Täysistunnon pöytäkirja 124/2008 vp

PTK 124/2008 vp

124. TORSTAINA 11. JOULUKUUTA 2008 kello 16.01

Tarkistettu versio 2.0

5) Hallituksen esitys laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta

 

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tämän lain toisen käsittelyn yhteydessä on syytä vielä todeta, että Suomi oli aivan liian paljon kontallaan liberalismin edessä vuonna 2004. Siinä samalla sitten kovasti kumarrettiin Dionysostakin, kun 33 prosenttia laskettiin alkoholiveroa. Sitten myöhemmin, vuonna 2008, oltiin myös edelleen liian pidättyväisiä, kun sitä nostettiin vain 11 prosenttia.

Niin kuin hallituksen esityksestä käy ilmi, vuonna 2006 oli vähintään 2 032 alkoholikuolemaa, ja tällöin voimme myös muistella niitä hallituksen esityksen perusteluja, jotka olivat vuonna 2004 esillä. Silloin todettiin, että mikäli pudotetaan kolmanneksella alkoholiveroa, se tuo lisää noin 600 alkoholikuolemaa vuositasolla. Ja kun alkoholisairauksien seurauksena tapahtuvat kuolemat tai alkoholimyrkytykset diagnosoidaan, niin on aivan selvää, että se tapahtuu mieluummin alidiagnosoiden kuin ylidiagnosoiden. Tässä mielessä nämä haitat ovat tietysti vielä suuremmat. Samalla on toki lukuisia muita vastaavia, liiallisesta alkoholinkäytöstä johtuvia ongelmia. Sairaaloiden poliklinikat ovat täynnä päihtyneitä, sekä vammautuneita että sairastuneita, potilaita, ja alkoholi on jatkuvasti suurempi ja suurempi ongelma. Sen vuoksi onkin hyvä, että ministeriö on aloittanut alkoholilain tarkennuksen myöskin mielikuvamainonnan kitkemiseksi.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Johannes Koskinen.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Ensimmäisen käsittelyn aikana keskusteltiin hyvinkin paljon niistä ongelmista, mitä suuri alkoholin kulutus tuo mukanaan. En toista niitä, mutta haluan kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että varsin usein pyydetään, siis valtiovarainvaliokunta pyytää, lausuntoa erikoisvaliokunnalta — tällä kertaa pyydettiin sosiaali- ja terveysvaliokunnalta, metsäveroasiassa maa- ja metsätalousvaliokunnalta, pankkitukiasiassa talousvaliokunnalta jne. — ja varsin usein käy niin, että tämä erikoisvaliokunta eli niin sanottu asiantuntijavaliokunta esittää valtiovarainvaliokunnalle, että sen tulisi toimia tietyllä tavalla. Tässä tapauksessa sosiaali- ja terveysvaliokunta katsoo, että korotuksen olisi pitänyt olla selvästi suurempi.

Viimeksi kun tämä alkoholiveron korotus oli esillä, niin todettiin valiokunnan lausunnossa, että tulisi korottaa alkoholiveroa niin, että vähittäishinnat nousisivat 20 prosentilla. No, tämä korotus korottaa nyt vähittäishintoja, oluen ja viinin vähittäishintoja, noin 3,5 prosentilla, eli aika kaukana siitä 20 prosentista.

Mutta kyllä olen ymmärtänyt, että kaikki ovat sitä mieltä, että tulisi pikaisesti tehdä uusi korotusesitys, ja sen takia esitän, että eduskunta hyväksyisi sen perustelulausuman, joka sisältyy vastalauseeseen 1 — no, ei ole kuin yksi vastalause, mutta joka sisältyy (Ed. Pulliainen: Kyllä se on sekin!) siihen vastalauseeseen — ja joka tarkoittaa sitä, että jo nyt ruvettaisiin pikaisesti valmistelemaan uutta korotusesitystä.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Kannatan ed. Kalliksen tekemää perustelulausumaehdotusta ja totean, että todella on niin, että vuonna 2004, kun EU-jäsenyyden siirtymäkausi päättyi ja muun muassa Baltian maat tulivat Euroopan unionin jäseneksi, Vanhasen ensimmäinen hallitus teki tuon rajun päätöksen alentaa alkoholiveroa, ja tuo päätös oli aivan liian voimakas. Ei olisi ollut mitään tarvetta tehdä niin voimakasta pudotusta. Ennustukset ovat, niin kuin täällä jo kuulimme, silloisen hallituksen esityksen mukaankin toteutuneet, eli noin 3 000:sta 3 600:aan on alkoholikuolemien määrä noussut vuositasolla. Nyt muutamassa vuodessa siis, jos lasketaan vaikkapa kolmen vuoden ajalta, kolme kertaa 600, lähes 2 000 ihmistä on menetetty alkoholin takia, tämän veronkevennyksen takia, joka oli liian kova, ja siitä on monia, monia muita vahingollisia seurauksia.

On tärkeää katsoa eteenpäin eikä taaksepäin, mutta tämä taaksepäin jäänyt elämä jo kertoo siitä, että tarvitaan rohkeampia, reippaampia korotuksia alkoholin hintaan, veroon. Niitä tulee tehdä säännönmukaisesti askel askelelta, ja samalla tulee seurata niiden vaikutusta tuontiin ja kulutukseen ja valtiontalouteen, kuntien talouteen, jotka maksavat suurimman laskun tästä onnettomasta tilanteesta. Näin ollen tuon lausuman mukaan eteneminen on hyvin perusteltua, ja toivon, että koko eduskunta sen hyväksyy, koska täällä on erittäin laaja kannatus kuitenkin sillä, että tässä asiassa edettäisiin eikä jäätäisi odottelemaan joitakin epämääräisiä selvityksiä.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä on käyty tärkeästä asiasta hyvää keskustelua. Meillä todella tulisi yhteiskunnassa kiinnittää huomiota niihin haittoihin, joita alkoholi aivan tarpeettomasti aiheuttaa terveydelle, tuottaa kuluja yhteiskunnalle, murhetta ihmisille. Tämän vuoksi hallitus on aivan oikealla tiellä, kun se on tehnyt esityksen alkoholiverojen korottamisesta. Tällä tiellä tulee melko pian jatkaa tästä eteenpäin. Tämä on signaali siitä, millä tavalla yhteiskunta haluaa suhtautua alkoholiin, käytännön toimiin alkoholipolitiikassa, mutta samalla pitäisi toimia kansainvälisesti, ennen kaikkea EU:ssa, siten että kautta EU:n korotettaisiin alkoholiveroja, jotta tämä ongelmatuonti heikkenisi tai tyrehtyisi. Näitä paineita tulee luoda niin Pohjoismaiden neuvoston kautta kuin erityisesti EU:n kautta. Kaikki tiedämme sen, että alkoholi aiheuttaa laskennallisestikin moninkertaisesti enemmän taloudellisia menoja kuin mitä verotulot tällä hetkellä ovat. Sen ohella on suuret määrät inhimillistä kärsimystä, tuskaa, jota ei voida rahassa mitatakaan.

Toivon, että hallitus melko pian seuraa tätä tilannetta ja antaa sitten tarvittavat esitykset, mutta samalla, vaikka näyttäisi kuinka toivottomalta tahansa, luotaisiin painetta, että kansainvälisesti ja erityisesti naapurimaissamme alkoholiverotus ja alkoholin hinta nousisivat sellaisille tasoille, että ei olisi houkutusta käydä nimenomaan tuomaan sieltä hintaeron takia.

Jotain hyvääkin asiaan kuuluu. Puolustusvaliokunnassa oli aamupäivällä selostusta niistä ongelmista, joidenka vuoksi nuoret asevelvolliset keskeyttävät palveluksensa aivan siinä alkupäivinä, alkutaipaleella. Myönteinen havainto oli se, että alkoholin ja huumeen osuus keskeyttämisen syynä on lievästi vähentynyt. Elikkä nuorisossamme on paljon tervettä ainesta noin tässä suhteessa henkisesti, ja toivonkin, että nuorison parissa tervehenkiset elämäntavat voimistuisivat niin alkoholikysymyksen, huumekysymyksen osalta kuin kaikin tavoin muutoinkin. Minä luotan siihen, että jos luodaan hyvää ihannetta, sillä voidaan kaikkein parhaiten vaikuttaa asiaan.

Aikoinaan, kun monet meistä kävivät koulua, oli raittiusviikko. Silloin puhuttiin koulussa alkoholin haitoista jne. No, tietty kaskuhan oli, että kun opettaja kysyy oppilaalta, minkä vuoksi vietetään raittiusviikkoa, niin oppilas vastaa, että raittiuden muistoksi. Ikävä kyllä näin on asiassa myös liian paljolti käynyt. (Ed. Pulliainen: Ed. Oinonen rupeaa vitsailemaan!) Tämän vuoksi meidän täytyy luoda uudelleen tervettä raittiusihannetta. Jos muistamme Suomen itsenäistymistä edeltäviä aikoja, niin työväenliike, alkiolainen liike, nuorisoseuraliike, naisasialiike, kaikki nämä, olivat erittäin voimakkaita raittiusliikkeitä. Minä toivoisin, että näissä asioissa syntyisi tervettä raittiusihannetta, jolla eniten voitaisiin vaikuttaa kansalaisten mielipiteisiin.

Hallituksen esitys on oikean suuntainen, mietintö on hyvästi valmisteltu, ja minä toivon, että tällä tiellä jatketaan eteenpäin.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Politiikassakin on tehtävä päätöksiä ajassa. Toisekseen, on asioita, joissa oikeaa totuutta on vaikea löytää. Kolmanneksi, tämänkin asian yhteydessä tulee mieleen se ajatus, että asioista viis kunhan syylliset löytyvät.

Eli kun käsittelyssämme on alkoholiverolain muutos, jossa alkoholiveroa nostetaan tasaisesti eri juomaluokissa 10 prosentilla, minkä hintavaikutus on 3,5 prosentista ylöspäin, niin tätäkin toisen käsittelyn keskustelua kun kuuntelee, hieman sellainen olo tulee, että kun tarpeeksi kauas historiaan mennään ja syylliset löytyvät, niin tämäkin asia, alkoholin vaikutus suomalaiseen kansanterveyteen, tulisi sitä kautta hoidettua.

Meillä on kaksi vaikuttavaa keinoa siihen, miten alkoholin kulutuksen kehitysmuutokset Suomessa ja ylipäätänsä tapahtuvat. Ne kaksi keinoa ovat saatavuus ja hinta. Kolmas keino on valistus ja siihen liittyvät toimenpiteet. Niillä on merkitystä, mutta niitten vaikutus kaikkien olemassa olevien tietojen mukaan on vähäisempi. Saatavuuden ja hinnan osalta meidän tulee toimia siihen suuntaan, mitä terveyspolitiikka edellyttää.

Tämä korotus, joka on nyt toinen — edellinen korotus on vuosi sitten tehty — on, niin kuin täällä on keskustelussakin todettu, oikean suuntainen. Se, milloin tästä jatkoa seuraa, on hallituksen käsissä ja tietysti myös eduskunnan käsissä. Terveyspoliittisesti korotuksen tuosta vuoden 2004 tasosta tulisi olla hinnoissa 20 prosenttia. Nyt tällä toisella perättäisellä veronkorotuksella päästään lähes puoliväliin. Kun alkoholiveroon puututaan, silloin pitää ottaa huomioon laajempi kokonaisuus kuin pelkkä terveyspolitiikka, mutta kun sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnon tästä asiasta lukee, niin sieltä löytyy kyllä faktat sille, että perusteita jatkossakin hinnankorotuksille tai veronkorotuksille on, jotta tuohon 20 prosentin hinnankorotustasoon voitaisiin päästä.

Paula Sihto /kesk:

Arvoisa puhemies! Alkoholipolitiikka on meillä kaiken kaikkiaan hakoteillä, kun keskustelu kieppuu kerta toisensa jälkeen pelkästään hinnassa. Asenteissahan tässä on vikaa. Kaljapullo kädessä on varsin tuttu näky varsinkin katukuvassa. Kukaan ei tällaiseen kiinnitä mitään huomiota. Kesäiset nuorisotapahtumat ovat laillisia kaljoittelun harjoituspaikkoja.

Suomessa pitäisi päästä keskustelussa pintaa syvemmälle ja nähdä terveyshaittojen koko kirjo ja alkaa purkaa ongelmia sieltä päästä, miksi meillä esimerkiksi pidetään sitkeästi yllä kohtuukäytön myyttiä. Ajatus, että "kyllä aikuiset tietävät", on vain pelkää hurskastelua. Meillä pitäisi selvästi tuoda esille nuoruudenaikaisen alkoholin liikakäytön vaaroja. Miksi ei suoraan ja rehellisesti sanota, että aivot saavuttavat täyden toimintakykynsä vasta 20—24 vuoden iässä? Alkoholi heikentää nuoren muistia ja oppimista sääteleviä aivojen alueita. Tätä nuorempana alkoholia ei pitäisi käyttää lainkaan. Tämä pitäisi kertoa nuorille selvin sanoin, että tieto menisi varmasti perille.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Viina on viinaa, vaikka kuinka paljon vettä siinä kulloinkin ympärillä on. Se on harvinaisen selvä asia.

Pyysin tämän puheenvuoron tämän ponsiehdotuksen, lausumaehdotuksen, johdosta. Tähän suuntaanhan jokainen hallitus joutuu tästä eteenpäin asioita miettimään. Se on harvinaisen selvä asia. Nyt on kysymys vaan siitä, minkälainen taktinen ohje annetaan tälle hallitukselle ja tuleville hallituksille. Se varmasti on semmoinen, että tuommoisessa ponnessa, jos tätä asiaa haluaa ponnella edistää, pitäisi viitoittaa kiinnittämään huomiota siihen, mitä Suomenlahden eteläpuolella tapahtuu. Optimia olisi varmaan se, että se korotus ajoitetaan yksiin Virossa tapahtuvan korotuksen kanssa, koska sielläkin suunta voi olla vain ylöspäin. Sillä tavalla voitaisiin eliminoida jonkin verran niitä seurausvaikutuksia, jotka ovat näitä innostuneita matkailuviinojen noutomatkoja.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa puhemies! Pakko tulla tänne yläkorokkeelle muutama sana jälleen lausumaan tästä aiheesta, joka on koskettanut henkilökohtaisesti ravintoloitten kautta allekirjoittanutta yli 30 vuotta.

Olen tämän korotuksen kannalla, mutta olen äärimmäisen huolissani ravintoloitten tulevaisuudesta ja siitä, millä tavalla ravintolat pärjäävät. Veronkorotukset alkoholin suhteen näinä aikoina vielä on vaikea asia ravintoloille.

Ravintoloitten työllistämisestä: Tällä hetkellä alkoholityöllisyydessä jakaantuvat työpaikat suunnilleen niin, että ravintoloitten osuus on lähes 65 prosenttia, myymälässä myyntiin osallistuu vajaat 15 prosenttia, alkoholijuomien valmistuksessa on pikkasen vajaa 20 prosenttia ja siinäpä suunnilleen tuo jakaantuma onkin. Matkustaja-aluksia ja tukkumyyntiä hivenen myös työllistetään.

Ravintola-ala on hyvin työvoimavaltainen, ja ravintola-alaan liittyy monia isoja kustannuksia, kiinteitä kuluja, ja ne ovat nousseet todella rajusti viimeisten vuosien aikana; viimeisen vuoden aikana esimerkiksi työvoimakustannukset, raaka-aineet ja energiakustannukset. Yksi huolestuttava piirre on ollut, että harmaa talous on valitettavasti edelleenkin lisääntynyt ja on liian helppo jättää esimerkiksi veroja maksamatta tällä hetkellä Suomi-nimisessä osakeyhtiössä. Se vain muodostuu yhä houkuttelevammaksi, jos me emme harmaata taloutta pysty saamaan kuriin.

Tietysti tämä talouskriisi koskettaa vielä ravintolapalveluja. Niitten käyttö edelleenkin vähenee. Se on luonnollista, kun rahaa ei ole ja joudutaan katsomaan, miten eväät riittävät normaaliin elämiseen. Ajoitus tietysti näin suhdannepoliittisesti on ravintoloitten osalta äärimmäisen huono.

Alkoholiveron korotukset ravintoloitsijat joutuvat laittamaan suoraan hintoihin. He eivät pysty subventoimaan veronkorotuksia muilla tuotteilla.

Olen aivan samaa mieltä kuin ed. Sihto, että koko tämä alkoholipolitiikka on vuosikymmenten saatossa minusta hoidettu liian monopolimaisesti, liian väärällä tavalla. En ymmärrä esimerkiksi nuorison alkoholinkäyttöä kaduilla ja sitä, että on joskus voitu hyväksyä, että puistoissa ja muissa sen kaltaisissa paikoissa voidaan julkisesti juoda olutta ym. alkoholia. Tämä merkitsee myös paljon ravintoloitten pärjäämiselle.

Olen puhunut monta kertaa siitä, voisivatko ravintolat saada jonkinlaisen tukkumyyntihinnaston, jolla ne jollakin tavalla pystyisivät tätä anniskeluhintaansa pitämään inhimillisellä tasolla. Niin kauan kuin tietysti Suomessa alkoholia voidaan nauttia, ja jos ei kieltolakia tämä eduskunta saa aikaiseksi, niin kyllä suljetussa ja valvotussa tilassa nautittu alkoholi on monta kertaa parempi kuin tuolla kaduilla ja kotona nautittu jne.

Hannakaisa Heikkinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Haluan tuoda tähän keskusteluun erään näkökulman, joka oikeastaan yllätti minuakin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, nimittäin Viron matkustajatuonnin osuuden ja sen, miten valtiovarainministeriö sillä perustelee näitä veronkorotuksen pienuuksia. Oikeastaan tämäkin hallituksen esitys, mitä tänään käsitellään, juontaa juurensa siihen, että alkoholiveron tasoa laskettiin merkittävästi vuonna 2004, kun varauduttiin Viron EU-jäsenyydestä seuraavaan matkustajatuonnin vapautumiseen.

Tässä hallituksen esityksessä arvioidaan tilastoidun kulutuksen vähenevän ja osan kulutuksesta korvautuvan matkustajatuonnilla. Tässä esityksessä on todettu, että "kotimaisen hintatason nousun seurauksena alkoholin matkustajatuonti on kasvanut tammi—elokuussa noin 10 prosenttia ja tilastoitu kulutus on samana ajanjaksona vähentynyt runsas kaksi prosenttia". Esityksen johtopäätöksenä on todettu, että nykytilanteessa alkoholiveron tasolla vaikutetaan ennen kaikkea siihen, miten kokonaiskulutus jakautuu tilastoidun ja tilastoimattoman eli juuri maan rajojen ulkopuolelta tuodun alkoholin välillä.

Mutta sosiaali- ja terveysvaliokunnassa me halusimme todeta, että vaikka hinnannousu vaikuttaa matkustajatuonnin lisääntymiseen, on hallituksen esityksessä tehty johtopäätös harhainen, sillä perusteluissa esitetyt luvut voivat myös johtaa siihen virheelliseen käsitykseen, että matkustajatuonnin lisääntyminen kuluvana vuonna olisi johtanut alkoholin kokonaiskulutuksen lisääntymiseen. Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa haluamme korostaa, että alkoholiveron ja alkoholin hinnan korottaminen vähentää aina kokonaiskulutusta ja siten myös siitä aiheutuvia haittoja.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Heikkisen puheenvuoro oli erittäin hyvä. Aikaisemmassa puheenvuorossani tarkastelin vuosien 2004 ja 2007 tilannetta. Nyt toteaisin, että aivan oikein täällä ed. Kallis esittää, että pitäisi päästä parempaan hallituksen toiminnassa eli alkoholijuomien vähittäismyyntihintaa pitää pystyä nostamaan nykyisestä.

Ed. Sihto otti esille tärkeän asian, asenteet. Asenteita nimenomaan ylläpitää piilomainonta, joka vaikuttaa nuorisoon. Kun täällä olemme ihmetelleet, miksi nuoriso tekee ja toimii niin kuin tekee, niin hehän vain matkivat aikuisten käyttäytymistä. Jos ajatellaan urheilutapahtumia, ne eivät tule ilman oluttelttoja toimeen. Jääkiekko-otteluiden väliajalla avataan baarit. Ehkä ne ovat auki ottelunkin aikana, en tiedä, mutta joka tapauksessa siellä Koff lukee pelaajan paidassa. Aikaisemmin he vielä enemmän muistuttivat oluttölkkejä. Sama liittyy autourheiluun. Kaiken kaikkiaan tämä on ongelma.

Ed. Paajanen totesi täällä, kuinka turvallista on juoda ravintolassa. Kotkalaisena on pakko muistella, että kaksi nuorta miestä katosi Onnela-nimisestä ravintolasta ja heidät löydettiin jäiden lähdettyä tämän vuoden keväällä merestä. Eli ei kovin turvallista ole sekään. Ongelma on aina, jos juodaan liikaa, sama missä.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Olen ed. Heikkisen kanssa aivan samaa mieltä siitä — ja sille viimeksi ensimmäisen käsittelyn yhteydessä naureskeltiin, kun sanoin — että halpa viina Suomessa on paljon vaarallisempaa kansanterveyden kannalta kuin matkustajatuonnin lisääntyminen. Vaikka matkustajatuonti lisääntyisi, se on edelleenkin ehkä vain viidesosa kokonaiskulutuksesta, ei sitäkään, mutta jos viina on halpaa tässä maassa, kulutus nousee räjähdysmäisesti, niin kuin tapahtui vuoden 2004 jälkeen. Ruotsihan valitsi toisen kannan, siellä ei laskettu alkoholiveroa ja siellä ei kokonaiskulutus ole sillä tavalla lisääntynyt kuin meillä.

Juha Mieto /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusanen mielestäni osu naulan kantahan. Minä entisenä niin sanottuna urheelijana oon aina vastustanu sitä, että urheilunäyttämöölle tuorahan nämä olutteltat ja olutanniskelut. Kyllä se näin on, jotta jos urheilukisois pitää vielä ruveta markkinoimahan urheilijootten avulla alkoholin käyttöä, pitää muistaa, että ollahan tietynlaisia esikuvia. Ennen kaikkea oon huolissani nuorten omaksumasta alkoholinkäytöstä. Pitää aina muistaa se, että on viksuja nuoria joukossa, mutta sillon kun ne on porukalla, porukassa joukko hysterisoituu ja siellä villiintyy, järkeväkin tuloo hölmöksi. Siellä heleposti nimitellään niitä, jotta eikö kärsi ottaa, eli nuorten alkoholinkäyttöä pitää pyrkiä pitämähän kurissa. Jos alkoholiveroa nostetaan ja uutta nostoa suunnitellaan, se on ihan oikeen, koska jos kotimaassa on halpa viina, niin se luo turmiutta.

Myös se seikka, että meirän vanhempien pitää tajuta yks totuus: yöt on nukkumista eikä kukkumista varten. Yön aikana, kun hermosto, lihaksisto lepää, on virkiä aamulla, mutta jos yöt kukutahan ja otetahan maistiaasia, niin se on turmioksi tälle maalle.

Hannakaisa Heikkinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Mieto otti todellakin ihan tärkeän asian esille, tuon urheilutapahtumissa tapahtuvan anniskelun. Meillä Savossa onneksi on ainakin yksi positiivinen esimerkki: Pielaveden Sammon lentopallo-otteluissa ei kaljaa kitata.

Mutta vielä pari sanaa tuohon matkustajatuontiin ja sen tavallaan harhaiseen korostamiseen tai pelkoon, että kun meillä veroja korotetaan, niin matkustajatuonti lisääntyy ja sieltä valtavasti viinaa rupeaa Suomeen virtaamaan.

Ekanakin yksi pointti. Kun viina halpeni Virossa, on meillä salakuljetus kutakuinkin tyrehtynyt, koska on kannattavampaa hakea laillisin keinoin halpaa viinaa kuin salakuljettaa sitä. Tätä ei huomioida tässä.

Toinen pointti. Mitä suurempi veronkorotus on, sitä enemmän kokonaiskulutus vähenee, koska matkustajatuonti tai muu tilastoimaton kulutus ei lisäänny yhtä paljon kuin tilastoitu kulutus vähenee.

Erityisesti, arvoisa puhemies, tässä taloudellisessa tilanteessa perustelu, että matkustajatuonti olisi meille jonkinlainen uhka, on kestämätön, perusteeton. Kun talous heikkenee, ensinhän ihmiset rupeavat tinkimään siitä, mikä ei ole välttämätöntä. Ulkomaille matkustaminen ei ole välttämätöntä. Sillä tavalla matkustajatuonti pienenee ja sillä tavalla tämä tilastoimaton kulutus alenee.

Paula Sihto /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Alkoholitutkijoiden mukaan veronkorotusten myötä tuonti kyllä lisääntyisi, mutta saatavuuden vaikeutuminen leikkaisi kulutusta huomattavasti. Tutkijoiden mukaan veronnoston vaikutuksesta puolet korvautuisi tuonnilla, mutta toinen puoli vähentäisi kulutusta. Painotan edelleenkin sitä, että suomalaiseen alkoholipolitiikkaan pitää ottaa uusi asenne. Terveyshaitat pitää tuoda tosiasioina julkisuuteen tutkimustuloksin. Tupakkalain mukaisesti me tarvitsemme ryhtiliikettä, jossa tunnustetaan tosiasiat ja ryhdytään niiden mukaisiin toimenpiteisiin. Tapa- ja kulttuurikasvatus alkaa kotoa ja jatkuu koulussa, ja niihin talkoisiin tarvitaan meitä jokaista.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Semmoinen ystävällishenkinen reunahuomautus ed. Heikkisen äskeisen puheenvuoron johdosta, jossa hän kiinnitti huomiota siihen, että salakuljetus olisi alentunut. Sanon vaan, että se on tullut entistä röyhkeämmäksi, kun sillä tuodulla matkustajatuontiviinalla on se käyttötarkoitusrajoitus, mutta kun sitä sitten eräät harrastavatkin sillä tavalla, että sitä on kymmeniätuhansia litroja, ja kun he vielä ovat hengissä, niin se viittaa vahvasti siihen, ettei ole tullut henkilökohtaisesti käytettyä sitä elikkä on pientä bisnettiä harrastettu sen suhteen.

Juha Mieto /kesk:

Arvoisa puhemies! Äskön jäi viel yks oleellinen asia sanomata. Nimittään se on kyllä anteeksiantamaton teko, kuinka omat vanhemmat, jokku, ei yleistää voi, syyllistyy siihen, että ostaa omille alaikäsille lapsille viinaa taikka kaljaa kaupasta. Siinä ei kyllä järjen hievantakaan oo matkassa. Ja sitte löytyy kyllä niitä ulukopuolisia vähän vanhempia ihimisiä, ku nuoret sanoo, voisikko hakia hänelle olutpullon tai siideriä kaupasta. Eli kyllä nämä pitääs meirän yhteiskunnas saada pois. Se on kyllä anteeksiantamaton teko, jos tällääseen sorrutahan.

Jouko Laxell /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen kyllä itsekin vastaan alkoholinkäyttöä urheilukilpailuissa, mutta yhden seikan olen huomannut ja seurannut. Piilomainonta on aika taiteellista ja hienoa, siinä on aikamoinen seuraaminen.

Keskustelu päättyi.