutusrahaston menoja. Samaan aikaan työllisyyden lasku on johtanut maksettujen palkkojen mukaan määräytyvien Työttömyysvakuutusrahaston maksutuottojen alenemiseen. Alijäämän lisääminen tässä taloudellisessa ja työttömyystilanteessa on työttömyysetuuksien rahoituksen näkökulmasta riskialtista. Työttömyysvakuutusrahaston alijäämä tulee olemaan tänä vuonna noin 550 miljoonaa euroa. Ensi vuodelle hyväksytyssä talousarviossa alijäämän määräksi ennakoidaan noin 575 miljoonaa euroa. Työttömyysvakuutusjärjestelmä velkaantuu siis merkittävästi vuoden 2010 alusta alkaen.

Valiokunta on vastikään mietinnössään ilmaissut huolensa Työttömyysvakuutusrahaston talouden vakaudesta. Valiokunta katsoo, että on tärkeää huolehtia työttömyysvakuutusmaksun järkevästä ja mahdollisimman vakaasta kehityksestä ja välttää maksujen ennakoimatonta nousua. Tästä syystä rahaston suurempaan menoon on syytä varautua ennakolta niin, ettei maksu tulevina vuosina nousisi kohtuuttomasti väestön ikääntyessä ja työssäkäyvien määrän vähentyessä.

Valiokunta pitää erikoisena, että työttömyysetuuksien rahoitusta koskevan lain muutosehdotuksen on valmistellut ja eduskunnalle esitellyt opetusministeriö. Valiokunta toteaa, että hallituksen esitys uudeksi yliopistolaiksi on annettu helmikuussa 2009. Lakiehdotuksesta on sen valmisteluvaiheessa saatu muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön lausunto marraskuussa 2008. Sosiaali- ja terveysministeriön lausunnossa kiinnitettiin opetusministeriön huomiota siihen, ettei ehdotuksessa käsitelty yliopistojen aseman muutoksen vaikutusta työnantajamaksuihin. Lausunnossa huomautettiin tuolloin, että työnantaja, joka on velvollinen tapaturmavakuutuslain mukaan vakuuttamaan työntekijänsä, on myös velvollinen maksamaan työnantajan työttömyysvakuutusmaksun.

Valiokunta pitää epäasianmukaisena, että asian järjestämisessä on viivytelty ja edetty nykyiseen vaiheeseen ennen kuin työnantajamaksujen kattamista on ryhdytty juuri maksuvelvollisuuden alkamisen alla järjestämään väliaikaisella lailla. Valtioneuvostolla on ollut ainakin vuosi aikaa varautua nyt syntymässä olevaan tilanteeseen. Nyt esitys on annettu eduskunnalle kiireellisenä erittäin lyhyellä aikataululla maksuvelvollisuuden alkaessa vuoden 2010 alusta, jolloin vaihtoehtoisia tapoja lakiehdotuksen sinänsä tärkeän tavoitteen eli yliopistojen talouden turvaamiseksi ei edes ole voitu eduskuntakäsittelyn aikana enää hakea. Valiokunta kiinnittää valtioneuvoston huomiota siihen, että hallituksen esitykset annetaan eduskunnalle ajoissa, jotta niiden asianmukaiselle käsittelylle on ja jää riittävästi aikaa.

Valiokunta hyväksyy hallituksen esityksen siihen työttömyysvakuutuksen rahoitukseen liittyvistä ongelmista huolimatta yliopistouudistuksen siirtymävaiheen järjestelynä. Valiokunta katsoo, että yliopistojen taloudellinen tilanne pitää vuoden 2011 jälkeen turvata niin, että yliopistot voivat hoitaa työnantajavelvoitteet aivan samalla tavoin kuin muiden työnantajien on hoidettava riippumatta työnantajan mahdollisista rahoitusvaikeuksista.

Tähän mietintöön on jätetty hylkäysesityksen sisältävä vastalause.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Olen yksi valiokunnan puheenjohtajan puheensa lopuksi mainitseman vastalauseen allekirjoittajista ja kiitän valiokunnan puheenjohtajaa siitä, että hän esitteli vastalauseen keskeisimmän sisällön. Tämä on nimittäin historiallinen — tai en tiedä, onko tämä nyt aivan historiallinen, mutta ainakin minun täälläolourani aikana historiallinen — mietintö siinä mielessä, että siinä on hallituksen esitykseen myönteisesti kohdistuvaa sisältöä täsmälleen yksi lause ja päätösehdotus.

Se ainoa mietinnön myönteinen lause on tämä viimeisen kappaleen lause: "Valiokunta hyväksyy esityksen — siihen työttömyysvakuutuksen rahoitukseen liittyvistä ongelmista huolimatta — yliopistouudistuksen siirtymävaiheen järjestelynä". Ja sitten se kohta: "- - lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana." Muu osa tästä mietinnöstä on erittäin painavaa kritiikkiä. Itse asiassa tekisi mieli sanoa, että tämä mietinnön sisältö on paljon parempi vastalauseena kuin tämä varsinainen vastalauseen teksti. Kaikella kunnioituksella vastalauseen tekstin kirjoittajaa kohtaan, mutta tässä on perusteellisemmin ja vakuuttavammin esitelty kaikki ne puutteet, jotka tähän lakiesitykseen liittyvät, ja siksi niitä minun ei tarvitse ryhtyä käymään läpi. Lukekaa mietintö. Siis tämä on uskomaton esitys.

Me äänestimme valiokunnassa siitä, lähetetäänkö tämä perustuslakivaliokuntaan lausunnolle vai ei. Hävisimme. Mutta epäilen, että hallituspuolueiden edustajat valiokunnassa tunsivat kyllä sisimmässään kohtuullista lämpöä sille, että tämä olisi voitu perustuslakivaliokunnassa käsitellä. Ihmettelenkin hieman sitä, miksi puhemiesneuvosto ei lähettänyt tätä perustuslakivaliokuntaan lausunnolle.

Tästähän käytiin erään toisen lakiesityksen eli yliopistojen apteekkien verotusta koskevan lakiesityksen yhteydessä jo varsin laaja ja perusteellinen ja tiukkakin keskustelu, ja siinä keskustelussakaan en kuullut, että kukaan tässä salissa sen paremmin hallitus- kuin oppositiopuolueitten edustajistakaan olisi sanonut, että tämä on hyvä lakiesitys. Tällä toki poistetaan ongelma, joka on korjattava, mutta se ongelma olisi tietysti ratkaistavissa paljon helpommin sillä tavalla, että budjettiin lisättäisiin nyt ne puuttuvat 54 miljoonaa, koska ilmeisesti 6 miljoonaa siellä nyt tähän tarkoitukseen on, mutta kun puute on 60 miljoonaa. Ja tässähän siirretään valtiolle kuuluvien velvoitteitten, siis yliopistoille kuuluvien velvoitteitten maksu muitten yritysten tehtäväksi. Se nyt ei kyllä ole pelkästään perustuslaillisesti arveluttavaa puhumattakaan siitä, että kaikilla muilla tavoin se on äärimmäisen arveluttavaa. Tämä on valitettava osoitus siitä, miten heikosti koko yliopistolaki on valmisteltu, kun siinä tämän tyyppisiä ongelmia oli tietysti useampiakin, mutta tämä on kyllä niitten manifestoituma.

Arvoisa puhemies! Tästä voisi sanoa vaikka mitä, mutta en sano muuta kuin että arvoisat hallituspuolueitten kansanedustajat, arvoisat oppositiokansanedustajat, lukekaamme kaikki yhdessä vielä kerran tämä valiokunnan mietintö ja päätykäämme sille kannalle, jolla me kaikki sisimmässämme olemme. Tämä lakiesitys pitää hylätä, ja sitä tulemme esittämään toisessa käsittelyssä, jolloin tähän hylkäämiseen meille kaikille myöskin syntyy mahdollisuus.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Totta on, että Työttömyysvakuutusrahasto menettää 60 miljoonaa kahden vuoden aikana tämän lain myötä, mutta valtioneuvostohan on sitoutunut turvaamaan rahaston maksuvalmiuden kaikissa oloissa, joten kyllä tämä vastalause on täysin tarpeeton. Kaikki nämä moitteet, mitä ed. Erkki Virtanen tässä sanoo, kyllä sanottu tässä mietinnössä. Ja mistä ed. Virtanen sitten olisi ottanut nämä rahat? Hän olisi ottanut ne budjetista, mutta jos niitä ei ole budjetissa, niin parashan se on, että kuitenkin yliopistot pystyvät turvaamaan toimintansa tämän esityksen myötä.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Minä nyt varmuuden vuoksi luen ed. Asko-Seljavaaralle mietinnön viimeisen kappaleen viimeisen lauseen: "Valiokunta katsoo, että yliopistojen taloudellinen tilanne pitää vuoden 2011 jälkeen turvata niin, että yliopistot voivat hoitaa työnantajavelvoitteet aivan samalla tavoin kuin muidenkin työnantajien on hoidettava riippumatta työnantajan mahdollisista rahoitusvaikeuksista."

Ed. Asko-Seljavaara, ei tämä periaatteellinen tilanne tässä muutu mihinkään vuoden 2011 jälkeen, ja kyllä se tosiasia vaan on niin, että se vaje, joka syntyy Työttömyysvakuutusrahastoon, pitää voimassa olevien säännösten mukaan hoitaa muitten yritysten eikä valtion toimesta. Silloin se tarkoittaa sitä, että valtio siirtää velvoitteensa toisten maksettavaksi, ja se on perustuslaillisesti äärimmäisen arveluttavaa.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tämän lakiesityksen käsittelyn aikana on tullut sellainen kuva, että hallitus on yliopistouudistuksen yhteydessä yksinkertaisesti unohtanut sen, että siinä vaiheessa, kun yliopistoista tulee itsenäisiä julkisoikeudellisia laitoksia tai säätiölain mukaisia säätiöitä, niin niille tulee myös nämä työnantajavelvoitteet työttömyysvakuutusmaksu mukaan lukien. Ja sitten on tuotu hyvin nopeassa tahdissa eduskunnalle tällainen esitys, joka tuntuu hihasta vedetyltä, ja myös ilmeisesti on hallituspuolueen edustajia käskytetty vain viemään se nopeasti läpi.

Edelleenkin ihmettelen sitä, kun tämä lakiesitys selvästi sotii työnantajien keskinäistä tasavertaisuutta vastaan ja siten myös on vaivalloisesti perusoikeuksien kanssa yhteen sovitettavissa, miksi tätä ei voitu edes perustuslakivaliokunnan käsittelyyn saattaa. Todellakin lakiesitys asettaa eri työnantajat keskenään eriarvoiseen asemaan. Ei voi olla niin, että työnantajan rahapula olisi syy siihen, että työnantaja vapautetaan näistä maksuista. Meillä on tällä hetkellä monia muitakin säätiöitä, julkisoikeudellisia yhteisöjä tai julkisoikeudellisia laitoksia ja monia muita työnantajia, joilla on taloudellisia vaikeuksia.

Tuossa äsken puhuttiin Finnairin vaikeuksista, ja kyllä siellä vaan joudutaan ne työnantajamaksut maksamaan. Sen vuoksi pidän tätä täysin epäonnistuneena esityksenä. Toki yliopistojen taloustilanne on turvattava, mutta se olisi tullut turvata budjettirahoituksen kautta.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästähän käytiin oikeastaan jo pientä lämmittelykeskustelua muutama päivä sitten toisen lain yhteydessä, ja kyllä silloin on jo todettu, että tämä linja on täysin väärä. Tämä täytyy toistaa myös tässä yhteydessä.

Täällä äsken ed. Asko-Seljavaara — kuulin sen tuolla huoneessani kun kuuntelin — puhui, että eihän tässä ole mitään ongelmaa ja vastalause on turha. Olen kyllä käsittänyt niin päin, että tämä koko mietintö on vähän niin kuin vastalause tässä asiassa. Menettely on huono, ja mikä huomattavinta, tässä kolikossa on myös toinen puoli. Tällä ei myöskään turvata millään tavalla yliopistojen asemaa muuta kuin väliaikaisesti. Hallitus on pettänyt lupauksensa myös yliopistokentälle, eli sieltä puuttuu nyt usea kymmen miljoonaa euroa tulevaisuudessa rahoitusta, jotka luvattiin hoitaa tämän yliopistouudistuksen yhteydessä. Perusrahoituksesta tulee puuttumaan kymmeniä miljoonia euroja, mikä on hirveä petetty lupaus.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Todellakin sanoin, että tässä mietinnössä on sanottu kaikki se, mitä tästä asiasta voidaan sanoa, ja sen takia tämä vastalause on täysin turha. Muiden työnantajien maksujahan ei tämän lain mukaan nosteta.

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sen verran kommentoin valiokunnan varapuheenjohtajan ed. Asko-Seljavaaran puheenvuoroa, että meidän mietinnöstämme puuttuu yksi arviointi, ja se on se arviointi, joka ei kuulu sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. Se arviointi olisi pitänyt ehtiä kyetä tekemään perustuslakivaliokunnassa. Olen oppinut täällä vuosien varrella joitakin asioita, ja yksi niistä on se, että kun tilanne on hankala, perustuslakivaliokunta kirjoittaa: ei ole vaivatta sopusoinnussa perustuslain kanssa. En ole juristi enkä ole ollut perustuslakivaliokunnan jäsen, niin etten täysin tiedä sitä prosessia, mitä siellä tapahtuu, mutta sanonpa nyt näin hallintoihmisenä ja byrokraattina, että tämä esitys ei ole vaivatta sopusoinnussa työnantajien yhdenvertaisuusperiaatteen kanssa. Tämä on voitava tässä yhteydessä sanoa ääneen. Tämä on voitava sanoa ääneen tilanteessa, jossa tällä lailla turvaamme yliopistojen rahoituksen. Minä luotan hallitukseen, että se rahoitus on turvattu jatkossakin. Mutta kun se pysyvä lainsäädäntö tulee tänne, tämän kaltaisia esityksiä tällaisella kiireellä ei saa eduskunnalle tuoda.

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Asko-Seljavaaralle: Mietinnössä on todellakin aivan rehellisesti mielestäni kerrottu nämä ongelmat, jotka tähän liittyvät, mutta se oikea johtopäätös puuttuu eli se, että tämä esitys on hylättävä. Se on se vastalauseen oleellinen sisältö, ja sen vuoksi vastalause jätettiin. Muistutan vielä, että valiokunnassa äänestettiin siitä, lähetetäänkö tämä esitys perustuslakivaliokuntaan käsiteltäväksi. Itse tein sen esityksen, ja hallituspuolueen edustajat äänestivät perustuslakivaliokuntaan lähettämistä vastaan.

Ed. Rehulan tuskaa ymmärrän hyvin, koska ilmeisesti hallituksen taholta on paimennettu niin, että tämä vain pitää viedä nyt nopeasti läpi. Mutta kyllä tämä on häpeä koko eduskuntalaitokselle, jos me teemme sellaista lainsäädäntöä, joka ilmiselvästi on perustuslain vastaista ja jota ei asianmukaisesti käsitellä perustuslakivaliokunnassa niin kuin se kuuluisi käsitellä.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Oman vastauspuheenvuoroni sisältö on varmasti aivan identtinen sen kanssa, mitä ed. Räsänen sanoi juuri. Sehän tässä, arvoisa ed. Asko-Seljavaara, onkin se ongelma, että vaikka tämä mietintö on hyvin kriittinen, niin se johtopäätös on väärä. Eli siis johtopäätöksenhän pitäisi nimenomaan olla, että tällaista lakia ei ikimaailmassa pitäisi täällä mennä hyväksymään. On äärimmäisen tärkeää huomata, että esimerkiksi valiokunnan puheenjohtaja ed. Rehula puhui todella kriittisen, asiallisen puheenvuoron, ja toivoisin, että häntä kuunneltaisiin myös tässä. Se on merkillepantavaa. En tiedä, onko historiassa usein tällaisia tilanteita ollut, että ei ole vaivatta sopusoinnussa perustuslain kanssa eikä ole vaivatta sopusoinnussa minkään normaalin käytännön kanssa. On se aivan käsittämätöntä, että ei ole haluttu perustuslakivaliokunnalta kysyä kantaa tähän.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaatii kyllä erittäin laajaa mielikuvitusta ja suorastaan fantasiaa parhaimmillaan, että pystyy todistamaan, että tässä ei toteutettaisi epätasa-arvoisuutta työnantajien kesken. Kun nimenomaan sanotaan, että niin tehdään, niin silloin tehdään. Se jo esittelyssä sanotaan, että möhlitään sen kun kerkii, kerta kaikkiaan, ja se johtuu siitä vaan yksinkertaisesti, että kun on ruvettu möhlimään, niin möhlitään loppuun saakka.

Kari Kärkkäinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Perustuslakivaliokunnan jäsenenä en malta olla puuttumatta, ja kun kuulin tuon ed. Rehulan puheenvuoron, niin kyllä ihmettelen sitä, että täällä sanotte, että tämä asia pitäisi tutkia perustuslakivaliokunnassa, mutta valiokunnassa te vastustitte tuota ajatusta. Tämä tuntuu kyllä kieltämättä häpeälliseltä koko talolle tämä järjestelmä.

Minusta on erittäin perusteltua tuo ed. Virtasen puheenvuoro, ja ed. Räsänen on puhunut tästä, että tämä lakiesitys tulisi hylätä.

Ed. Asko-Seljavaara sanoi äsken, että budjetti on päätetty, mutta budjetti päätetään ensi viikolla eduskunnassa ja meillä on vielä mahdollisuuksia vaikuttaa tuohon asiaan, ja toivon, että tämä tosiaan tehdään.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tämä keskustelu jo osoitti sen, miten ristiriitaisesta laista on kyse, ja oikeastaan osoittaa myös sen, että sekä hallituspuolueiden että oppositiopuolueiden edustajat ovat periaatteellisesti kaikki samaa mieltä asiasta, mutta loppupäätelmä tästä asiasta on meillä erilainen.

Valiokuntamme puheenjohtaja, ed. Rehula kävi jo läpi tätä valiokunnan mietintöä ja niitä kysymyksiä, ja puutun vielä muutamaan kohtaan tässä asiassa.

Arvoisa puhemies! Hallitus esittää siis yliopistojen työttömyysvakuutusmaksun väliaikaista alentamista sillä perusteella, että se turvaisi yliopistojen taloudellista tilannetta yliopistouudistuksen läpiviennin aikana. Muistamme varmasti hyvin viime keväältä, miten hallituksen nopeasti voimaan ajama yliopistouudistus jätti ilmaan monia avoimia kysymyksiä. Yksi suuri huolenaiheemme oli yliopistojen perusrahoituksen turvaaminen uudistuksen yhteydessä. Varmasti kaikkien yhteinen toive on, että yliopistouudistusta voitaisiin viedä eteenpäin niin, että opetuksen taso ja työsuhteet voidaan turvata. Pelkät toiveet eivät kuitenkaan riitä. Tarvitaan myös hyvää lainvalmistelua, toimeenpanoa ja riittävää rahoitusta. Nyt näin ei kuitenkaan tapahdu.

Yliopistolain hyväksymisen jälkeen tulee jatkuvasti tipoittain erilaisia lakiesityksiä, jotka heikentävät yliopistojen tilannetta. Yliopistot elävät hyvin epävarmaa aikaa tällä hetkellä. Tämä lainsäädäntöesitys osaltaan vaikeuttaa myös yliopistojen taloudellista ja toiminnallista suunnittelua ja yliopistolain tulevaisuuden kehittämistä.

Jo marraskuussa 2008 sosiaali- ja terveysministeriö huomautti, ettei yliopistolain valmistelussa ole huomioitu työnantajamaksujen muutoksia. Varautumisaikaa olisi ollut yllin kyllin, mutta nyt tämä epämääräinen lakiesitys tuotiin nopeasti valmisteltuna opetusministeriön kautta eduskuntaan, ja käsittely oli niin tiukasti aikataulutettu sosiaali- ja terveysvaliokunnassakin, ettei edes perustuslakivaliokunnan lausunnolle ollut aikaa, vaikka näin olisi ehdottomasti pitänyt tehdä. Ei ole ihme, että edustajat valiokunnan puheenjohtajaa myöten ovat käärmeissään tästä esityksestä. Mietintö on erittäin kriittinen, mutta kuitenkin valiokunta päätyy kannattamaan hallituksen huonoa esitystä. Oppositio päätyi samoista syistä esittämään lain hylkyä.

Arvoisa puhemies! Valiokuntakuulemisessa kävi erittäin selväksi, että tätä esitystä vastustavat niin työnantaja- ja työntekijäjärjestöt kuin myös työttömyysvakuutusrahastokin. Kuultavat ovat korostaneet, että työnantajan työttömyysvakuutusmaksun tulee määräytyä yhdenvertaisten periaatteiden mukaisesti kaikkien työnantajien osalta. Yksittäisen työnantajan taloudellinen tilanne ei voi olla perusteena poiketa yleisestä maksuvelvollisuudesta. Sehän romuttaisi koko järjestelmän, söisi sen uskottavuuden ja luotettavuuden.

Tällä hetkellä laki on erittäin yksiselitteinen. Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain mukaan työnantaja, joka on velvollinen vakuuttamaan työntekijänsä tapaturmavakuutuslain perusteella, on velvollinen myös maksamaan työnantajan työttömyysvakuutusmaksun, jonka määrä vahvistetaan vuosittain asetuksella. Maksuperusteet ovat laissa selkeästi ja täsmällisesti määrätyt. Ensi vuonna työnantajan maksu on 0,75 prosenttia palkasta noin 1 800 000 euron palkkasummasta ja sen ylittävältä osalta 2,95 prosenttia. Tämän selkeän määritelmän mukaisesti yliopistoihin tulee soveltaa ylempää prosenttia, ja sen mukaisesti vakuutusmaksu olisi ensi vuonna noin 40 miljoonaa euroa.

Kuitenkin hallituksen nyt tekemän esityksen mukaan yliopistot maksaisivat alemman prosentin mukaista maksua ensi ja seuraavana vuonna, jolloin kulut olisivat runsaat 10 miljoonaa euroa. Kahden vuoden aikana esitys söisi työttömyysvakuutusrahaston maksutuloa yhteensä 60 miljoonalla eurolla. Ongelmana on myös, että palkansaajien ja työnantajien työttömyysvakuutusmaksun muutokset on nykylain mukaan määrättävä niin, että ne jakautuvat palkansaajan ja työnantajan keskimääräisen työttömyysvakuutusmaksun välillä tasan.

Hallituksen nyt tekemä esitys johtaa ristiriitaan tämän periaatteen kanssa, sillä se tarkoittaisi työnantajan keskimääräisen maksun pienempää korotusta verrattuna palkansaajan maksuun. Jos yliopistojen maksu on vuonna 2011 jo etukäteen määrätty alemman maksun mukaisesti, työttömyysvakuutusrahaston tulisi korottaa muiden työnantajien maksuja niin, että keskimääräinen maksu nousisi riittävästi suhteessa palkansaajan maksuun.

Arvoisa herra puhemies! Työttömyysvakuutusmaksujen tarkoituksena on turvata työttö-myysetuuksien maksaminen, mutta hallitus käyttää työttömyysvakuutusmaksuja huonoon politiikkaansa, tässä tapauksessa vaillinaisesti rahoitetun yliopistouudistuksen paikkaamiseen.

Moni yritys ja julkisoikeudellinen laitos on parhaillaan suurissa taloudellisissa vaikeuksissa, ja niiden on varmasti vaikea ymmärtää, mikseivät ne voisi saada vastaavaa maksun huojennusta, vaikka ne täyttävät samat asialliset edellytykset veronmaksukyvyn näkökulmasta. Nythän muut maksuvelvolliset itse asiassa joutuisivat maksamaan yliopistolta saamatta jäävät maksuosuudet, vaikka niiden palveluksessa olevan henkilöstön työttömyysturva on identtinen. Vakuutusperiaatetta ei siis tässä sovelleta. Mutta hallitukselle tällainen erioikeuksiin perustuva politiikka ja etuoikeutettujen ryhmien luominen tuntuu sopivan erittäin hyvin. Epäoikeudenmukaiset lait ja yhteiskunnan eriarvoistuminen ovat tämän hallituksen erityisosaamista, valitettavasti.

Arvoisa herra puhemies! Lakiesitys olisi vaatinut ehdottomasti perustuslakivaliokunnan käsittelyn ja arvion siitä, kohteleeko lakiesitys eri toimijoita perustuslain mukaan yhdenvertaisesti ja oikeudenmukaisesti. Toivoisin, että puhemiesneuvosto pohtisi ennen asian toista käsittelyä vielä kerran, vaatisiko lakiesitys perustuslakivaliokunnan käsittelyä.

Arvoisa puhemies! Toisin kuin valiokunnan enemmistö, elikkä hallituksen edustajat, katsomme, että yliopistojen taloudellinen tilanne pitää jo nyt turvata niin, että yliopistot voivat hoitaa työnantajavelvoitteet aivan samalla tavoin kuin muidenkin työnantajien on tehtävä, riippumatta mahdollisista rahoitusvaikeuksista. Emme hyväksy hallituksen menettelytapoja emmekä lakiesitystä. Tulemme lain toisessa käsittelyssä esittämään sen hylkäämistä.

Antti Vuolanne /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Äskeisessä puheenvuorossa voimakkaasti vedottiin siihen, että vielä pohdittaisiin mahdollisuutta asian tutkimiseen perustuslakivaliokunnassa. Itse perustuslakivaliokunnan jäsenenä näkisin asian siten, että mikäli tällaisia pyyntöjä kovasti on, niin on mieluummin perusteltavissa se, että asia tutkitaan, kuin että siitä niin paljon sitten työmäärä lisääntyisi tai vahinkoa olisi, jos se perustuslakivaliokunnan toimintaa vielä sitten kuormittaisi.

Yhdenvertaisuus tai eri toimijoiden laittaminen erilaiseen asemaan ja sen vaatimat erityiset perustelut ovat aina tutkimisen arvoisia asioita, mutta niilläkään ei kovin pitkälle voi sitten lainsäädännön sisältöä ohjata, vaan edelleen lainsäätäjällä on melko laajat mahdollisuudet ohjata lakien sisältöä.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Todellakin ed. Anneli Kiljunen oli aivan oikeassa, kun hän sanoi, että tämä laki takaa nyt vaillinaisesti rahoitetun yliopistouudistuksen. Senhän me olemme tässä mietinnössä sanoneet. Mutta vastaavia rahoituksia on tapahtunut muun muassa työnantajamaksujen poistamisen yhteydessä Kainuun kokeilusta tai saaristoalueiden kuntien verohelpotuksista. Sitten meillä on vielä valtion verotulon tasaukset, jotka vievät rahaa pois kunnilta, niin että kyllä monta samantapaista asiaa tapahtuu tässä maassa.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan kuten ed. Anneli Kiljunen äsken totesi, esitys olisi toteutuessaan hyvin epäoikeudenmukainen eri työnantajia kohtaan. Lukuisat yritykset sekä julkisoikeudelliset laitokset kärsivät taloudellisista vaikeuksista, joihin ne eivät saa apua minkäänlaisten maksujen huojennusten muodossa. Yliopistoja ei tule asettaa tässä asiassa erityisasemaan.

Yhdyn vastalauseessa esitettyyn näkemykseen, jonka mukaan yliopistojen taloudellinen tilanne on jo nyt turvattava siten, että yliopistot voivat hoitaa työnantajan velvoitteensa samoin kuin muutkin työnantajat joutuvat omansa hoitamaan.

Krista Kiuru /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva esitys on erittäin epäoikeudenmukainen, sillä se kohtelee eri työnantajia eri tavalla. Siksi on perusteltua, niin kuin ed. Anneli Kiljunen vaati, että asia tutkittaisiin vielä kerran perustuslakivaliokunnassa. Lisäksi on todettava, että tuntuu kovin kummalliselta ajatella, että meidän pitäisi näiden maksujen nimissä rahoittaa yliopistouudistusta. Sellainen väite tuntuu kovin pöyristyttävältä, sillä yliopistouudistusta pitäisi rahoittaa osana opetusministeriön toimintaa. Tämä uudistuksen resurssien riittämättömyys olisi pitänyt huomioida jo silloin, kun yliopistolakia täällä eduskunnassa on käsitelty.

Näin jälkikäteen on pöyristyttävää, että me toisen hallintoalan rahoituksella paikkaamme niitä virheitä, joita tehtiin silloin. Ja haluan huomauttaa, että me olemme omalta osaltamme sitä korjaamassa seuraavan vuoden budjettia ajatellen. Olemme esittämässä 21:tä miljoonaa julkisoikeudellisten yliopistojen rahoituksen turvaamiseksi.

Hannakaisa Heikkinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Käsillä oleva hallituksen esitys yliopistojen maksaman työnantajan työttömyysvakuutusmaksun väliaikaisesta alentamisesta on valitettava esimerkki epäasiallisesta lainvalmistelusta.

Ensinnäkin on erikoista, että valmisteleva ministeriö on opetusministeriö, vaikka laissa käsitellään työttömyysetuuksia.

Toiseksi on outoa, että vasta juuri hiukan ennen kuin yliopistojen velvollisuus maksaa työttömyysvakuutusmaksuja on alkamassa, aletaan kiireellä järjestää työnantajamaksujen kattamista väliaikaisella lailla. Valtioneuvostolla olisi ollut ainakin vuosi aikaa varautua tilanteeseen, koska hallituksen esitys uudeksi yliopistolaiksi annettiin jo tämän vuoden helmikuun lopussa. Maksuvelvollisuus alkaa ensi vuoden alusta, ja laki on eduskunnassa vasta nyt. Tällä aikataululla ei ole ollut mitään realistisia mahdollisuuksia miettiä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa vaihtoehtoisia tapoja yliopistojen talouden turvaamiseksi.

Iso puute hallituksen esityksessä on ollut se, että siinä ei ole ollenkaan arvioitu sitä, miten esitys vaikuttaa Työttömyysvakuutusrahastoon ja työttömyysetuuksien rahoitukseen. Tämän esityksen seurauksenahan Työttömyysvakuutusrahastolta jää saamatta maksutuottoja vuonna 2010 noin 30 miljoonaa euroa ja seuraavana vuonna vähintään saman verran, todennäköisesti enemmänkin. Yhteensä Työttömyysvakuutusrahastolta siis häviää yli 60 miljoonaa maksutuottoja. Tämän vajauksen maksavat muut maksuvelvolliset.

Työttömyysvakuutusjärjestelmä tulee velkaantumaan tuntuvasti vuodesta 2010 alkaen. Onkin tärkeää, että rahaston menoihin varaudutaan ennakolta, etteivät maksut kohtuuttomasti nouse väestön ikääntyessä ja huoltosuhteen heiketessä. Valtion tulee vastata Työttömyysvakuutusrahaston maksuvalmiudesta myös ensi vuoden jälkeen, niin kuin se on luvannut asian taata ensi vuonna.

Arvoisa puhemies! Sinänsä esityksen tavoite on tärkeä eli turvata yliopistojen talous yliopistouudistuksen siirtymävaiheessa. Vuoden 2011 jälkeen yliopistojen taloudellinen tilanne pitää kuitenkin turvata niin, että ne voivat hoitaa työnantajavelvoitteet samalla tavoin kuin muutkin työnantajat riippumatta työnantajan mahdollisista rahoitusvaikeuksista.

Valiokuntamme mukana tuen esitystä tässä tilanteessa, mutta jatkossa todella toivoisin parempaa lainvalmistelua sekä riittävästi aikaa valiokuntakäsittelyyn.

Satu Taiveaho /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Anneli Kiljunen edellä kuvasikin jo vahvasti tätä lakia, ja olemme päätyneet hylkyesitykseen lain osalta. Tämä laki ei ole asianmukainen siltä osin, että yliopistoja tuetaan näin työttömyysturvajärjestelmän kautta eli työttömyysvakuutusmaksuja alennetaan. Tämä on periaatteellisesti iso asia, että on lähdetty tälle tielle, että tätä rahoitusvajetta työttömyysturvajärjestelmän kautta paikataan, ja emme voi tätä hyväksyä.

Tämä yliopistojen rahoitusvaikeus olisi pitänyt ratkaista ilman muuta yliopistojen perusrahoituksen korotuksen kautta turvaamalla riittävä rahoitus sillä tavoin. Esitys todella, niin kuin edellä on tuotu esiin, heikentää Työttömyysvakuusrahaston maksuvalmiutta ja taloutta. Hallituksen esityksen hyväksyminen johtaa siis yli 60 miljoonan euron vajaukseen Työttömyysvakuutusrahaston taloudessa.

Myös, kuten edellä puhujat ovat tuoneet esiin, tämä asettaa työnantajat hyvin eriarvoiseen asemaan, ja olisi kyllä ollut tarpeen, että tässä yhtey-dessä olisi ollut perustuslakivaliokunnan arvio asiasta myös käytössä.

Näillä perustella siis esitämme tämän lain hylkäämistä.

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Haluan aluksi kiittää valiokunnan puheenjohtajaa hyvin rehellisestä otteesta tämän lain esittelyssä tässä salikäsittelyssä. Nimittäin meille kenellekään ei jäänyt epäselväksi, kuinka kriittisesti valiokunnan jäsenet ovat tähän käsittelyssä olevaan lakiin suhtautuneet.

Minusta valiokunnan jäsenet ovat oikeassa. On pöyristyttävää suorastaan, että tehty yliopistouudistus tullaan rahoittamaan nyt esitetyllä tavalla. On aivan ihmeellistä, etteivät aikoinaan opetusministeriö ja ministeri itse heränneet siihen, että rahoituspohjasta puuttuu huomattava summa, ja tätä kautta asiaan olisi puututtu jo ajoissa. Nyt näyttää siis siltä, että uudistuksen vaatimat resurssit eivät ole riittäviä ja rahoitus tullaan löytämään työttömyysvakuutusmaksujen alenemisen kautta.

Vaikka kysymyksessä onkin väliaikainen laki seuraavalle ja sitä seuraavalle vuodelle, tuntuu, että tämä asettaa nyt maksun maksajat hyvin eriarvoiseen asemaan. Yliopistoilla pitää olla velvollisuus maksaa työttömyysvakuutusmaksuja siinä kuin kaikilla muillakin tahoilla, ja siksi olisi pitänyt rahoittaa vaje aivan toisella tavalla kuin nyt käsittelyssä oleva esitys antaa ymmärtää.

Lisäksi on outoa, että työttömyysvakuutusmaksuja koskevaa lakia on valmistellut siis opetusministeriö, jonka toimialaan työttömyysvakuutusmaksut eivät ollenkaan kuulu.

Olen erittäin huolissani myös siitä, että esitetyllä lailla tehdään erittäin suuri lovi Työttömyysvakuutusrahaston pohjaan. Tuntuu kummalliselta, että työttömyysvakuutusmaksuja jää nyt saamatta 30 miljoonaa vuodessa ja väliaikaisen lain kautta se tarkoittaa noin 60 miljoonan menetystä Työttömyysvakuutusrahaston pääomaan.

Kun me samaan aikaan tiedämme, että työttömyysvakuutusjärjestelmä velkaantuu erittäin kovalla vauhdilla, niin kyllä tuntuu moraalisesti erittäin pahalta ja epäoikeudenmukaiselta se, että me nyt ylipäänsä käsittelemme vastaavaa esitystä, joka täällä tänä iltana on.

Arvoisa puhemies! Yliopistojen maksujen pitäisi siis mennä aivan normaalilla tavalla niin kuin kaikkien muidenkin työnantajien maksujen, ja meidän pitäisi ehdottomasti hylätä tämä esitys, jota me tänään täällä käsittelemme.

Kari Kärkkäinen /kd:

Arvoisa puhemies! 11 vuotta on tässä talossa tullut kohta olluksi, ja en ole 11 vuoteen nähnyt tällaista mietinnön ja, voi sanoa, päätösehdotuksen ristiriitaa. Mielenkiinnolla luin tämän läpi ja tosiaan suorastaan hämmästyin. Huomenna me olemme perustuslakivaliokunnassa kokoontumassa 9.30, ja ed. Vuolanteen kanssa puhuin juuri, että muiden asioiden yhteydessä ei voi olla ottamatta esille tätä asiaa. Toivoisin, että puhemiesneuvosto ed. Kiljusen esittämällä tavalla voisi vielä ennen toista käsittelyä miettiä sitä, pitäisikö tämä laki lähettää perustuslakivaliokuntaan.

Valiokunta itse lausuu muun muassa näin: "Valiokunta pitää epäasianmukaisena, että asian järjestämisessä on viivytelty ja edetty nykyiseen vaiheeseen ennen kuin työnantajamaksujen kattamista on ryhdytty juuri maksuvelvollisuuden alkamisen alla järjestämään väliaikaisella lailla. Valtioneuvostolla on ollut ainakin vuosi aikaa varautua tilanteeseen. Nyt esitys on annettu eduskunnalle kiireellisenä erittäin lyhyellä käsittelyaikataululla maksuvelvollisuuden alkaessa jo vuoden 2010 alusta."

Minusta tämä on asia, johon on tosiaan puututtava vielä perustuslakivaliokunnassa.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Todella, budjetin yhteydessä on selkeästi noussut esille tämä vaje, joka liittyy työnantajan työttömyysvakuutusmaksuun, eli silloin kun yliopistot ehdotettiin muutettaviksi itsenäisiksi julkisoikeudellisiksi laitoksiksi, ei huomioitu tätä rahoitusta, ja nyt jälkeenpäin siihen on sitten yritetty löytää ratkaisua. On hyvä, että sosiaali- ja terveysvaliokunta on tehnyt kriittisen mietinnön, mutta ristiriitaista on se, että johtopäätös ei etene siihen, että perustuslakivaliokunta olisi antanut lausunnon ja olisi siltä osin voitu saada vastaus tähän, mikä on noussut, tähän tasa-arvokysymykseen, yhdenvertaisuuskysymykseen, ja tehty sitten sen jälkeen päätös tästä.

Sivistysvaliokunta käsitellessään tätä asiaa totesi, että budjettiriihen yhteydessä hallitus päätti, että uusimuotoisille yliopistoille syntyvän työttömyysvakuutusmaksujen maksuvelvoitteen lykkäämistä selvitetään, ja tämähän on ollut budjettiriihessä sellaisena, että tätä todella selvitetään, että tavoitteena on ollut saada asiasta selkeä säädös ja löytää ratkaisu, siis budjettiriihen yhteydessä jo. Nyt tietysti on ikävä, että sitä selvitystä sen budjettiriihen kannanottojen myötä ei ole sitten tehty, ja tietysti ongelmallistahan tässä on, että on kyse kolmen ministeriön toimialaan kuuluvasta asiasta. Säädöksen valmistelu on ollut tietenkin haasteellista, mutta siitä huolimatta se olisi pitänyt tehdä, ja vaikka on ollut kiire, tähän selvitykseen olisi pitänyt antaa aikaa. Eli kun tämä on tehty nyt kiireellä, on sitten selvä, ettei ole päästy parempaan tai oikeaan ratkaisuun.

Sivistysvaliokuntahan teki lausumaehdotuksen silloin, kun käsiteltiin budjettia, että tämä huomioitaisiin, ja teki tämänlaisen, että pitää työttömyysvakuutusmaksun osalta välttämättömänä sellaista ratkaisua, joka ei vähennä yliopistojen toimintaan tarkoitettua rahoitusta. Sitten kylläkin otettiin, että jos tämä ei toteudu, yliopistoille tulee kompensoida työttömyysvakuutusmaksut. Nyt sitten tietysti tässä ollaan tätä ratkaisua etsimässä tällä tavalla, mutta näen myös, että tämä ei ole oikein perustuslaillisesti. Vaikka sitä nyt ei ole siellä todettu, niin selkeästi eri asiantuntijat ovat sen valiokunnassa, niin kuin valiokunnan mietintö sen todentaa, nostaneet esille. (Puhemies: Kaksi minuuttia on nyt!) Sen vuoksi näen, että tämä pitäisi hylätä.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Minusta tässä on hyvin erikoinen ratkaisu sinällään. Yhdelle työnantajalle annetaan tämmöinen vapautus, mikä tarkoittaa, että toiset joutuvat maksamaan. Tästähän voi kysyä eteenpäin, keille muille sitten pitää tehdä tämän tyyppinen järjestely, koska siinähän on jo yhdenvertaisuudesta kyse.

Mietin vain, onko tässä takana semmoinen ajattelu, jota hallitus ei halua tunnustaa, jotta kun meillä on tiukat menokehykset olemassa, niin tehdäänkin näinpäin tämä ratkaisu, jotta vähennetään kustannuksia, mikä tarkoittaa, että Työttömyysvakuutusrahastoon tulee reikä, ei kerry rahaa niin kuin on ajateltu, ja silloin voidaan sanoa, jotta kaikki on ihan kunnossa, koska muutenhan se tarkoittaa, että kehyksiä pitäisi repiä auki, laittaa lisää rahaa ja suoraan rahoittaa yliopistoja. Ainakaan minun logiikkani ei muuta sano tässä, mikä olisi tässä takana, koska kaikkien takanahan on joku juju näissä. Joku sen on miettinyt, miksi näin tehdään, ja ilmeisesti tässä voi olla tämän tyyppinen.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tasapuolisuuden ja oikeudenmukaisuuden kannalta kaikkien työnantajien aseman pitäisi olla samanlainen. Se, että valiokunnan mietinnöstä käy ilmi, että joko tahattomasti tai ehkäpä peräti tahallisesti asian valmistelussa on viivytelty, on sitten omiaan vielä pahentamaan tätä tilannetta. Kun summakin, jonka muut työnantajat joutuvat maksamaan, on sen verran suuri, eikä se perustelu, että taloudellinen tilanne on muuttunut, ole muidenkaan kohdalla täysin vailla totuutta, niin tämä asian käsittely tällä tavoin ei ole kyllä suomalaiselle työttömyysvakuutusjärjestelmälle kovin mairitteleva.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Me aloitimme tämän keskustelun Työttömyysvakuutusrahaston tilanteesta ja työttömyysvakuutusmaksujen maksamisesta toissapäivänä tiistain täysistunnossa. Silloin keskusteltiin yliopistojen verotukseen liittyvästä lainsäädäntömuutoksesta, joka oli osaltaan sisällöltään sillä lailla saman kaltainen kuin tämä, että siinä haettiin yliopistojen rahoitukselle turvaa tilanteessa, jossa uusi yliopistolainsäädäntö on tulossa voimaan ensi vuoden alusta ja rahoitus on luvattu järjestää.

Se, että me olemme tänään tilanteessa, joka ei ole ihan tavanomainen, kertoo ainakin vähintään sen, että valmistelussa yhteistyö opetusministeriön, valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön välillä olisi voinut sujua paremmin. Näin eduskunnan näkövinkkelistä se, että opetusministeriö esittelee työttömyysvakuutusmaksun suuruuteen liittyvän asian, on aika erikoinen. Siihen voi olla tietysti monia perusteita, mutta tällä käsittelyaikataululla, millä me olemme valiokunnassa tätä käsitelleet, en ole saanut vastausta siihen, miksi tällä tavalla asia eduskunnalle on esitelty.

Toinen asia: Sosiaali- ja terveysministeriö on aikanaan vuonna 2008 marraskuussa antanut tästä asiasta lausunnon, jossa sosiaali- ja terveysministeriö on ilmoittanut huolensa opetusministeriölle siitä, että työnantaja, joka on velvollinen tapaturmavakuutuslain mukaan vakuuttamaan työntekijänsä, on myös velvollinen maksamaan työnantajan työttömyysvakuutusmaksun. Tällainen viesti on sosiaali- ja terveysministeriöstä mennyt vuosi ja yksi kuukausi sitten opetusministeriöön.

Tämän aikataulun osalta jää väkisinkin kysymään, miksi eduskunnalle annettiin esitys kiireellä tilanteessa, jos ja kun uskon, että tämä STM:n lausunto on aikanaan opetusministeriössä valmistelun aikana luettu ja huomioitu. Mikä on tehnyt tämän aikataulun sellaiseksi, että eduskunta sai lain toissaviikon perjantain presidentin esittelyssä ja meillä oli se viikko aikaa tätä valiokunnassa käsitellä? Mitä on tapahtunut reilun vuoden aikana sellaisia asioita, että tämä jäi tänne loppuun? Voi olla, että tämä kysymys on aiheeton ja luonnollinenkin vastaus tälle löytyy, mutta tilanteeseen, johon eduskunta ja tässä tapauksessa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on laitettu, on aavistuksen ongelmallinen.

Täällä on valiokunnan mietinnön pohjalta ja valiokunnan puheenjohtajankin käyttämien puheenvuorojen perusteella tehty johtopäätöksiä. Haluan nyt tässä yhteydessä kuitenkin muistuttaa, että se yksi iso asia on, että yliopistoilla pitää olla tieto siitä, miten heidän toimintansa rahoitus on järjestetty ja järjestetään. Tämä on siihen liittyvä esitys. Se, mistä näkökulmasta tämä esitys on tuotu tänne, se työ, mitä valiokunnassa tehtiin, ja se, mitä olen henkilökohtaisesti koettanut selvittää vielä valiokuntatyön ulkopuolella, liittyy siihen, että tässä on ehkä unohtunut joittenkin muitten periaatteitten pohtiminen, kun on haluttu turvata yliopistojen rahoitus.

Herra puhemies! Tästä on muutama vuosi aikaa, kun tässä talossa käsiteltiin lakia, joka liittyi työmarkkinatukeen. Tuolloin työmarkkinatukilaista antamassaan lausunnossa perustuslakivaliokunta totesi, että työmarkkinatuen puolisoiden tarveharkinta ei ole vaivatta sopusoinnussa perustuslain kanssa. Tuo ilmaisu "ei ole vaivatta sopusoinnussa perustuslain kanssa" on jäänyt omaan mieleeni käyttökelpoisena tilanteissa, joissa pohdituttaa se, että lakien tulisi noudattaa ja tulee noudattaa perustuslakia, mutta toisaalta olemme tilanteessa, jossa asiat pitää hoitaa, ja jos virheitä tehdään, niin sen jälkeen, kun niitä on tehty ja ne havaitaan, ne korjataan.

En ole juristi, eikä sosiaali- ja terveysvaliokunta ole perustuslakivaliokunta. Voi olla, että tässä ei ole ongelmaa perustuslaillisessa mielessä. Se on täysin mahdollista. En lähde sitä tulkitsemaan. Minulla ei siihen mahdollisuuksia ole. Kun tuohon meidän mietintöömme on viitattu, niin on pakko korjata ed. Rauhalaa niiltä osin, kun hän kysyi, onko oikein, että käsittely on tämän kaltaista ollut, ja sanoi, että ei ole oikein, ettei tätä perustuslaillisuutta ole selvitetty. Tässä yhteydessä totesitte, että ei ole oikein, että tätä perustuslain mukaisuutta ei ole selvitetty. Me emme ole mietinnössämme sanaakaan puhuneet tästä perustuslaillisuudesta. Me emme ole puhuneet siitä. Kun sen mietinnön lukee, siellä ei ole tästä kohtaa.

Se, mikä tässä esityksessä näin puheenjohtajan vinkkelistä ja valiokunnan jäsenen näkökulmasta arveluttaa tuossa kysymyksessä, olisiko tämän lakiesityksen pitänyt saada mukaansa perustuslakivaliokunnan lausunto, on kaksi asiaa: työnantajien yhdenvertainen kohtelu tilanteessa, jossa yhden työntekijäyhteisön, työntekijäryhmän, osalta työttömyysvakuutusmaksu ei ole yhdenvertainen toisten kanssa, ja sitten toinen periaate liittyy työttömyysvakuutuksen rahoituksen periaatteisiin ja siihen, miten Työttömyysvakuutusrahaston toiminta ylipäätänsä rahoitetaan ja miten turvataan rahaston maksamien etuuksien maksatus.

Tämä käsittely ei ole ollut ongelmaton, eikä tämä ole ollut tuskaton. Itse olen sillä mielellä, että tuo meidän mietintömme, joka on kriittinen, päätyy kuitenkin siihen, että esitys voidaan hyväksyä sillä edellytyksellä, että haluamme turvata sen, että yliopistojen rahoitus ensi vuonna on sillä tasolla, mikä on luvattu. Tämä on yksi elementti tuota rahoituspakettia. Kun uskon ja tiedän, että jo tämä keskustelu, mikä nyt on käyty, laittaa liikkeelle prosessin, joka tuo pysyvän lainsäädännön tai tuo pysyvän rahoitusmallin, niin me näillä eväillä ja tällä pohjalla kykenemme tämän eteenpäin viemään. Olisiko se perustuslakivaliokunnan lausunto mukana pitänyt tässä esityksessä olla? Se olisi antanut selkänojaa ja pohjaa, mutta ilmankin on nyt sitten ollut vaan pärjättävä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Täällä ed. Kärkkäinen totesi, että ed. Anneli Kiljunen on toivonut puhemiesneuvoston huomiota asiasta. Paikalla ovat tietysti herra puhemies ja apulaispääsihteeri. Tieto on tietysti mennyt ja menee puhemiesneuvostoon.

Mutta on pakko yhtyä kyllä vastalauseen toteamukseen, että tässä todella on hallitus väärällä linjalla. Nykyhallitus käyttää työttömyysvakuutusmaksuja suhdannepolitiikan välineinä, ja arvoisa sosiaali- ja terveysvaliokunta on kyllä omassa mietinnössäänkin todennut tämän menettelyn ongelmallisuuden, mihinkä nyt juuri valiokunnan puheenjohtaja Rehula myös viittasi, niin kuin lähetekeskustelussakin ed. Rehula oli erittäin kriittinen. Samoin täällä on kuultu ed. Heikkisen puheenvuoro. Ed. Hannakaisa Heikkinen on myös valiokunnan keskustalainen jäsen, eli hallituspuolueissa myös asia ymmärretään.

On tietysti eduskunnan kannalta ongelmallista, jos eduskunta kaikissa ongelmissa taipuu kumileimasimen asemaan ja hyväksyy hallituksen esitykset, olkoot ne miten ongelmallisia ja ristiriitaisia tahansa, ja tässä on juuri sen tyyppinen hallituksen esitys. Olisi todella selkeätä edelleenkin, jos tavalla tai toisella tämä asia menisi perustuslakivaliokunnan mietittäväksi ja sosiaali- ja terveysvaliokunta ensinnäkin olisi hylännyt tämän hallituksen esityksen ja toisaalta suhtautuisi siihen myös sitten kriittisesti toisessa käsittelyssä.

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Kun yliopistouudistusta suunniteltiin, niin ei varmaan voinut kyllä jäädä lainvalmistelussa ainakaan loppumetreillä epäselväksi se, että yliopistotkin joutuisivat maksamaan työttömyysvakuutusmaksua. Nyt kuitenkin olemme täällä selkä seinää vasten ja huomaamme, että tämä asia oli jäänyt epäselväksi, ja hyvin kiireisellä aikataululla esitys tuotiin siitä, että nämä rahat on nyt sitten löydettävä alemman työttömyysvakuutuksen maksamisen kautta. Tuntuu kyllä käsittämättömältä, että tässä tilanteessa olemme. Tässä on erittäin suuri vaara siitä, että olemme synnyttämässä ennakkotapausta, ja kyllä tosiasiassa kaikkien työnantajien on hoidettava, siis riippumatta rahoitusvaikeuksistaan, nämä maksut. Tässä tapauksessa ei ole mitään mahdollisuutta vedota siihen, että yliopistoilla rahoitusvaikeuksiensa johdosta olisi erityinen asema tässä maksupolitiikassa. Minusta tämä ei ole oikeudenmukainen periaate, että veronmaksukyvyn näkökulmasta katsotaan sitä, maksetaanko näitä maksuja vai ei. Yliopistojen rahoitus täytyy turvata muin keinoin. Tämä rahoitus pitäisi ensi vuoden budjetissa saada opetusministeriön hallintoalan alle, että riittävällä tavalla yliopistouudistuksesta sitten selvitään.

Toisena näkökulmana on se, että me olemme valitettavasti siinä kierteessä, että työttömyysvakuutusmaksujen rahoitusongelmat vain kärjistyvät, ja tämä tehty esitys vain pahentaa tilannetta entisestään.

Arvoisa puhemies! Tämä on kyllä käsittämätöntä, että me tällaista esitystä täällä käsittelemme, joten olen ainakin hylkäämisen kannalla.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Tämä lakiesitys on ongelmallinen työnantajien keskinäisen tasavertaisuuden kannalta, ja eräät asiantuntijat valiokunnassa totesivat, että lakiesitys on mahdollisesti ihan suorastaan perustuslain vastainen.

Tein valiokunnassa esityksen, että asia lähetettäisiin perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi, mutta äänestyksen jälkeen sitä ei hyväksytty.

Valiokunnan puheenjohtaja ed. Rehula totesi täällä, että tämä esitys ei ole vaivatta yhteensovitettavissa perustuslain kanssa. Mielestäni eduskunnan ei pidä tehdä sellaista lainsäädäntöä, jossa on epäily, että se on perustuslain vastainen.

Arvoisa puhemies! Esitän, että eduskunta lähettää esityksen perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Ihmettelen kollegojani Tiusanen, Kiuru, Räsänen, akateemisesti koulutettuja henkilöitä, jotka nyt hylkäisivät tämän lakiesityksen ja sen jälkeen jättäisivät yliopistot pulaan, sillä ainoa johtopäätöshän tästä on se, että yliopistojen toimintaedellytykset täytyy taata, ja yliopisto ei ole tavanomainen työnantaja. Siitä on esimerkkinä tämä laki HE 244, joka oli täällä muistaakseni eilen valmistelussa, jossa yliopistojen varsinainen toiminta jätetään verotuksen ulkopuolelle.

Kari Kärkkäinen /kd:

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Päivi Räsäsen tekemää esitystä.

Myöskin valiokunnan puheenjohtaja ensimmäisessä puheenvuorossaan selkeästi antoi ymmärtää, että olisi ollut viisasta lähettää tämä lakiesitys perustuslakivaliokuntaan. Hän sanoi tässä, että sosiaali- ja terveysvaliokunta ei ole perustuslaki ja voi olla, että ei ole ongelmaa, mutta voi olla, että tässä on perustuslain näkökulmasta ongelma.