13) Laki henkilötietolain 12 §:n muuttamisesta
Martti Mölsä /ps(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on lakialoitteeni koskien
sotiemme veteraanien henkilötietojen saantia Kelalta kunnalle.
Maassamme elää edelleen noin 34 900
sotiemme veteraania. He ovat kunniakansalaisiamme, jotka puolustivat
maamme itsenäisyyttä ja vapautta vuosina 1939—1945,
ja heidän taistelunsa jatkuu yhä, sillä laki
estää heidän yhteystietojensa luovuttamisen
kunnille, jotka jakavat veteraaneille tarjottavia palveluja. Rintamaveteraani
on lain perusteella oikeutettu saamaan Suomen valtion korvaamaa
kuntoutusta. Kuntoutuksesta sekä siihen liittyneestä ylläpidosta
aiheutuneet tarpeelliset kustannukset korvataan valtion talousarvioon
tarkoitusta varten varatun määrärahan
rajoissa, jonka Valtiokonttori jakaa kunnille. Kuntoutukseen otettavat
hyväksyy rintamaveteraanin kotikunnan monijäseninen
toimielin, joka huolehtii kansanterveystyön toimeenpanoon
kuuluvista tehtävistä. Tarkemmat säännökset
korvauksen suorittamisesta ja lain muusta täytäntöönpanosta
annetaan asetuksella. Valtiokonttori voi antaa määräyksiä korvausten
suorittamisesta ja kuntoutuksen järjestämistä koskevasta
menettelystä.
Valtiokonttorin 23.1.2013 kunnille lähettämässä ohjekirjeessä todetaan
seuraavaa: Valtiokonttorilla ei ole nimi- eikä osoitetietoja
kunnissa asuvista rintamaveteraaneista, mutta Kansaneläkelaitoksen
hallituksen tekemän päätöksen mukaisesti
kunta voi tiedottaa rintamaveteraanien kuntoutusmäärärahan
käytöstä ja sen hakumenettelystä rintamalisän
saajille Kelan paikallistoimistojen kautta. Kela poimii rekistereistään osoitetiedot
ja lähettää rintamaveteraaneille kunnan
virkailijoiden toimesta laaditun kirjeen, jonka postimaksusta kunta
myös vastaa. Valtiokonttori kehottaa kuntia olemaan yhteydessä Kelan paikallistoimistoon
ja käyttämään tätä mahdollisuutta
halutessaan varmistaa kaikille rintamaveteraaneille tarjottavien
palvelujen saatavuuden.
Kela ei kuitenkaan luovuta näitä tietoja kunnille
vedoten henkilötietolakiin. Laki siis estää tiedonkulun
rintamaveteraaneille, ja tämä johtaa siihen, että osa
veteraanien kuntoutukseen tarkoitetuista määrärahoista
palautuu Valtiokonttoriin. Vuonna 2012 summa oli 437 000
euroa.
Arvoisa puhemies! Tätä ongelmaa on pyöritelty
vuosikaudet Kelassa, ministeriössä, Valtiokonttorissa
ja kunnissa ilman minkäänlaista parannusta. Olen
tehnyt asiaan liittyvän kirjallisen kysymyksen kesäkuussa
2012, mutta tuolloinen peruspalveluministeri ei nähtävästi
ymmärtänyt sitä. Näin ainakin
päättelin vastausta lukiessani.
Otin ongelman jälleen esille lokakuussa 2013 muun muassa
lehtien palstoilla. Kelan palveluosaston toimistopalvelupäällikkö Niina
Kasurinen vastasi yleisönosastokirjoitukseeni 22. lokakuuta
tänä vuonna ilmestyneessä Aamulehdessä muun
muassa seuraavasti: "Kela maksaa rintamalisää ja
ylimääräistä rintamalisää,
joten sillä on tiedossa etuuksien saajien nimet ja osoitteet. Tiedot
etuuksien saajista ovat kuitenkin salassa pidettävää tietoa.
Kelaa tai kuntien sosiaalitoimea koskevat lait eivät salli
tietojen luovuttamista kunnille tiedotusta varten." Tämä ongelma
on siis tiedostettu Kelassa, mutta asialle ei ole tehty yhtään
mitään. Mielestäni tämä ongelma
olisi voitu poistaa jo silloin, kun säädettiin
laki rintamaveteraanien kuntoutuksesta vuonna 1989. Asiaa ei tuolloin
kuitenkaan ajateltu loppuun asti. Valitettavan moni veteraani on
tämän vuoksi kutsuttu viimeiseen iltahuutoon näiden
etuuksien häntä tavoittamatta.
Arvoisa puhemies! Henkilötietolain 11 §:ssä kielletään
arkaluontoisten henkilötietojen käsittely. Arkaluontoisina
tietoina pidetään muun muassa henkilötietoja,
jotka kuvaavat tai on tarkoitettu kuvaamaan henkilön terveydentilaa,
sairautta tai vammaisuutta taikka häneen kohdistettuja
toimenpiteitä tai niihin verrattavia toimia ja henkilön
sosiaalihuollon tarvetta tai hänen saamiaan sosiaalihuollon
palveluja, tukitoimia tai muita sosiaalihuollon etuuksia.
Lakialoitteessani esitän, että henkilötietolain poikkeuksiin
arkaluontoisten tietojen käsittelykiellosta lisätään
kohta, joka ei estä "tietojen käsittelyä,
joka on tarpeen laissa rintamaveteraanien kuntoutuksesta (1184/1988)
tarkoitettuun kuntoutukseen kutsumiseksi." Näin voidaan poistaa
epäkohta, joka estää rintamaveteraaneja saamasta
etuuksia, joihin heidät on lain perusteella oikeutettu.
Ritva Elomaa /ps:
Arvoisa puhemies! Suomi on ollut itsenäinen valtio
kohta 96 vuotta. Itsenäisyytemme on vaatinut suuria uhrauksia
koko kansalta sotavuosina ja jälleenrakennusvaiheessa.
On ensiarvoisen tärkeää, että tieto
tästä historiamme ajanjaksosta välittyy
myös tuleville sukupolville. Veteraaneja on tällä hetkellä noin 34 000,
heistä on sotainvalideja 5 000. On surullista
ja suoraan sanottuna häpeällistä, että suurin osa
sotaan osallistuneista ei ehtinyt saada edes kiitosta tai varauksetonta
hyväksyntää uhrauksistaan maansa puolustamisessa.
Minulla oli kunnia tuntea henkilökohtaisesti jalkaväenkenraali
Adolf Ehrnrooth. Hänen olemuksensa ja esiintymisensä julkisuudessa
sai myös nuorisomme kiinnostumaan ja arvostamaan historiamme
kovia vaiheita. Vapaus vaati hintansa.
Eduskunta päätti yksimielisesti vuosi sitten säilyttää veteraanien
kuntoutus- ja kotipalvelujen määrärahat
saavutetulla tasolla tulevina vuosina. Tämä päätös
kuitenkin pyörrettiin talousarviossa. Vasta veteraanijärjestöjen
painostuksen seurauksena rahoitusta tullaan todennäköisesti hieman
nostamaan eduskuntaryhmien yhteisellä päätöksellä.
Tämä toiminta on käsittämätöntä sahaamista
ja nöyryyttävää sotiemme veteraaneille.
Kansalaisemme ovat aina puoltaneet riittävää taloudellista
tukea ja hoivaa maamme itsenäisyyden pelastajille, ja näin
ollen tällainen jojoilu kummastuttaa.
Vanhuspalvelulaki tuli voimaan 1.7.2013. Sen pitäisi
merkitä ikääntymisen turvaamista ja palvelujen
parantamista. Rakenneuudistuspaketissa ollaan leikkaamassa vanhustenhoidosta
300 miljoonaa euroa ja vähentämässä laitospaikat
puoleen nykyisestä. Huolestuttavaa!
Median pitää olla huolellisempi uutisoidessaan
veteraaniasioista. Taannoin uutisoitiin jälleen veteraaniyhdistysten
suuresta varallisuudesta. Tämän seurauksena monet
kansalaiset ovat ihmetelleet, miksi varoja ei käytetä asianomaisten
kuntoutukseen. Todellisuudessa sotaveteraaniyhdistykset eivät
ole rikkaita. Yhdistysten varallisuus on tiedossa. Sotaveteraaniliitolla
ja -piireillä ei ole merkittävää varallisuutta.
Arvioiden mukaan vuoteen 2015 mennessä rahat on pääosin
käytetty veteraanien kotihoitoon ja kuntoutukseen. Sen
jälkeenkin on löydyttävä taloudellista
tukea. Sotainvalidien Veljesliitolla on omaisuutta, ja sitä käytetään
jäsenistön apuun. Sotaveteraaniyhdistyksen tarkoitus
on tukea ensisijaisesti Tammenlehvän joukkoa ja toiseksi
tukea veteraanien leskiä, jotka eivät saa juurikaan
muuta tukea. Yhdistyksissä toimii paljon vapaaehtoisia,
jotka tekevät todella arvokasta työtä keräämällä varallisuutta
ja pitämällä henkistä hyvinvointia
yllä yhteisillä tapaamisilla ja muulla toiminnalla.
Suomessa huomioidaan erilaisilla palkinnoilla ja kunnianosoituksilla
eri aloilla toimivia kansalaisiamme vuoden mittaan. Valtiovalta
voisi kunnioittaen muistaa jokaista sodassa taistellutta kansalaistamme
sekä hoivan muodossa että jollain huomionosoituksella.
Veteraanimatrikkeleita on julkaistu monella paikkakunnalla.
Se on ollut usean vuoden valtava työ, joka on suoritettu
vapaaehtoisvoimin. Lisäksi tuloksena on mittaamattoman
arvokas historiankirjoitus monien paikkakuntien sotaan osallistuneista
ja heidän vaiheistaan sodan tiimellyksessä. Kotijoukkojen
vaiheet on myös kirjattu näissä teoksissa.
Arvokasta historiaa, joka tulee välittää jälkipolville.
Edustaja Mölsän lakiesitys parantaisi oleellisesti
mahdollisuutta löytää kaikki kuntoutukseen ja
kotihoitoon oikeutetut veteraanimme. Kannatan edustaja Mölsän
tekemää lakialoitetta.
Jari Lindström /ps:
Arvoisa herra puhemies! Moni varsin erinomainen lakialoite ei
valitettavasti etene byrokratian rattaissa mihinkään,
koska pääsääntöisesti
ja vain hallituksen esitykset menevät eteenpäin.
Se on sääli, sillä tämä edustaja
Mölsän aloite on juuri sellainen, jonka toivoisi etenevän
muuallekin kuin pinon täytteeksi.
Tässä aloitteessa olennainen pointti on nimenomaan
tietojen luovuttaminen ja salassa pitäminen. Se on joskus
tietenkin taiteilua ja sinänsä ymmärrettävää,
mutta kyllä eri viranomaisten yhteistyön sujuvoittamisen
ja ihan maalaisjärjen käytönkin perusteella
olisi todella toivottavaa tällaisen turhan byrokratian
poistaminen muustakin viranomaisyhteistyöstä kuin
tästä, mikä nyt on kyseessä.
Tämä aloite on puoluerajat ylittävä.
Vaikka meillä onkin täällä perussuomalaisten
jäsenten välinen keskustelu menossa, niin täällä on
lähes kaikista eduskuntaryhmistä allekirjoittajia.
Kannatusta siis tälle lakialoitteelle on.
Eli toive olisi tietysti se, että jossain vaiheessa eduskunnan
työskentelytapoja voitaisiin muuttaa niin, että näillä lakialoitteilla
olisi jotain merkitystä.
Ari Jalonen /ps:
Arvoisa puhemies! Itsenäisyyspäivän
alla on hyvä miettiä, miksi me vietämme
nykypäivänä itsenäisyyspäivää.
Sotiemme veteraanit ovat kalliilla hinnalla lunastaneet itsenäisyytemme,
josta me saamme nauttia nyt monin tavoin. On ihmeellistä,
että edelleenkin lainsäädännön
eri pykälät ja rahojen riittävyys siihen,
mitä sotiemme veteraanit ovat tehneet, eivät ole
kohdallaan. Ikävä kyllä ikä alkaa
painaa ja moni on tosiaan viimeisellä iltahuudolla jo ennen
kuin mitään on tapahtunut. Nyt on se viimeinen
aika, ja toivottavasti edes tällä lakialoitteella
hieman parannetaan sotiemme veteraanien tilannetta.
Samalla tahdon myös muistuttaa siitä, että Suomen
lipun alla toimitaan edelleenkin sodassa tai sodanomaisissa tilanteissa.
Rauhanturvaajamme ovat meidän lähettiläitämme
maailmalla, ja yhteistä sotaveteraaneihin nähden
on se, että rauhanturvaajat toimivat Suomen lipun alla,
joten mielestäni Suomella on velvollisuus huolehtia myös
tulevista veteraaneista, jotka jostain syystä haavoittuvat
tai loukkaantuvat henkisesti tai fyysisesti maailmalla Suomen lippua
heiluttaen.
Laila Koskela /ps:
Arvoisa puhemies! Kotikaupunkinikin, Tampere, palautti rintamamiesveteraaneille
tarkoitettuja kuntoutusrahoja. Veteraanit ovat hyvin iäkkäitä eivätkä enää pysty
asioitaan ajamaan. Monella heistä ei ole myöskään omaisia
tai ystäviä, jotka nämä asiat
voisivat heille selvittää ja tuoda heidän
tarpeensa tietoon. Kotipalveluihin tarkoitettuja tukia joudutaan
hakemaan, ja kun he viimein ovat saaneet lähetettyä tämän
hakemuksen, tulee kunnalta tai kaupungilta vielä tarkastus,
mihin tarpeeseen tätä tukea veteraani tarvitsisi
tai olisiko hän tämän tuen tarpeessa.
Meillä on tosiaankin nämä 34 000
veteraania, joista 15 000 on sotainvalideja. Mielestämme
tämä tuki tulisi saada ilman minkääntyyppistä hakemusta
automaattisesti.
Kannatan edustaja Mölsän lakiesitystä.
Keskustelu päättyi.