Raija Vahasalo /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys sisältää kaksi eri ehdotusta, joista ensimmäinen koskee kielten opetuksessa käyttöön otettavaa valtakunnallista suullista kielikoetta. Tämä toteutetaan siten, että yksi syventävä kurssi muutetaan suullisen kielitaidon kurssiksi. Se on opiskelijalle valinnainen asia. Sitä suullista kielitaitoa arvioitaisiin erillisellä kokeella, josta vastaa Opetushallitus. Tämä koe on järjestäjille maksuton, ja siitä opiskelija saa erillisen todistuksen.

Valiokunta piti erittäin tärkeänä sitä, että opettajille mahdollisimman pian tarjotaan täydennyskoulutusta asiassa ja että opetussuunnitelmaan tehdään tarvittavat muutokset. Hallitus onkin varannut opettajien täydennyskoulutukseen noin miljoonan euron määrärahan vuosina 2008—2010. Täydennyskoulutus on jo aloitettu.

Valiokunta korosti myös sitä, että arvioinnista tulee kehittää laadukas ja opiskelijoita yhdenmukaisesti kohteleva menettely. Opiskelijoiden täytyy saada saman verran opetusta riippumatta opiskelupaikasta. Näitten opetusryhmien koon pitää olla riittävän pieni, ettei kurssista tule pelkkää testikurssia. Tästä syystä valiokunta halusi tehdä lausumaehdotuksen, jossa edellytetään, että hallitus seuraa lukion opiskelijan suullisen kielitaidon arviointia koskevan lainmuutoksen käytännön toteuttamista ja erityisesti sitä, saavatko opiskelijat yhtä paljon opetusta opiskelupaikasta riippumatta. Hallituksen tulee tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin, jos osoittautuu, ettei muutos ole tarkoituksenmukainen kieltenopetuksen syventävien opintojen tai opiskelijoiden tasapuolisen kohtelun kannalta.

Vaikka tämä hallituksen esitys tulee ensi vuonna voimaan, niin kuitenkin kielitaidon suullinen koe otetaan käyttöön 1. päivänä elokuuta 2010.

Arvoisa puhemies! Toinen asia, joka tähän liittyy, on osaamisen tunnustaminen. Se halutaan lukiolaissa laajentaa koskemaan aikaisemmin suoritettujen opintojen lisäksi myös muutoin hankittua osaamista. Tämä koskee lähinnä iltalukiota eli näitä aikuisopiskelijoita.

Arvoisa puhemies! Mietintö oli yksimielinen.

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Hallitus esittää lukiolakia muutettavaksi siten, että kielten opetukseen sisältyisi muiden osa-alueiden arvioinnin ohella erikseen suullisen kielitaidon arviointi. Nykyisellään kielitaidon arviointi on Opetushallituksen opetussuunnitelmien määrittelemällä tavalla osa jokaista kurssia. Jatkossa lukion syventäviin kursseihin kuuluisi vapaaehtoinen suullisen kielitaidon kurssi ja suullista kielitaitoa arvioitaisiin erillisellä Opetushallituksen laatimalla kokeella.

Uskon, että erillisen suullisen kielitaidon kurssi mahdollistaisi nykyistä paremmin suullisen harjoittelun pitkäjänteisyyden ja esimerkiksi nykyistä monipuolisemmin erilaisten käyttötilanteiden harjoittelun. Tähän tarpeeseen ovat jo aikaisemmin monet koulut itsekin reagoineet erilaisilla koulukohtaisilla soveltavilla suullisen kielitaidon kursseilla.

Arvoisa puhemies! Tasavertaisuuden toteutuminen on tässäkin lakimuutoksessa tärkeää. Siksi kannatan sivistysvaliokunnan lausumaehdotusta koskien lainmuutoksen käytännön toteutumista, ja erityisen tärkeää on, että hallitus seuraa, saavatko opiskelijat yhtä paljon opetusta opiskelupaikasta riippumatta. Opetuksen pitäisi toteutua alueesta ja oppilaitoksesta riippumatta, ja tämän velvoitteen toteuttamiseksi koulutuksen järjestäjien resurssien on oltava riittäviä.

Lukiolaisten subjektiivinen oikeus opiskella uusi valtakunnallinen syventävä, suullisen kielitaidon parantamiseksi tarkoitettu kurssi opintojen loppuvaiheessa on taattava myös kurssin valinneiden opiskelijoiden lukumäärästä riippumatta. Kyse ei ole vain siitä toteutuvatko kurssit, vaan myös siitä, minkä kokoisia ne ovat, sillä ryhmäkokojen on oltava riittävän pieniä varmistamaan opettajan kyky ohjata jokaista opiskelijaa henkilökohtaisesti. Varmasti esimerkiksi 16 opiskelijan joukko on tähän sopiva. Sen sijaan maan tapa, jopa 36 tai yli 40 opiskelijaakin samassa luokassa, ei enää mahdollista tällaista opiskelutapaa.

Resursseja tarvitaan myös opettajien täydennyskoulutukseen ja materiaaleihin. Opettajien on voitava osallistua uuden kokeen käyttöönoton edellyttämään koulutukseen työajalla. Oppimateriaalien saatavuus on varmistettava yleisimpien A-kielten ohella myös harvemmin opiskelluissa vaihtoehdoissa kuten saksassa, ranskassa, venäjässä, espanjassa ja finskassa.

Lisäksi koemateriaaleja on jatkuvasti uudistettava, sillä nykyisten ylioppilaskirjoitusten materiaalien tapaan aiempien suullisten kokeiden aineistosta tulee epäilemättä erittäin aiheellisesti suosittua harjoitusmateriaalia. Tarkoitusta varten olisi hyvä rakentaa esimerkiksi toimiva koepankki.

Arvoisa puhemies! Tervehdin tätä lakiehdotusta ilolla ja olen kiitollinen siitä, että lukiolaisten pitkään vaatimaa suullisen kielitaidon osuutta nyt lisätään.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Suullisen kielitaidon hallinta niin kotimaisella kuin vieraalla kielellä on äärimmäisen tärkeää. Siksi hallituksen esitys lukiolain muuttamisesta tulee tarpeeseen. Opiskelijat ovat kokeneet, että suullisen kielitaidon opiskelua lukioissa on liian vähän. Siksi tämän lakiesityksen mukaan vieraiden kielten opetuksessa opiskelijalta arvioidaan kielitaidon muiden osa-alueiden lisäksi suullista kielitaitoa. Tämä tarkoittaa, että yksi lisäkurssi korvataan suullisen kielitaidon kurssilla, jolla testaus myöskin suoritetaan. Se on edelleen valinnainen ja maksuton opiskelijalle. Kokeen laatimisesta vastaa Opetushallitus, joten se on samanlainen ja täsmällinen kaikille opiskelijoille.

Valiokunnan kuulemisessa painotettiin ja mietinnössä painotetaan sitä, että opettajien täydennyskoulutuksen riittävyydellä on välttämätöntä taata se, että opettajilla on hyvät valmiudet testata ja myöskin opettaa tämä kurssi opiskelijoille. On hyvä, että hallitus on varautunut siihen, että täydennyskoulutuksesta arvioidaan aiheutuvan vuonna 2008—2010 yhteensä noin miljoonan euron kustannukset; niihin voidaan näitä varoja käyttää. Kustannuksia ei myöskään ole tarkoitus siirtää kunnille, vaan mahdolliset lisäkustannukset sisältyvät lukiokoulutuksen valtionosuuksien perusteena oleviin laskennallisiin kustannuksiin.

Puhemies! Pidän myöskin äärimmäisen tärkeänä, että tällä kurssilla opiskellaan, ei vain suoriteta testejä, ja aikaa edelleen todellakin jää siihen opetukseen: puhumiseen ja keskusteluun. Tämä on välttämätöntä.

Tuomo Puumala /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Täällä on joutunut jonkun kerran sanomaan erilaisista esityksistä, joita on sivistyspuolella tullut opetusministeriöstä, että ne ovat puutteellisesti valmisteltuja. Mutta tästä esityksestä voi antaa kyllä ruusuja siinä mielessä, että tämä on ollut hyvin ja perusteellisesti valmisteltu. Työryhmä on tehnyt työtä pitkään, siinä ovat olleet kaikki tahot monipuolisesti ja kattavasti edustettuina, ja he ovat saaneet hyvän tuloksen, jonka pohjalta myös valiokunnan työ on tässä asiassa ollut helppoa.

On selvää, että suullista kielitaitoa pitää vahvistaa. Se on tärkeätä työelämässä, mutta se on tärkeätä myöskin elämässä. Jatkuvasti kansainvälisemmässä maailmassa eletään, jossa nuoret liikkuvat laajemmin ja laajemmin. Nimenomaan suullinen kielitaito ja sen osaaminen on avain moneen oveen niin siellä työelämän kuin koko elämänkin puolella. Näen niin ikään tärkeänä, että tämä on valinnainen aine, että yhtään uutta seinää ei nosteta pystyyn opiskelijoille — huomioidaan erilaiset oppijat ja oppijoiden erilaisuus — ja että se on koulutuksen järjestäjille maksutonta ja samaan tapaan opiskelijoille, koululaisille, maksutonta.

Kuten tiedämme, aikataulu on haastava, mutta kun opetussuunnitelman perusteet valmistellaan ripeästi, kuten valiokuntakin mietinnössään toteaa, ongelmaa ei synny, ja kun opettajien täydennyskoulutukseen, kuten myöskin mietinnössä todetaan, ryhdytään ajoissa ja sitä annetaan riittävästi, ongelmaa ei synny.

Puhemies! Lopuksi, on tärkeää, kuten valiokunta lausumassaan toteaa, että seuranta on tarkkaa siinä, onko esitys kaikilta osin tarkoituksenmukainen syventävien opintojen ja syventävien kurssien kannalta ja myöskin niin, että opiskelijoiden tasapuolinen kohtelu voidaan esityksellä turvata.

Susanna Haapoja /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä oleva esitys on erittäin hyvä ja kannatettava, koska kaiken kaikkiaan meitä suomalaisia pidetään vähän hiljaisina. Vaikka ehkä osaisimmekin vierastakin kieltä erinomaisella tavalla, niin jätämme useimmiten myöskin tavallisessa elämässä tavallisten ihmisten toimesta sitä käyttämättä.

Haluaisin kuitenkin kiinnittää valiokunnan huomiota kotimaisen kielen taidoissa nimenomaan suulliseen esitystapaan ja taitoon tuoda asioita esille. Rohkenen sanoa, että siihen kiinnitetään meidän koulutuksessamme edelleenkin liian vähän huomiota. Mielestäni lukiossa tulisi jopa ihan lainsäädännöllä huomioida suullisen kielitaidon opetus, koska siihen on tarvetta ja myöskin taito ja tieto opettaa suullista ilmaisua ja puheviestinnällisiä asioita meidän yhteiskunnassamme on voimakkaasti kehittynyt. Ymmärrän toki, että tässä hyvässä lakiesityksessä ei ole voitu tähän asiaan puuttua, mutta kyllä jos ihminen osaa ilmaista itseään kotimaisella kielellä, se edustaa hyvää jatkuvuutta, kun vieraalla kielellä itseään ilmaisee.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Täällä on jo monta kertaa todettu, että tämä hallituksen esitys on onnistunut ja hyvin valmisteltu, ja nyt opposition edustajanakin voin tähän kehuun kyllä yhtyä. Eli valiokunnassa olemme tätä esitystä läpikäyneet, ja tässä on tullut jo monta asiaa mainittua, mitkä olemme huomioineet, eli nimenomaan tämän tasavertaisen toteutumisen kaikkialla Suomessa luonnollisesti ja joka oppilaitoksessa on tietysti tärkeää ja myös se, että arviointi on omalta osaltaan tasapainossa ja tasavertaista.

Nämä ryhmäkoot, niihin kiinnitimme erityistä huomiota myös. Eli on toivomus, että ryhmäkoot olisivat sellaiset, että opettajat pystyvät tämän koeasian hoitamaan ja myös huomioimaan ne muut oppilaat, jotka eivät ole siinä koetilanteessa sillä hetkellä.

Täydennyskoulutuksen lisäksi haluaisin kyllä nostaa esille myös sen, että myös taloudellisia resursseja pitäisi olla kuitenkin sillä tavalla, että opettajien työ olisi turvattua ja heillä olisi myös mahdollisuus tehdä tätä tuntien rajoissa. Jatkossa voisi mielestäni pohtia myös sitä, olisiko suullisen kielitaidon koe liitettävä varsinaiseen yo-kokeeseen. Täällä viitattiin jopa suomen kielen osuuteen. Eli silloin tämäkin osio ehkä saisi vielä painavamman merkityksen.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Liityn tähän suullisen kielitaidon edistämisen kannattajien joukkoon. Tämä palautti jälleen kerran mieleeni sen, mitenkä tämä voidaan kokea ihan suorastaan kansallisen edun asiaksi.

Aikoinansa kun olin vetämässä Suomen Akatemian puolesta yhteistyötä Neuvostoliiton Tiedeakatemian kanssa, niin sikäläiset akateemikot sanoivat, että Neuvostoliitolla ei ole varaa lähettää ulkomaille tutkijoita, jos heillä ei ole riittävää suullista kielitaitoa. Muistan senkin, että asetettiin kahdeksan kuukauden internaattikurssi pakolliseksi, ja sitten kun sen perusteella suoritti eräänlaisen tutkinnon, niin sitten sai eräällä tavalla lisenssin käyttää valtion varoja tiedematkoihin jnp.

Tämä on hieno homma. Näin juuri pitää asioita hoitaa.

Hannakaisa Heikkinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Itse en ole sivistysvaliokunnan jäsen ja näin ulkopuolisena, mutta melko tuoreena opiskelijana ja ulkomailla työssä käyneenä tätä mietintöä ja tätä hallituksen esitystä tarkastelen ja totta kai yhdyn niihin sanoihin, että tämä on hyvä esitys ja tämä on tarpeellinen esitys.

Muistan, että kun olin sekä Saksassa että Ruotsissa sairaanhoitajana, sain kollegoiltani ja paikallisilta ihmisiltä kiitosta siitä, että sinä todella osaat kieliopin hyvin. Tietysti rohkeana savolaisena tyttönä osasin puhuakin, mutta niissä tilanteissakin olisin itse kaivannut enemmän rohkeutta käyttää sitä vierasta kieltä. Tätä meidän täytyy kyllä korostaa läpi meidän koulutusjärjestelmämme, että me uskaltaisimme puhua niin suomen kielellä kuin erityisesti siellä, missä meillä kynnys on, näissä vieraitten kielten käytössä.

Kiinnitin kuitenkin huomiota sivistysvaliokunnan kannanottoihin ja myös hallituksen esityksen pohjaan, että suullisen kielitaidon kurssin suorittaminen säilyy kuitenkin opiskelijalle valinnaisena. Minun mielestäni jatkossa meidän tulisi miettiä, mitenkä me muutamme ylipäänsä tätä kielten opetuksen runkoa sillä tavalla, että ekanakin meidän ei tarvitsisi säätää tällaista kielitaidon osa-alueen arviointia erikseen ja sitten mielestäni automaattisesti myös suullisen kielitaidon opiskelun pitäisi olla ikään kuin pakollista ja sisäänkirjoitettuna siihen opiskeluun.

Pentti Tiusanen /vas:

Herra puhemies! Hallituksen esitys on hyvä, ja tämä valiokuntatyöskentely on tapahtunut positiivisella tavalla, ja ei ole sinänsä mitään kielteistä sanottavaa tähän mietintöön.

Ed. Heikkinen käytti mielestäni hyvän puheenvuoron, kun hän painotti myös ei vain suullisen kielitaidon vaan myöskin takana olevan osaamisen merkitystä, minkä se sitten mahdollistaa.

Mitä tulee yleensä laajemmin suulliseen kielitaitoon, niin todellakin yhdyn niihin puheenvuoron pitäjiin, jotka viittasivat siihen, että me suomalaiset voisimme olla kateellisia vaikkapa anglosaksisille, etenkin amerikkalaisille, Yhdysvaltain, puhujille, kun heidän tapansa puhua ja osaamisensa on todellakin häkellyttävän hyvää, millä tavalla he perustelevat puheenvuoronsa. Tässä mielessä ehkä juuri yleensä retoriikan opiskelua ja käyttöä koulumaailmassa pitäisi lisätä siis kaikin tavoin, ei vain vieraiden kielien opiskelussa, vaan suomen kielenkin osaamisessa.

Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Heikkinen täällä kaipasi, että tämä suullinen kurssi olisi pakollinen. Tässä vaiheessa haluttiin tehdä se vapaaehtoiseksi ja katsoa ja arvioida, kuinka se käytännössä menee, ja tämän jälkeen sitten erikseen tehdään se päätös, tuleeko tästä pakollinen kaikille vai ei. Tämä on tämmöinen kokeiluvaihe tällä hetkellä.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Yhdyn ed. Tiusasen näkemykseen siitä, että puhetaitoon pitäisi kiinnittää myöskin huomiota. Siitä voi vakuuttua monissa paikoissa, esimerkiksi tässä salissa kuuntelemalla edustajien puheita.

Sen lisäksi tuli mieleeni, että kun ed. Tiusanen kehui amerikkalaisten erinomaisuutta näissä small talk -perusteluissaan, niin ajattelin vain, että en muista koskaan kuulleeni amerikkalaisten perustelleen jotakin asiaa muulla kuin omalla kielellään. Suomalaiset saattavat olla siinäkin mielessä kohtuullisen poikkeuksellista kansaa, että kun me keskustelemme muiden kuin suomalaisten kanssa, niin joudumme käyttämään muuta kuin äidinkieltämme. Ja siinähän meitä on estänyt käyttämästä taitojamme tämä vanha, ainakin 1960- ja ehkä 1970-luvultakin peräisin oleva 9 pisteen virheitten uhka. Jos me kuuntelemme omaa äidinkieltämme, omaa puhettamme suomeksi, niin mehän teemme jatkuvasti 9 pisteen virheitä. Tässä mielessä kannatan aika lämpimästi ed. Heikkisen näkemystä siitä, että tämä ei saattaisi olla välttämättä pahitteeksi, jos tämä, sanoisiko, vieraalla kielellä puhumisen kurssittautuminen tulisi vaikkapa pakolliseksi viimeistään sen jälkeen, kun sivistysvaliokunnan puheenjohtajan mainitsema tarkkailuaika tässä on kulunut. Voimme vakuuttautua, että kyllä siihen tarvetta on.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Erkki Virtasen puheenvuoroon haluaisin todeta, että tämä tapa, millä yhdysvaltalaiset poliitikot perustelevat käsityksiään, on kyllä häikäisevä. Siinä mielessä esimerkiksi presidentti Bushinkin puheet silloin, kun hän perusteli Irakiin hyökkäämistä, olivat hyvin mukaansa tempaavia, se esitystapa. Ja huolimatta siitä, että itse substanssi oli täysin metsässä, niin tuo tapa esittää ne on vahva ja pohjautuu mielestäni siihen heidän koulukulttuuriinsa, jossa asianomaiset henkilöt joutuvat jo opiskeluvaiheessa debatoimaan ja perustelemaan asioitaan — hyvä on, äidinkielellään — mutta kaiken kaikkiaan tähän mielestäni meidän pitäisi myös päästä.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä on nyt vähän persoonallinen keskustelunaihe tässä yhteydessä, mutta kuitenkin ed. Tiusaselle toteaisin, että kiinnittäkääpä huomiota, millä tavalla Bushille on tehty ne puheet: lyhyitä, selkokielisiä lauseita, ei edes virkkeitä juurikaan. Se on ison jengin aikaansaannos, kun saadaan 2 minuutin puhe aikaan, sen takia, että se on latinoille tarkoitettu ymmärrettäväksi, se on kaikenlaisille maassa asuville ulkomailta muuttaneille, joilla on heikko kielitaito, tarkoitettua tekstiä, siksi se on niin loistavaa.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jatkoksi ed. Pulliaisen äsken sanomaan: Kyllä me täälläkin saatamme havaita, kuinka paljon helpompaa on pitää 15 minuutin kuin minuutin puheenvuoro.

Hannakaisa Heikkinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Palaan tälle mantereelle näissä keskusteluissa, ja on mukava todeta, että en ollut tämän ajatukseni kanssa yksin, että tavallaan olisi pakollista tämän suullisen kielitaidon kurssin suorittaminen, vaikka periaatteessa en hirveän monessa asiassa aina pakon kannalla olekaan, sillä ei välttämättä päästä parhaaseen lopputulokseen, mutta joskus tietty jämäkkyys on tarpeen, ja varsinkin nuorten kanssa.

Mutta yhden yksityiskohdan haluan tuoda tähän keskusteluun ja se, mistä haluan kiittää meidän suomalaista järjestelmäämme, on, että Suomessa elokuvia ei dubata. Tällä on ratkaiseva merkitys siihen, miten meidän nuortemme kielitaito karttuu. Huomasin sen käydessäni Saksassa elokuvissa. Siellä oli kaikki puhuttu päälle niin, että ne olivat saksalaisia filmejä, vaikka alkuperämaa oli mikä tahansa. Kyllä olen iloinen, että meillä on tajuttu tällainen linjaus aikoinaan tehdä ja saamme kuulla ja katsella elokuvia alkuperäiskielillä.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Näin näitten elokuvien suhteen on, että Ranskassakin esimerkiksi vaalitaan ranskan kielen taitoa ja siellä taas korostetaan sitä, että puhutaan juuri ranskaa. Se on eri tapa seurata tietenkin niitä elokuvia.

Mutta hallituksen esityksestä haluaisin sanoa, että sivistysvaliokunnan mietintö on tarkkaan paneutunut asiaan. Näen erittäin hyvänä tämän hallituksen esityksen, että tulee myös suulliset kielitaidon kokeet. Ehkä päästään myös sitten siihen tasoon, ettei tarvitse enää sanoa, että suomalaiset puhuvat tankeroenglantia. (Ed. Kallis: Ei kun apinaenglantia!) Joka tapauksessa sitten on taattava myös kouluille riittävät henkilöresurssit ja taloudelliset resurssit, että tämä opetus voi täysipainoisesti tapahtua ja toimia. Ja tietenkin se on hienoa, että täällä on lausumaehdotus, että tasapuolisesti ympäri maata opiskelijat ovat samalla linjalla.

Nyt ei tietenkään saa sekoittaa, tai voihan tietenkin sekoittaa ja keskustella täällä, mistä haluaa, mutta on olemassa puhetaito ja kielitaito. Ja tietenkin diplomatiaa on se, että kun puhuu omalla kielellään, niin on aikaa sitten käännöksen aikana miettiä niitä asioita, mitä haluaa sanoa. Siinä, että murjaisee heti suoraan vieraalla kielellä asian, on se riski, että saattaa tulla virheitä, joita katuu varsinkin politiikassa.

Kun täällä muutkin mainostivat sitä, mitenkä ovat kieltä käyttäneet ja taitaneet, niin voin sanoa, että henkilökohtaisesti olen harjoittanut lääkärin tointa joko opiskeluaikana tai sitten valmistuneena lääkärinä neljällä eri kielellä: suomeksi, saksaksi, englanniksi ja ruotsiksi, en kieliopista tiedä, mutta toistaiseksi olen pärjännyt. Ulkomailla kyllä näkee, että sekä käytetään suomen kieltä puheenvuoroissa että sitten suomalaiset puhuvat kielillä, kaikki olkoon sallittua.