Inkeri Kerola /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssämme on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö n:o 39 liittyen hallituksen esitykseen 255.

Työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla ansaittavien työtulojen enimmäismäärä korotetaan tässä laissa maksuun tulevan takuueläkkeen suuruiseksi, siis 687,74 euroon. Samalla tämän ansaintarajan määrä sidotaan kansaneläkeindeksiin. Ansaintarajan ylittyessä työkyvyttömyyseläke jätetään nykyisen käytännön mukaan lepäämään.

Mietinnössään valiokunta korostaa osatyökykyisten kannustavaa elementtiä hakeutua työelämään laaditun lakiehdotuksen sisällön motivoimana. Oleellista on, että työnantajat ovat valmiita räätälöimään osatyökykyisyyden huomioivia työtilaisuuksia. Työelämän on otettava vakavasti myös osatyökykyisten asema.

Sosiaali- ja terveysministeriön selvitystyö osatyökykyisten työllistämisesteiden kartoittamiseksi on määrä valmistua ensi vuoden alkupuolella. Toivon, että selvitystyö osaltaan muokkaa työelämää siihen suuntaan, että mahdollisimman monella nyt kokonaan työelämän ulkopuolella olevan on mahdollisuus hakeutua myös osa-aikaiseen työhön senhetkisen terveydentilansa mukaisesti.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.3.2011, ja se on voimassa vuoden 2013 loppuun.

Arvoisa puhemies! Tähän mietintöön sisältyy yksi vastalause, jonka sen tekijät varmasti esittelevät.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Todellakin tämä ansaintaraja nostetaan nyt kansaneläkkeen noston vuoksi. Ihmettelen kovasti tätä vastalausetta, että kun ansaintaraja tässä esityksessä on 687 euroa 74 senttiä, niin oppositio panee paremmaksi ja nostaa 700 euroon. Onko se todella niin tärkeä asia?

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Asko-Seljavaara, kun teillä ei nyt ole näköjään tänä iltana paljon mitään muuta tekemistä täällä kuin ihmetellä koko ajan, niin minusta kuitenkin tuntuu, että nämä ihmiset, joita tämä nyt koskee — sehän koskee siis näitä kaikkein köyhimpiä, heitä juuri, joihin takuueläkekin kohdistui ja joista me olemme aina täällä puheissamme pitäneet huolta — saattavat kyllä ihmetellä hieman sitä, jos joku sanoo heille, että 14 eurolla ei ole mitään merkitystä. Minä olen sinänsä samaa mieltä, että olisi voitu saman tien kyllä esittää 800 euroakin.

Ed. Asko-Seljavaara, mehän voimme yhdessä tehdä yksityiskohtaisessa käsittelyssä muutosesityksen tähän huomenna — huomenna tästä kai todennäköisesti kai äänestetään. Tehdään siellä muutosesitys, ja kun hoidatte kokoomusryhmän taakse ja paikalla olevan keskustaryhmän ja vasemmisto varmasti kannattaa, niin saamme tämän kertalinttuulla 800 euroon.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tarkoitin todella sitä, miksi oppositio ei nostanut tätä reilummin, jos kerran todella haluatte sen nostaa. (Ed. Arhinmäki: Tekö ette halua?) Eihän tämmöinen toistakymppiä merkitse paljon.

Satu Taiveaho /sd:

Arvoisa herra puhemies! Lakiesityksellä muutetaan työkyvyttömyyseläkkeen ohella ansaittavien työtulojen enimmäismäärää ensi vuonna käyttöön otettavan takuu-eläkkeen suuruiseksi. Uudistus on tärkeä ja välttämätön. Erityisen hyvää esityksessä on se, että ansaintaraja sidotaan jatkossa indeksiin. Olemme esittäneet indeksisidonnaisuuden käyttöönottoa aiemmin, ja onkin hyvä, että tämä nyt etenee. Tästä kiitos hallitukselle.

Ansaintaraja olisi kuitenkin tullut saman tien nostaa 700 euroon. Tämä vastaisi suunnilleen aiemmin voimassa olleen ansaintarajan, joka oli 588,65 euroa, indeksikorotusta, mikäli tämä indeksi olisi säädetty aikanaan siihen. Rajan nostaminen 700 euroon vastaisi siis lainsäätäjän alun perin asettaman työssäolomahdollisuuden palautumista peruseläkettä saaville vammaisille. Lisäksi tämä on ollut Sata-komitean esitys sekä Vammaisfoorumin yksi selkeä tavoite tuo 700 euron ansaintaraja. On toki annettava kiitosta, että takuueläkkeen myötä tuo ansaintaraja nouseekin jo varsin lähelle tätä tavoitetta. Mutta ed. Asko-Seljavaaralle täytyy sanoa kyllä se, että kyllä tuo 20:kin euroa on suuri raha niille, jotka ovat kaikkein pienituloisimpia. Kovin monet esimerkiksi vammaiset elävät koko iän köyhyydessä. Sen vuoksi kaikki parannukset heidän asemaansa ovat äärimmäisen tärkeitä.

Koska olemme esittäneet systemaattisesti aiemminkin, niin esitämme tämän summan nostamista nyt tähän 700 euroon. Jatkossakin tulee huolehtia ansaintarajan riittävän korkeasta tasosta, ja suuntana tulisi olla jatkossakin rajan nostaminen edelleen ja näin sosiaaliturvan ja ansiotulojen yhteensovittamisen helpottaminen tältäkin osin.

Tulee myös selvittää, miten verolainsäädännön muutoksilla voidaan edistää työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluuta. Hallitus on aiemmin ansaintarajaa muuttaessaan huonontanut eläkkeen lepäämisjättämisajalta maksettavan vammaistuen ehtoja siten, että työhön palaamisen tukemiseksi vammaistukea maksetaan ainoastaan sellaiselle, jolla on työkyvyttömyyseläkkeen lepäämäänjättämishetkellä maksussa eläkettä saavan hoitotuki. On kuitenkin olemassa useita pitkäaikaissairaiden ryhmiä, jotka saavat työkyvyttömyyseläkettä, mutta eivät kuitenkaan eläkettä saavan hoitotukea, kuten lievästi kehitysvammaiset tai mielenterveysongelmien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat henkilöt.

Oikeus vammaistuen mukaiseen kannustimeen eläkkeen lepäämäänjättämisen ajalta tulisi olla kaikilla Kansaneläkelaitoksen täyttä tai täydentävää työkyvyttömyyseläkettä saavilla tai eläkettä saavan hoitotukea saavilla. Tätä esitimme aiemmin saman lain käsittelyn yhteydessä. Nythän tämä pykälä ei niin sanotusti ole auki tässä yhteydessä, mutta haluan nostaa tämän asian kuitenkin esiin. Vammaisfoorumin edustaja myös painotti tämän asian korjaamistarvetta vahvasti kuulemisen yhteydessä.

Eläkkeen lepäämäänjättäminen on edelleen myös rajattu 2 vuoteen, vaikka se on kansaneläkkeen osalta ollut aiemmin 5 vuotta. Esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien kohdalla kahdenkaan vuoden työnteko ei vielä kerro työssäjaksamisesta koko totuutta.

Eläkkeensaajan asumistukea ei lakkauteta, vaikka työkyvyttömyyseläkkeen saaja jättäisi eläkkeen lepäämään. Sen sijaan eläkkeensaajan asumistuki evättäisiin monessa tapauksessa siksi, että asumistuen tulorajat ovat niin alhaiset. Tätä valiokunta ei ole huomioinut näitä lakeja käsitellessään, joten muistutamme jälleen tästä ongelmasta.

Arvoisa puhemies! Näiden seikkojen perusteella ehdotamme siis lakiin muutoksia siten, että valiokunnan mietinnön mukaisesti lakiehdotus hyväksytään muilta osin paitsi 3, 4 ja 5 §:ään tehdään muutokset siten, että tuo ansaintaraja nostetaan 700 euroon, kuten edellä kuvasin.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kannatan jo tässä yhteydessä, vaikka huomenna varsinaisen äänestyksen yhteydessä tämä käydään varsinaisesti läpi, ed. Satu Taiveahon esitystä.

Mutta ensinnäkin, arvoisa herra puhemies, meillä on nyt lakiesitys, jonka tavoitteena on edistää työkyvyttömyyseläkkeellä olevien mahdollisuuksia tehdä työtä. Tämä lakihan perustuu meidän hallitusohjelmaamme sekä Sata-komitean esitykseen. Tavoitteena on poistaa työkyvyttömyyseläkkeellä olevien henkilöiden työhön paluun esteitä. Laki parantaisi ennen kaikkea työkyvyttömyyseläkkeellä olevien mahdollisuuksia jättää eläkkeensä lepäämään ja saada eläkkeensä myös ilman työkyvyn arviointia uudelleen maksuun, jos työnteko päättyy tai työtulot vähenevät laissa olevien ansaintarajojen mukaiseksi. Laki koskisi sekä työeläkelakien että kansaneläkelakien mukaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevia ihmisiä, ja tämä lakihan on määräaikainen.

Kuten varmaan muistatte, kun tämä laki oli ensimmäisen kerran meillä keskustelussa, niin suurena kysymyksenä oli tilanne, jossa työttömyys kasvaa yhteiskunnassamme, ja epäilimme sitä, tuleeko tämän lain perimmäinen tavoite toteutumaan, koska työttömyys joka tapauksessa on aina ollut vaikea työkyvyttömyyseläkkeen saajille, ja miten sitten tämän lain avulla voisimme mahdollisesti parantaa heidän työhön paluutaan. Mutta ajatuksellisesti tämä on erittäin hyvä.

Kun ed. Asko-Seljavaara ihmetteli sitä, minkä takia meidän ansaintarajamme on 700 euroa, niin lähtökohtaisesti se perustui Mika Vuorelan tekemään selvitykseen reilu vuosi sitten, jossa hän esitti tämän selvityksen pohjalta tätä 700 euron rajaa. Ja kuten täällä on muutamilta edustajilta tullut viestiä siitä, että olisimme olleet valmiit nostamaan tätä rajaa, mutta valiokuntakäsittelyn aikana kysyimme asiantuntijoilta, olisivatko he valmiit nostamaan tätä rajaa, niin he kokivat, että tässä tilanteessa, kun on kyseessä kokeilulaki, tämän 700 euron raja on kannatettava, eivätkä he ole lähteneet tätä siltä osin nostamaan. Mutta toivon, että kun tämä kokeilulain voimassa olo päättyy vuonna 2013, niin me voimme aidosti arvioida niitä puutteita, joita tässä mahdollisesti on, ja voimme arvioida myös sen todellisen tilanteen, että mikä ansaintaraja olisi kohtuullinen näille ihmisille.

Tämmöisen ansaintarajan määrittäminen on siinä mielessä oikeastaan harmillinen, että kun ihmiset ovat työelämässä, niin tämä ansaintarajahan ei maksa yhteiskunnalle mitään. Sitä vastoin tämä kannustaisi ja mahdollistaisi ihmisten siirtymisen työelämään. Ja tästä kun ei ole valtiolle mitään taloudellisia rasitteitakaan, niin on vähän hämmästyttävää, että me tällaisia tiukkoja rajoja yleensäkin asetamme näille. Sitä vastoin meidän pitäisi tukea ihmisten palaamista työelämään, ja varsinkin kun me tiedämme, että mielenterveyssyistä eläkkeelle on jäänyt paljon myös nuoria ihmisiä, joiden keskiansiot ovat jääneet pieniksi tai olemattomiksi ennen työkyvyttömyyttä. He ovat kuitenkin saattaneet hankkia ammatin itselleen ja ovat ammattitaitoisia ja koulutettuja ihmisiä, joiden ansiot helposti nousisivat yli tämän ansaintarajan, ja sen takia toivoisin, että kun tämän kokeilulain tuloksia tarkastellaan, niin tukisimme tämän ansaintarajan nostamista.

Paula Sihto /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys laiksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annetun lain muuttamisesta on hyvä ja kannatettava. Se edistää osatyökykyisten työnteon mahdollisuuksia. Tämä kyseessä oleva laki on kokeilulaki vuoden 2013 loppuun saakka. Esityksessä työkyvyttömyyseläkkeellä olevan työntekoa pyritään edistämään eläkkeen lepäämään jättämistä koskevaa euromääräistä ansaintarajaa korottamalla takuueläkkeen rajalle 1.3.2011 alkaen, ja samalla tämä ansaintaraja sidotaan kansaneläkeindeksiin. Korotus on perusteltu, jotta takuueläkkeenä työkyvyttömyyseläkettä saavan tulot eivät alene eläkkeen lepäämään jättämisen vuoksi. Muutos täsmentää määräaikaista lakia, jonka vaikutuksia on syytä seurata ja arvioida.

Arvoisa rouva puhemies! Eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmillä on merkitystä osatyökykyisten työllisyyden kannalta. Tärkeimmäksi työllistymisen kannalta on koettu oma henkilökohtainen terveys ja toimintakyky ja se, että työpaikoilla pystytään räätälöimään osatyökykyisille sopivia työmahdollisuuksia.

Arja Karhuvaara /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Tämä on erittäin hyvä parannus siihen jo aiemmin tekemäämme muutokseen tästä ansaintarajasta, mutta ihmettelen ihan samalla lailla kuin ed. Kiljunen sitä, minkä ihmeen vuoksi Suomessa ei saa tehdä työtä sanktioitta niin paljon kuin ikinä haluaa, jos kerran voimat ja kyky ja tahto siihen riittävät. Muistutan vain nyt ihan tämän salin vasemmalla laidalla istujia, että suurin ongelma, miksi tätä rahaa ei voitu korottaa, oli kyllä se, että kolmikantaneuvotteluissa nimenomaan ammattiyhdistysliike vastusti tämän rahan korottamista, koska työkyvyttömyyseläkkeelläkään olevat eivät saaneet tienata kuin tietyn määrän pelkästään palkkatuloja eläkkeensä lisäksi. Nyt kuitenkin siinä poljettiin niiden ihmisten oikeuksia, jotka ovat syntymästään asti olleet vammaisia eivätkä ole kyenneet keräämään päivääkään työeläkettä. On hyvä muistaa, miksi alun perin tätä rahaa ei suostuttu korottamaan.

Satu Taiveaho /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Karhuvaaralle haluan sen verran todeta tuosta teidän esittämästänne väitteestä, että ammattiyhdistysliike on vastustanut tätä ansaintarajan korottamista, ainakin sillä tavoin menee pohja, että Sata-komitea ihan yksimielisesti esitti tätä rajaa, minkä nyt olemme tähän vastalauseeseenkin johdonmukaisesti nostaneet. Aiemminkin olemme tätä pitäneet esillä, ja kuten tässä totesimme, meidän linjamme on kyllä se, että myös jatkossa tulisi pyrkiä nostamaan tätä ansaintarajaa niin, että tämä sosiaaliturvan ja ansiotulon yhteensovittaminen olisi entistä helpompaa ja jouhevampaa.

Arja Karhuvaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nimenomaan näin oli, että Sata-komitea tätä esitti, mutta viime kerralla kuulemisissa, ei tämän muutoksen kohdalla vaan edellisellä kerralla, nimenomaan STTK ja SAK muun muassa olivat tiukasti tämän rajan nostamista vastaan, ja sen vuoksi se jäi alle 700 euron.

Toinen asia, joka myöskin liittyy tähän, on se, että nyt kun nämä ihmiset, jotka menevät töihin, menettävät näitä vammaisetuuksiaan ja hoitotukiaan ja jäävät samalla, nyt puhun nimenomaan vaikeavammaisista, ilman oikeutta kuntoutukseen, vaikka he nimenomaan tarvitsisivat sitä, jotta heidän työkykynsä olisi parempi ja kenties vielä parempi kuin työtä aloittaessa. Tässä on yksi asia, mitä pitää jatkossa miettiä ja kehittää.