Juha Rehula /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Haittarahan myöntämiseen ja suuruuteen vaikuttavat tekijät kirjataan hallituksen esityksessä tapaturmavakuutuslain muuttamisesta aikaisempaa selkeämmin lakiin. Myös haittakorvauksen perusteena olevan pysyvän yleisen haitan käsitettä selkeytetään ja lakiin kirjataan yksityiskohtaisemmin ne perusteet, joilla vammojen ja sairauksien aiheuttama haitta työtapaturmien osalta arvioidaan.

Esityksen tavoitteena on, että tapaturmavakuutuslakiin perustuva työtapaturmavakuutuksen haittaluokitus saatetaan vastaamaan lääketieteessä tapahtunutta kehitystä ja että haitan arvioinnissa voidaan ottaa huomioon erityyppisten toiminnan vajausten muuttunut painoarvo nyky-yhteiskunnassa. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella annetaan lain voimaan tultua tarkemmat säännökset, joilla erilaisten vammojen ja sairauksien aiheuttama yleinen haitta suhteutettaisiin vamma- ja sairauskohtaisesti toisiinsa jakamalla ne haittaluokituksen avulla 20 haittaluokkaan.

Tapaturmavakuutuslain mukaan haittaluokkaa ei käytetä muiden tapaturmaetuuksien kuin haittarahan perusteena. Haittaluokka ei siten vaikuta esimerkiksi työtapaturmassa vaikeasti vammautuneelle henkilökohtaisen avuntarpeen perusteella tapaturmavakuutuslainsäädännön mukaan myönnettäviin vammais- ja kuntoutuspalveluihin eikä työkyvyttömyyden perusteella maksettavaan ansionmenetyskorvaukseen. Esityksen perusteluissa todetaan, ettei esityksellä oteta lainsäädännöllisesti kantaa haittaluokituksen mahdolliseen soveltamiseen muissa etuusjärjestelmissä kuin työtapaturmavakuutuksessa.

Valiokunta toteaa, ettei lääketieteellisin perustein määritelty vamma tai sairaus ratkaise sitä, milloin henkilö on esimerkiksi vammaispalvelulain tarkoittamien palvelujen ja tukitoimien piiriin kuuluva vammainen tai vaikeavammainen henkilö. Vammaisuutta tai vaikeavammaisuutta on aina arvioitava todetun vamman tai sairauden lisäksi suhteessa etuutta hakevan henkilön yksilöllisiin olosuhteisiin ja elinympäristöön. Valiokunta korostaa, ettei tapaturmavakuutuslain mukainen haittaluokitus voi millään tavoin poistaa kunnan päätöksentekijän velvollisuutta tehdä yksilöllinen sosiaalinen sekä lääketieteellinen selvitys ja arvio vammasta tai sairaudesta ja siitä johtuvasta haitasta.

Haittaluokitusta hyödynnetään Kansaneläkelaitoksen maksaman 16 vuotta täyttäneen vammaistuen haitan määrittelyssä. Lääketieteellinen haitta ei kuitenkaan ole ainoa etuuden myöntöedellytys. Valiokunta korostaa, että haitta on vain yksi tekijä etuuden myöntämisperusteissa. 16 vuotta täyttäneen vammaistuen myöntämisessä olennaisia kriteerejä ovat viasta tai vammasta aiheutuvan haitan lisäksi vammasta aiheutuvat erityiskustannukset, samoin kuin toimintakyvyn heikkenemisestä aiheutuva avun tarve. Asian käsittelyssä on tullut esiin, ettei Kansaneläkelaitoksessa ole katsottu olevan tarvetta tapaturmavakuutuslain haittaluokituksesta poikkeavan oman haittaluokituksen laatimiseen, koska lakiin perustuva haittaluokitus on lääketieteellisin perustein laadittu ja monipuolisesti arvioitu. Valiokunta tähdentää, että ratkaisutoiminnassa on noudatettava vammaisetuuksista annetussa laissa olevia tuen myöntämisen ehtoja, joissa ohjaavana ei voi olla tapaturmavakuutuslain mukainen haittaluokitus.

Lakiehdotuksen 18 e §:n mukaan haittaraha maksetaan kertakorvauksena, jos vamma tai sairaus kuuluu haittaluokkiin 1—10. Sen sijaan haittaluokkiin 11—20 kuuluvista vammoista haittarahakorvaus maksetaan työntekijän valinnan mukaan joko kertakaikkisena tai jatkuvana korvauksena. Käytännössä alempiin haittaluokkiin kuuluvat korvaukset ovat tavanomaisempia, joten suurin osa haittarahakorvauksista maksetaan kertakorvauksena. Vammoista ja sairauksista, joille on lääketieteellisen kokemuksen mukaan ominaista, että ne pahenevat ja johtavat nopeasti kuolemaan, suoritetaan haittaluokkaa 10 vastaava kertakaikkinen korvaus. Vaikka ehdotetun 18 e §:n 2 momentissa puhutaan myös vammoista, pykälän yksityiskohtaisten perustelujen mukaan säännös on tarkoitettu sovellettavaksi vain ammattitautina korvattaviin työn aiheuttamiin sairauksiin kuten asbestisyöpiin. Valiokunta toteaa, että vastaavia ammattitauteja ovat myös muut syövät, muun muassa kivipölyn, puupölyn aiheuttamat syövät, samoin kuin muut mahdolliset nopeasti kuolemaan johtavat ammattitautina korvattavat sairaudet.

Hallituksen esityksessä ehdotettu pääomitusmenettely ei ole uusi, vaan se sisältyy ehdotetun mukaisena jo nyt voimassa olevaan lakiin. Nykyisten kertakorvausten pääomitusperusteiden osalta käytetään yhtenä laskuperusteena lakisääteisessä vahinkovakuutuksessa yleisesti vuonna 2004 käyttöön otettua valtakunnallisen väestö- ja tapaturmavakuutustilastoaineistosta johdettua kuolevuusmallia. Naiset elävät tilastollisesti keskimäärin miehiä pidempään. Tämä johtaa siihen, että naisten osalta käytetään tällä hetkellä suurempaa ikäkerrointa, jolloin kertakaikkinen haittaraha voi olla naiselle suurempi kuin saman ikäiselle miehelle. Ehdotettu säännös mahdollistaa mainitun menettelyn jatkumisen, mikä voi johtaa saman ikäisille miehille ja naisille erisuuruiseen kertakorvaukseen.

Hallituksen esityksessä säännöstä on perusteltu sillä, että työntekijän jäljellä oleva elinikä vaikuttaa korvausvastuun arviointiin. Hallituksen esityksen perusteluissa viitataan miesten ja naisten yhdenvertaista kohtelua koskeviin direktiiveihin. Mainituissa direktiiveissä on hyväksytty, että sukupuolta voidaan perussopimuksissa taattuja perusvapauksia ja muita perustavaa laatua olevia periaatteita loukkaamatta käyttää maksujen ja etujen perusteena silloin, kun sukupuoli vaikuttaa vakuutusmatemaattisesti vakuutettavan riskin arviointiin.

Esityksen perusteluissa ei viitata neuvoston direktiiviin miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen asteittaisesta toteuttamisesta sosiaaliturvaa koskevissa kysymyksissä, joka on annettu joulukuussa 1978. Se on ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa direktiivi, joka koskee lakisääteistä sosiaaliturvaa. Kiistatonta on, että Suomen lakisääteinen tapaturmavakuutus ja sen etuudet haittaraha mukaan lukien ovat direktiivin tarkoittamaa sosiaaliturvaa. Valiokunta käy mietinnössään hyvinkin seikkaperäisesti tämän käsittelyssämme olevan lain ja tuon miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteesta annetun direktiivin pulmakohtia ja ongelmakohtia läpi, kun verrataan siis tätä lakia ja tuota direktiiviä. Tämä on luettavissa niiden edustajien osalta, jotka haluavat tähän perehtyä, valiokunnan mietinnöstä hyvin yksityiskohtaisesti.

Haittarahan määrä on haittaluokan osoittama prosenttiosuus vähimmäisvuosityöansiosta. Haittarahan laskentaperusteet ovat siten miehille ja naisille samat. Haittaraha on elinaikainen etuus sekä naisilla että miehillä, eli naisten ja miesten oikeus etuuteen jatkuu lähtökohtaisesti yhtä pitkään.

Hallituksen esityksessä on kysymys sekä naisten että miesten jäljellä olevalle elinajalle myönnetyn etuuden pääomittamisesta ja sen suorittamisesta kertakorvauksena. Pääomittamisen tarkoitus on laskea kertakorvauksen määrä niin, että se mahdollisimman hyvin vastaa sitä määrää, joka henkilölle olisi maksettava, jos haittaraha maksettaisiin jatkuvana korvauksena. Jos haittarahan pääomittamisessa käytetään esimerkiksi keskiarvoa miesten ja naisten odotettavissa olevasta, jäljellä olevasta eliniästä, tuloksena on, ettei kertakorvauksena maksettava etuus enää monissakaan tapauksissa vastaisi ennustettavissa jäljellä olevaa elinaikaa. Tällainen menettely saattaisi olla ristiriidassa direktiivin artiklan tasa-arvon toteutumisesta koskevan vaatimuksen kanssa, kun kyse on etuuksiin olevan oikeuden kestosta.

Suomessa hyväksyttiin vuonna 2007 yksityisiin vakuutuksiin tasa-arvodirektiivin mahdollistama poikkeusjärjestely, joka sallii sukupuolen käyttämisen vakuutusmatemaattisena tekijänä maksujen ja etuuksien laskennassa. Kun työelämä- ja tasa-arvovaliokunta käsitteli yksityisiä vakuutuksia koskevaa poikkeusta, valiokunta piti tärkeänä, että järjestelmää kehitetään niin, että sukupuolen käyttämisestä vakuutusmatemaattisena tekijänä voidaan ajan myötä luopua. Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että vaikka edellä mainittuja direktiivejä ja EY-tuomioistuin- ja oikeuskäytäntöä tulkittaisiin niin, että haittarahan pääomittamisen yhdeksi laskentaperusteeksi voidaan ottaa sukupuolen mukaan määräytyvä keskimääräinen elinikä, olisi sukupuoleen perustuvista laskentaperusteista kuitenkin hyvä ajan oloon luopua.

Asetuksenantovaltuuksista muutama sana.

Esityksen mukaan kertakaikkisena maksettava haittaraha lasketaan nykyiseen tapaan haittarahan pääoma-arvoa vastaavaksi ottaen huomioon vahingoittuneen tilastollisin perustein arvioitu keskimääräinen jäljellä oleva elinikä tapaturman sattuessa. Lakiehdotuksen 18 e §:n 3 ja 5 momenttien mukaan kertakorvauksen pääomituksen laskentaperusteista säädetään sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Viimeksi perusteet on vahvistettu sosiaali- ja terveysministeriön 12. päivänä syyskuuta 2006 antamalla päätöksellä, jota ei kuitenkaan ole julkaistu määräyskokoelmassa. Laskentaperusteita ovat mainitun eliniän lisäksi muun muassa korvausvastuun diskontattu korkokanta.

Lakiehdotuksessa oleva asetuksenantovaltuus on ehdotetulla tavalla ilmaistuna liian väljä eikä täytä perustuslain vaatimusta siitä, että yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteiden on käytävä täsmällisesti ilmi laista. Valiokunta ehdottaakin valtuussäännöstä täsmennettäväksi siten, että laista käy selkeämmin ilmi haittarahan pääomituksen laskentaperusteet. Sisällöltään perusteet ovat samat kuin nykyisin käytössä olevat.

Tähänkin valiokunnan mietintöön n:o 55 näiltä valtiopäiviltä liittyy vastalause, jossa on kaksi lausumaehdotusta.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys hyväksyttiin sinänsä yksimielisesti valiokunnassa, mutta tässä opposition vastalauseessa on kaksi pontta, joilla haluttiin kiinnittää huomiota kahteen epäkohtaan ja ongelmaan tässä esityksessä.

Muun muassa Vammaisfoorumin mukaan tapaturmavakuutuksen haittaluokitusta käytetään virheellisesti. Sitä käytetään väärin muita palveluja ja tukia myönnettäessä. Sen vuoksi mielestäni tulee eduskunnan erityisesti ottaa kantaa siihen, että tämä tapaturmavakuutuslakiin nojautuva haittaluokitus ei sellaisenaan määrittelisi vammaispalvelujen ja -etuuksien saamista. Lääketieteellinen haittahan ei ole nimittäin ainoa palveluiden järjestämisen edellytys, mutta kyllä sitä yhtenä kriteerinä käytetään tarvittavia palveluja määritettäessä.

Sitten toisaalta ongelmana on nostettu esiin myös se, että tämä säädettävä asetus haittaluokituksesta saattaisi heikentää eräiden ryhmien kohdalla henkilöiden tilannetta nykyiseen haittaluokitukseen nähden. Varsinkin sokeiden kohdalla tämä ongelma nousi valiokunnassa vahvasti esiin, ja sen vuoksi tuossa opposition vastalauseessa haluttiin näihin kahteen erityiseen ongelmaan kiinnittää vahvasti huomiota.

Satu Taiveaho /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä tapaturmavakuutuslaissa on muutama hyvä parannus, mutta valitettavasti myös muutamia hyvin hankalia kohtia, jotka koskevat haitta-asteen soveltamista muihin etuuksiin ja palveluihin, haitta-asteluokituksen heikentämistä asetuksessa joidenkin haittaryhmien osalta sekä tasa-arvonäkökulmaa tapaturmavakuutuslain nojalla työntekijälle maksettavassa haittarahan suuruudessa.

Hyvää esityksessä on muun muassa se, että kipu huomioidaan entistä selkeämmin haittaluokkaa arvioitaessa. Mutta sitten näihin hankalampiin asioihin, joihin liittyen olemme jättäneet myös vastalauseen ja muutaman lausumaehdotuksen.

Haittaluokitusta hyödynnetään tapaturmalain mukaisten asioiden lisäksi myös muun muassa Kansaneläkelaitoksen etuuksien myöntämisharkinnassa sekä vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain mukaisten kuntien palveluiden myöntämisedellytyksistä päätettäessä.

Lääketieteellinen haitta ei ole ainoa palvelujen järjestämisen edellytys, mutta sitä saatetaan käyttää yhtenä kriteerinä tarvittavia palveluita määriteltäessä. Tässä hallituksen esityksessä ei kuitenkaan esityksen perustelujen mukaan ole tarkoitus ottaa lainsäädännöllisesti kantaa haittaluokituksen soveltamiseen muualla kuin työtapaturmavakuutuksessa. Edelleen esityksessä todetaan: "Tapaturmavakuutuslain mukaisen haitan käsitteen soveltuvuus ja haittaluokituksen käyttäminen muissa etuusjärjestelmissä on tarkoituksenmukaista ratkaista erikseen kunkin järjestelmän tavoitteet ja tarpeet huomioon ottaen."

Esityksen yhteydessä olisi kuitenkin tullut puuttua myös lain soveltamisalaan. Asetuksella säädettävä haittaluokitus on puhtaasti lääketieteellinen, yksilölliset ominaisuudet ja tarpeet ohittava mekaaninen luokitus. Tapaturmavakuutuslain mukainen haittaraha, jonka suuruus määräytyy edellä mainitun haittaluokituksen perusteella, on tarkoitettu korvaamaan tapaturmasta aiheutuneen toimintakyvyn alenemista. Vammaispalveluilla ja Kelan tuilla taas tuetaan yksilöllistä jäljellä olevaa toimintakykyä. Siten haittaluokitus ei sellaisenaan sovellu vammaispalveluiden tai Kansaneläkelaitoksen etuuksien myöntämisperusteeksi. Muun muassa Vammaisfoorumin mukaan tapaturmavakuutuksen haittaluokitusta käytetään virheellisesti muita palveluita ja tukia myönnettäessä. Esimerkkejä tästä ovat Kelan 16 vuotta täyttäneen vammaistuen, vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalveluiden ja kuntien muiden vammaisille tarkoitettujen palveluiden myöntämisharkinta.

Lain uudistuksen yhteydessä käsittelyssä oli valiokunnassa myös lakiin liittyvä asetus. Asetuksen muutoksella heikennetään joidenkin ryhmien haittaluokitusta muun muassa näkövammaisten osalta. Näin ollen tämä lakipaketti ja asetus saattavat vaikuttaa suoraan vammaisten palvelujen saantia heikentävästi. Sokeiden haittaluokitus pudotettaisiin luokasta 20 luokkaan 18. Tämä saattaa merkittävästi heikentää sokeiden ihmisten palvelujen saantia jatkossa. Tästä Näkövammaisten Keskusliitto sekä Vammaisfoorumi ovat viestittäneet voimakkaan huolensa. Emme hyväksy uudistuksen mukanaan tuomaa asetukseen sisältyvää haittaluokituksen heikennystä. Lisäksi niiden palvelujen tarjoamista harkittaessa, joissa henkilön yksilöllinen tilanne on ratkaiseva tekijä, ei tule erityisesti painottaa asetuksella säädettyä haittaluokitusta. Haittaluokituksen ei tulisi olla pääasiallinen tekijä, kun määritellään vammaispalveluiden tai Kelan etuuksien tarvetta. Eräs kysymys on myös se, onko oikein, että apuvälineet ja niiden käytön mahdollisuus laskevat henkilön haittaluokitusta. On selvää, että apuvälineet saattavat auttaa ihmisen arjessa selviämistä huomattavastikin, mutta varsinaista henkilölle koituvaa haittaahan ne eivät pienennä.

Kolmantena asiana nostan esiin vielä tasa-arvo-ongelman, joka lakiin sisältyy. Valiokunnan mietinnössäkin kiinnitetään huomiota tasa-arvonäkökulmasta tapaturmavakuutuslain nojalla työntekijän kertakorvauksena maksettavan haittarahan suuruuden eroihin miehillä ja naisilla. Myös vastalauseeseemme sisältyy huomio asiaan. Näkemyksemme mukaan kertakorvauksena maksettavan haittarahan suuruuden määrittämiselle on kehitettävä muu kuin sukupuolten tilastolliseen elinikään perustuva kriteeri. On nimittäin hieman erikoista, että samasta haitasta maksettava kertakorvaus on siis eri miehillä ja naisilla, koska eräänä seikkana huomioidaan elinajanennuste, joka on naisilla pidempi.

Tämä on kylläkin ollut voimassa jo vuodesta 1982 asti, eikä siitä ole seurannut suurempia ongelmia. Mutta toisaalta sen jälkeen on tullut uutta säädöspohjaa asiaan liittyen, muun muassa EU:n tasa-arvodirektiivi. Voimassa oleva käytäntö ei itsestäni tunnu oikeudenmukaiselta, vaikkakin oleellisempina kriteereinä kertakorvausta määriteltäessä ovatkin muut seikat kuin tämä elinajanennuste. On myös niin, että suurin osa kertakorvauksista lienee lievemmistä vammaisluokista, jolloin erot miesten ja naisten välillä ovat aika marginaalisia. Vakavampia vammautumisia taas tapahtuu enemmän miesvaltaisilla aloilla, joten suuremmat korvaukset koskevat useammin miehiä. Mutta jos asiaa hieman laajemminkin pohtii, niin aivan ongelmaton asia ei suinkaan ole. Jos on perusteltua, että elinajanennuste vaikuttaa tähän korvaukseen, niin onko mahdollista, että sitä laajennetaan muuallekin? Itse en pidä sen soveltamista sosiaaliturvaan hyvänä enkä mahdollisena. Ja jos oikein tarkkaan asiaa miettii, niin saattaahan asialla olla myös naisten työmarkkina-asemaan kielteisiä vaikutuksia pienissä määrin, koska näin naisten työnantajamaksut tämän osalta ovat myös suuremmat. Lisäksi elinajan pituuteen vaikuttaa sukupuolen sijaan huomattavasti enemmän yksilölliset seikat sekä esimerkiksi sosioekonominen asema. Siksikään en näe perusteltuna, että keskimääräistä sukupuoleen perustuvaa elinajanennustetta käytetään kriteerinä. Myöskään koulutus ei ole sopiva kriteeriksi, koska se puolestaan asettaisi vähemmän koulutusta omaavat ja lähtökohtaisestikin pienempituloiset heikompaan asemaan. Kriteerit tulisi luoda muun tyyppisiksi tältä osin. Myös sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvo-osasto ja tasa-arvovaltuutettu ovat kiinnittäneet tähän asiaan huomiota.

Arvoisa puhemies! Lopuksi totean vielä, että ylipäätään korvaustaso näissä tapaturmatilanteissa on varsin alhainen. Tähän toivoisin myös pidemmällä aikavälillä parannusta.

Tuohon vastalauseeseemme esitämme lisäksi kahta lausumaa, jotka kuuluvat seuraavasti: "Eduskunta edellyttää, että lain nojalla säädet- tävällä asetuksella haittaluokituksesta ei tule heikentää nykyisiä haittaluokituksia." Ja toisena lausumana: "Eduskunta edellyttää, että tapaturmavakuutuslakiin nojautuva haittaluokitus ei saa sellaisenaan määritellä vammaispalvelujen ja -etuuksien saantia." Toivottavasti saamme näille lausumille laajan tuen.

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä on kolme kohtaa, joihin haluaisin ottaa nyt vielä kantaa. Ensinnäkin valiokunta on oikein kiinnittänyt huomiota tasa-arvonäkökulmaan, joka tapaturmavakuutuslaissa nousee esille. Itse katson, että kertakorvauksena maksettava haittaraha ei saisi olla erisuuruinen riippuen sukupuolesta. Kuitenkin kertakorvauksena maksettava haittaraha määräytyy pääsääntöisesti kriteeriltään tilastolliseen elinikään perustuen, ja tuntuu oudolta, että sukupuolten tilastollinen elinikä olisi se keskeisin kriteeri, jolla tuo haittarahan suuruus määräytyisi.

Arvoisa puhemies! Sitten olen myös sitä mieltä, että tähän esitykseen sisältyy piileviä riskejä. Nimittäin on hyvä, että me nyt edellytämme, että tämän lain nojalla ei missään tapauksessa voida asetuksella haittaluokituksesta sitten myöhemmin heikentää näitä nykyisiä haittaluokituksia. Tämä johtaisi esimerkiksi lain uudistuksessa sellaiseen tilanteeseen, jossa sokeiden haittaluokitus putoaisi 20:stä 18:aan. Minä pidän tätä erittäin erittäin huonona lain uudistuksena, eli tämä esitetty laki ei saa johtaa siihen, että sitten asetuksella eduskunnan ulkopuolella heikennetään näitä haittaluokituksia.

Esimerkiksi Vammaisfoorumi on nyt sitten kolmantena asiana todennut, että tämä haittaluokitus johtaa liian usein siihen, että sekä Kansaneläkelaitoksen etuudet että kuntien erilaiset palvelut määritellään kuitenkin etuuksien saannissa vammaisuuden perusteella käyttäen kriteerinä tätä haittaluokitusta. Minä pidän sitä erittäin huonona käytäntönä. Näin ei pitäisi olla, ehdottomasti ei.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Haittaluokitus sinänsä on aika ongelmallinen. Se on usein kritiikin kohteena, siihen on erilaisia näkökulmia, siitä valitetaan varsin usein. Ja on myös aika subjektiivista, miten lopulta sitten se haittaluokka asettuu. Kaikki vammat eivät ole niin selkeästi asetettavissa näihin 1:stä 10:een ja edelleen 10:stä 20:een liittyviin korvausluokkiin, haittaluokkiin. Edelleenkin tietysti erilaisilla sairauksilla, täällä viitataan asbestoosiin, kivipölykeuhkoon jne., on omat kriteerinsä. Näin ollen tämä asetuksenantovaltuus sinänsä on merkittävä, koska jos tämän asetuksen haitta-astemäärittelyn sisällä tapahtuu muutoksia, niin ne vaikuttavat välittömästi tähän etuuteen, jotenka on mielestäni tässä kohdin jälleen perustuslainmukaista se, että asia pitäisi olla selkeästi pykäliin kirjattu.

Täällä todettiin vastalause, siinä on kritiikki lausumaehdotuksissa. Todellakin esimerkiksi täysin sokean ihmisen haittaluokituksen pudottaminen kahdella 20:stä 18:aan ei ole perusteltua. En ole itse ollut kuulemassa valiokunnassa näitä perusteluja, mutta, voi sanoa, pistää silmään tämä tapahtuma. Totean, että kannatan omalta puoleltani lausumaehdotuksia ja pidän niitä perusteltuina.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Valiokunta on käsitellyt asiaa niin, että lakiehdotus on hyväksytty yksimielisesti mietinnön mukaisesti. Mutta tätä kokonaisuutta, paitsi mitä nyt tässä on kuunnellut mutta myös kun lukee, sekä tätä mietintöä että vastalausetta, vastalauseen sisältöä, niin pidän erittäin hyvänä, että ollaan vastalauseessa esittämässä lausumaehdotuksia, koska esityksen yhteydessä ei ole puututtu tähän lain soveltamisalaan riittävästi, nimenomaan siihen, mitä seuraa tästä haittaluokituksesta, kun se on puhtaasti lääketieteellinen ja yksilölliset ominaisuudet ja tarpeet ohittava mekaaninen luokitus.

Siitä seuraa sitten tämä, mitä täällä vastalauseessa on todettu: "Lainuudistuksesta seuraava haittaluokituksen heikennys vaikuttaa suoraan vammaisten palvelujen saantia heikentävästi. Lainuudistus vaikuttaa haittaluokitusta kiristävästi - -", ja on otettu esimerkkinä juuri nämä sokeat henkilöt. Mielestäni näin ei tule tehdä. Sen vuoksi ei tämän haittaluokituksen tulisi siis olla, niin kuin tässä lakiesityksessä nyt on, pääasiallinen tekijä, kun määritellään vammaispalveluiden tai Kelan etuuksien tarvetta. Nämä on esitetty vastalauseen perusteluissa mielestäni hyvin.

On hyvä, että on nämä lausumaehdotukset, joita kannatan: "Eduskunta edellyttää, että lain nojalla säädettävällä asetuksella haittaluokituksesta ei tule heikentää nykyisiä haittaluokituksia", ja toinen: "Eduskunta edellyttää, että tapaturmavakuutuslakiin nojautuva haittaluokitus ei saa sellaisenaan määritellä vammaispalveluiden ja -etuuksien saantia". Tämä on se ydinasia.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Itse kun olen tuossa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa, niin joskus aikanaan tätä vakuutuslakia käsiteltäessä — varmaan taisi joku direktiivi olla siinä — mietittiin, onko meillä linjassa tämä kysymys, kun siellä puhuttiin erinäköisistä vakuutusmaksuista, erisuuruisista vakuutusmaksuista miesten ja naisten osalta. Muistan hyvin sen tyyppisen lausuman kirjoitetun, että tämän tyyppisestä pitäisi päästä meidän eroon. Ilmeisesti eri Euroopan maissa on vähän erinäköinen käytäntö.

Tässä on nyt lähdetty niinpäin tätä tekemään, taikka on jo noudatettukin tämmöistä käytäntöä, että tämmöinen keskimääräinen elinikä on sitten otettu korvauksen perusteeksi sukupuolten välillä, miesten ja naisten välillä. Siinä mielessä olisi kyllä odottanut, että tämä olisi voinut jopa olla lausunnolla työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa, mutta kun tämä on näin mennyt, niin en halua sitä nyt enää lähteä jarruttamaan, koska todennäköisesti se olisi hallituspuolueiden edustajien voimin äänestetty niin kuin monet muutkin tuolla työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa. Kaikkihan on oikein, vaikka siinä ei olisikaan ihan tasa-arvoa noudatettu.

Siinä mielessä totean vaan, että tämä pitäisi sillä tavalla saada nyt jatkossa tehtyä, jotta tämä sukupuoleen perustuva jaottelu tässä korvauksessa ei enää olisi jatkossa voimassa, vaan tasavertaisesti näissä tapauksissa, kun haittaraha kertakorvauksena maksetaan, onpa se mies tai nainen, olisi saman suuruinen korvaus.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa puhemies! Vaikka päiväjärjestyksen edellisen kohdan käsittely keskeytettiin ja voi olla, että valiokunnalle tulee vielä töitä tässä ennen joulua, niin haluan käyttää tämän puheenvuoron siksi, että käsittelyssä on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö 55 näiltä valtiopäiviltä, ja kun me olemme näillä valtiopäivillä laatineet myös 20 erilaista eri asioihin liittyvää lausuntoa, se tarkoittaa 75:tä mietinnön, lausunnon kaltaista asiakirjaa, virallisia päätöksiä 98 kokouksessa. Haluan tässä yhteydessä, kun tämän piti olla meidän viimeinen valiokunnan mietintö, osoittaa kiitokset koko valiokunnalle näin julkisesti ja eduskunnan pöytäkirjoihin merkittäväksi tästä kuluneen vuoden työstä, siitä työtavasta, joka valiokunnassa on ollut niin hallituspuolueitten kesken kuin sitten hallitus—oppositio-rintamalla.

Erityiskiitokset haluan pöytäkirjaan merkittävän valiokuntaneuvoksillemme Eila Mäkipäälle ja Harri Sintoselle, jotka ovat huolehtineet siitä, että käsittelyssämme on niin hyviä mietintöjä ja niin hyvää lainsäädäntöä niin teknisesti kuin sisällöllisestikin kuin se vallitsevissa olosuhteissa mahdollista on. Tämä on ollut mahdollista vain heidän henkilökohtaisten ominaisuuksiensa, osaamisensa mahdollistamana tilanteessa, missä eivät ole virka-ajat eivätkä viikonloput olleet esteenä sille, että valmista valiokunnan osalta on kulloisessakin tilanteessa, niin hyvin kuin se on ollut mahdollista, aikaansaatu. Kiitos.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Puheenjohtajamme kohottavan puheenvuoron jälkeen haluaisin vielä palata tähän opposition vastalauseeseen, sillä tämä lausuma 2 on erittäin perusteellisesti tässä mietinnössä selitetty.

Sitten lausuma 1 taas, jos se on totta, että siis joidenkin vammaisten haittaluokitus huononee, kun tämä uusi luokitus astuu voimaan, niin totta kai se on syytä korjata. Mutta eihän asetusta tehdä todella lain tasolla. Tähän voidaan tehdä niitä korjauksia, joita sitten mahdollisesti löytyy tästä asetuksesta.

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Toisin kuin puhemies suositteli, että toisessa käsittelyssä näitä lausumaehdotuksia tarkemmin analysoitaisiin, niin kuitenkin haluan sitä myös tässä seuraavassa puheessani tehdä. Nimittäin tässähän todellisuudessa se kaikkein tärkein asia on kirjoitettuna. Nimittäin opposition vastalauseen lausumaehdotukset kertovat siitä, kuinka hankalasta asiasta rivien välistä kuitenkin on kysymys. Hallituksen esitys sinänsä on hyväksyttävissä, mutta se saattaa johtaa erityyppisiin ongelmiin, jotka tässä opposition vastalauseessa ovat selkeästi esillä.

Ensinnäkin lausumaehdotuksista ensimmäinen edellyttää, että "lain nojalla säädettävällä asetuksella haittaluokituksesta ei tule heikentää nykyisiä haittaluokituksia". Tässähän lähtökohtana on se, että valitettavan usein, kuten esimerkiksi Vammaisfoorumi toteaa, tapaturmavakuutuksen haittaluokitusta käytetään valitettavan virheellisesti, kun Kansaneläkelaitos ja kunnat myöntävät etuuksia ja palveluita.

Näin ei suinkaan pitäisi olla. Reaalimaailmassahan ei pitäisi haittaluokituksen johtaa siihen, että se määrittelee todelliset palvelut, joita sitten vammaisuuden perusteella tullaan saamaan. Siinä on paljon muita kriteerejä, joita pitäisi arvioida, eikä tätä vammaisten palveluiden saantia tulisi alistaa pelkästään haittaluokituksen asteelle. Näin ollen pidän sitä erittäin hankalana ja oikeastaan tasa-arvonkin kannalta epäoikeudenmukaisena, että haittaluokitus voisi määritellä käytännössä, miten asiat tehdään palveluiden järjestämisen suhteen.

Nyt toinen ongelma, jota roolia myös opposition vastalause saa, on se, että eduskunta edellyttää, että tähän tapaturmavakuutuslakiin nojautuva haittaluokitus ei sellaisenaan määrittelisi vammaispalveluiden ja -etuuksien saantia. Nyt käy siis niin, että ei vain haittaluokitusta olla heikentämässä tässä laissa, vaan todellakin kuntien palvelut saatetaan yhä tulevaisuudessakin sitoa näitten haitta-asteitten luokitukseen.

Arvoisa puhemies! Lisäksi samaan aikaan meillä on pelko, toisin kuin täällä salissa on todettu, että tässä lainuudistuksessa voidaan mennä sitten asetuksen tasolla sellaiseen, että haittaluokitusta selkeästi kiristetään. Tämä tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi tietojemme mukaan asetukseen kaavaillaan sokeiden haittaluokituksen alentamista luokasta 20 luokkaan 18. Tämähän ehdottomasti tulee heikentämään sokeiden ihmisten mahdollisuuksia saada palveluita jatkossa.

Minusta tämä lakiesitys ei saa johtaa sellaiseen, että asetuksen tasolla vammaisten ihmisten oikeus palveluiden saantiin jollakin tavalla heikentyy. Minusta haittaluokitus ei saa olla se tekijä ja se kriteeri, jolla vammaispalvelut kunnissa ja Kansaneläkelaitoksella pääsääntöisesti määritellään, ja pidän sitä tärkeänä, että tähän asiaan nyt puututaan ja selvitetään perusteellisesti, onko tämä todella näin, että pelkästään haittaluokitus ohjaa näiden palveluiden saantia.

Sitten, arvoisa puhemies, aivan lopuksi haluan vielä todeta sen, että me olemme tilanteessa, jossa haittarahan suuruus eroaa miehillä ja naisilla ja tämä kertakorvauksena maksettava haittaraha määritellään monin kriteerin, mutta kaikkein tärkeintä olisi se, että sukupuolten tilastolliseen elinikään perustuva kriteeri ei olisi niin merkittävässä roolissa. Tarvitaan muita kriteerejä myös, jotta me voimme tarkemmin määritellä, mikä on tuo tasa-arvoinen haittarahan suuruus.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Vammaisten elämä ei kovin helppoa ole, ja sitä ei pitäisi vaikeuttaa ainakaan hallituksen toimenpitein. Tämä opposition vastalause lähtee siitä, että "eduskunta edellyttää, että lain nojalla säädettävä asetuksella haittaluokituksesta ei tule heikentää nykyisiä haittaluokituksia".

Toisena kohtana: "Eduskunta edellyttää, että tapaturmavakuutuslakiin nojautuva haittaluokitus ei saa sellaisenaan määritellä vammaispalvelujen ja -etuuksien saantia."

Tämä on hyvä esitys oppositiolta, ja toivoisi tässä, että hallitus ja hallituspuolueitten jäsenet olisivat nyt näin joulun alla armollisia tämän maan vammaisia kohtaan.

Satu Taiveaho /sd:

Arvoisa puhemies! Todella opposition vastalauseessa emme ole esittäneet pykälämuutoksia, mutta olemme halunneet nostaa esiin nämä erityisen ongelmalliset asiat, mitkä tähän lakipakettiin liittyvät.

Ed. Asko-Seljavaaralle toteaisin vain, että meillähän oli tämä asetus käsittelyssä. Samassa yhteydessä me saimme sen käsiimme ja kävimme läpi sitä tämän lain yhteydessä, ja siinä kuulemistilanteessa kävi hyvin selväksi se, ja täältä sen ihan näkeekin, että joidenkin vammaisryhmien haittaluokitus heikkenee nyt, kun tämän lain pohjalta tuo asetus tullaan säätämään, ja tämä on se toinen asia, minkä olemme myös lausumana nostaneet esiin.

Toinen on kyllä tämä ongelma, että tätä haittaluokitusta todella käytetään vammaispalveluiden ja -etuuksien saannissa hyvin vahvasti kriteerinä, ja siitä ovat vammaisjärjestöt vahvaa huoltansa välittäneet. Eli nyt kun tuo asetuksen mukainen haittaluokitus heikkenee, niin se entisestään lisää sitä, että se saattaa välillisesti heikentää myös vammaisten etuuksien ja palveluiden saantia. Se on se perushuoli, mikä tähän lakiin liittyen on vammaisjärjestöjen taholta esitetty, ja siksi myös toisessa lausumassamme olemme sitten ottaneet esiin sen, että tätä ei saisi sellaisenaan käyttää määrittelemässä palveluiden tai etuuksien tarvetta.

Kun sitten valiokunnan puheenjohtaja ed. Rehula esitti kiitokset valiokunnalle tämän vuoden työskentelystä ja myös valiokuntaneuvoksille, niin haluan yhtyä lämpimästi näihin kiitoksiin. Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on erittäin mielenkiintoista tehdä töitä ja meillä on erittäin hyvä valiokuntaporukka, joka sydämestään haluaa edistää sosiaali- ja terveysasioita, ja valiokuntaneuvokset ovat erittäin päteviä ja suurena apuna tässä työssä.

Kari Kärkkäinen /kd:

Arvoisa puhemies! Ed. Taiveaho päätti, että sydämellään haluaa tehdä päätöksiä, mutta en tiedä sitten, onko hallitus niin kova, että se jyrää hyväsydämiset sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet. Edellinen keskustelu osoitti jo sen, että tahtoa olisi tehdä muutoksia, mutta ei uskalleta eikä hallitus anna lupaa.

Tässä lakiesityksessä on tosiasia se, että tällä lainsäädännöllä heikennetään vammaisten asemaa, vaikka näitä hyviä puheenvuoroja on kuultu.

Kaksi asiaa, mihin on erinomaisesti kiinnitetty huomiota vastalauseessa, jossa ed. Räsänen on myös mukana.

Emme hyväksy uudistuksen mukanaan tuomaa haittaluokituksen heikennystä, ja lisäksi niiden palvelujen tarjoamista harkittaessa, joissa henkilön yksilöllinen tilanne on ratkaiseva tekijä, ei tule erityisesti painottaa asetuksella säädettyä haittaluokitusta. Haittaluokituksen ei tulisi olla pääasiallinen tekijä, kun määritellään vammaispalveluiden tai Kelan etuuksien tarvetta.

Toinen asia oli tuo, mistä tänään on jo kuultu muun muassa ed. Kiurun esittämänä, että kertakorvauksena maksettavan haittarahan suuruuden määrittämiselle on kehitettävä muu kuin sukupuolten tilastolliseen elinikään perustuva kriteeri.

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Minulle jäi kyllä hiukan epäselväksi vielä, mitä se tarkoitti, että ei ole ollut tietoa, että asetuksen tasolla tullaan heikentämään tätä haittaluokitusta tiettyjen vammaisryhmien osalta. Kyllä tietojeni mukaan sosiaali- ja terveysministeriön asetus on luonnoksena ollut nähtävillä valiokuntakäsittelyssä, ja tästä luonnoksesta kaiketi on käynyt kuitenkin esille se, että todella on niin, että esimerkiksi sokeiden haittaluokitus pudotetaan 20:stä 18:aan. Tässä asetuksen luonnoksessa näyttää siltä, että hallituspuolueiden kansanedustajat joko eivät ole tienneet, että näin tulee tapahtumaan, että asetuksen tasolla näitä haittaluokituksia heikennetään, tai sitten he ovat katsoneet, että se on ihan oikein.

En tiedä, kummasta on ollut kysymys, mutta minä itse kyllä näen niin, että tämä on niin tärkeä asia, että opposition vastalauseessa pitää korostaa sitä, että tämän lain nojalla säädettävällä asetuksella, joka ei ole siis eduskunnan työmaalla enää, tämä haittaluokitus ei saa heikentää (Ed. Asko-Seljavaara: Ei se heikennäkään! Se ei pidä paikkaansa!) nykyisiä haittaluokituksia, ja tämä on erittäin olennainen asia.

Todella toivon, että te harkitsette vielä myös hallituspuolueiden rintamassa, miten tulette äänestämään, kun tästä asiasta tullaan päättämään. Tämä siis johtaa siihen, että tiettyjen haittaluokitusten luokat tulevat laskemaan, ja tämä on nähtävissä siinä asetuksen luonnoksessa. Minusta tämä on nyt omantunnon kysymys, jos me haluamme tähän suuntaan lain varjolla tätä suuntaa viedä.

Satu Taiveaho /sd:

Arvoisa puhemies! Vielä haluan jatkaa tätä ed. Kiurun puheenvuoroa sillä, että todella, ed. Asko-Seljavaara, kaikki asiantuntijakuulemisessa paikalla olleet kyllä totesivat sen, että tässä tulee muutoksia näihin haittaluokkiin. (Ed. Asko-Seljavaara: Niin, mutta heikentääkö se asemaa?) — Se haittaluokka heikkenee, kuten todettiin. (Ed. Asko-Seljavaara: Se selvitetään!)

Sitten välillisesti se, mihin tätä haittaluokkaa sovelletaan, saattaa vaikuttaa myös palveluiden saantiin ja etuuksien määrittelyyn. Tämä on se ydinongelma tähän asetukseen liittyen, mutta myös sitten, niin kuin tässä jo todettiin edellä, tähän lakipakettiin liittyy näitä muutamia muitakin ongelmia tasa-arvon näkökulmasta ja sitten todella tästä, mihin tätä haittaluokkaa käytetään. (Ed. Asko-Seljavaara: Asia selvitetään toiseen käsittelyyn mennessä!)

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! En halua pitkittää tätä keskustelua, mutta tässä on kyllä nyt kysymys niin tärkeästä asiasta, että kun me tiedämme, että asetuksen luonnoksessa todetaan, että nämä haittaluokat tulevat selkeästi joidenkin ryhmien osalta heikkenemään, niin on se nyt aivan selvää, että kun me tiedämme tämän käytännön kokemuksen, joka on johtanut siihen, että väärin on näitä haittaluokituksia käytetty etuuksia jaettaessa sekä Kelan että kuntien toimesta, niin kyllä minulla ainakin henkilökohtaisesti on pelko siitä, että jos sokeiden haittaluokitus laskee 20:stä 18:aan, niin se johtaa käytännössä siihen, että heidän palvelunsa heikkenevät.

Minä mielihyvin kyllä tulen yhtymään tähän lausumaehdotukseen. Nimittäin pidän sitä pöyristyttävänä, että hallituspuolueiden kansanedustajat tekevät joko tiedostetusti tai tiedostamatta tämän tilanteen, että uhka on suuri siihen, että vammaisten etuudet tiettyjen ryhmien kohdalta tulevat heikkenemään.

Kari Kärkkäinen /kd:

Arvoisa puhemies! Minun on helppo yhtyä ed. Kiurun ajatuksiin. Tässä kuulimme, että asia selvitetään toiseen käsittelyyn mennessä. En tiedä, miksi nuo asiat eivät nyt valiokunnassa nouse riittävästi esille. Eikö osata lukea asiantuntijoiden viestejä? Olen ymmärtänyt ainakin ed. Räsäsen puheista ryhmäkokouksissa, että tämä asia on kyllä noussut jo meidän ryhmässämme hyvin voimakkaasti esille. Miksi se ei ole sitten valiokunnan käsittelyssä riittävästi esillä? Mutta on perusteltua tuo, mitä ed. Asko-Seljavaara lupasi, että se selvitetään ennen toista käsittelyä.

Satu Taiveaho /sd:

Arvoisa puhemies! Nyt minulla jäi vähän epäselväksi, mitä ed. Kärkkäinen tarkoitti, että on jäänyt epäselväksi joitakin asioita. Meillä oli varmasti hieman erilaiset näkemyserot tai oli näkemyseroja ed. Asko-Seljavaaran kanssa tässä asiassa. Kyllä nämä asiat ovat kovin selväksi käyneet valiokuntakäsittelyssä, ja olemme saaneet kyllä asiantuntijakuulemisissa hyvin perusteellisesti viestiä tämän lain osalta. Sikäli haluan vain vastata tähän ed. Kärkkäisen puheenvuoroon, että mikään asia ei ole kyllä jäänyt selvittämättä valiokuntakäsittelyn aikana.