Arvoisa puhemies! Muutama viikko sitten EU:n Eurojustin ja Yhdysvaltain oikeusviranomaisten välillä solmittiin yhteistyösopimus, jossa muun muassa sovittiin vaihtaa tietoja terrorismiepäillyistä ja rajan ylittävästä rikollisuudesta EU:n ja Yhdysvaltojen välillä. Molempia sopijaosapuolia sitovat kansainväliset ihmisoikeussopimukset. Yhdysvallat on kuitenkin pelkän vihjeen perusteella siepannut ihmisiä, säilyttänyt heitä epämääräisiä aikoja ja alistanut heitä kidutukselle. Ihmisoikeusloukkausten vaara on siis sopimuksen osalta ilmeinen.

Miten hallitus aikoo menetellä, jotta poliisin tai syyttäjän tieto tai epäilys ei johda ihmissieppauksiin, kiduttamisiin, pitkiin pidätysaikoihin ilman oikeudenkäyntejä tai jopa mahdollisesti kuolemantuomioihin?

Oikeusministeri Leena Luhtanen

Arvoisa herra puhemies! Tämä sopimus, joka on puhtaasti virkamiestason sopimus, joka solmittiin Eurojustin ja USA:n välillä tässä taannoin sisäministeri Rajamäen ja minun Washingtonissa olomme aikana, ei johda minkäänlaiseen sellaiseen tietojenvaihtoon tai tietosuojan rikkomiseen, ei yksilön eikä yhteisön kannalta, mitä nyt tässä edustaja kertoo. Tulen huomenna normaalille käynnille suureen valiokuntaan, jossa annan myös tästä perusteellisen selvityksen, niin perusteellisen kuin edustajat ikinä haluavat.

Eurojustin tavoite kaiken kaikkiaan on toimia erittäin tiukan tietosuojan piirissä, ja se sopimus, mistä nyt on kysymys, on sillä tavalla, puhemies, erittäin hyvä myös USA:n kannalta ja myös näihin epäilyihin nähden, että se nimenomaan tiukentaa, Eurojustin vaatimat tietosuojaehdot nimenomaan tiukentavat, sitä käytäntöä, mitä voisi olla ilman tätä uloskirjoitettua sopimusta USA:han nähden. Se on erittäin hyvä sopimus ja omalta osaltaan takaa, että siinä syyttäjäyhteistyössä, (Puhemies koputtaa) mikä tapahtuu siis viranomaistoiminnassa, kaikki tapahtuu niin kuin pitää.

Arvoisa puhemies! Eurojustin tai suomalaisten tai ylipäätänsä eurooppalaisten viranomaisten antama vihje voi kuitenkin olla väärä, osittain väärä tai täysin oikea ja perusteltu. Esimerkkejä valitettavasti näistä perättömistä vihjeistä, jotka ovat johtaneet sieppauksiin, on olemassa jo Euroopassa. Vihjeen oikeellisuudesta riippumatta ongelmana kuitenkin on, että Yhdysvallat ei tunnusta ihmisoikeussopimuksia ja että annettu vihje voi joka tapauksessa johtaa ihmisoikeusloukkauksiin, kidutuksiin tai jopa kuolemantuomioihin.

Koska nyt solmittu sopimus jättää selkeitä aukkoja, jotka vaarantavat meitäkin sitovat ihmisoikeussopimukset, kysyn: Mihin toimiin Suomen hallitus on ryhtynyt Eurojustin ja Yhdysvaltojen oikeusviranomaisten välisen tietojenvaihtosopimuksen purkamiseksi?

Oikeusministeri Leena Luhtanen

Arvoisa puhemies! Lähtökohta on se, että Eurojust voi viranomaisena solmia vastaavan tyyppisiä sopimuksia myös ilman yhdenkään valtion suostumusta, kun se tapahtuu Eurojustin perustamissopimuksen mukaisesti. Minä en ihan tiedä; ilmeisesti edustaja puhuu ihan muista sopimuksista. Tämä sopimus ei ole minkäänlainen luovutussopimus. Sen perustehtävänä on edistää rajat ylittävien tutkimusten ja syytetoimien koordinointia, tietojenvaihtoa. Kun Eurojustissa istuu joka ikisen Euroopan unionin maan oma syyttäjä — Suomesta siellä istuu valtionsyyttäjä Maarit Loimukoski — kaikki tiedot esimerkiksi, mitkä menevät, sanotaanko, Suomen kansalaisesta tai jonkun sellaisen rikoksen johdosta, että halutaan tietoja vaikka suomalaisesta, joka on USA:ssa tehnyt rikoksen, kaikki menevät valtionsyyttäjä Loimukosken kautta. Sopimus ei velvoita antamaan minkäänlaisia tietoja, jos ei haluta. Nämä tiedot ovat nimenomaan, ja tämä on, syyttäjän käsissä oleva asia. (Puhemies koputtaa) Siis minkäänlainen luovutussopimus tämä ei ole. Pitää puhua oikeista sopimuksista.

Arvoisa puhemies! Tässä ei ole minkäänlaista erimielisyyttä eikä epäselvyyttä siitä, mistä sopimuksesta nyt puhutaan. Nyt puhutaan tietojenvaihtosopimuksesta, ja se, mitä ed. Sirnö yrittää sanoa, on se, että kun Yhdysvalloissa ei ole korkeita ihmisoikeusnormeja esimerkiksi vankien kohtelussa ja Euroopan unioni on kuitenkin niitä yrittänyt puolustaa, niin on riski, että tämä tietojenvaihto johtaa epäinhimilliseen kohteluun. Tätähän me emme tietenkään halua.

Mutta haluaisin kysyä, miten on mahdollista, että Euroopan parhaassa parlamentaarisessa EU-politiikan valvontajärjestelmässä, meillä eduskunnassa, on päässyt käymään niin, että hallitus ei ole tuonut tätä asiaa lainkaan tiedoksi eduskunnalle, ja kuitenkin se allekirjoitettiin marraskuussa. Miten hallitus selittää sen, että tämä on päässyt tapahtumaan?

Oikeusministeri Leena Luhtanen

Arvoisa puhemies! Huomenna tulen antamaan tästä aivan yksityiskohtaisen selvityksen. Tässä ei siihen ole mahdollisuutta. Lyhyesti sanottuna tämä asia, tämä sopimus, ei ole sen laatuinen sopimus, se on siis valmisteltu, neuvoteltu, käsitelty puhtaasti Eurojustin piirissä, ja niin kuin totesin, Eurojust voi itse solmia kanssakäymissopimuksia, yhteistyösopimuksia, ilman tällaisia uloskirjoitettuja sopimuksia, ja se ainoa kiinnekohta, mikä tulee nyt sitten ministerineuvostoon, on se, että lopullinen sopimus, mikä on neuvoteltu, käsitelty Coreperissa, voidaan joko hyväksyä tai hylätä ministerineuvostossa. Tämä asia on mennyt ympäristöministerineuvoston kautta A-listalla, ja tätä ei ole missään tapauksessa tarvinnut tuoda eduskuntaan. Nyt tulee huomenna siitä selonteko, ja tästä asiasta voidaan sitten siellä keskustella tarkemmin.

Arvoisa herra puhemies! Terroristit ovat surmanneet New Yorkissa tuhansia viattomia siviilejä, Espanjassa, Englannissa satoja viattomia siviilejä. Tämän terrorismin ennaltaehkäisy on äärimmäisen tärkeätä, ja tässä ennaltaehkäisyssä viranomaisten yhteistyö, johon kuuluu myös tietojenvaihto, on avainasemassa.

Kun kuuntelin edellisiä puheenvuoroja, syntyi vähän sellainen mielikuva, niin kuin ongelma ei olisi terrorismi, vaan ongelma olisi viranomaisyhteistyö terrorismin torjumiseksi. Järjestyksen vuoksi kysyn:

Onhan hallitus sitä mieltä, että tärkeämpää on terrorismin torjunta ja menestyksekäs terrorismin torjunta, että se on kaikkein tärkeintä tässä asiassa?

Oikeusministeri Leena Luhtanen

Arvoisa puhemies! Se on myös tämän sopimuksen yksinomainen tarkoitus.

Sisäasiainministeri Kari Rajamäki

Arvoisa puhemies! Oli erittäin hyvä, että tulee myös mahdollisuus kertoa niistä tärkeistä sisäasioista, joista myöskin Washingtonissa keskusteltiin. Oli tärkeätä, että Euroopan unionin ja Yhdysvaltain välillä keskusteltiin hyvin vahvasti myöskin järjestäytyneen rikollisuuden ja ihmiskaupan torjunnasta, ja kuten ed. Zyskowicz totesi, on erittäin tärkeätä, että kansainvälisen terrorismin torjunnassa Euroopassa muistetaan myös transatlanttisen yhteyden tärkeys ja merkitys.

Herra puhemies! Tämä sopimus saattaa olla erittäin hyvä, niin kuin ministeri sanoi, ja tarpeellinen, mutta siitä huolimatta nousee kyllä esiin kysymys, onko todella tällaisia sopimuksia, jotka koskettavat Suomessakin kansalaisten perusoikeuksia, mahdollista sopia virkamiestasolla. Niin kuin ministeri alkupuheenvuorossaan sanoi, tämä on virkamiestason sopimus. Onko mahdollista näin menetellä? Sen arvion tekeminen saattaisi kyllä kuulua mieluummin eduskunnalle kuin jollekin virkamiehelle tai hallitukselle.

Oletteko nyt varautunut siihen, että jos eduskunnassa todetaankin, että tämä on esimerkiksi Suomen perustuslain kanssa joltain osin ristiriidassa, niin mitä sitten tapahtuu?

Oikeusministeri Leena Luhtanen

Arvoisa puhemies! No, totta kai se pitää tutkia ja sitten katsotaan, mitä tapahtuu. Mutta tämä on siis viranomaistason sopimus, joka ei muuta millään tavalla yhtään Suomen kansallista lakia, ei tietenkään perustuslakia sisällöltään, ei kansallista lakia, ei myöskään Eurojustin aiemmin solmimia sopimuksia, vaan tämä on nimenomaan alisteinen näille muille sopimuksille, eli että sopimuksella on ikään kuin vakautettu, kirjattu ulos, ne käytännöt, joita tällaisessa yhteistyössä voidaan tehdä.

Sanon vielä sen, että nimenomaan olen siitä tyytyväinen, jos sisällöstä puhutaan, että nimenomaan USA joutui hyväksymään Eurojustin erittäin tiukan tietosuojan, myös yksilön tietosuojan, niiden luovuttamiseen, saamiseen. Siellä on pitkä rivi sopimuksessa niitä ehtoja, joita täytyy noudattaa. Jos näin ei ole, toiminta ei käynnisty millään tavalla. Se on nimenomaan Eurojustin syyttäjien asia.

Herra puhemies! Ed. Zyskowiczin kommentit eivät nyt hätkäytä, mutta kyllä sen sijaan oikeusministeri Luhtasen. Eli totta kai kaikki ovat varmasti sitä mieltä, että ilman muuta rikollisuutta ja terrorismia pitää torjua eikä siitä ole toista kysymystäkään, mutta eihän se sulje pois sitä, että mehän olemme Suomen eduskunnassa ylpeilleet sillä, että eduskunta pääsee EU-asioissa valmistelussa mukaan, ja nyt tässä on kysymys, joka koskettaa hyvin syvästi, konkreettisestikin, kansalaisten oikeussuojaa ja tietosuojaa, enkä voi ymmärtää, että oikeusministeri itse katsoo olevansa korkeampi tällaisten ihmisoikeussopimusten tulkitsija kuin mitä meillä perinteisesti perustuslakivaliokunta on.

Perustuslakivaliokunta on tehnyt arvokasta ja perusteellista työtä, eikä suinkaan pelkästään meidän kansanedustajien pohdinnan myötä, vaan kuuntelemme kansainvälisesti arvostettuja ihmisoikeusasiantuntijoita, ennen kuin teemme ratkaisujamme. Olen kyllä aika järkyttynyt oikeusministeri Luhtasen suhtautumisesta eduskunnan myötävaikutukseen ja erityisesti perustuslakivaliokunnan tulkitsijan rooliin, kun on kyse kansalaisten tietosuojasta ja oikeussuojasta.

Eli kysymys oli: Katsooko ministeri olevansa tehtäviensä tasalla? (Naurua)

Oikeusministeri Leena Luhtanen

Arvoisa puhemies! Tuohon kysymykseen en vastaa, mutta totean sen, että en katso edes olevani yläpuolella tai alapuolella, koska tässä on käsittelyjärjestys täysin selvä. Eurojust päättää itsenäisesti Eurojust-päätöksen 27 artiklan 3 kohdan mukaisesti sopimusneuvottelujen käynnistämisestä kolmansien maiden kanssa. Se neuvottelee sopimukset täysin itsenäisesti, eivätkä muut EU:n toimielimet osallistu neuvotteluihin. Tämä on näin tapausten kulku.

Kuten totesin, tämä on puhtaasti operatiivista toimintaa, joka ei loukkaa eikä mene yläpuolelle minkään aiemmin neuvotellun sopimuksen. Helsingin Sanomien uutisiin ei kannata nyt nojautua. Se oli täyttä puppua koko juttu. Sanon vaan näin, että kun huomenna suuressa valiokunnassa käydään muistiot läpi ja tentataan valtionsyyttäjä Maarit Loimukoskea, joka hoitaa käytännössä näitä asioita, niin asia varmaan valkenee. Asia on, puhemies, erittäin tärkeä.

Arvoisa puhemies! Tässä ei ole kyse tietosuojasta, kuten arvoisa ministeri alkuperäisessä vastauksessaan esitti. Tässä on kyse siitä, mihin sopimuksen perusteella luovutettavia tietoja tullaan käyttämään. Kuten oikeusministeri ainakin näiden lehtitietojen mukaan on todennut: meidän täytyy vain luottaa. Vaikea luottaa, kun Yhdysvallat on jo myöntänyt sieppauksessa käytettävien salaisten vankiloiden olemassaolon muun muassa EU-maissa ja säätänyt niin sanotun kevytkidutuksen sallivan lain. Kysynkin:

Miten me voimme varmistaa, etteivät luovuttamamme tiedot johda ihmisten sieppaamiseen ja kevytkidutukseen?

Oikeusministeri Leena Luhtanen

Arvoisa puhemies! Tällä sopimuksella ei ole mitään tekemistä kevytkidutuslain kanssa, ei muunkaan lain kanssa. Sanon vielä kerran sen, että Helsingin Sanomien sunnuntain artikkeliin ei kannata vedota millään tavalla. Sanoin toimittajalle moneen kertaan, että me ministerit emme ole kirjoittaneet minkäänlaista sopimusta alle. Nimittäin siinä puhuttiin aivan muusta asiasta, jonka sisältö on niin epäselvä vieläkin. Me emme kirjoittaneet siis mitään sopimusta alle, vaan keskustelu käytiin kokouksessa ihan muista asioista. Siis samanaikaisesti kirjoitettiin alle, siellä hyväksyttiin viranomaistasoilla, tämä Eurojustin sopimus. Meillä ei ollut siihen osuutta eikä arpaa, minkä piti jo äsken käydä selville. Se oli nimittäin aivan Eurojustin kollegion puheenjohtajan Kennedyn ja Amerikan puolelta virkamiehen allekirjoittama asiakirja.

Tästä syystä totean, että kun asiakirjassa todella puututaan erittäin keskeisiin yhteistyöasioihin Eurojustin välillä— Eurojust on jo perustettu kaikkien ihmisoikeussopimusten mukaisesti — ja kun vielä sopimuksessa puhutaan erittäin perusteellisesti sisällöstä siten, miten sitä sovelletaan, sen tarkoitus, toimivalta, mitä tietoja pitää saada henkilön itsestään — pitkä pitkä luettelo, kannattaa katsoa se sopimus — niin sanon vaan näin, että kaikki tämä on voitto Eurojustille ja on erittäin hyvä asia, että tällaisen sopimuksen Eurojust kykeni myös USA:n kanssa tekemään.

Arvoisa puhemies! Nyt näyttää siltä, että ministeri Luhtanen on sitä mieltä, että tämä syyttäjäviraston ja USA:n välillä tehty sopimus ei millään tavalla kuulu eduskunnalle eikä edes hallitukselle vaan olemme pelkästään sivustaseuraaja. Nyt ministeri tulee kuitenkin huomenna suureen valiokuntaan siitä raportoimaan. Nähtävästi se tapahtuu sitten vain yleisen mielenkiinnon vuoksi ja ylimääräisenä ohjelmanumerona muiden asioiden ohella.

Kun ed. Zyskowicz totesi omassa kysymyksessään ihmisoikeuksista ja kansainvälisen rikollisuuden ja terrorismin torjunnasta, niin kysyn nyt varmuuden vuoksi:

Pitääkö hallitus ja pitääkö oikeusministeri Luhtanen tärkeänä sitä, että tässä yhteistyössä kuitenkin sen vaikeudesta ja haasteellisuudesta huolimatta pyritään myöskin kunnioittamaan ihmisoikeuksia?

Oikeusministeri Leena Luhtanen

Arvoisa herra puhemies! Tämä asia lienee itsestäänselvyys. Tähän ei varmasti sen kummemmin tarvitse kommentoida.

Minä totean vielä siis sen tästä sopimuksesta, että huomenna keskustellaan niin paljon kuin tarve vaatii. Totean vielä sen, että näitä sopimuksia on siis tehty jo aiemmin. Ainakin minun tietääkseni minua aiemmin oikeusministerit ovat solmineet tai olleet mukana tai tietoisia ainakin ilmeisesti Islannin, Norjan, Romanian kanssa, ei näitäkään ole tänne tuotu saman perusperiaatteen mukaisesti aivan samalla tavalla menetellen. Tämä on tässä.

Totean vielä, että Eurojust neuvottelee ja solmii sopimuksensa täysin oma-aloitteisesti ja tämä olisi voitu solmia vaikka helmikuussa ohi meidän puheenjohtajuutemme. Korostan vielä, että tällä ei ole mitään tekemistä meidän puheenjohtajuutemme kanssa. Tämä ei ole meidän agendallamme ollut, tämä on normaalia Eurojustin rutiinia. (Puhemies koputtaa) Siellä tehdään sopimuksia, kanssakäymisiä jne., ei mitään tekemistä sen kanssa.

Arvoisa herra puhemies! Muun muassa sen sopimuksen läpikäynti on todellakin katsottava huomenna, koska siellä on myös kohtia erikseen tietojenluovutussopimuksista, joita ministeri ei nyt siteerannut. Mutta tämä asia on ollut ministerineuvostossa, niin kuin ministeri itsekin kertoi, joten kysymyksessä ei ole puhtaasti viranomaisyhteistyöasia vaan se on ollut ministerineuvostossa a-kohtana silloin, kun ympäristöministerit ovat kohdanneet. On ihan selvää, että tämä on vähintään niin sanotun E-luokan asia meidän perustuslakimme mukaan. Walesin parlamenttikin on käsitellyt tätä asiaa etukäteen. Ei voi olla niin, että tämän mittaluokan asia ei olisi vähintään niin sanottu E-asia eli tärkeä asia. Se ei poista sitä, että saattaa olla perusteltuja syitä siihen, minkä takia tähän sopimukseen on päädytty. Saattaa olla hyvinkin semmoisia syitä, että tässä on loppujen lopuksi ollut myös hyviä puolia, mutta se, ettei tätä tuotu eduskuntaan käsiteltäväksi, on kyllä todellakin keskustelun väärti, ja se ei tässä minuutissa ratkea.

Oikeusministeri Leena Luhtanen

Arvoisa puhemies! Eurojustin USA-sopimuksen käsittely EU:ssa on tapahtunut niin, että Eurojustin kollegio on hyväksynyt tämän USA:n kanssa neuvotellun yhteistyösopimuksen syyskuussa kollegionsa kokouksessa yksimielisesti. Eurojustilla on oma valvontaviranomainen vielä tällaisia tapauksia varten. Valvontaviranomainen oli antanut hyväksyntänsä sopimukselle. Tämän jälkeen sopimus on saatettu neuvoston käsittelyyn sen muodollista hyväksymistä varten siitä syystä, että tällaiset asiat halutaan pitää avoimina, vaikka niitä ei käsitellä vaan sanotaan, että ne menevät Coreperin kautta. Coreper on hyväksynyt tämän täysin yksimielisesti hyvänä asiana, ja se on mennyt a-listalla hyväksyttäväksi ympäristöministerineuvoston kautta ja sitä kautta vaan, että tämä kuuluu siihen agendaan, että joku saattaa haluta siihen kiinnittää huomiota. Ei ole sitten kiinnitetty tähän a-listan kohtaan huomiota.

Mutta siihen ette voi, ed. Brax, vedota, että joku muu parlamentti on sen käsitellyt. EU-maiden parlamenteilla on täysin erilaisia säädöksiä olemassa. Nämä kaikki on selvitetty täysin perusteellisesti. Joku maa vaatii sitä, että pienemmätkin asiat pitää tuoda, ne menevät tiedoksi, ne ovat erilaisen käsittelyn kohteena. Tämä nimittäin selvitettiin täysin perusteellisesti, kun kävimme läpi erittäin laajan niin sanotun USA:n ja EU:n välisen sopimuksen, joka koski matkustajarekisteriasioita, joka on aivan eri asia ja jonka ilmeisesti Helsingin Sanomien toimittaja pahanpäiväisesti sotki. (Naurua)

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Hallitus informoi eduskuntaa joko E- tai Y-asioina perustuslain mukaisella tavalla, ja tässä on meillä syntynyt pitkä käytäntö. Huomenna, kun ministeri antaa selvityksen tästä tapahtumasta, sen yhteydessä on mahdollista todella arvioida, mikä tämä selvitystarve eduskunnalle on ollut, ja siinä otetaan huomioon varmastikin myös yhdentoista vuoden ajalta vastaavan kaltaisesti muiden sopimusten osalta noudatettu käytäntö. On luonnollista, että hallitus informoi eduskuntaa. Tässä olemme kuulleet sen, minkä luontoisesta sopimuksesta on kyse ja mikä on sen käsittelyjärjestys olemassa, ja hallitus tietysti toimii täysin eduskunnan ohjeiden mukaan näissä informoinneissa.

Herra puhemies! Tämä aihe on varsin perusteellisesti tullut käsitellyksi, mutta tässä on terminologiaa, joka vaikuttaa vähän hämmentävältä. En muista tässä salissa aiemmin puhutun käsitteestä kevytkidutus. (Ed. Jaakonsaari: Tässä on eduskunnan kyselytunti!) — Tietysti tässä kollega Jaakonsaari arvelee, että se voisi olla vaikkapa eduskunnan kyselytunti, mutta se nyt ei ole kovin hyvää huumoria näin vakavassa asiassa.

Onko määriteltävissä, herra puhemies, mitä tarkoittaa kevytkidutus? Miten se eroaa tavallisesta kidutuksesta?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tämä oli edustajan kysymykseen sisältyvä määritelmä. Hallituksen jäsenet eivät ole käyttäneet sitä.

Arvoisa herra puhemies! Oikeus- ja sisäasioiden asiakokonaisuushan on yksi Suomen puheenjohtajuuskauden keskeisiä painopisteitä, koska me kaikki tiedämme niiden merkityksen ja tärkeyden unionin yhteisen politiikan kehittämisessä. Ne ovat myös kaikkein herkimpiä asiakohtia jokaisessa jäsenvaltiossa, niin kuin tässäkin keskustelussa esille on tuotu. Olen kuitenkin varma siitä, että me kaikki olemme samaa mieltä, että tätä yhteistyötä tarvitaan, mutta tämän yhteistyön osalta on syytä käydä tiettyjä pelisääntökeskusteluja, joten olen hyvin tyytyväinen siitä, että ministeri Luhtanen on huomenna saapumassa valiokuntaan selostamaan tätä asiaa.

Mutta pidän myös hyvin tärkeänä ja kiitän pääministeriä vastauksesta, jossa hän sanoi, että hän on hallituksen puolesta valmis siihen, (Ed. Jaakonsaari: Nyt on kovasti kiitetty!) että tämä asia käydään nyt lävitse siten, että tarvittaessa myös eduskunnan lakivaliokunta ja perustuslakivaliokunta voivat arvioida myös meidän järjestelmämme toimivuutta, koska minun mielestäni se, mistä on syytä keskustella, on se, että me olemme maailmalle kertoneet, että meillä on paras järjestelmä maailmassa, jossa eduskunta ja hallitus käyvät vuoropuhelua. Nyt me joudumme toteamaan, että ilman poliittista keskustelua joko kotimaassa tai edes Euroopan unionin neuvostossa virkamieskäsittelynä virkamiesvastuulla asia on edennyt. Sen takia mielestäni on perusteltua, että se käydään myös poliittisesti, ja toivon, että ministeri Luhtanen omalta osaltaan on tukemassa sitä, että eduskunta käy myös erikoisvaliokunnissa tarkalleen keskustelun, toimiiko järjestelmämme ja mitä me voimme oppia tästä kaikesta.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kuitenkin kysymykseen tai puheenvuoroon sisältyi tämä ajatus siitä, että automaattisesti kaikissa niissä neuvotteluissa, joita EU-virastot käyvät asioista, joista niillä omien perussopimustensa mukaan on oikeus tehdä sopimuksia, nekin automaattisesti olisivat asioita, joihin myös muut puuttuvat. Haluan, että myös tämä puoli käydään lävitse, että virastoilla on sääntöjensä perusteella omat oikeutensa myös olemassa. Oikeusministerin äsken kuuleman selvityksen mukaan tässä Eurojust on toiminut nojautuen näihin.

Arvoisa puhemies! Kun oikeusministeri on nyt vakuuttanut, että tässä pikemminkin rajoitetaan Yhdysvaltojen mahdollisia ikäviä pyrkimyksiä, niin joutuu tietysti kysymään, mistä syystä sitten on mahdollista, että Yhdysvallat on suostunut tähän sopimukseen, siis maa, jonka nykyinen oikeusministeri on pari vuotta sitten todennut, että Geneven sopimukset ovat vanhentuneita, ja kannattaa rankempia kuulustelumenetelmiä, siis tätä kevytkidutusta. Kaiken lisäksi hän on nimityskuulemisessaan todennut, että Cia:lla on erityisvaltuudet kuulustelumenetelmien käytössä.

Jos tämän kevytkidutuksen lopuksi sitten vastaatte vielä: Mitä USA voitti tästä sopimuksesta?

Oikeusministeri Leena Luhtanen

Arvoisa puhemies! Tuntuu kyllä todella, että emme puhu kyllä ihan samasta sopimuksesta. Tämä sopimus, kun puhutaan kidutuksesta, kevytkidutuksesta tai mistä tahansa kidutuksesta, auttaa siis molempia osapuolia, sekä EU-maita että USA:ta, ja se auttaa myös Suomea. Oletetaan vaikka, että Suomesta pakenee talousrikollinen Amerikkaan ja sieltä on vaikea saada tietoja hänen kiipeliin saamisekseen teostaan vastaamaan. Silloin astuvat nämä yhteiset tietojensaantiverkostot, missä hän liikkuu. Amerikassa on yhteyshenkilö nimetty. Puhutaan samoista asioista. Sopimus sisältää myös yhteistä koulutusta jne., eli sopimus tehdään aina myös toisen ehdoilla. Nyt se tehtiin hyvin pitkälti Eurojustin ehdoilla. Se on se, mistä olen tyytyväinen siitä syystä, että en tiedä, minkälaisia uloskirjoitettuja säädöksiä tai määräyksiä on USA:ssa näistä tietosuoja-asioista, mitä nyt Eurojust sai tähän sopimukseen. Mutta sanon, että ne ovat todella hyvät.

Kaikki EU:n tietosuojaan liittyvät kysymykset ovat tänä päivänä erittäin suuren suurennuslasin alla ja ovat tiukat, ja voisin tänä päivänä jakaa sen puheenvuoroni, jonka käytin Washingtonissa oikeusministereiden ja sisäministereiden kokouksessa. Se ei liittynyt millään tavalla tähän Eurojustiin, liittyi vain yleisesti niihin hankkeisiin, mitä Euroopan unionissa on, ja sitä kautta tietosuojaan. (Puhemies koputtaa) Tämän voin sanoa vaan näin, että ne kaikki ovat siihen suuntaan, mihinkä meidän tulee kaikkien pyrkiä, mikä liittyy ihmisten tietosuojaan ja loppujen lopuksi ihmisoikeuksiin.