Arvoisa puhemies! Jouluaattoon on vajaa kaksi viikkoa aikaa, ja monessa suomalaisessa perheessä valmistaudutaan joulunviettoon poikkeuksellisen epävarmoissa tunnelmissa. Epävarmuutta syntyy siitä, kun ei ole varma siitä, onko työpaikka vielä ensi vuoden puolella olemassa ja selviääkö muun muassa asuntolainoista.

Sosialidemokraatit kuten myös työmarkkinajärjestöt ovat vaatineet nyt pikaisia toimenpiteitä työllisyyden ja talouden tilan parantamiseksi. Me olemme sitä mieltä, että toimenpiteitä tarvitaan nyt, niitä tarvitaan välittömästi eikä vasta ensi vuonna, niin kuin hallitus on ilmoittanut tekevänsä ensimmäisen lisätalousarvion helmikuun alussa. Kysynkin nyt valtiovarainministeri Kataiselta:

Onko hallitus valmis arvioimaan aikatauluaan uudestaan ja tuomaan esimerkiksi ensi viikolla eduskuntaan toimenpidekokonaisuuden, kun käsittelemme eduskunnassa valtion ensi vuoden talousarviota, jolla suomalaista työllisyyttä, myös meidän yritystemme toimintakykyä, ja ennen kaikkea talouskasvua voidaan edistää?

Valtiovarainministeri Jyrki  Katainen

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden alusta, 1.1., lähtee käyntiin yksi Euroopan elvyttävimpiä budjetteja. Eli me teimme jo hyvissä ajoin alkusyksystä arvion, että talous menee huonompaan suuntaan. Sitä, kuinka syvälle se menee, ei ole kyennyt oikein kukaan tässä maailmassa ennakoimaan. Näin ollen tässä budjetissa, joka silloin tehtiin — vaikka ei tunnu siltä, että se olisi tehty silloin vaan juuri nyt viimeisten viikkojen aikana, niin se on joka tapauksessa fakta — pohja on se, että se on 1,5 prosenttia per bkt elvyttävä, siis pelkästään päätösperäiset ratkaisut ovat 1,5 prosenttia elvyttäviä. Tämän päälle tulevat sitten tietysti automaattiset vakauttajat, mikä tulee sitten tietysti korjaamaan huonoja asioita. Mutta me teemme hyvin tarkkaa poimintaa niistä mahdollisista uusista keinoista, joilla ensi vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa elvytystä lisätään, periaatteella, että sijoitettu euro per työpaikka -suhteen pitää olla mahdollisimman hyvä.

Arvoisa puhemies! Nyt taitaa valtiovarainministerin korvat heilua, koska viittaatte tässä siihen, että syyskuussa jo tiesitte taloustilanteen vaikeutuvan. Arvoisa ministeri, 3. lokakuuta kirjoititte itse, että ei ole mitään syytä avata ensi vuoden talousarviota, koska taloustilanne ei ole sen kaltainen, että se vaatii lisätoimenpiteitä. On hyvä, että hallitus on tuonut täydennysesityksiä ensi vuoden talousarvioon, mutta talousasiantuntijoidenkaan mielestä se ei, arvoisa valtiovarainministeri, riitä, vaan nyt tarvitaan todella massiivista elvytyspakettia, kuten työmarkkinajärjestöt ja myös sosialidemokraatit tällä viikolla esittivät.

Me olemme esittäneet, että tarvitaan toimia yritysten rahoituksen parantamiseksi, asuntotuotannon vauhdittamiseksi, liikenneinvestointien aikaistamiseksi, homekoulujen, päiväkotien ja sairaaloiden korjaamiseksi ja ennen kaikkea niiden ihmisten tukemiseksi, jotka ovat nyt lomautettuina, työttöminä. Me olemme sitä mieltä, kuten myöskin työmarkkinajärjestöt ja talousasiantuntijat, että me tarvitsemme noin miljardin suuruisen elvytyspaketin. Te olette puhuneet 100 miljoonan euron lisätalousarviosta. Nyt kysyn teiltä, arvoisa valtiovarainministeri:

Onko tämä totta, onko tämä 100 miljoonaa nyt se, mihin hallitus on sitoutunut ensi vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossaan, vai oletteko valmiita avaamaan esimerkiksi kehykset ja tuomaan merkittävästi suuremman, esimerkiksi noin miljardiluokan, lisäelvytyspaketin?

Valtiovarainministeri Jyrki  Katainen

Arvoisa puhemies! Hallitus ei ole sitoutunut mihinkään rahasummaan. Se summa nähdään, kunhan se lisätalousarvio kasataan. Eli nyt täytyy huomata se, että tämä elvytys on yksi osa talouden vakauttamista mutta se ei ole lähestulkoonkaan tärkein osa. Kaikkein tärkein asia, josta hirveän vähän puhutaan siitä syystä, että se on vaikeampi asia, on finanssimarkkinoitten kuntoonsaattaminen. Se on toinen puoli, ja se on itse asiassa kaikkein olennaisin kysymys. Tässä meillä on erittäin paljon toimeliaisuutta pankkisektorin vakavaraisena pitämisen suhteen, ja ministeri Pekkarinen toivon mukaan saa puheenvuoron, jossa vastaa yritysrahoituksen puolesta. Mutta tämä elvytyspuoli on vain yksi totuus, ja siinä me katsomme nyt, voisiko sanoa näin, käsin poimien niitä keinoja, joilla euro per työtunti tai työpaikka -suhde on mahdollisimman hyvä.

Täällä on monesti käytetty puheenvuoroja, että ei kannata tuijottaa desimaaleihin. Mutta pitää muistaa se, että joka ikinen velkaeuro, joka nyt otetaan, otetaan palkansaajan selkänahasta ja eläkkeensaajan kukkarosta, joka ikinen velkaeuro otetaan sieltä, ja sen takia pitää hyvin täsmällisesti tehdä niitä elvytystoimia, joilla saadaan mahdollisimman hyvä työllisyyskate.

Arvoisa herra puhemies! Kyllä nyt, kun hätä on suurin, arvoisa valtiovarainministeri yrittää ampua norsua puhalluspyssyllä. Ei tämä nyt onnistu näin, ikävä kyllä täytyy sanoa. Jos te olette tutkineet esimerkiksi kuntatalouden lukuja, mitä siellä on tapahtumassa, niin tämän vuoden kasvusta mennään todella hurjaan pudotukseen. Mitä se hurja pudotus merkitsee siellä käytännössä? Se merkitsee sitä, että kuntien investoinnit lähtevät menemään jäihin tai ovat jo lähteneet jäihin, siellä ei palkata uusia sijaisia niitä tarvitseviin paikkoihin, määräaikaisten työsopimuksien määrät tulevat kasvamaan. Ja kun verorasite tulee ensi vuonna kohoamaan kunnissa, ei tämä budjetti, arvoisa valtiovarainministeri, elvytä niin kuin sen pitäisi elvyttää.

Oletteko te valmiit tekemään veropäätöksiä, jotta sitä elvytysvaraa tulee sinne lisää: palauttamaan varallisuusveron, lisäämään pääomaveroa ja muuttamaan sen 800 miljoonaa, joka siellä on sisällä tällä hetkellä, todella pienituloisia suosivaksi, elvyttäväksi? Oletteko te tähän valmiita?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Olisi varmaan hyvä, jos kaikki veisimme omalta osaltamme sitä viestiä eteenpäin, että kaikkea huonoa, mikä kansainvälisen talouden ongelmista tulee, ei voida elvyttää pois. Jos te katsotte kuntien budjetteja, niin kuin ed. Korhonen totesi, tai jos te katsotte valtion budjettia tai jos te katsotte yritysten tilauskirjoja tai kysyntää, niin kaikki menee huonompaan suuntaan. Siis tässä maailmassa ei ole semmoista rahaa, jolla kaikki ongelmat voidaan elvyttää pois. Mutta hyvin paljon voidaan tehdä. Kaikkein olennaisin ja tärkein kysymys on se, että yritykset saavat Suomessa rahoitusta, koska me emme siihen vientikysyntään pysty vaikuttamaan.

Jos te sanotte, että Suomi ei tee mitään, niin kun täällä vielä muutama päivä sitten kovastikin käytettiin puheenvuoroja, että nyt pitää tehdä se, mitä EU:ssa on päätetty, 1,5 prosenttia bruttokansantuotteesta elvyttää, niin Suomi tekee sen jo aiemmilla päätöksillä. Minulle on tullut semmoinen mielikuva, että tämä budjetti hyväksyttäisiin, mikäli se esitys olisi tehty joulukuussa, sitä pidettäisiin elvyttävänä, mutta kun se on tehty aikaisemmin, niin sitä ei koeta elvyttäväksi. Mutta ensimmäisessä lisätalousarviossa me todellakin käsin poimimme lisää niitä keinoja, joilla taloutta voidaan pitää pystyssä.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin minä olen kyllä iloinen siitä, ed. Urpilainen, että nyt, toisin kuin kunnallisvaalien alla, te tunnustatte sen, että avoimessa maailmanlaajuisessa markkinakilpailussa olevat suomalaiset yritykset ovat niitä, joihin ensimmäisenä tämä kriisi törmää. (Ed. Jaakonsaari: Oijoi!) Nyt tarvitaan näitä toimenpiteitä yritysten rahoitusmahdollisuuksien ja selviytymisen hyväksi, ja niitä Suomi on tehnyt. Suomi on tehnyt niitä ensimmäisenä koko Euroopan unionin 27 maan kirjossa. Recovery plan, josta paraikaa tuolla keskustelua käydään, nyt suosittaa jäsenmailleen sen tyyppisiä toimia, mistä eilen täällä eduskunta ensimmäisessä käsittelyssä teki jo päätöksen. Yli 3 miljardin euron takausvaltuuksien lisäämiset ja noin 1,5 miljardin euron lainarahan tuominen yritysten tarpeisiin, niiden, jotka ovat kipeimmin sitä tarvitsemassa, ovat ne toimet, mitä hallitus on tehnyt. Vaikka miten kävisi, näillä toimilla selviydytään joka tapauksessa kuukausien verran eteenpäin, niin että tarvittavat jatkotoimet keretään valmistella, jos niille tulee kysyntää, ja paljon mahdollista on, että tulee kysyntää.

Arvoisa herra puhemies! Kyllä nyt varmaan pitäisi osasta laskea jotakin muutakin kuin pelkästään mäkeä. Jos te katsotte niitä vaikutuksia, mitä te olette saaneet niillä tekemisillä aikaan, niin otan esimerkkejä tämän päivän uutisoinnista: metsäjätti UPM ja teräsyhtiö Outokumpu antoivat tulosvaroituksen tänä päivänä, Metsäliitto ilmoitti lopettavansa Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan Teuvan sahan toiminnan, viskoosikuituja valmistava Kuitu Finland kertoi puolestaan lomauttavansa kaikki 114 henkilöä, UPM tuli pörssissä 10 prosenttia alas ja Outokumpu suunnilleen saman verran. Sitäkö te nyt haette, vai otatteko te itse otteen ja yritätte estää tämän kierteen syvenemisen ja eteenpäinmenemisen? Minä äsken kysyin valtiovarainministeri Kataiselta, mitä hän aikoo tehdä kuntatalouden tilanteen eteen. On kaksi puolta: on vienti, ja olen samaa mieltä, että siellä pitää toimia, mutta myös kotimarkkinoilla pitää toimia. Jos se puoli rymähtää tähän kerralla myös, niin me olemme täydellisessä katastrofissa. Kysymys kuuluu:

Mitä me teemme kotimarkkinoille?

Valtiovarainministeri Jyrki  Katainen

Arvoisa puhemies! Kotimarkkinoille lisätään ostovoimaa, mikä on tämän taloustilanteen ehkä se ainoa positiivinen puoli. Ostovoima kasvaa ensi vuonna merkittävästi, noin 4 prosenttia nykyisten inflaatiolukujen valossa. Mutta eihän sitä, mitä Outokummussa tai muualla tapahtuu, kukaan toivo, ei varmasti tässä talossa eikä maassa ole yhtään ihmistä, joka toivoo, että yritys vähentää väkeään. Mutta jos asiakkaat eivät osta, niin ei yritys pysty loputtomasti varastoon tekemään tuotteita eikä sille valitettavasti voida tehdä mitään, mutta meillä on iso joukko muita toimenpiteitä, joilla suomalaisten yritysten rahoitushuoltoa pyritään turvaamaan.

Myös pankit ovat luotottaneet yrityksiä enempi kuin aikaisemmin, ja me pyrimme tekemään näistä pankkien takauksista entistä houkuttelevampia, että pankit ottaisivat niitä takauksia vastaan, mahdollisesti myös pääomaruiskeita, jotta ne voisivat jälleen lainata yrityksille ja kotitalouksille lisää rahaa.

Kaikkea tässä tehdään, mutta minä toivon, että jokainen pitää myös selkäytimessään sen tiedon, että joka ikinen velkaeuro otetaan eläkkeensaajien kukkarosta ja palkansaajien kukkarosta tulevina vuosina. (Välihuutoja vasemmalta) Näin se on, (Puhemies: Minuutti on nyt täyttynyt!) kukaan muu velkaa ei maksa.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Nyt joudun, ja mielelläni sen teenkin, kehumaan myöskin ed. Korhosta, kehumaan siitä, että te olette huolissanne näistä yrityksistä, joita äsken tässä luettelitte, ja niiden työllistämismahdollisuuksista, mutta te tiedätte, että mikään hallitus ei voi myöntää näille yrityksille suoraa toimintatukea. Eikö niin, ed. Korhonen?

Mitä hallitus pyrkii tekemään? Hallitus pyrkii siellä olemaan mukana, missä nuo pullonkaulat näitten yritysten menestykselle ovat olemassa ja mihinkä voidaan EU-säädöstenkin puitteissa puuttua. Niitä ovat juuri ne toimet, joilla rahoituksen, vakuusongelmien kanssa olevia yrityksiä autetaan, joilla vientiä edistetään, joilla tutkimus- ja teknologiarahoitusta parannetaan ja joilla pääomasijoitusrahoitusresursseja lisätään. Juuri näihin kohtiin hallitus on omat ratkaisut jo tähän mennessä tehnyt.

Arvoisa puhemies! Minusta on hyvä kuulla, ministeri Pekkarinen, että myös teillä ääni kellossa on muuttunut, koska vielä viikko ennen kuntavaaleja te syytitte SDP:tä mustamaalaamisesta, kun me kerroimme, että tämä maa on ajautumassa talouskriisiin. (Ed. Jaakonsaari: Juuri näin!) Mutta on erittäin hyvä, että te olette myös laskeutunut maan pinnalle ja puhumme nyt suurin piirtein samaa kieltä ja haluamme kaikki olla parantamassa suomalaisten yritysten elinmahdollisuuksia ja ennen kaikkea uusien työpaikkojen syntymistä ja nykyisten säilymistä.

Mutta toteaisin ministeri Kataiselle, että meillä ei ole aikaa nyt poimia käsin niitä työpaikkoja. Tämä oli myös Suomen Yrittäjien puheenjohtajan viesti äsken sosialidemokraattien eduskuntaryhmässä. Helmikuun alku — tammikuun loppu on totaalisesti liian myöhään. Me tarvitsemme toimenpiteitä nyt. Ja jos meillä on teille valmiina esittää sosialidemokraattien elvytyspaketissa toimenpiteitä miljardin euron edestä, joilla on noin 30 000 työpaikan työllistämisvaikutus, niin miksi nämä ehdotukset eivät teille kelpaa?

Vastineeksi kysyn myöskin, ministeri Katainen: Mikä on näiden hallituksen elvytystoimenpiteiden työllisyysvaikutus? Voisitteko te kertoa nyt eduskunnalle, montako uutta työpaikkaa syntyy näillä teidän elvytystoimenpiteillänne?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Siis elvytys ei ole se, mitä tehdään tämän nykyisen budjetin päälle, vaan se on kokonaisuus. Eli meillä alkaa 1.1.2009 vaikutusarvoltaan 2 miljardia oleva elvytyspaketti. (Ed. Gustafsson: Kaikki on kokonaisuutta!) Minä uskon, että sillä on erittäin suuri vaikutus työpaikkojen säilymiseen sekä työpaikkojen syntymiseen. Se, mitä tehdään sen päälle, on erillinen kysymys. Meillä on tästä ehkä erilainen näkemys. Me emme halua roiskia rahaa, vaan me haluamme käyttää veronmaksajien ottamaa, eläkkeensaajien ja palkansaajien ottamaa, velkarahaa niin, että sillä on mahdollisimman hyvä työllisyyskate. Vaikka te äsken kritisoitte sitä, että ei pidä sanoa, että eläkkeensaajat ja palkansaajat maksavat velan, näin se vaan on. Tässä maassa ei ole muita veronmaksajia kuin eläkkeensaajat, palkansaajat ja yritykset, (Välihuutoja vasemmalta) ja he maksavat sen ennemmin tai myöhemmin. Minä tiedän, että me olemme tästä eri mieltä, mutta jos te hyväksyisitte sen periaatteen, (Ed. Skinnari: Sehän se ongelma onkin!) että me haluamme hoitaa taloutta tarkasti, kun otamme velkaa, kun siihen joudumme, niin käytetään se velkaraha mahdollisimman tehokkaasti, niin että mahdollisimman moni ihminen saa työtä.

Herra puhemies! Kyllä veronmaksajien velkataakka kasvaa, jos harjoitetaan huonoa talouspolitiikkaa, eli ei kannata sanoa, että nyt ei saa roiskia. Ei tietenkään saa roiskia, mutta jos ei oikeaa talouspolitiikkaa harjoiteta, niin se velkataakka kasvaa.

Minusta hallitus on ryhdistäytynyt viime päivinä. Vielä muutama viikko sitten te olitte monta kuukautta jäljessä, mutta nyt te olette ryhdistäytyneet. Eilispäivän suurin ja iloisin uutinen oli se, että ministeri Pekkarinen oli asettanut selvitysmiehen, Antti Tanskasen, selvittämään, miten tämä rahoituskriisi hoidetaan ja mitä toimenpiteitä se edellyttää hallitukselta. Olen aikaisemmin toivonut, että näiden henkilöiden, jotka ovat nähneet myöskin näitä vaikeita aikoja 1990-luvulla, niiden miesten ja naisten, joita Suomi on täynnä (Ed. Jaakonsaari: Ja naisia!) — lisäsin: ja naisia — näiden asiantuntemusta käytettäisiin. Maassa on paljon vuorineuvoksia, talousjohtajia, jotka olivat mukana silloin, kun meni huonosti, aivan niin kuin Antti Tanskanen oli mukana ja tietää, mitä silloin tehtiin väärin. (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Toivon tätä edelleen ja kysyn: Aiotaanko näitä henkilöitä käyttää hyväksi?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ed. Urpilaiselle ensinnäkin: kyllä minä käynnistin ne toimet jo ennen kunnallisvaaleja, ja te tiesitte sen, ne toimet, mitkä liittyvät yritysten toimintaedellytyksiin.

Mitä tulee siihen, mitenkä nyt katsotaan tulevaisuuteen: Nyt ongelmat näyttäytyvät hivenen erilaisina erilaisilla yrityksillä, erikokoisilla yrityksillä, elinkeinoelämässä, siis siellä, missä kohdataan nämä talouskriisin iskut. Se näyttäytyy hivenen erilaisena erityyppisissä yrityksissä. Tämän kuvan selkeyttämiseksi, mitä on odotettavissa taudinkuvassa, tämän kriisitaudin kuvassa lähiaikojen kuluessa, erityisesti yritysten kannalta, niiden selviytymisen kannalta, pyysin tähän tehtävään ministeri Antti Tanskasen. Hän piirtää tuota kuvaa, hahmottaa sitä, ollen sitä ennen yhteydessä monien eri sidosryhmien kanssa, ja hän myös tekee ehdotelman niistä lääkkeistä, jotka voivat sopia sen taudin kuvaan, mikä tauti arvellaan olevan edessä tässä lähimpien kuukausien aikaan. On ihan oikein, että käytetään asiantuntijoita, ja Antti Tanskanen on taustaltaan erinomainen, hyvä asiantuntija näihin tehtäviin.

Arvoisa puhemies! Arvostan sitä, että ministeri Pekkarinen pyrkii löytämään niitä ratkaisuja, joilla esimerkiksi yritysten rahoitusta turvataan. Te olette siitä paljon puhunut, mutta luulen myös, että te ymmärrätte sen, että näissä hallituksen toimissa on mittakaavavirhe. Sitä kuvaa se, että kun valtiovarainministeri Katainen puhuu velasta ja desimaalipilkuista, niin teidän elvytyspaketissanne lisättiin lähes 200 miljoonalla eurolla rahaa sen vuoksi, että työttömyysmenot kasvavat, mutta samaan aikaan te olette valmiita lisäämään 100 miljoonaa euroa siihen, että elvytetään, aikaisempien puheidenne mukaan. Tämä on mielestäni yksi esimerkki siitä, että tämä mittakaava ei ole aivan kohdallaan.

Uskon, että jokainen meistä haluaa varjella veronmaksajien rahoja. Me haluamme varjella niitä siten, että tähän maahan syntyy työpaikkoja. Mutta te puhutte automaattisista vakauttajista ja siitä, että ne toimivat, ja olette valmiita ottamaan velkaa muun muassa työttömyysturvan kustannuksiin, mutta ette ole yhtä valmiita ottamaan velkaa tai etsimään niitä toimia, joilla (Puhemies: Minuutti kului!) nopeasti saataisiin syntymään työpaikkoja.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tuossa ei ole nyt kovin paljoa totta, koska me otamme velkaa pelkästään elvyttäviin toimenpiteisiin ensi vuonna. Eli ei kannata kuvitella, että siinä kuukaudessa tai puolessatoista kuukaudessa koko 2 miljardia olisi käytetty jo vaikkapa työllisyyskoulutukseen tai muihin elvyttäviin keinoihin. Kun 1.1.2009 alkaa budjetti, joka elvyttää 2 miljardia, 1,5 prosenttia bkt:sta, Euroopan suurimpia elvytyspaketteja, niin ei se lopu siihen helmikuun puoleenväliin. Mutta me haluamme käyttää tämän ajan niin, että poimimme hyviä, konkreettisia keinoja, joilla työllistetään.

Ja kun te sanoitte, että ei ole aikaa eikä mahdollisuutta, kyllä on. Esimerkiksi teidän esittämässänne paketissa on minusta ihan hyviä ajatuksia myös, ja tulemme ottamaan sieltä varmasti osia. Ne ovat samankaltaisia, mitä hallituksen sisäisissä keskusteluissa on ollut, myös työmarkkinajärjestöjen esityksissä ollut, ja ihan oikeaan kohdistuvia, eivät läheskään kaikki kylläkään. Eli me etsimme nyt ne keinot, joilla me saisimme euro per työpaikka -suhteelle mahdollisimman hyvän katteen. Tässä meillä varmaan kaikilla on ihan samanlainen tarkoitus, mutta ei lähdetä siitä, että pelkästään elvytyksellä (Puhemies: Minuutti menikin jo!) tässä pärjätään.

Puhemies! Valtiovarainministeri Katainen, sanoitte, että tätä kriisiä ei ole kyetty ennakoimaan. Ajankohtaa ei ehkä, mutta maailmantalouden kriisikuplahan on kasvanut yli kymmenen vuoden ajan valtaviin mittoihin. On tiedetty, kyetty ennakoimaan, että se puhkeaa jossain vaiheessa. Sen vuoksihan Suomessa on pyritty taloutta hoitamaan tavalla, joka tuo liikkumatilaa sekä julkiseen talouteen että yrityksiin.

Nyt kysymys kuuluu, kun tämä on tiedetty ja meillä on myöskin valmius reagoida, miksi te ette reagoi riittävän nopeasti. On kysymys siitä, kuten edellisen laman aikana, että hallitus, silloin Ahon hallitus, ei halunnutkaan elvyttää, vaan lähti siitä, että markkinamekanismi toimii ja erottaa jyvät akanoista, erottaa köyhät rikkaista. (Ed. Jaakonsaari: Ja työttömyys kasvaa!) Tästäkö on nyt myöskin kysymys? Jätättekö tämän asian markkinavoimien haltuun?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ne, jotka sen ajan muistavat, tietävät, ja minä en itse ollut silloin kyllä eduskunnassa, mutta tiedän, että silloin Suomi oli samassa tilanteessa kuin nyt Islanti tai Latvia, eli oli pakko leikata eikä elvyttää, koska ei olisi saatu velkaa mistään muualta. Mutta ei mennä siihen vanhaan aikaan.

Se on totta, mitä ed. Kalliomäki totesi, että tässä on ollut pitkän aikaa tämä kehitys jo menossa siihen suuntaan. Muistan, että kun viime vuonna näihin aikoihin pidin budjettipuhetta, ja edellisen kerran, minut haukuttiin viran puolesta synkistelijäksi, kun en halunnut olla kasvattamassa pysyvästi menoja. Ja muistan sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetinkin, me olisimme tänä vuonna ottaneet, jos oikein muistan, 3 miljardia lainaa sen vaihtoehtobudjetin rahoittamiseksi. (Ed. Urpilainen: Ei pidä paikkaansa!) — No, jos olen väärässä, niin voidaan käydä se sitten läpi, mutta merkittävästi enemmän kuitenkin kuin hallitus, koska te ennakoitte verotulot yläkanttiin ja menot olisivat tulleet siihen vielä päälle.

Eli on, totta kai, tiedetty, mutta ei tätä syvyyttä ole kukaan tiennyt, ei ainakaan Euroopan komissio, ei Suomen Pankki, ei Euroopan keskuspankki eikä kukaan mukaan. Minä voin, jos te haluatte, sanoa vaikka, että miinus 10 prosenttia on ensi vuoden kasvu, mutta ei sekään perustu mihinkään.

Arvoisa puhemies! Selittäköön hallitus nyt ihan mitä tahansa, niin tosiasia on vaan se, että tämä systeemi, mitä te täällä esitätte, ei käytännössä toimi. Eilen muun muassa Rautaruukin toimiva johto sanoi, että rahoitus pitää saada liikkeelle. Nämä toimenpiteet, joita te olette tehneet, eivät ole vakuuttaneet edes pankkeja siihen, että ne antaisivat luototusta muille kuin parillekymmenelle suurimmalle yritykselle. Pk-sektori odottaa sitä, että lainoitusta tulisi, ja tämä on se yksi tärkeä asia.

Mitä te olette tehneet tässä muuta kuin sen, että te olette Antti Tanskasen vastuulle laittanut tämän, että tämä systeemi ei toimi? Kyllä tiedän pitäisi muutakin tehdä. No, minkälaisia neuvotteluita näiden osalta on ollut? Nyt pitäisi rahoitus saada liikkeelle ja myös investoinnit liikkeelle. Valtion kassassa on rahaa, mutta te vain siirrätte näitä asioita perustuslain vastaisesti ensi vuoden puolelle, vaikka tiedätte sen, että nyt pitäisi tehdä todellakin jotain.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ed. Skinnari, jos te väitätte, että nyt on jo pula rahasta tai takausvastuista, niin niinhän ei ole. Me olemme lisänneet miljardimäärin, siellä on Finnveran viennin takausvastuita käytettävissä, käyttämättömiä vastuita usean miljardin euron verran. Sen lisäksi me otimme juuri eilisillä päätöksillä käyttöön rahaa, siis velkarahaa vientiä varten 1,2 miljardia ja kotimarkkinatoimintoja varten useampi sata miljoonaa, 300—400 miljoonaa euroa. Näillä taatusti pärjätään tässä tilanteessa. Minä en uskalla sanoa, että näillä pärjätään esimerkiksi puoli vuotta tai vuosi eteenpäin, mutta juuri sitä varten hallitus on päättänyt reagoida tammi—helmikuun vaihteessa, ja silloin reagoimalla hallitus taatusti kerkiää reagoida siihen tarpeeseen, mikä on edessä maaliskuussa tai huhtikuussa tai vastaavasti.

Ed. Filatov, mitä tulee vielä työllisyysrahoihin, nyt hallitus on varautunut siihen, että kun yritykset lomauttavat, niin hallitus aloittaa, toisin kuin edellisen hallituksen aikaan, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) myöskin näiden lomautettujen koulutuksen, kurssituksen, trainingin. Niin pitääkin tehdä, jotta ihmiset ovat paremmin sijoittumassa silloin työelämään, kun tarvitaan. (Ed. Skinnari: Mutta se ei toimi!)

Herra puhemies! Valtiovarainministeri Katainen tässä kertoi, miten hallituksen budjetti jo valmiiksi elvyttää, ja tiesitte sen ilmeisesti kesällä sitten, koska elvytysprosentti on tämä 1,5. Mutta nythän on viikko toisensa jälkeen joka päivä tullut lisää ilmoituksia lomautuksista, irtisanomisista. Konkurssien määräksi arvioidaan 3 000 tämän vuoden aikana, ja suurin osa näistä rakennusalan yrityksiä. Tämä Euroopan suositus, EU:n yhteinen suositus elvytyspaketiksi, on tämä prosentti bruttokansantuotteesta.

Riittääkö se teidän mielestänne? Eikö tässä tilanteessa nyt, kun nämä merkit ovat näin huolestuttavia, pitäisi kaksinkertaistaa, kolminkertaistaa, ehkä jopa nelinkertaistaa, jotta vältytään siltä lamakaudelta, mikä oli 1990-luvun alussa? Mitä olette tehnyt tämän EU:n yhteisen ponnistuksen eteen, onko siellä tehty mitään?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! EU:n yhteinen ponnistus on sitä, että kukin jäsenmaa päättää, mitä tehdään, koska EU:lla ei ole toimivaltaa kunkin maan budjettiin. (Ed. Lapintie: Suositus!) Mutta me siis täytämme EU:n suosituksen mennen tullen ihan miten päin laskettuna vain.

Mutta olennaisinta on tämän pankkimarkkinatoiminnan elvyttäminen. Minä toivoisin eduskunnalta ymmärtämystä siinä vaiheessa, kun pankkien pääomituskysymystä täällä käsitellään, että olisitte suosiollisia niille muutoksille, joita tulemme tekemään, jotta pankit voisivat ottaa vastaan tarvittaessa pääomaruiskeita, jotta ne pystyvät kasvattamaan antolainaustaan. Pankit ovat kasvattaneet yritysrahoitustaan noin 20 prosentilla, mutta sekään ei vielä riitä sen takia, että täältä ovat lähteneet kansainväliset yritysrahoituslaitokset pois ja jäljelle ovat jääneet valtio ja pankit. Nyt, niin kuin ministeri Pekkarinen äsken tuossa totesi, meillä on valtavat satsaukset yritysrahoitukseen ja on mahdollista, että vielä tehdään lisää. Mutta olennaisinta on, että vapaat markkinat saadaan kunnolla toimimaan, ja siinä toivotaan kyllä eduskunnalta tukea. (Ed. Skinnari: Miksi ette anna esitystä?)