Hannakaisa Heikkinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys on herättänyt paljon keskustelua, minkä johdosta moni terveydenhuollon ammattilainen on ottanut viime kevään, kesän ja kuluvan syksynkin aikana yhteyttä. Yhteydenotot ovat liittyneet epävarmuuteen ja huoleen siitä, miten suunniteltu lakimuutos eli terveydenhuollon ammattirekisterin muuttaminen mahdollisesti tulee vaikuttamaan heidän yksityisyytensä suojaan ja toisaalta jopa vaarantamaan sen.

Huoli on osoittautunut sinänsä aiheettomaksi, sillä tämän lakimuutoksen myötä tullaan muodostamaan julkinen, internetselaimen kautta toimiva, kaikille avoin tietopalvelu, jonka avulla on mahdollista tarkastaa tarvittaessa se, onko tietyllä terveydenhuollon palveluja tarjoavalla henkilöllä laillistettu pätevyys harjoittamaansa ammattiin. Rekisteristä tulee näkymään terveydenhuollon ammattihenkilön nimi, syntymävuosi, koulutus, mahdolliset ammatinharjoittamisoikeuden rajoitukset ja mahdollisten rajoitusten sisältö sekä rekisterinumero, joka tarkoittaa tämänhetkisten lääkäreiden ja hammaslääkäreiden sairausvakuutusnumeroa. Rekisteristä ei siis tule saamaan tietoa esimerkiksi henkilön asuin- tai työpaikasta.

Perustuslakivaliokunta arvioi omassa lausunnossaan hallituksen esitystä juuri henkilötietojen sekä yksityiselämän suojan kannalta. Valiokunta totesi lainmuutoksen palvelevan tiedon saatavuutta. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsityksenkin mukaan mahdolliset turvallisuusuhat ja vaikutukset ammattihenkilöiden yksityisyyteen eivät tule tämän lakiesityksen myötä lisääntymään, koska lakiehdotus ei lisää ammattihenkilöistä saatavilla olevan tiedon määrää eikä myöskään laajenna kansalaisten nykyisiä oikeuksia saada tietoa ammattihenkilörekisteristä. Samat tiedot ovat jo tällä hetkellä saatavissa Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta esimerkiksi puhelimitse.

Arvoisa puhemies! Nykyisin terveydenhuollon rekrytointitilanteissa tarvitaan hyvinkin usein nopeasti luotettavaa tietoa esimerkiksi henkilön kelpoisuudesta ammattihenkilön sijaiseksi. Tätä lakimuutosta voidaan pitää siis hyvin perusteltuna, sillä rekisteri on hyödyllinen apu esimerkiksi osastonhoitajille, jotka haluavat tarkistaa, että palveluitaan tai työpanostaan tarjoavalla henkilöllä todella on asianmukainen koulutus ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen myöntämä lupa harjoittaa ammattiaan.

Itselläni on myös omakohtainen kokemus tästä toimiessani osastonhoitajana taikka virkavuorossa olevana sairaanhoitajana, sillä rekrytointi lyhyeen sijaisuuteen voi tapahtua ja usein tapahtuu virka-ajan ulkopuolella, jolloin internetin kautta saatavilla oleva rekisteri on käytännössä ainoa paikka, mistä henkilön pätevyyden tai toisaalta rajoitukset tehdä työtään voi tarkistaa. Päätöksiä tehdään paljon virka-ajan ulkopuolella.

Potilasturvallisuuden on esityksessä arvioitu paranevan myös tehtävissä, joita hoitavat nimikesuojatut terveydenhuollon ammattihenkilöt. Nimittäin kouluttamattomien tai muun kuin terveydenhuollon viranomaisten hyväksymän koulutuksen saaneiden henkilöiden käyttämät nimikkeet ovat hyvinkin usein lähellä koulutettujen terveydenhuollon ammattihenkilöiden nimikkeitä, jopa samoja. Näin ollen rekisteri antaa mahdollisuuden potilaalle tarvittaessa tarkistaa, onko palvelun tarjoaja ammattihenkilörekisterissä sekä onko tämä koulutettu terveydenhuollon ammattihenkilö.

Tämän lakiehdotuksen mukainen yksilöintitunnus ja rekisterinumero sekä tiettyjen terveydenhuollon opiskelijoiden merkitseminen ammattihenkilörekisteriin on hyödyllinen niin terveydenhuollon toimijoille kuin myös tavallisille ihmisille, ja rekisteri lisää täten myös omalta osaltaan potilasturvallisuutta.

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä terveydenhuollon sektorilla työvoiman tarve on jatkuvaa, tilanteet vaihtelevia ja työsuhteet hyvinkin erimittaisia. Näissä puitteissa joudutaan tekemään nopeita rekrytointeja ja päätöksiä, joille tämä rekisteri antaa oman tukensa, sillä rekisteristä esimerkiksi tarvittavat pätevyystiedot ovat saatavilla myös virka-ajan ulkopuolella.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta onkin korostanut omassa mietinnössään sitä, että työvoiman liikkuvuuden lisääntyessä on tärkeää, että julkisen tietopalvelun avulla terveydenhuollon toimintayksiköt ja yksittäiset kansalaiset voivat entistä helpommin tarkistaa työhön tulevan henkilön oikeuden työskennellä niissä tehtävissä, joihin hän on hakeutumassa.

Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä huomioida, ettei tämän lainmuutoksen myötä ole tarkoitus siirtää vastuuta ammattihenkilöiden koulutuksen ja pätevyyden tarkistamisesta potilaille, vaan vastuu säilyy edelleen terveydenhuollon toimintayksiköillä. Mutta terveyspalvelujen käyttäjien valinnanvapauden lisääntyessä voi potilaillakin olla aikaisempaa suurempi intressi tarkistaa näitä tietoja.

Arja Karhuvaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Lakiesitys terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta on tarpeellinen potilaan oikeuksien kannalta, ja perustettavasta internetpohjaisesta rekisteristä tämän jälkeen voi entistä helpommin saada selville sen, että henkilö on laillistettu tai nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö. Asiakas tai potilas tai heidän omaisensa saavat helposti tiedon henkilön tutkinnon suorittamisen myötä saadusta ammattipätevyydestä, mutta osaaminen selviää vasta palveluja käyttämällä.

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden toiminta on vakuutettu potilasvakuutuksella, joten potilasvahingon sattuessa potilas on aina oikeutettu korvauksiin. Vaihtoehtoterapeuteilla ym. itseoppineilla kansanparantajilla potilas on kuluttajan asemassa, ja vahingon sattuessa korvausten saanti on epävarmaa, sillä lakisääteistä vakuuttamisvelvoitetta vaihtoehtoterapeuteilla ei ole.

Julkisesta rekisteristä näkyy henkilön nimi, tutkinto ja syntymävuosi. Nämä tiedot on tähänkin asti voinut saada soittamalla Terveydenhuollon oikeusturvakeskukseen, kuten äskeisessäkin puheenvuorossa mainittiin.

Jos ammatinharjoittamisoikeutta on rajoitettu, se ilmenee myös uudesta rekisteristä. Edelleenkään rekisteristä ei voi selvittää osoite- ym. yksityiselämää koskevia tietoja.

Laki on tarpeen myös terveydenhuollon ammattilaisten teknisen tunnisteen eli rekisteröintinumeron saamiseksi, ja rekisteröintinumeroa tarvitaan, kun valtakunnallinen sähköinen arkisto käynnistyy toivottavasti vuonna 2011.

Julkisen rekisterin perustamiskuluista vastaa Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ja ylläpidosta rekisteriin merkittävät terveydenhuollon ammattihenkilöt. Rekisteröintimaksu nousee noin 30 prosenttia nykyisestä, oletettavimminkin noin 100 euroon. Maksukehitykseen tulee jatkossa kiinnittää huomiota, sillä jos korotus on heti aluksi 30 prosenttia, mitä se on tulevina vuosina?

Opiskelijoina rekisterissä olevat aiotaankin opintoaikana tehdyn rekisteröinnin ajalta vapauttaa rekisteröintimaksusta kokonaan aina heidän valmistumiseensa ja laillistamiseensa asti.

Hintojen huimasta noususta näissä rekisteritapauksissa on esimerkiksi lääninhallituksen ylläpitämä rekisteri terveydenhuoltoalan yrittäjistä. Jo pari vuotta sitten rekisteröintimaksu luvanvaraisilla palveluntuottajilla oli 100 euroa, ja tänä vuonna se on 500 euroa, ja parasta itse asiassa tai kauheinta tässä on, että julkista rekisteriä näistä itsenäisistä ammatinharjoittajista ja luvanvaraisista palveluntuottajista ei vieläkään ole olemassa eikä käytössä.

Lääninhallitus sanoo, että maksut määrätään vuosittain sisäministeriön asetuksella. No, hyvä, näin ehkä on ja näin on, mutta jokuhan ne esitykset sinnekin asetukseen tekee.