Valto Koski /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on kysymyksessä hallituksen esitys vanhempainpäivärahojen ja työnantajakustannusten korvaamista koskevan lainsäädännön muuttamiseksi, niin kuin se on neuvottelujen jälkeen, kun perustuslakivaliokunta otti tähän alkuperäiseen esitykseen kantaa, muotoiltu.

Totean, että eduskunnan päätöksen mukaisesti perustuslakivaliokunta ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ovat antaneet asiasta lausunnot ja ne on otettu tämän mietinnön liitteeksi ja huomioon siltä osin, kun on katsottu tarpeelliseksi.

Tässäkin tapauksessa on tehty niin, että toinen ja kolmas lakiehdotus on hyväksytty muuttamattomina ja ensimmäiseen lakiehdotukseen tehty muutoksia. Näistä muutaman muutoksen otan esiin yksityiskohtaisissa perusteluissa.

9 luku 10 a §, Isäkuukausi. Hallituksen esityksessä on ehdotettu, että niin kutsutusta isäkuukaudesta säädettäisiin sairausvakuutuslain 9 lukuun lisättävässä uudessa 10 a §:ssä. Isäkuukausi on kokonaisuus, joka muodostuu isälle maksettavasta vanhempainrahasta ja niin sanotusta bonusisyysrahasta. Jotta tämän vanhempainrahan ja bonusisyysrahan välinen yhteys olisi mahdollisimman selkeä, ehdotetaan, että uuden 10 a §:n 1 momenttia täsmennetään.

9 luku 11 §, Ottovanhemman vanhempain- ja isyysraha. Isäkuukautta koskevat ehdotukset on tarkoitettu koskemaan myös ottoisiä. Siksi ehdotetaan, että täsmennettäisiin sairausvakuutuslain 9 luvun 11 § 2 momenttia, jota ei hallituksen esityksessä ole ehdotettu muutettavaksi.

Voimaantulosäännöstä ehdotetaan muutettavaksi, koska hallituksen esityksen antamisen jälkeen Kansaneläkelaitos on toimittanut sosiaali- ja terveysministeriölle uudet arviot maksujen perusteista. Palkkasumman kasvu ja toisaalta sairausvakuutuslain mukaisen päivärahamenoennusteen alentuman vuoksi ehdotetut maksut ovat liian suuret ja tuottaisivat näin ollen liian suuren maksukertymän menoista aiheutuvaan rahoitustarpeeseen nähden. Tästä syystä maksuja ehdotetaan alennettavaksi 0,01 prosenttiyksikköä.

Voimaantulosäännöksessä ei ole ehdotettu säädettäväksi niin kutsutun yrittäjien lisärahoitusosuuden määräämistä vuodelle 2007. Myös yrittäjien lisärahoitusosuuden määrää koskevat edellä kuvatut, palkkasumman suuruutta ja toteutunutta menoa ja tähän menoon perustuvaa rahoitustarvetta koskevat reunaehdot. Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista, että myös lisärahoitusosuuden määrästä vuodelle 2007 säädettäisiin sairausvakuutuslain muuttamisen yhteydessä.

Muutama kohta vielä valiokunnan kannanotoista ja siitä, että mietintöön on liitetty neljä vastalausetta, mikä kertoo, että tämä ei ole ollut ihan pelkkä läpihuutojuttu valiokunnassa.

Ensinnäkin perhevapaakustannusten tasaamiseen totean, että valiokunta pitää tavoitetta erittäin tärkeänä. Kustannusten tasaamiseen tähtäävät ehdotukset paitsi parantavat työnantajan asemaa poistavat samalla työmarkkinoilla olevia esteitä paitsi perhevapaiden käyttämiselle myös naisten palkkaamiselle.

Esityksellä parannetaan työnantajalle maksettavien korvausten tasoa ja laajennetaan vuosilomakustannusten korvausta kattamaan bruttopalkan lisäksi myös lakisääteiset työnantajan sosiaaliturvamaksut. Vanhempainvapaiden kustannusvaikutus kohdistuu nykyisin ennen kaikkea niille naisten työantajille, joilla on sopimusperusteinen palkanmaksuvelvollisuus äitiysvapaan ajalta, koska isien vanhempainvapaat ovat lähes poikkeuksetta palkattomia. Kun palkallisen äitiysrahakauden ajalta työnantajalle syntyvät kustannukset alentuvat, parantuvat naisvaltaisten alojen työnantajan työllistämismahdollisuudet. Muun muassa sijaisten palkkaaminen helpottuu, kun äitiysvapaasta johtuvan palkkamenon korvaamatta jäävä osuus selkeästi pienenee. Tässä on yksi hyvin keskeinen asia näiden perhevapaakustannusten tasaamisen osalta.

Nyt hyväksyttävä työnantajakustannusten korvaamista koskeva muutos tasoittaa nais- ja miesvaltaisilla aloilla vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten rasitusta erityisesti, koska naisvaltaisten työpaikkojen työnantajille edelleen jää suurempi korvausvastuu kaikilla niillä aloilla, joilla äitiysloman aikana on palkanmaksuvelvollisuus. Täten pitää valiokunta tarpeellisena, että kustannusten tasaamista työnantajien kesken edelleen jatketaan. Tämä perhevapaakustannusten tasaamisesta.

Äitiysrahan korottamisesta totean, että äitiysrahan tason nostaminen hyödyttää merkittävästi työnantajaa, jolle päivärahat tilitetään työehtosopimukseen perustuvan palkanmaksuvelvollisuuden korvaukseksi. Valiokunnan mukaan korvaustason nousun 90 prosenttiin yli kahden kuukauden ajalta tulisi vaikuttaa myös äitiysloman ajan palkanmaksuvelvollisuuden kattavuuden lisääntymiseen työehtosopimuksissa.

Kun palkanmaksuvelvollisuus monilla aloilla on kolmen kuukauden pituinen, on naisten eriarvoisuuden vähentämiseksi äitiysrahojen nostamista tarpeen myöhemmin jatkaa niin, että korotettua äitiysrahaa maksettaisiin pidemmältäkin kuin 56 päivän ajalta. Pidennys merkitsisi eriarvoisuuden vähentymistä niillä äideillä, joilla ei ole oikeutta äitiysloman ajan palkkaan. Pidennys vähentäisi edelleen myös työnantajan kustannusrasitusta. Tämä äitiysrahan korottamisesta.

Sitten vanhempainrahojen korottamisesta totean, että sosiaali- ja terveysministeriö on perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta sosiaali- ja terveysvaliokunnalle antamallaan kirjelmällä esittänyt vanhempainrahan määräytymistä muutettavaksi hallituksen esityksestä siten, että korotettua vanhempainrahaa maksettaisiin sekä äidille että isälle vanhempainvapaan ensimmäisen 30 arkipäivän ajalta. Päiväraha olisi 75 prosenttia työtuloista 43 699 euroon asti ja yli menevästä työtulosta 32,5 prosenttia. Kustannusvaikutukset olisivat samat kuin hallituksen esityksessä ehdotetussa mallissa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa lakiehdotuksen muuttamista ministeriön esittämällä tavalla. Lakiehdotuksen muuttaminen esitetysti toteuttaa esityksen alkuperäisiä tavoitteita.

Sitten vielä vähimmäismääräiset päivärahaetuudet. Lapsiperheiden taloudellisen toimeentulon ja hyvinvoinnin kannalta äitiys- ja vanhempainetuuksilla on tärkeä merkitys. Valiokunta toteaakin, että päivärahojen tasoon pystytään vaikuttamaan parantamalla nuorten naisten työllistymismahdollisuuksia. Kuitenkin myös vähimmäismääräisten etuuksien tasosta tulee huolehtia. Ensisijaisten etuuksien tason tulee olla sellainen, että se paitsi ylittää viimesijaisen turvan eli toimeentulon tason myös vähentää tarvetta viimesijaiseen turvaan.

Sitten, arvoisa puhemies, vielä pari kohtaa. Isyysvapaan käytön joustavoittamisesta sosiaali- ja terveysvaliokunta totesi järjestelmää luotaessa, että järjestelmää on pidemmällä aikavälillä kehitettävä niin, että isällä olisi mahdollisuus itsenäiseen isäkuukauteen tai itsenäisiin isäkuukausiin ilman sitä lisäedellytystä, että jakso sijoittuu välittömästi vanhempainrahakauden jatkoksi. Valiokunta piti välttämättömänä, että järjestelmää kehitetään, jos pidennetyn isyysvapaan käyttö jää vähäiseksi. Tämä on aikaisempaan valiokunnan kannanottoon perustuva sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö 34/2002 vp. Tässä on todettu, että käyttö ei ole tavoitteiden mukaisesti lisääntynyt ja nyt annettu esitys merkitsee järjestelmän kehittämistä jne.

Miesten vanhempainvapaan käytön esteenä tutkimuksen mukaan ovat ensisijaisesti taloudelliset syyt. Hallituksen esityksen arvioitiin lisäävän isien halukkuutta vanhempainvapaan käyttöön siten, että isien nykyisin käyttämät 170 000 vanhempainrahapäivää kaksinkertaistuvat. Nyt ehdotettavan 75-prosenttisen korvauksen arvioidaan lisäävän isien vanhempainrahapäiviä noin kolmella neljäsosalla eli 100 000 päivällä vuodessa. Sen takia valiokunta katsoo, että nyt hyväksyttävän uudistuksen vaikutuksista isyysvapaan käyttöön tulee järjestää tiivis seuranta ja parantaa järjestelmää edelleen, jos uudistuksen vaikutukset nyt toteutettavan mallin avulla jäävät vähäisiksi.

Valiokunta korostaa, että erilaisia kannusteita, joilla isien osallistumista lasten hoitoon voidaan lisätä, tulee edelleen pyrkiä kehittämään. (Puhemies koputtaa) Esimerkiksi malli, jossa vanhempainvapaasta osan voisi käyttää vain isä, edistäisi vanhemmuuden vastuun jakamista lapsen syntymästä.

Isyysloman saaminen palkanmaksuvelvollisuuden piiriin lisäisi isyysvapaan käyttöä. Toistaiseksi osalla isistä siihen on työsopimuksen perusteella oikeus. Työmarkkinaosapuolten välisissä työehtosopimusneuvotteluissa asiaa olisi valiokunnan näkemyksen mukaan tarpeen edistää.

Vielä, rouva puhemies, lopuksi totean, että valiokunta pitää adoptioperheiden aseman parantamisen kannalta lakiesitystä tarpeellisena ja tarpeellisena sitä vielä edelleen jatkaa. Valiokunnan käsittelyn yhteydessä on kiinnitetty huomiota myös monikkoperheiden asemaan, kun lapsia syntyy samalla kertaa useampi kuin yksi. Vaikka vanhempainvapaan pidennys mahdollistaa molempien vanhempien yhtäaikaisen osallistumisen lasten hoitoon, on monikkoperheiden aseman helpottamiseksi tarpeen selvittää, tulisiko myös isyysrahan maksamista pidentää silloin, kun perheeseen syntyy yhdellä kertaa useampi kuin yksi lapsi.

Arvoisa puhemies! Ei tästä enempää, vaikka olisi vieläkin muutama kohta, mutta kun täällä odotellaan puheenvuoroja, niin tämä riittänee.

Tarja Cronberg /vihr:

Arvoisa puhemies! Kun tätä ajankohtaa katsoo, jolloin tämä lakiesitys tulee käsittelyyn, niin voi hyvin ymmärtää, miksi nuoret naiset eivät ole niin tavallisia eduskunnassa.

Mutta eilisessä välikysymyskeskustelussa tuli selkeästi esille se, että nuorten naisten syrjinnässä työmarkkinoilla nimenomaan vanhemmuuden kustannusten tasaus on erittäin tärkeä asia, ehkä ratkaiseva asia. Hallitus on tässä esityksessään kahdella eri tavalla yrittänyt parantaa tilannetta. Arvostan sitä, vaikka ne eivät ratkaisekaan nuorten naisten syrjäytymistä työmarkkinoilla.

Ensimmäinen yritys liittyy isien osuuteen vanhempainpäivien käytöstä. Sitä rohkaistaan lisäämällä isien ansiotuloa. Tämä on aivan hyvä, ja perustuslakivaliokunta on onneksi todennut, että tätä ei voi tehdä naisia syrjivällä tavalla. Kuitenkin tämä tie, isien vanhempainvapaan korostuminen, ei ratkaise nuorten naisten syrjintää työmarkkinoilla silloin kun isät, todennäköisesti myös tulevaisuudessa, tulevat käyttämään vain vähän näitä päiviä. Ruotsissa, jossa on ollut vanhempainkustannusten tasaus jo pitkään, isät ovat saaneet 80—90 prosenttia ansioistaan ja päiviä on yhtä paljon kuin naisilla, äideillä, niin kuitenkin isien päivien käyttö on vain noin 18 prosenttia kokonaisuudesta, Suomessa tällä hetkellä noin 5 prosenttia.

Toisin sanoen vanhempainkustannusten tasaamiseen tämä on pitkä tie. Tämä on erittäin hyvä tie siihen, että isät käyttävät vanhempainvapaata enemmän, ja ehdotuksemme vastalauseessa 4 onkin, että näitä päiviä vielä lisättäisiin. Kuitenkin kustannusten tasaus on tärkeää. Se, palkkaako työnantaja naisen vai miehen, tässä tapauksessa nuoren naisen vai nuoren miehen, liittyy siihen, onko siitä työnantajalle kustannuksia. Valitettavasti on niin, että tämä hallituksen esitys ei ratkaise tätä kysymystä. Vuosilomakustannukset korvataan ja palkanmaksukustannuksia korvataan enemmän kuin aikaisemmin. Tämä ei kuitenkaan ole riittävästi. Työnantaja ei kysy, onko hallitus mennyt askeleen eteenpäin, vaan työnantaja kysyy nuorelta naiselta, joka etsii töitä, onko tästä minulle kustannuksia. Ne kustannukset, jotka jäävät korvaamatta, ovat ennen kaikkea raskauden aikaiset sairaudet. Raskaushan ei ole sairaus, mutta kuitenkin useissa tapauksissa raskauden aikana on paljon poissaoloja. Naisyrittäjät ovat ehdottaneet, että lääkärit sen sijaan että määräisivät viikon sairausloman ja jälleen uuden viikon sairausloman, määräisivät kokonaisia sairauslomia siten, että nämä eivät rasittaisi naisyrittäjiä niin paljon kuin tällä hetkellä. Tämä on merkki siitä, että raskauden aikainen sairaus on kuitenkin erittäin suuri kustannuserä.

Toinen kustannuserä, joka liittyy tähän, on sijaisten hankkiminen. Pienille naisyrittäjille on erittäin hankala tilanne myös, jos joutuu hankkimaan viiden raskaana olevan kampaajan tilalle viisi uutta ja kustantamaan heidän koulutuksensa, sijaisten hankkimisen kustannukset jnp. Toisin sanoen jää vielä huomattavia kustannuseriä.

Sen lisäksi lakiesitys lisää naisyrittäjien kustannuksia siltä osin kuin useilla naisyrittäjillä ei ole palkanmaksuvelvollisuutta kolmen ensimmäisen kuukauden aikana. Näin ollen itse asiassa tämä laki heikentää naisyrittäjyyden edellytyksiä. Tästä syystä olemme ehdottaneet vastalauseessa 4, että palkanmaksu, äitiysrahamäärä, 72 ensimmäisen arkipäivän ajalta olisi 100 prosenttia. Tämä siksi, jotta kustannukset naisyrittäjyyden kohdalta voitaisiin ratkaista.

On valitettavaa, että hallitus ei ole ottanut rohkeata askelta, jossa vanhemmuuden kustannukset olisi voitu tasata kaikkien työnantajien kesken, kuten on tapaus tällä hetkellä kaikissa muissa Pohjoismaissa, ja on valitettavaa, että tämä jatkaa nuorten naisten syrjäytyvää käytäntöä Suomessa myös tulevaisuudessa.

Myöhäinen ajankohta huomioon ottaen ehdotan, että pohjaksi otetaan vastalauseen 4 mukainen muotoilu.

Aila Paloniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Pidän tätä perhevapaakustannusten tasaamista nais- ja miesvaltaisten alojen kesken erinomaisena edistysaskeleena matkalla kohti tasa-arvoisempaa työelämää. Tällä esityksellä parannetaan työnantajille maksettavien korvausten tasoa ja laajennetaan vuosilomakustannusten korvausta kattamaan bruttopalkan lisäksi myös lakisääteiset työnantajan sosiaalivakuutusmaksut.

Nykyisin vanhempainvapaiden kustannusvaikutus kohdistuu ennen kaikkea niille naisten työnantajille, joilla on sopimusperusteinen palkanmaksuvelvollisuus äitiysvapaan ajalta. Isien vanhempainvapaat ovat melkein poikkeuksetta palkattomia. Lain ansiosta muun muassa sijaisten palkkaaminen helpottuu, kuten täällä on jo kerrottukin, kun äitiysvapaan palkkamenon korvaamatta jäävä osuus pienenee selvästi.

Yksinhuoltajaäitien ja lapsiperheiden taloudellinen asema paranee, kun nyt sekä äitiys- että vanhempainrahaa esitetään korotettavaksi. Naisten eriarvoisuus vähenee. Erityisen suuri hyöty koituu palvelualojen naisille, jotka pääsevät tasavertaisempaan asemaan muiden äitien kanssa.

Tästä lakiesityksestä muotoutui perustuslakivaliokunnan käsittelyssä sellainen, että se parantaa synnyttäneiden äitien, myös yksinhuoltajaäitien, taloudellista asemaa alkuperäistä esitystäkin enemmän, mutta myös kannuste isille vanhempainvapaan pitämiseen säilyy edelleen. Äi- tiys- ja vanhempainetuuksilla on tärkeä merkitys lapsiperheiden toimeentulon kannalta. Päivärahojen tasoon voidaan vaikuttaa, kun nuorten naisten työllistymismahdollisuuksia parannetaan. Myös vähimmäisetuuksien tasosta meidän on tietenkin pidettävä myös huolta. Isät on saatava kiinnostumaan paljon entistä enemmän vanhempainvapaiden käytöstä. Tämä lakiesitys joustavoittaa isäkuukauden käyttöä, mikä on hieno asia. Perheiden valinnanvapaus lapsen hoidon järjestämisessä näin lisääntyy.

Arvoisa puhemies! Olen oikein iloinen, että otimme sosiaali- ja terveysvaliokunnassa kantaa myös adoptiovanhempien, monikkoperheiden sekä perhehoitajien tarpeisiin. Esitys parantaa ottovanhempien vanhempainrahakauden vähimmäiskestoa. Monikkoperheiden aseman helpottamiseksi tulisi vielä selvittää, pitäisikö myös isyysrahan maksamista pidentää, jos perheeseen syntyy yhdellä kertaa useampi kuin yksi lapsi.

Vielä yksi ryhmä eli perhehoitajat. Meillähän sijoitetaan vauvaikäisiäkin, otetaan huostaan ja sijoitetaan esimerkiksi perhehoitoon. Kun vauvaikäinen sijoitetaan perhehoitoon, epäkohta on se, ettei lasta hoitava saa oikeutta biologisille vanhemmille kuuluviin päivärahaetuuksiin. Mutta kun perhehoitajille maksettavien palkkioiden yläraja vuoden 2007 alusta poistuu, pitäisi toimeksiantosopimuksissa ehdottomasti huomioida vauvaikäisen hoidon vaativuus ja ympärivuorokautisuus ja korottaa reilusti sekä palkkiota että kustannuskorvausta.

Riikka Moilanen-Savolainen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Perhevapaista aiheutuvat kustannukset ovat olleet poliittisen keskustelun aiheena jo vuosia. Useat työryhmät ja selvitysmiehet ovat tehneet esityksiä, jotka eivät ole johtaneet toivottuihin päätöksiin. Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys parantaa hallitusohjelman mukaisesti merkittävällä ja monipuolisella tavalla sekä perhevapaiden korvauksia että niiden nykyistä tasaisempaa jakaantumista.

Tämän lain yksi merkittävimmistä helmistä on äitiys- ja vanhempainrahan korotus. Äitiysrahan korotus ensimmäisen 56 päivän ajalta nykyisestä 70 prosentista 90 prosenttiin on merkittävää edistystä muun muassa niille naisille, jotka eivät ole oikeutettuja työnantajan maksamaan palkkaan. Toisaalta esityksellä korotetaan työnantajille maksettavien korvauksien tasoa niille työantajille, joilla on työehtosopimukseen perustuva palkanmaksuvelvollisuus.

Tämä laki lisäksi joustavoittaa isäkuukauden käyttöä esimerkiksi siten, että isäkuukausi niin kutsutusti kelluu, kunnes lapsi on noin 16 kuukauden ikäinen. Voimassa olevan lain mukaisesti kuukauden käyttö on huomattavasti rajoitetumpaa. Pidän erittäin tärkeänä myös sitä, että adoptioperheiden asemaa parannetaan pidentämällä ottovanhempien vanhempainrahakauden vähimmäiskestoa.

Arvoisa puhemies! Vuonna 2005 noin 9,5 prosenttia isistä käytti vanhempainvapaata. Jos tarkastellaan pelkkää vanhempainvapaan käyttöä ja tiedoista otetaan pois isäkuukauden käyttäneet isät, alle 4 prosenttia isistä käytti vanhempainvapaata mainittuna vuonna. Jos isät jäisivät innokkaammin vanhempainvapaalle, paljon puhuttu tasa-arvo työelämässä etenisi myönteiseen suuntaan. Oli sinänsä harmillista, että hallituksen esityksen hyvä tavoite kannustaa isiä äitejä korkeammalla prosentilla käyttämään nykyistä enemmän vanhempainvapaata kaatui perustuslailliseen esteeseen.

Mutta prosenttien sijasta on löydettävä keinoja tasa-arvon todelliseen toteutumiseen. Näkisin, että asenteiden tasolla on vielä paljon tehtävissä. Veikkaukseni on, että tulevat nuoremmat sukupolvet ovat tässä suhteessa uuden suunnan näyttäjiä. Toisaalta lapsiperheiden tulotasoa tulisi katsoa kokonaisuutena. Käytännössä perheen kokonaistulot ovat ratkaisevampia kuin yksittäinen prosentti. Tämä laki parantaa tilannetta aivan oikeaan suuntaan.

Arvoisa puhemies! Perhevapaiden kehittämiseen tulee saada jatko-osa. On myönnettävä, että voimassa oleva laki ja käsittelyssä oleva hallituksen esitys ovat sangen vaikeaselkoisia. Perheille etuisuuksien tulkinta voi aiheuttaa ylivoimaisia ongelmia, joten tiedotuksella ja neuvonnalla on suuri merkitys myös jatkossa. Toisaalta korvauksetta jäävät edelleenkin äkillisesti sairastuneen lapsen hoitoajan palkkakustannukset.

Olen huolissani myös naisten välisestä epätasa-arvosta. Minulla on henkilökohtaisia kokemuksia epäkohdista, kun reilu kuusi vuotta sitten jäin äitiyslomalle. Olin 30 vuotta toimineelle perheyritykselle ensimmäinen perhevapaalle jäänyt työntekijä. Palkalliseen vapaaseen ei ollut työehtosopimuksen mukaista oikeutta. Kannustan tämän lain tavoitteen mukaisesti työmarkkinaosapuolia vähentämään naisten välisiä eriarvoisuuksia erityisesti niillä aloilla, joilla tätä palkanmaksuvelvoitetta ei tunneta ollenkaan. Ilokseni tein valiokuntakuulemisen yhteydessä havainnon, että joillakin aloilla on saavutettu palkallisia jaksoja myös isille.

Ja aivan lopuksi, arvoisa puhemies, tämän lain yhteydessä on syytä miettiä, että perhevapaista ja niiden kustannuksista puhuttaessa käsitellään merkittävää väestöpoliittista kysymystä. On sinänsä mielenkiintoista, että kinataan siitä, kuka maksaa ja mitä maksaa, mutta voiko vauvalla olla hinta?

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Kello on 2.20. Vili Paloniemi, 6 v; Aino Savolainen, 5 v; Eveliina, 9 v ja Santeri, 5 v nukkuvat. Kaksi äitiä ja isä yrittävät yhteensovittaa työtä ja perhe-elämää. Kyse on siksi tärkeästä asiasta, että 2.21 kannattaa tulla eduskunnan puhujakorokkeelle puhumaan lastemme tulevaisuuden puolesta, jotta heidän elämänsä joskus isinä ja äiteinä voisi olla parempi kuin meillä.

Käsittelyssämme on laki perhevapaakustannusten tasaamisesta, jonka historia tällä vaalikaudella ulottuu yhden selvitysmiehen raporttiin, yhden työryhmän valmistelutyöhön, jossa laajapohjaisesti haettiin yhteisymmärrystä siihen, miten tavoite perhevapaakustannusten tasaamisesta aikaansaataisiin. Kyse on viestistä valtiovallalta suomalaisille perheille, viestistä siitä, että työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen olisi kannattavaa, järkevää ja se olisi myös taloudellisesti mahdollista.

Kysyimme oman eduskuntaryhmämme valiokuntaryhmässä valmistelun aikana, mitä maksaa, jos asia hoidetaan tällä erää loppuun asti, päästäisiin niin miesten ja naisten, isien ja äitien kesken kuin sitten naisvaltaisten alojenkin kesken tasa-arvoiseen tilanteeseen. Tuota lukua en vielä tähän päivään mennessä ole saanut, mutta tänään tiedämme, että käsittelyssämme on esitys, jota kannattaa ja on vara puolustaa, mutta näiltä osin matka jatkuu. Asia ei vielä tällä erää valmistu. Mutta toistan: on tärkeästä viestistä valtiovallan osalta kyse, tahdosta tukea perheitä.

Eilisessä välikysymyskeskustelussa keskustan ryhmäpuhuja ed. Mari Kiviniemi aloitti puheensa kysymällä, kuinka moni edustaja tuntee lähipiirissään naishenkilön, jolta on työhönottohaastattelussa kysytty perhesuunnitelmista. Väitän, että lähes jokainen meistä tuon asian tietää. Kyse on naisen uran ja työelämän kannalta erittäin keskeisestä asiasta, jotta työnantaja ei laittaisi työnhakutilanteessa ihmisiä järjestykseen heidän elämäntilanteensa mukaisesti.

Tavoite todellisten kustannusten tasaamisesta ei tämän lain jälkeen vielä siis toteudu, ja meillä on edelleenkin aloja, joilla esimerkiksi palkallinen äitiysloma ei ole mahdollinen. Meidän lainsäätäjien ei tule mennä työmarkkinatupopöytään. Siellä ratkotaan osaltaan asioita, mutta meillä valtiovallalla on mahdollisuus nyt käsittelyssämme olevan esityksen kaltaisella tavalla asioita edistää.

Kyse on mitä keskeisimmältä osaltaan myös asenteista, viestistä isille ja äideille jakaa vastuuta lasten arkipäivästä, lasten hoidosta, ja onneksi tässä asiassa jo minun sukupolveni osalta verrattuna omiin vanhempiini on tapahtunut oleellinen muutos. Tietoa mahdollisuuksista jatkossa tulee levittää ja neuvontaa tulee antaa. Tulee korostaa sitä, että isän ja äidin vanhemmuus on yhtä tärkeää, ja se on lapsen kannalta ja lapsen tulevaisuuden kannalta tärkeää. Asennetyötä pitää tehdä, eikä sitä millään rahalla pystytä ostamaan, mutta taloudellisten etuuksien kauttakin viestiä pystytään antamaan.

Kolmanneksi nostan esiin työelämän muutokset. Kiire ja paine on lisääntymään päin, ja siinä helposti käy niin, että se koti ja perhe jää taka-alalle. Me emme pysty lainsäädännöllä suoraan näihin tilanteisiin vaikuttamaan, mutta toisinpäin viesti siitä, ettei ainakaan taloudellisesti olisi mahdotonta kummankin vanhemman osallistua lasten hoitoon, että talous ei olisi este, on mielestäni erittäin tärkeä ja myös tätä kautta työnantajien osalta toivottavasti helpottaa asennoitumista työntekijöitten tilanteeseen.

Uudistushan pitää sisällään muun muassa äitiysrahan määrän korotuksen, ja isille maksetaan vanhempainrahaa enemmän kuin nykyisen lainsäädännön voimassa ollen ja isäkuukauden käyttömahdollisuutta joustavoitetaan. Ei tämä lainsäädäntö vieläkään kovin yksinkertaiseksi jää, mutta joka tapauksessa parannus nykytilanteeseen tapahtuu. Ottovanhemmille maksetaan vanhempainrahaa pidemmältä ajalta, ja mikä rahoituksen kannalta ja valmisteluvaiheessa olleitten mallien jälkeen nyt käsittelyssämme olevassa esityksessä mielestäni on tärkeää, on se, että rahoituksen osalta vastuuta on jaettu. Tässähän ollaan liikkeellä asian kanssa, jossa eduskuntapuolueilla on erilaisia näkemyksiä. Tämän mietinnön liitteenä on neljä vastalausetta, joista tullaan ajastaan äänestämään.

Nostan kokoomuksen vastalauseen esille siksi, että se lähtee sillä ratkaisumallilla rahoittamaan perhevapaakustannusten tasausta, että voisi otsikoksi asettaa "Verot valtion maksettaviksi". Lisäksi tiedän, että sosialidemokraattien ja keskustan välillä sen suhteen on eroja, kenen vastuulla rahoituksen tämän asian yhteydessä pitäisi olla. Minusta on löydetty oiva kompromissi siitä, että työnantajien kesken kustannuksia jaetaan ja toisinpäin: valtiovalta tulee tukemaan työnantajia, yrityksiä, näitten kasvavien kustannusten osalta.

Yhden pienen puutteen koen täällä olevan, johon on tosin tällä vaalikaudelle pystytty puuttumaan. Myönnän, että se ei suoraan tämän lain yhteyteen kuulu, mutta pienimmät vanhempainpäivärahat olisivat ansainneet huomion tässäkin yhteydessä. Tällä vaalikaudellahan on pienimpiä vanhempainpäivärahoja nostettu 92 euron verran kuukaudessa, ja tälle suunnalle jatkoa toivoo. Tämänkin asian yhteydessä aivan oikeutetusti minusta valiokunta otti tähän asiaan kannan, jolla selvitään eteenpäin ja jolla viestitetään valiokunnan tahtoa tämän asian yhteydessä.

Sari Essayah /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Rehulan avaukseen todeten täytyy toivoa, että Noora, 8 v ja Nea, 5 v ovat myöskin unten mailla.

Mutta, arvoisa puhemies, tähän mietintöön, johon tosiaankin liittyy työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunto, jossa itse sain olla mukana tätä lakia työstämässä. Esityshän merkitsee kaiken kaikkiaan oikean suuntaista liikettä työnantajille perhevapaakustannuksista maksettaviin korvauksiin. Aivan niin kuin täällä ed. Rehulakin edellä totesi, tämä työ jää vielä kesken, seuraavillekin hallituksille riittää tässä edelleenkin sarkaa, mutta ehdottomasti tämä on oikean suuntaista. Niin kuin tässä työelämä- ja tasa-arvovaliokuntakin toteaa, on tärkeää, että työtä perhevapaasta aiheutuvien kustannusten tasaamiseksi jatketaan myös seuraavilla vaalikausilla.

Kristillisdemokraatit ovat jättäneet sosiaali- ja terveysvaliokunnassa vastalauseen koskien muutamia perheitä, nimenomaan minimivanhempainpäivärahaa saavia, monikkoperheitä, adoptioperheitä sekä perhehoidossa olevien lasten hoitajia. Samoin vastalauseessamme on otettu esille 16 §, joka koskee rekisteröidyn parisuhteen puolison saamaa vanhempainpäivärahaa.

Kaikkein olennaisin muutos, mikä eduskunnassa tehtiin, liittyy perustuslakivaliokunnan lausuntoon. Lain lähetekeskustelussa jo totesin, että esitys on todennäköisesti perustuslain vastainen, ja niinhän se osoittautui olevan perustuslakivaliokunnassa tutkittaessa.

Sen lisäksi, että ratkaisu, jossa miehille korvauksen peruste olisi ollut suurempi, oli perustuslain vastainen, täytyy sanoa, että normaalin oikeustajun vastaista on, että valiokunta ei halunnut korjata minimivanhempainpäivärahojen ja minimiäitiyspäivärahojen tasoa. Perustuslakivaliokunta toteaa hyvin moniselitteisesti, että erilaisia perhemuotoja ei tulisi asettaa eriarvoiseen asemaan. Siitä jokainen voi päätellä, mitä tällä klausuulilla halutaan sanoa. Kun sitä valiokunnassa yritin selvittää, ainakin yksi tulkinta oli nimenomaan se, että minimiäitiyspäivärahan tason ei tulisi olla alle työttömän peruspäivärahan tason. Noin viidesosa vanhempainpäivärahan saajista ei saa tätä ansiosidonnaista etuutta, vaan todellakin tätä pienintä mahdollista vanhempainpäivärahaa, ja heissä on lähinnä opiskelijoita, pätkätyöläisiä ja työttömiä. Jos ajatellaan Suomen tulevaisuutta — ikääntyvää, harmaantuvaa Suomea — kyllä meidän mielestämme kaikille pitäisi suoda taloudellinen mahdollisuus perheen perustamiseen ja taloudellinen tuki ja turva siinä vaiheessa, kun perhettä on perustettu.

Tasa-arvoinen oikeus osallistua lapsen hoitoon vakuutetun perhetyypistä riippumatta ei todellakaan edelleenkään toteudu ottolapsiperheissä, monikkoperheissä eikä perhehoitoa antavissa perheissä. Kun esityksellä pyritään vaikuttamaan vanhempainetuuksien nykyistä tasa-arvoisempaan jakautumiseen, ensimmäisenä olisi tullut todellakin poistaa vanhempainrahassa oleva kohtuuttomuus: minimiäitiyspäivärahan matala määrä. Esitys ei kannusta millään tavoin esimerkiksi vähätuloisia opiskelijaisiä pitämään taukoa opinnoissaan ja hoitamaan lastaan.

Ottovanhemmista todetaan vastalauseessamme, että korjauksesta huolimatta adoptiovanhemmat eivät edelleenkään ole tasavertaisessa asemassa biologisten vanhempien kanssa eikä ottovanhempi voi käytännössä hyödyntää lain antamaa maksimiaikaa, 234:ää arkipäivää lapsen syntymää seuraavasta arkipäivästä, koska Suomessa syntynyt lapsi muuttaa perheeseen yleensä vasta biologisen äidin kahdeksan viikon harkinta-ajan jälkeen. Kansainvälisessä adoptiossa taas nuorimmat lapset ovat jo muutaman kuukauden ikäisiä silloin, kun tulevat perheeseen. Lapsen kehityksen kannalta on tärkeää saada kiintyä uuteen perheeseen adoptiosuhteen tärkeinä ensimmäisinä kuukausina, ennen kuin lapsen elämään tulee jälleen uusia hoitajia. Siksi näemme, että ottovanhempien vanhempainrahakauden vähimmäiskestoa tulisi nykyisestä 180 päivästä pidentää biologisten vanhempien etuutta vastaavasti 263 päivään. Lausumassa myöskin esitämme, että vanhempainvapaan ulottaminen 0—9-vuotiaina adoptoituihin lapsiin toisi käytännössä lähes kaikki ottolapsiperheet etuuden piiriin.

Monikkoperheistä vastalauseessamme esitetään se seikka, että kustakin monikkolapsesta tulisi syntyä oikeus isyysvapaaseen samoin edellytyksin kuin yksittäin syntyneistä ja isyysrahaan oikeuttavan ajan pituudeksi tulisi muuttaa isyysrahaan oikeuttavan ajan määrä kerrottuna kerralla syntyneitten lasten lukumäärällä.

Niin kuin työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausumassa jo esitetään, myöskin vastalauseessamme nostetaan esille se, että monikkoperheille tarkoitettua vanhempainrahakauden pidennystä ei tulisi tehdä pakolliseksi, niin kuin hallituksen esityksessä, koska nykyinen ei-vapaavalintainen monikkopidennys estää siirtymisen esimerkiksi kotihoidon tuen piiriin ja saattaa näin olla epäedullinen vanhemmalle, joka saa vanhempainrahan vähimmäismääräisenä ja jonka puolison tulot ovat matalat.

Perhehoitajien kohdalta toteaisimme, että kun meillä Suomessa tällä hetkellä on valtava määrä huostaanottoja, noin 11 000 vuosittain, meillä on paljon myöskin perheitä tai niitä tilanteita, joissa jo suoraan synnytyslaitokselta tiedetään, että lapsi joudutaan sijoittamaan sijoitusperheeseen, ja jos esimerkiksi sijoitusperheessä ovat jo saman perheen vanhemmat sisarukset, olisi tietenkin erittäin hyvä, että siinä vaiheessa, kun lapsi sijoitetaan sijoitusperheeseen, tämän perheen huoltajalla, äidillä tai isällä, olisi mahdollisuus vastaavaan vanhempainvapaaseen kuin biologisella vanhemmalla näissä tilanteissa ja ennen kaikkea myös siihen korvaukseen.

Lasten keskinäisen tasa-arvoisuuden kannalta edellä mainitulla uudistuksella olisi kyllä meidän ryhmämme mielestä selvästi suurempi merkitys kuin hallituksen esille nostama rekisteröidyssä parisuhteessa olevan kumppanin vanhempainrahalla. Niin kuin täällä on aikaisemmin todettu, lainsäädännössä rekisteröidystä parisuhteesta ei seuraa vanhemmuuteen liittyviä oikeuksia tai velvollisuuksia, ja tämä todetaan myös tämän hallituksen esityksen ensimmäisellä sivulla. Lisäksi ehdotetaan, että rekisteröidyssä parisuhteessa vakuutetulla, joka ei ole lapsen vanhempi, voisi olla oikeus vanhempainrahaan, ja siellä siis selkeästi todetaan, että ei ole lapsen vanhempi.

Tämä hallituksen esitys tuntuu siinä mielessä oudolta, että adoptiovanhemmilla ei edelleenkään ole saman pituiseen vanhempainvapaaseen oikeutta kuin biologisilla vanhemmilla, mutta kumminkin rekisteröidyn parisuhteen puoliso, jolla ei ole sen paremmin juridista kuin biologistakaan suhdetta lapseen, asetetaan etusijalle suhteessa esimerkiksi adoptiovanhempiin. Naisparien tai miesparien vanhemmuudelle ei todellakaan ole juridista tai biologista perustaa, joten vanhempainvapaasäännöksiäkään ei tulisi mielestämme ulottaa koskemaan lapsen vanhemman samaa sukupuolta olevaa kumppania.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa kysyinkin valiokunnan asiantuntijalta, olisiko mahdollista ajatella, että joku muu henkilö, saman katon alla asuva henkilö, esimerkiksi perheen isoäiti, voisi olla oikeutettu vanhempainrahaan. Hänelläkään ei ole juridista eikä biologista suhdetta lapseen, mutta hän voisi olla lapsen hoitaja. Minkä takia tätä ei samalla laajennettaisi myöskin muihin mahdollisiin henkilöihin, jotka voisivat osallistua lapsen hoitoon, koska rekisteröidyn parisuhteen vanhemman oikeutta joku asiantuntija perusteli sillä, että se on lapsen edun mukaista? Voi kysyä, minkä tähden esimerkiksi mummon osallistuminen lapsen hoitoon ei yhtä lailla voisi olla lapsen edun mukaista. Asiantuntija totesi, että siinä tapauksessa sitä ei katsota lapsen edun mukaiseksi niin suuressa määrin kuin tämän rekisteröidyn parisuhteen puolison osallistumista.

Kaiken kaikkiaan näemme, että perheellä tulisi olla nykyistä suurempi valinnanvapaus perhevapaitten käytössä, ja tässä todellakin riittää työtä niin hallituspuolueilla kuin oppositiolla vielä tulevaisuudessakin.

Tapani Tölli /kesk:

Arvoisa puhemies! Kun kello on jo ehtinyt kaksikymmentä vaille kolmeen aamulla, niin en puhu pitkään.

Tämä hallituksen esitys vanhempainpäivärahoja ja työnantajakustannusten korvaamista koskevan lainsäädännön muuttamiseksi on merkittävä ja hyvin valmisteltu kokonaisuus. Siinä on merkittävästi edistetty lapsiperheiden hyvinvointia. Muun muassa tärkeimpiin kuuluva asia on perhevapaakustannusten tasaaminen, siinä on päästy nyt hyvin liikkeelle.

Niin ikään tässä lakiesityksessä on sekä äitiysrahan että isyysrahan korotus, paitsi että vähimmäisäitiyspäivärahoja ei nyt koroteta, niitä korotettiin vuoden 2005 alusta. Se oli silloin merkittävä asia. Tuolloin päivärahat nousivat 30 prosentilla eli lähes 100 euroa kuukaudessa. Olisi kuitenkin ollut nytkin perusteltua korottaa näitä työmarkkinatuen tasolle.

Tässä lakiesityksessä niin ikään isyysvapaan käyttö tulee joustavammaksi. Adoptioperheiden asemaa parannetaan pidentämällä ottovanhempien vanhempainrahakauden kestoa. Lisäksi tässä vielä parannetaan monikkoperheiden asemaa ja puututaan perhehoitoon sijoitettujen asemaan.

Kaiken kaikkiaan on sanottava, että lakiesityksessä on monta hyvää kohtaa.

Arvoisa puhemies! Tässä hyvässä lakiesityksessä on kuitenkin yksi kohta, jonka mukaan ottamista en ymmärrä. Lakiesityksen 16 §:ssä esitetään, että rekisteröidyssä parisuhteessa syntyvä lapsi tai lapseksi ottaminen oikeuttaa myös vakuutetun, joka ei ole lapsen vanhempi, vanhempainrahaan. Tämä asia on laajempi ja merkittävämpi kuin päälle näyttää. Voimassa olevan sairausvakuutuslain mukaan rekisteröidyssä parisuhteessa oikeus vanhempainrahaan on vain omaa biologista tai adoptiolasta hoitavalla vanhemmalla. Parisuhdelain mukaan taas rekisteröidyssä parisuhteessa elävällä ei ole oikeutta adoptioon. Parisuhteessa elävän toisella osapuolella ei siis ole juridista suhdetta lapseen. Lainsäädännöllisesti tämä lakiesityksen 16 § on erikoinen. Vanhemmuuden käsite määritellään muissa säädöksissä, ei sairausvakuutuslaissa. Tähän pitäisi soveltaa näitä määrityksiä, ei itse määritellä. Nyt sairausvakuutuslaki määrittelee vanhemmuuden käsitteen ja tekee sen muista säädöksistä poikkeavalla tavalla.Ei voi välttyä siltä ajatukselta, että tässä haetaan eräänlaista ennakkopäätöstä adoptio-oikeudelle. Mielestäni tämä asia ei ole hallitus—oppositio-kysymys, vaan tämä on eettinen kysymys. Tässä liikutellaan perhekäsityksen peruspilareita.

Sari Essayah /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Todellakin ed. Tölli toi tuon tärkeän parisuhteen adoptioasian tässä esille. On aivan selvää, että seuraavalla kaudella hallitus, mikä pohja sitten lieneekin, ellei sieltä löydy sitten kristillisdemokraatteja, tulee todennäköisesti esittämään tätä parisuhdeperheitten sisäistä adoptiota ja varmasti myöskin adoptiota kaiken kaikkiaan.

Tähän kyllä tosiaankin sisältyy ongelmallinen piirre, jos huomenna suuri enemmistö tästä salista on hyväksymässä tuon 16 §:n, koska jos ajattelemme näitä avopareja, niin avopareille ei ole sairausvakuutuslainsäädännössä osoitettu minkäänlaista mahdollisuutta korvaukseen, vanhempainpäivärahakorvaukseen, mikäli avoparista toinen adoptoi lapsen, joten siinä mielessäkin asetamme kyllä sitten hyvin eriarvoiseen asemaan erilaisia perheitä.