Täysistunnon pöytäkirja 124/2005 vp

PTK 124/2005 vp

124. KESKIVIIKKONA 23. MARRASKUUTA 2005 kello 15 (15.08)

Tarkistettu versio 2.0

11) Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta

 

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Luvallanne käytän ehkä poliittisen puhumisen kuluneinta fraasia: toimenpiteet ovat oikean suuntaisia mutta riittämättömiä.

Nimittäin tässä lakiesityksessä sinänsä on ihan hyviä asioita ja muutama niistä toteutetaan loppuun saakka. Mutta sitten on pari asiaa, jotka olisi kyllä voinut viedä vähän pitemmällekin. Tarkoitan tässä nyt työttömyysedellytyksen kestoa, josta työasiainvaliokunta totesi, että ponnisteluja pitäisi jatkaa työttömyysedellytysten lyhentämiseksi nyt ehdotetusta 65 päivästä tai sen poistamiseksi kokonaan. Sosiaali- ja terveysvaliokunta mietinnössään ilmoittaa tähän näkemykseen yhtyvänsä. No, kun valiokunnat ovat tätä mieltä, niin tietenkin jos ei nyt tietäisi, mistä on kysymys, niin kysyisi, mistä tässä on kysymys: kun valiokunnat kerran ovat tätä mieltä, niin miksi ne eivät sitten näin toimi? Mutta mehän tiedämme tietenkin, mistä se johtuu.

Joka tapauksessa, kuten valiokunnat ovat todenneet, on välttämätöntä, että tämän suuntaiset esteet omaehtoiseen koulutukseen pääsemiseksi poistuisivat, ja siksi esitän, että tämä vastalause otettaisiin käsittelyn pohjaksi, koska se pitää sisällään ehdotuksen tämän keston lyhentämiseksi 21 päivään. Me olemme ed. Rauhalan kanssa nyt olleet kovin, mitenkä tuon nyt sanoisi, hellämielisiä ja varovaisia suhteessa siihen, mitä me nyt ryhdymme yli hallituksen vaatimaan. Me olemme tulleet aikamme kuunneltuamme täällä meille pidettyjä nuhteluja varovaisiksi ja ryhtyneet ottamaan huomioon myöskin hallituksen näkökohtia. Mutta lupaan, että kyllä me ennemmin tai myöhemmin tulemme, jos hallitus ei itse saa sitä tehtyä, esittämään varmasti myös työttömyysedellytyksen tiputtamista nollaan.

Toinen asia, jonka varmaankin olisimme tähän vastalauseeseen kirjoittaneet, jos asianomainen pykälä olisi ollut auki, on asia, johon molemmat valiokunnat myös kiinnittävät huomiota. Se on tämä niin sanottu hattulisä tähän omaehtoiseen koulutukseen eli lisäkoulutustuki siinä tapauksessa, että työttömyysuhan alainen tai työtön hakeutuu omaehtoiseen koulutukseen. Nythän omaehtoinen koulutus ei ole vertailukelpoisessa asemassa suhteessa eräisiin muihin koulutuksen lajeihin. Mutta kun sitä asiaa koskevat pykälät eivät ole avoinna eikä lakialoitettakaan vielä tässä vaiheessa ole, niin siihen ei voi sanallista huomiota enempää nyt kiinnittää. Joka tapauksessa esitän, että vastalause otetaan käsittelyn pohjaksi.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa herra puhemies! Kannatan ensinnäkin ed. Virtasen tekemää ehdotusta, että tämä vastalause otettaisiin tämän hallituksen lakiesityksen pohjaesitykseksi.

Erityisesti minäkin haluan todeta tässä, että olisi nyt jo aika, että omaehtoinen koulutus nostettaisiin esiin, mutta tietysti sitä ei tässä voitu tehdä, kun pykälä ei ollut auki. Mutta se olisi kiireellistä, koska useinkin omaehtoinen koulutus ja sen kautta työllistyminen on motivoivaa. Ihmiset sen kautta saisivat varmasti elämälleen paljon sitä, että he ovat itse myös aktiivisesti mukana ohjaamassa omaa elämäänsä ja saamassa hyvinvointia ja työllisyyttä, työtä.

Tässä ed. Virtanenkin mainitsi, että totta kai lähtökohdaksi olisi voinut tämän pykälän 6 kohdalla esittää nollatason. Tietysti on hyvä, että tässä hallituksen esityksessä nyt jo tätä aikaa lyhennetään aikaisemmasta, mutta tämä 21:hän tulee selvitysmies Pentti Arajärven tekemästä ehdotuksesta hänen selvityksessään. Hänhän on ehdottanut omassa selvityksessään, että koulutuspäivärahan työttömyysedellytys lyhennettäisiin 21 päivään nopean koulutukseen hakeutumisen edistämiseksi.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta nimenomaan piti tätä tärkeänä, että näin olisi voitu tehdä, mutta koska ei kumpikaan valiokunta tietysti tehnyt sitä esitystä, niin me teimme sen vastalauseessa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässä äsken tulivat nämä motivaatiokysymykset esille. Totean vaan sen, että meillä se instituutio yhteiskunnassa, joka joutuu taloudellisesti vastaamaan siitä, että se motivaatio ei löydy, on kunta ja kuntatalous.

Me olemme ajaneet sitä, että kunnille pitäisi saada mahdollisuus välittää työtä, koska kunnat sitten siitä työttömyydestäkin pääviulut maksavat, mutta niinpä työministeriö vastustaakin tätä mitä jyrkimmin. Kun Oulussa uskallettiin tehdä ehdotus, että ajettaisiin tätä asiaa, se johti suorastaan vainoharhaisiin toimenpiteisiin kaupungin johdon taholta niitä kunnallispoliitikkoja kohtaan, jotka olivat tätä mieltä.

Minusta tämä on sairasta ja työministeriön toiminta tässä asiassa on todella sairasta, oman reviirin puolustaminen tavalla, jolla ei ole minkäänlaista oikeutusta.

Riikka Moilanen-Savolainen  /kesk:

Arvoisa puhemies! En nyt oikein hahmota, mitä ed. Pulliainen tällä Oulun tapauksella tarkoittaa.

Mutta muistuttaisin, että meillähän on eduskunnassa käsittelyssä työmarkkinatukiuudistus, joka nimenomaan rakentuu nyt rahoituspohjaltaan toisella tavalla ja toisaalta myös siten, että kuntia nimenomaan kannustetaan siihen suuntaan, että kunnat aktivoisivat työttömiä nimenomaan siitä näkökulmasta, että tämä valuma pitkäaikaistyöttömyyteen ei olisi niin kova.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Moilanen-Savolaiselle kommentti, että tarkoitan sitä, että Oulun kaupunginhallituksen asettama työllisyystoimikunta esitti työpankkikokeilua, joka merkitsee käytännössä sitä, että olisi kokeiltu sitä, että kunta toimii työnvälittäjänä, ja työministeriö on asettunut sitä mitä jyrkimmin vastustamaan. Se uudistus, mikä nyt on eduskunnassa käsittelyssä, ei ole tätä ollenkaan. Siinähän on vaan aktivoinnista kysymys. Kysymyshän on elävästä työhön välittämisestä, ohjaamisesta ja aktiivisesta toiminnasta, joka ylittää nykyiset aktivaatiotasot, koska nykyinen järjestelmä ei parempaan johda.

Yleiskeskustelu päättyy.