Arvoisa puhemies! Valtion omistajaohjaus on ollut täällä tämän eduskunnan aikana useampaan kertaan esillä. Stora Enson, Destian ja nyt tällä hetkellä Finnairin ympärillä tapahtuu paljon asioita. Sinivalkoisin siivin illaksi kotiin, mutta tällä hetkellä ilman matkalaukkuja. Tämä osoittaa sitä, että valtion omistajaohjaus ei ole hallinnassa. Henkilöstö koetaan pelkkänä menoeränä, henkilöstöä ei kuulla, kun tehdään yhtiön ulkoistamisia, ja muutoinkaan henkilöstöä ei käytännössä arvosteta. Tässä asiassa Finnairin kohdalla hallituksessa on valtion omistajaohjausyksikön johtaja Pekka Timonen, joten ainakin ministerillä pitäisi olla selkeä kuva siitä, millä tavoin suomalaista ylpeyttä johdetaan. Käytännössä näin ole kuitenkaan tapahtunut. Arvoisa ministeri:

Miten me saamme paremman yhtiön Finnairista? Miten paremmin otetaan henkilöstö voimavarana huomioon?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Omistajapolitiikka on todellakin ollut usein esillä, kun olette sitä esille ottaneet, siitä syystä. (Eduskunnasta: Aivan aiheellistakin kyllä!)

Mutta mitä Finnairiin tulee, niin varmasti kaikki tiedämme, että koko ilmailuala on syvissä vaikeuksissa. Yhdeksän yhtiötä kymmenestä on tappiollista, Finnair tekee tänä vuonna noin 150 miljoonaa tappiota, eli siinä mielessä on erittäin vakavasta ja haastavasta tilanteesta kysymys. Siellä on paljon kustannusrakenteita, jotka tulevat menneestä, ja tänä päivänä kilpailu on kovaa. Lentomatkustaminen, erityisesti liikematkustaminen mutta muutoinkin matkustaminen, on vähentynyt tunnetuista syistä taantumankin vuoksi. Näin ollen yhtiö on pakotettu sopeuttamaan ja parantamaan kulurakennettaan, ja näitä neuvotteluja on käyty henkilöstön kanssa ja aika onnistuneesti kuitenkin on päästy nyt eri ryhmien kanssa sopimuksiin.

Mitä tulee nyt tähän maapalveluyhtiön tilanteeseen, joka koskee juuri näitä matkalaukkuja, niin siinähän on kysymys siitä, että tuo liiketoiminta on myyty tälle Baronalle. Yhtiön työntekijät siirtyvät vanhoina työntekijöinä Baronan palvelukseen, niin että siinä mielessä kuitenkin tuo muutos on työntekijöiden kannalta pehmeä.

Arvoisa puhemies! Suomessa ulkomainen omistus on koko ajan lisääntynyt ja meillä vienti on romahtanut, teollinen tuotanto on romahtanut ja Finnair on yksi merkittävä niin vientimatkojen kuin myöskin työmatkojen kannalta Suomessa. Suomessa on kalliit lentoliput verrattuna siihen, millä tavoin Finnair lentää esimerkiksi New Yorkiin, ja muutoinkin lentoliikenne Suomessa ei ole hoidettu sillä tavoin kuin valtio-omisteisessa yhtiössä pitäisi. Kysyn teiltä, arvoisa ministeri:

Millä tavoin Finnair näissä tilanteissa pidetään suomalaisessa valtion omistuksessa? Millä tavoin pidetään tyytyväiset asiakkaat ja millä tavoin pidetään tyytyväinen, työssä viihtyvä henkilöstö?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Valtio-omistaja on voimakkaasti sitoutunut Finnairiin. Me olimme mukana muun muassa pääomittamassa reilu vuosi sitten Finnairin konehankintoja. Se on suomalaisten kansalaisten ja suomalaisten yritysten etu, että meillä on Helsinkiä pääpaikkanaan pitävä kansallinen lentoyhtiö. Niin kuin totesin, koko ala on vaikeuksissa ja mitään helppoja ratkaisuja ei ole olemassa. Moni omistaja on eri toimialoilla vakavien tilanteiden edessä, niin oli SAK:kin, kun Lomaliitto joutui konkurssiin. Ei pelkällä aatteella voida liikeyrityksiä pyörittää, vaan niiden täytyy sopeuttaa tilanteeseen kulurakennetta, ja tätä työtä tehdään koko ajan. Pyrimme semmoiseen ratkaisuun, että todellakin jatkossakin meillä on Helsinkiä pääpaikkanaan pitävä kansallinen lentoyhtiö, jossa valtiolla on enemmistö, niin kuin omistajaohjauslaki edellyttää.

Arvoisa puhemies! Finnair on meille tärkeä, ja se on ollut juuri sen takia erinomaista, että se on pystynyt tuomaan meille paljon muutakin kuin vain pienen kotimaamme lentoliikennettä, muun muassa gatewayna Aasiaan. Nyt me tiedämme, että ilmastopäästöjen vuoksi lentoliikennealallekin otetaan päästökauppa, mikä on sinänsä ihan oikein, mutta on iso kysymys, millainen päästökauppajärjestelmä. Miten hallitus arvioi omaa onnistumistaan päästökauppajärjestelmän luomisessa, koska kyllä talousvaliokunta lausuntoa antaessaan ja varmaan liikenne- ja viestintävaliokuntakin joutuivat toteamaan, että tämä malli on todella huono? Nyt me olemme lukeneet siitä, että jos tuossa rajan takana vaikkapa Venäjän puolella ottaa välilaskun, niin pääsee ilman päästökauppajärjestelmää lentämään nämä samaiset Aasian-lennot, ja tämä kaiken kaikkiaan on ollut pitkään tiedossa, että tämä malli saattaa olla niin, että hävitään pohjoisena lentoyhtiönä sitten Manner-Euroopan sisäisille lentoyhtiöille.

Oliko tämä epäonnistuminen lobbauksessa EU:ta kohti?

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! On totta, että tuo Euroopan unionissa sovittu päästökauppajärjestelmä ei ole ehkä Suomen kaltaisen maan kannalta paras mahdollinen järjestelmä, mutta sitäkin tärkeämpää tällä hetkellä olisi, että me pääsisimme käynnissä olevassa Kööpenhaminan ilmastokokouksessa yhteiseen ratkaisuun globaaleista lento- ja meriliikenteen päästövähennystavoitteista, koska silloin se toisi kuitenkin tähän kilpailuasetelmaankin reiluutta ja tietysti se toisi päästöjen vähentämisen kannalta aidosti ja oikeasti tuloksia, jos maailmanlaajuinen järjestelmä saataisiin käyttöön. Mutta se, niin kuin muutkin Kööpenhaminan tulokset, on vielä aivan auki.

Arvoisa puhemies! Valtionyhtiö Finnairin 100-prosenttisesti omistama tytäryhtiö Northport myi maapalvelunsa yhdessä yössä vuokratyöfirma Baronalle, niin kuin täällä mainittiin. Työntekijät ovat olleet pöyristyneitä. Olin tänään menossa Helsinki-Vantaan lentoasemalle tapaamaan valtionyhtiöistä ulkoistettuja Baronan työntekijöitä yhdessä pääluottamusmiehen kanssa. Baronalta oli kuitenkin aamulla tullut ohje, ettei minulle pidä myöntää kulkulupaa. (Ed. Zyskowicz: Turvallisuus ennen kaikkea!) Työntekijöiltä siis pyrittiin rajaamaan mahdollisuus poliittiseen vaikuttamiseen. Mikä tässä kulkuluvan epäämisessä on erikoista nimenomaan turvallisuuden kannalta, on se, että samaan aikaan lentokentällä oli ollut ilman kulkulupaa rikkureita työskentelemässä koko viime viikon, muun muassa alaikäisiä, kielitaidottomia työntekijöitä vastoin turvallisuusohjeita. Kysynkin liikenneministeri Vehviläiseltä:

Miten on mahdollista, että lentokentällä voi olla vuokratyövoimaa ilman kulkulupia, ilman tarvittavia selvityksiä? Onko tämä ilmailulain mukaista?

Liikenneministeri Anu Vehviläinen

Arvoisa puhemies! En tunne tätä kysymystä ja olen tästä informoituna juuri teidän kysymyksenne edessä. En osaa tähän vastata. Aion sen selvittää ja pystyn sen selvittämään tänä päivänä, ja voimme palata tähän asiaan vaikka huomenna.

Arvoisa puhemies! Olisi tietysti kohtuullista, jos tämä esimerkiksi eilen on ollut televisiossa laajasti esillä, että liikenneministeri selvittäisi tällaisia asioita.

Toinen iso kysymys tietysti on, mitä tämä kertoo tästä vuokratyöyhtiö Baronasta, että hankitaan kielitaidottomia, alaikäisiä vuokratyöntekijöitä ilman kulkulupia lentokentälle. Miten on itse asiassa mahdollista, että valtionyhtiö lähtee siitä, että vakituisia töitä, kuten esimerkiksi matkalaukkujen käsittelyä, tehdään vuokratyövoimalla? Kysynkin ministeri Häkämieheltä:

Onko tämä nyt aivan oikein, että valtionyhtiö käyttää tällaista porsaanreikää hyväkseen, ulkoistaa vuokratyöyritykselle töitä, joita on toistakymmentä vuotta hoidettu vakituisella henkilöstöllä, ja tällaisella yrityskaupalla yhdessä yössä viedään työntekijöiltä oikeuksia ja mahdollisuuksia?

Ja, työministeri Sinnemäki, mitä tämä kertoo hallituksen suhtautumisesta työntekijöiden oikeuteen turvalliseen työpaikkaan ja kohtuulliseen palkkaan?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Tämä maapalveluyhtiö on koko 2000-luvun ollut tappiollinen. Sehän palvelee myös muita yhtiöitä kuin Finnairia.

Mutta mitä tulee nyt tähän ulkoistamiseen, ed. Arhinmäki, hyvin painokkaasti: Työntekijät siirtyvät vanhoina työntekijöinä Baronan palvelukseen. He eivät ole vuokratyöntekijöitä. Te kysyitte, miten on mahdollista, että valtionyhtiö siirtyy käyttämään vuokratyövoimaa. Ei siirry, ei käytä, vaan kysymys on vanhojen työntekijöiden eduilla siirtyvistä työntekijöistä, eli tästä on tässä kysymys.

Arvoisa ministeri Häkämies! Valtioneuvosto on linjannut valtionyhtiöiden henkilöstöpolitiikasta periaatepäätöksessä, jossa todetaan, että valtio-omistaja arvostaa pitkäjänteistä henkilöstöpolitiikkaa, jossa työsuhteiden jatkuvuus ja työntekijöiden osaamispääoma otetaan huomioon myös silloin, kun joudutaan toimimaan erilaisten kustannuspaineiden alaisena. Tietooni on tullut, että Finnairilta ulkoistettu henkilöstö oli ollut esittämässä Fin-nairille siltä vaadittuja 15 prosentin säästöjä ensi vuoden henkilöstökuluihin. Sen sijaan, että Finnair olisi tehnyt henkilöstönsä kanssa säästösopimuksen, se kuitenkin päätti ulkoistaa henkilöstönsä. Kysyn teiltä, ministeri Häkämies:

Katsotteko, että tämä on hyvää henkilöstöpolitiikkaa valtiolta, kun samaan aikaan on linjattu, että pyrkimyksenä on pitkäjänteinen henkilöstöpolitiikka myös taloudellisesti huonoina aikoina?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Vielä kertaalleen totean sen, että Finnair on erittäin suurissa vaikeuksissa ja erittäin syvästi tappiollinen. Mikäli teillä, opposition edustajat, esimerkiksi on hyviä ideoita, olen ihan valmis kuuntelemaan ja viemään niitä eteenpäin, millä tämän kansallisesti tärkeän yhtiön taloudellinen tilanne saadaan kääntymään.

Tuossa maapalveluyhtiössä 3 vuoden ajan neuvoteltiin ratkaisumalleista, joilla olisi haettu säästöä. Ne eivät sitten johtaneet lopputulokseen. Nyt sitten päädyttiin tällaiseen ratkaisuun, jossa, korostan, ei siirrytä vuokratyövoiman käyttöön, vaan Finnairin maapalveluyhtiössä olleet työntekijät siirtyvät vanhoina työntekijöinä, vanhoilla eduilla tuon Baronan palvelukseen.

Arvoisa puhemies! Ministeri Häkämies, yhteiskunnassa vallitsee laaja yhteisymmärrys siitä, että työuria pitää kansantalouden kestävyyden turvaamiseksi pidentää. Finnairilta ulkoistetut työntekijät pelkäävät, että vuokrafirma Barona irtisanoo heidät ja korvaa uusilla työntekijöillä, joiden työsuhteet ovat määrä- ja osa-aikaisia. Jos näin käy, Finnair tulee ikään kuin kaataneeksi valtion syliin kasan jo vanhempia työntekijöitä, joiden uudelleen työllistäminen voi olla aika hankalaa.

Näettekö, ministeri Häkämies, että Finnairin toimet ovat ristiriidassa työurien pidentämistavoitteen kanssa?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Niin kuin totesin — vielä kertaalleen — tämä ei ole Finnairin perustoimintaa. Niin kuin totesin, maapalveluyhtiö palvelee myös muita yhtiöitä, ei pelkästään Finnairia, ja toisekseen on tarpeen tehdä sellaisia toimenpiteitä, joilla tuo talouden käännös saadaan tapahtumaan.

Vielä kolmanneksi: Nämä työntekijät siis siirtyvät vanhoina työntekijöinä, vanhoilla sopimuksilla, Baronalle, ja minä en voi lähteä spekuloimaan, mitä tulevaisuudessa tapahtuu.

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Finnairin osaltahan osapuolet tällä hetkellä ovat pyytäneet neuvottelu- ja sovitteluapua entiseltä valtakunnansovittelijalta, ja toivottavasti he tässä asiassa pääsevät ratkaisuun.

Yleisesti ottaen tavoite työurien pidentymisestä tulee vaikeutumaan huomattavasti tämän taantuman vuoksi sekä sen takia, että ihmiset jäävät työttömäksi, että sen tähden, että ihmisiä on siirtynyt taantuman aikana kiihtyvässä määrin eläkkeelle, joten sitäkin kautta tavoite siitä, että meidän keskimääräinen eläkeikämme nousisi, tulee jäämään näiden vuosien aikana kauemmaksi. Ehkä sitten joitain sellaisia merkkejä, joiden perusteella voimme ajatella, että mahdollisuuksia työurien pidentämiseen kuitenkin tämän taantuman jälkeen on, on ikärakenteen muutos, joka tulee tarkoittamaan sitä, että työmarkkinoille tuleville sukupolville löytyy töitä, ja myös osittain se, että yritykset ovat pitäneet kiinni työvoimastaan kohtuullisessa määrin (Puhemies: Minuutti on ylittynyt!) suhteessa siihen, kuinka voimakkaasti talous on romahtanut.

Arvoisa puhemies! Ainakin oma kantani on se, että erityisesti vaikeina aikoina tulisi myös henkilöstöpolitiikkaan kiinnittää erityistä huomiota. Se loisi luottamusta työntekijöille, se loisi luottamusta myös yhtiöiden ulkopuolelle. Yksi hyvän työnantajapolitiikan kulmakivistä tulee luonnollisesti olla se, että syntyy jonkinlainen yhteisen tekemisen meininki, yhteiseen maaliin potkitaan sitä palloa näissä yhtiöissä.

Monia näistä valtioyhtiökysymyksistä on leimannut sellainen henki, että te, arvoisa ministeri, ette joko ota kantaa asioihin tai ette suostu tapaamaan edes henkilöstöjärjestöjen edustajia. Haluan nyt kysyä, miten tämä mielestänne sopii siihen pitkäjänteiseen valtionyhtiöpolitiikan linjaan, josta te, koko hallitus, olette yhdessä sopineet ja päättäneet.

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Puhemies! Näin on tässä lähiaikoina tapahtunutkin. Silloin oli kysymys lentäjien yhdistyksestä, jotka halusivat tavata vastuuministerin. Silloin oltiin tulossa tilanteeseen, jossa oli työtaistelu alkamassa tai päällä. Yleensä, kun tämä sali on keskustellut työtaisteluista ja politiikan osallistumisesta siihen, on ollut perusohje, että työtaistelut, mikäli niitä on, hoidetaan liittojen välillä ja yritysten sisällä. Siihen ei politiikan pidä lähteä mukaan.

Olin antanut kuitenkin selkeän viestin, ed. Huovinen, että veronmaksajien piikki ei voi olla Finnairin tapauksessa auki, jos sen kulurakenne on sen kaltainen, että se tekee valtavia tappioita. Viesti oli selvä, että kulurakennetta on saatava sopeutumaan tähän vallitsevaan tilanteeseen. Me olemme voimakkaasti sitoutuneet omistajana Finnairiin ja pitämään sen pystyssä ja elinvoimaisena, mutta yhtiön sisällä täytyy tapahtua asioita, joita mielestäni tapahtui sitten myöhemmin.

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Häkämies, te vaikeroitte täällä, että ilmailu on vaikeuksissa. Tämä sama hallitus syventää niitä vaikeuksia. Päästökauppa on hyvä asia, mutta ehdot, millä Suomi on mennyt mukaan, ovat täysin kohtuuttomat Suomen kannalta ja Finnairin kannalta. Ihan sama tilanne on merenkulun osalla tapahtumassa. Tehkää jotakin niille asioille, kun te toimitte EU:ssa, jotta suomalainen yrityselämä voi elää tässä maassa.

Toinen asia, joka koskee ministeri Sinnemäkeä: Katselin tilastoja tältä vuodelta. Montako kymmentä tuhatta ihmistä valtio ja valtiojohtoiset yritykset ovat irtisanoneet tässä maassa, montako kymmentä tuhatta? 20 000 ihmistä. Mitä hallituksen sisällä työministeri on tehnyt sen eteen, jotta näin ei tapahtuisi? Minun tietääkseni ei ikävä kyllä mitään. Onko tässä asiassa syytä nyt ryhdistäytyä, ottaa sitä valtion omistajaohjausta mukaan ja toimia niin kuin kunnollisen työnantajan pitää toimia? Ei niin kuin nyt, että ensimmäisenä valtionyhtiöt, valtio jakaa lapun ihmisille. Valtio irtisanoo työvoimastaan omistajana 8 prosenttia, yksityiset yritykset 5 prosenttia. Mitä työministeri on tehnyt?

Liikenneministeri  Anu  Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin totean tähän edustajan ensimmäiseen kysymykseen siitä, että tämä hallitus olisi vaan vaikeuttanut lentoliikenteen asemaa: Voin kyllä todeta sen, että olemme tämän hallituksen toimesta myös ilmailulaitos Fin-avian kautta pystyneet alentamaan 10 prosenttia näitä lentoasemamaksuja vuoden 2011 loppuun ja sitä kautta turvaamaan kotimaista lentoliikennettä kaikilla nykyisillä lentokentillä. Tämä on tärkeää, että pääsemme yli tästä taantumavaiheesta myös säilyttäen kotimaisen lentoliikenteen.

Arvoisa herra puhemies! Varsin usein on tässä salissa hallituksen taholta esitetty, että valtion ei pidä sekaantua pörssiyhtiön toimintaan. Ministeri Häkämies sanoi, että Finnair on suurissa vaikeuksissa, ja pyysi hyviä ideoita meiltä, mikä tarkoittaa sitä, että hän sekaantuisi kyllä kovin mielellään, jos hyviä ideoita tulee, hän sekaantuu toimintaan. Kun te kysyitte meiltä ideoita, hyviä ajatuksia, niin minä kysyn teiltä:

Mitä ideoita hallitus on tuonut tuohon Finnairin toimintaan mukaan? Mitä te olette esittäneet, ja oletteko te kaikkien näitten tehtyjen esitysten takana?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Ed. Kallis hyvin tietää, että valtio omistaa yrityksiä, ei johda niitä. Valtionomistaja käyttää valtaansa yhtiökokouksissa hallitusten valinnan yhteydessä. Niin kuin totesin, kyllä meidän selkeä viestimme Finnairille omistajana oli se, että me olemme voimakkaasti sitoutuneita yhtiöön, mutta hyvin tappiollisena sen tulevaisuus on epävarma, joten sen täytyy sopeutua tähän muuttuneeseen tilanteeseen. Minusta on otettu nyt oikeita askeleita siihen suuntaan. Mitä tulevaisuudessa sitten tapahtuu, niin omistaja ja yhtiön hallitus ovat totta kai hereillä ja tarkastelevat erilaisia yhteistyömahdollisuuksia. On varmasti kaikkien tiedossa, että lentoalalla saattaa tapahtua tulevaisuudessa erilaisia muutoksia. Silloin on tärkeätä, että niin omistaja kuin yhtiö ovat hereillä.

Arvoisa herra puhemies! Täällä on viitattu jo eduskunnassa olevaan lentoliikenteen päästökauppa-asiaan, joka odottaa toista käsittelyä täällä. Mutta, arvoisa puhemies, kun hallitus on lähtenyt esittämään tätä — ja tämä on EU-lähtöinen, niin kuin täällä ministeri jo totesi — jos tämä ajetaan läpi, sehän aiheuttaa sen, että Finnairin taloudellinen tilanne ja kilpailukyky heikkenevät entisestään, kun ulkomaiset kolmansien maitten lentoyhtiöt eivät ole saman päästökaupan piirissä. Mitä se vaikuttaa, arvoisat valtioneuvoston jäsenet, Pääkaupunkiseudun ulkopuolella olevien yritysten toimintaan tällaisena kansainvälistymisen aikana, kun yrityksen johdon pitäisi päästä pohjoisesta tai Itä-Suomesta nopeasti Helsingin kautta ulkomaille? Muilla kulkuneuvoilla se kestää liian pitkään.

Arvoisa puhemies! Kysyisin valtioneuvoston jäseneltä:

Jos tämä EU:n ajama hallituksen esitys tässä muodossa pitää hyväksyä, onko mitään mahdollisuuksia tukea suomalaista lentoyhtiötä, että se pystyisi palvelemaan nimenomaan yrityksiä ja ihmisiä, jotka asuvat reuna-alueilla ja joiden pitäisi päästä nopeasti Helsingin kautta ulkomaille?

Liikenneministeri  Anu  Vehviläinen

Arvoisa puhemies! En mene nyt enempää omistajaohjaajan tontille, mutta totean sen, että eihän meidän tarkoituksemme ole emmekä pysty tekemään yksittäisiä yrityksiä kohtaan erityisiä tukia. Mutta me pystymme hallituksen kautta ohjaamaan Finaviaa sillä tavalla, että lentoliikenteen struktuuri on tässä maassa kunnossa eli meillä on toimiva lentoasemaverkko. Esimerkiksi nyt, mitä olemme tehneet tämän gateway-aseman saavuttamiseksi ja parantamiseksi: Tänä iltana terminaali 2 avataan illalla. Se on ollut iso investointi. On juuri aloitettu Kehäradan rakentaminen. Eli Suomessa on valtiovallan puolelta annettu usko siihen, että Helsinki-Vantaan lentoasema on kehitettävä kenttä.

Mitä tulee tähän päästökauppa-asiaan, niin siitä totean saman, mitä jo ministeri Lehtomäki, että olisi tärkeää päästä globaaliin ratkaisuun. Koska lentoliikenne on kaikista globaalein näistä liikkumismuodoista, niin tärkeää olisi saada globaali ratkaisu, ettei vain ole kysymys EU:n sisäisestä päästökaupasta.

Puolustusministeri  Jyri  Häkämies

Puhemies! Ihan niin kuin ed. Vistbackan kysymyksen sisällä oli se näkemys, että tämä Finnairin Aasian strategia, siis se, että Aasiasta kiinalaisia, japanilaisia tulee Helsingin kautta eteenpäin Eurooppaan, on hyödyttänyt suomalaisia yrityksiä. Finnair tarjoaa yli 40 päivittäistä yhteyttä eteenpäin Eurooppaan ja kauemmaksikin. Jos te vertaatte vaikka Osloa, joka on SAS:n kolmoskenttä, niin ero on huima. Finnairin kannalta se huolestuttavin tulevaisuudenkuva olisi se, että se supistuisi ja käpertyisi pelkäksi kansalliseksi yhtiöksi; siitä kärsisivät suomalaiset matkailijat ja suomalaiset yritykset. Tämän kehityksen pyrimme välttämään.

Arvoisa puhemies! Valtion omistajapolitiikan kannalta oli tärkeä päätös, kun hallitus päätti ottaa käyttöön Solidium-osakeyhtiön, jonne keskitettiin valtion markkinaehtoisten omistusten hoitaminen. Se on mahdollistanut sen, että valtio voi olla nopeasti mukana erilaisissa osakeanneissa, yhtiöjärjestelyissä. Muun muassa Finnairissahan valtio pisti tätä kautta lisää pääomaa.

Mutta kyllä se on, hyvät kollegat, meidän myönnettävä, että jos yhtiö, oli sitten valtion yhtiö tai yksityinen, ei ole kannattava ja terve, niin kyllä se on kaikista huonoin vaihtoehto. Tämä vasemmistoenemmistöinen Lomaliitto osoitti sen, että jos liiketoiminta ei ole kannattavaa, niin vaihtoehtona on konkurssi. Ja emmehän me halua valtion osakkuusyhtiöille tätä, vaan haluamme, että ne voivat pärjätä markkinoilla, kehittyä ja menestyä ja työllistää. On tärkeää, että valtio säilyttää myös omistuksia, niin kuin on tehty.

Kysyisin valtioneuvoston jäseniltä, miten näette tämän Solidiumin roolin jatkossa, voisiko se olla mukana uusissa järjestelyissä ikään kuin tässä markkinatilanteessa vahvistamassa suomalaista omistajuutta ja sitä kautta myöskin pitkällä tähtäimellä Suomen menestystä?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Juuri niin kuin ed. Rantakangas totesi, pitkän päälle ei tietysti voida tappiollista toimintaa harjoittaa, vaan ennen pitkää pitää kuitenkin yritysten kurssi saada kääntymään. Mainitsitte tämän Lomaliiton, siinähän omistajat päätyivät konkurssiin. Pehmeämpi vaihtoehto henkilöstön kannalta olisi tietysti ollut velkasaneeraus, mutta en tiedä sitten, mitä SAK:n johdossa ajateltiin, kun päädyttiin suoraan tähän konkurssiratkaisuun.

Solidiumin osalta toteaisin, että juuri näin, se on tehty sitä varten, että se voi tarvittaessa toimia nopeastikin, ja uskon, että lähitulevaisuudessa, lähivuosina, saamme esimerkkejä siitä, että silloin kun on kysymyksessä kansallisesti tärkeitä yhtiöitä, Solidium toimii hyvänä välineenä näissä tapauksissa.

Arvoisa herra puhemies! Kuten tässä todettiin, niin ammattiliittojen omistama Lomaliitto on konkurssissa. Tämä osoittaa, että hyvä tahto pitää työntekijöistä huolta ja kantaa yhteiskuntavastuuta ei riitä, ellei yrityksen talous ole kannattavalla pohjalla. On parempi pitää huolta yrityksen kannattavuudesta kuin joutua konkurssiin, jolloin kaikki työntekijät menettävät työpaikkansa.

Ministeri Sinnemäki, kysyn laittomista lakoista. Tämä laukunkäsittelijöiden laiton lakko aiheutti Finnairille yli 6 miljoonan euron vahingot matkustajien vahingoista puhumattakaan. Sakkoja ilmailualan unioni tuomittiin maksamaan tästä laittomasta lakosta 13 000 euroa, joka ei siis ole minkäänlaisessa suhteessa aiheutettuun vahinkoon, ja nykylain mukaan maksimisakkokin olisi ollut vain 28 000 euroa. Kysyn:

Tulisiko lainsäädäntöä uudistaa siten, että laittomista lakoista tuomitut korvaukset olisivat jossakin suhteessa aiheutettuun vahinkoon?

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Työmarkkinajärjestöt keskenään ovat käyneet keskustelua työtaistelujen reunoista ja olemuksesta sen jälkeen, kun tässäkin salissa paljon keskusteltu Tehyn työtaistelutoimenpideuhka oli päällä, ja katson, että tämä on sen tyyppistä valmistelua, josta nimenomaan työmarkkinajärjestöjen keskenään tulee päästä yhteiseen näkemykseen siitä, minkälainen työtaistelujärjestelmä meillä on.

Tähän Finnairin tilanteeseen taisin todeta jo aikaisemmin, että siellä pyritään löytämään yhteiset näkemykset osapuolten välillä ja toivottavasti ne löytyvät.

Puhemies! Tämä on todella tuhansien konkurssien maa, ja jokainen niistä on liikaa. Mutta kun ulkomaankauppaministeri Väyrynen istuu tuossa pääministerin paikalla valppaan oloisena, niin kysynpä teiltä:

Jos typerä henkilöstöpolitiikka ja ylipäänsä huonosti hoidettu firma jättää meidät ilman Fin-nairia, niin minkälaisia vahinkoja siitä seuraa tällä teidän sektorillanne, joka tällä hetkellä on kaiken järjen mukaan myöskin kauttaaltaan isoissa vaikeuksissa, siis ulkomaankaupassa?

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Puhemies! Ulkomaankauppaministerinä ymmärrän paremmin kuin ehkä moni muu, mikä merkitys Finnairilla on Suomen kansantaloudelle ja Suomen ulkomaankaupalle. Tämä ministeri Häkämiehen kuvaama toimintamalli, jolla Finnair on luonut erittäin vahvan yhteysverkoston Aasiaan ja toisaalta Eurooppaan, on loistava liiketoimintamalli, ja siltä pohjalta täytyy jatkaa. Mutta onhan se selvää, että yhtiön toiminnan täytyy olla kannattavaa, ja meidän kaikkien täytyy tukea sellaisia ratkaisuja, joilla tämä kannattavuus saavutetaan.

Arvoisa puhemies! Helsinki-Vantaan lentoasema valittiin taannoin erityisesti matkalaukkujen käsittelyn osalta maailman parhaimmaksi, ja sitten kiitoksena oli se, että työntekijät ulkoistetaan ja heidän työtään ei arvosteta, ja ihmettelen, ministeri Häkämies, taas kerran — olemme ennenkin olleet asioista eri mieltä — miten voitte sanoa, että matkatavaroiden käsittely ei ole olennainen osa lentoliikennettä. (Ed. Pulliainen: Eihän ne nyt ole, kun ne seisoo siellä!) Mutta ehkä siihen saadaan joskus vastaus.

Kysyitte myös, mitä voidaan tehdä. Minäpä kerron, että Finnairin henkilöstö on jo osaltaan sitoutunut säästöihin, kymmenien miljoonien eurojen säästöihin ovat stuertit ja lentoemännät lähteneet mukaan, ja henkilöstö tällä tavalla on mukana, ja kyllä tuntuvat kohtuuttomalta nämä rankaisutoimet, mitä nyt tehdään.

Voitte vastata, mutta erityisesti vielä kysymys lainsäädännöstä ministeri Sinnemäelle: Työntekijät ovat halunneet erityisesti keskustella vuokratyöstä, sen hyvyydestä suomalaiselle yhteiskunnalle ja työelämälle. He ovat myös halunneet keskustella pätkätöistä. Aiotteko valmistella lainsäädäntöä, jolla laittomat pätkätyöt rajoitetaan? Kysehän on laittomista määräaikaisuuksista. Missä vaiheessa tällaisen lainsäädännön valmistelu on? (Ed. Zyskowicz: Laittomat pätkätyöt ovat jo laittomia! — Naurua)

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Laittomat määräaikaiset työsuhteethan ovat olleet sillä tavalla laittomia, kuin ne tällä hetkellä ovat, siitä lähtien, kun työsopimuslain kokonaisuudistus tehtiin 2000-luvun alkupuolella, minkä jälkeen muistaakseni kahteen kertaan on tiukennettu niitä sanktioita, jotka koskevat laittomien määräaikaisuuksien käyttöä.

Arvioisin, että laittoman määräaikaisen työsuhteen määritelmä tässä työsopimuslaissa on kohtuullisen hyvä, ja ehkä seuraava arvio tulee tehdä nimenomaan siitä, ovatko nämä sanktiot kohdallaan tai mitä muita toimenpiteitä voidaan tehdä sen eteen, että lakia todella käytännössä noudatettaisiin.

Arvoisa puhemies! Hallituksen vastaukset osoittavat, että otetta tähän tilanteeseen ei ole. Vienti on romahtanut, matkailuorganisaatio Mek on ajettu alas, ja ainoa tällainen joulun alla tapahtuva liike on se, että te lähettelette tai kuka nyt sitten lähettääkään matkalaukkuja ympäri maailmaa. Osoittaa, että joulupukin maassa sentään jotain tapahtuu.

Lentoliikenne on todellakin kokonaisuus, ja toivoisi, että hallitus kykyjensä mukaan koettaisi paneutua siihen, että me saisimme Finnairista sen, mikä se aikanaan on ollut: sinivalkoisin siivin ja illaksi kotiin ja myös matkalaukut mukana.

Mutta olisin kysynyt tätä olennaista asiaa: Onko nyt niin, että hallitus todella haluaa, että Finnair säilyy suomalaisena valtion omistamana yhtiönä, jossa on tyytyväinen henkilöstö ja tyytyväiset asiakkaat?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Kyllä juuri näin on. Minusta tuntuu, että kaikki tässä salissa ovat sitä mieltä, että Finnair on äärimmäisen tärkeä yhtiö suomalaisille kansalaisille ja yrityksille, ja me olemme omistajana voimakkaasti sitoutuneet. Edelleen tämä keskustelu osoittaa sen, että kyllä niiden keinojen ja ratkaisumallien täytyy löytyä sieltä yhtiön sisältä yrityksen johdon ja henkilöstön kesken pitää löytää ne tavat reagoida tähän muutokseen, jotta meillä jatkossakin on Finnair, joka tarjoaa tällaiset reittivalikoimat suomalaisille kansalaisille.