4) Hallituksen esitys laiksi vähemmistövaltuutetusta
ja syrjintälautakunnasta annetun lain muuttamisesta
Tuija Nurmi /kok:
Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä puhutaan
siitä, että vähemmistövaltuuten
uudeksi tehtäväksi säädettäisiin
toimiminen kansallisena ihmiskaupparaportoijana. En rupea tätä lukemaan,
koska jokainen voi sen lukea hallituksen esityksestä 193
tältä vuodelta. Mutta täällä kerrotaan,
kuinka Suomessa on käynnistetty kaikkiaan 22 törkeää ihmiskauppaa
koskenutta rikostutkintaa jne. vuoteen 2008 mennessä. Muistan
vain kun valtiovarainvaliokunnan turvallisuus- ja puolustusjaostossa otin
tämän esille ei edellisellä, mutta sitä edellisellä kaudella.
Silloin todettiin, että tämä ei tule koskaan
Suomea koskemaan, ja pidettiin mahdottomana, että Suomessa
tällaista olisi. Olen ilahtunut, että suomut ovat
päättäjien silmiltä pudonneet,
ja nyt on todettu ja nähdään myös
tämäkin ongelma. On valitettavaa, että ihmiskauppaa on
ja elinsiirtokauppaa käydään. Varsinkin
nyt, kun niistä elinsiirroista esimerkiksi Suomessa on pula,
niin toivon, että elimiä saadaan, mutta laillisin
keinoin. Tässä on aloitettu ihan uudenlaista toimintaa
ja nähdään, että globalisaatio
tuo mukanaan myös lieveilmiöitä, jotka
ovat ikäviä. Nyt asia on täällä kirjoissa
ja kansissa huomioituna ja kiitän hyvin tehdystä työstä.
Arja Karhuvaara /kok:
Arvoisa puhemies! Tämä lakimuutos oli erittäin
hyödyllinen. Olemme juuri viime aikoina lukeneet lehdistä myöskin
tapauksista, missä ihmiskauppa oli aivan selkeästi
verhottu joksikin muuksi. Valiokunta käsitteli ja keskusteli
paljon nimenomaan siitä, miten tunnistetaan ihmiskaupan
uhrit, koska usein he eivät itse myöskään
tunnista olevansa ihmiskaupan uhreja varsinkaan, jos lähtevät
maista, missä elinolot ovat jo valmiiksi erittäin
kurjat. Sen vuoksi luulen, että vähemmistövaltuutetun toimisto
on aivan oikea paikka tämän työn tekemiseen.
Toisaalta pelkään sitä, missä vaiheessa se
työnkuva ottaa enemmän huomioon nimenomaan syrjintä-
tai sukupuoli- tai jonkun muun tällaisen työn
viitekehyksen eikä niinkään paljon sitä kriminaalista
tai varsinaista ihmiskauppaa rikoksena harjoitettua toimintaa.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Ed. Tuija Nurmen puheenvuoron jatkeeksi haluaisin kiinnittää huomiota
aivan tuoreeseen tuomioon Kotkasta, jossa useampi nuori mies tuomittiin
ihmiskaupasta. Tässä ei ollut sen kummemmin globaali
kysymys, vaan siitä, että kotkalainen 18-vuotias
nainen vangittiin, pakotettiin myymään seksiä jonkun
ihmeellisen sakkorangaistuksen peitteeksi, jonka he määräsivät
tälle henkilölle, koska hän oli ottanut
toisessa asiassa yhteyttä poliisiviranomaisiin. Näin
ollen se saattaa olla hyvin kotoperäinenkin tämä koko
ongelma.
Toinen asia, arvoisa puhemies — pyydän anteeksi,
tämä menee hiukan ulkopuolelle aiheen — mutta
ed. Nurmi viittasi tähän elinkauppaan ja siihen,
että niitä elimiä pitäisi yleensä muuten saada.
Se, että me emme saa niitä tällä hetkellä kylliksi,
johtuu kyllä sairaanhoitopiirien huonosta taloudellisesta
tilanteesta.
Kari Rajamäki /sd:
Herra puhemies! Ihmiskaupan tunnistamiseen liittyy tietysti
laajemmin myöskin koko maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan
hallinta. EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikassa on tuotu
esille nimenomaan turvapaikkajärjestelmän toimivuus
ja sitten myöskin ihmissalakuljetuksen ja ihmiskaupan torjunta.
Viime kaudella oli kieltämättä erittäin
suuria tarpeita korjata viranomaisten kykyä tunnistaa ihmiskauppa,
mutta myöskin tältä osin Yhdysvaltain
apu oli erittäin merkittävää Rajavartioston
ja poliisin osalta. Suomen Rajavartiolaitoksen ja Yhdysvaltain viranomaisten
yhteistyön seurauksena, joka käynnistettiin 2004
syksyllä, Yhdysvallat muutti hiljattain meidän
ihmiskaupan torjuntaan liittyvää luokitustamme.
Me olimme tässä toiminnassa aloittaessani Venäjän
luokkaa ihmiskaupan torjuntaluokituksessa Yhdysvaltain asteikolla.
Nyt Suomen luokitusta on parannettu sen tapahtuneen yhteistyön
seurauksena.
Mutta sanoisin, että meidän pitää myöskin käydä laajemmin
tässä keskustelua siitä, millä tavalla
myöskin järjestelmämme toimivat, koska ne
mahdollistavat ihmissalakuljetukseen ja myös ihmiskauppaan
liittyvän toiminnan.
Paula Sihto /kesk:
Arvoisa puhemies! Ed. Karhuvaaran ansiokkaan puheenvuoron jatkoksi voisi
sanoa, että tämä ihmiskaupan tunnistaminen
on erittäin tärkeää, jotta uhri
saa osakseen sellaista suojelua kuin ihmiskaupan uhreille on tarkoitus
antaa. Myös ihmiskaupan ja siihen liittyvän kansainvälisen
rikollisuuden kitkeminen on silloin tehokkaampaa. Valiokunta korostaa myös
erityisesti tarvetta kouluttaa sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät
toimimaan aktiivisesti ihmiskaupan uhrien tunnistamiseksi ja auttamiseksi.
Tuija Nurmi /kok:
Arvoisa puhemies! Aivan niin kuin ed. Rajamäki täällä totesi,
Suomen Rajavartiolaitos on todella nähnyt paljon vaivaa, että tämä ihmiskaupan
tunnistaminen on kehittynyt ja se on noussut korkealle tasolle.
Meidän Rajavartiolaitoksemme toimii kaiken kaikkiaan korkealla
ammattitaidolla.
Yksi syy, mikä on lisännyt tätä ihmiskaupan tunnistamistarvetta,
on nämä suorat lennot Aasiaan, jotka varmasti
ovat sinänsä ihan positiivinen asia, mutta ne
ovat tuoneet sitten myös näitä kokeiluja,
mitä Suomen rajat sietävät, tunnistetaanko
täällä ihmiskauppa. Tämä,
että päästään liikkumaan
vapaasti, on varmasti ollut yksi myötävaikuttava
tekijä siinä, että apua Yhdysvalloista
on tullut.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Ed. Rajamäelle on annettava täysi
tunnustus hänen sisäministerikaudellaan toteutetuista
ratkaisuista, joilla estetään ihmiskauppaa ja
rikollisuutta. Kun ed. Nurmi totesi, että meillä Suomessa
Rajavartiosto toimii erinomaisesti, tämä on aivan totta,
sille täysi tunnustus, ja Suomesta kelpaisi ottaa minkä tahansa
maan esimerkkiä ja mallia rajavalvonnan järjestämiseen.
Mutta kun olemme nyt Schengen-aluetta, niin minua hyvin suuresti
huolestuttaa, mitenkä toimii rajavalvonta sitten muissa
Schengen-maissa. Toivonkin, että Suomesta otettaisiin hyvää mallia
nopeasti, jotta rajavalvonta olisi kaikkialla riittävän
tehokasta.
Yleiskeskustelu päättyi.