Arvoisa puhemies! Köyhyyden ja syrjäytymisen suurin syy on yleensä pitkittynyt työttömyys. Pitkäaikaistyöttömyys tuhoaa yksilöitä, se tuhoaa perheitä, ja se aiheuttaa yhteiskunnalle sellaisia kustannuksia ja vaurioita, joiden laskua maksetaan pitkään, kuten 1990-luvun laman opetukset näyttivät. Hallitus on aika mieluusti kehuskellut onnistumisellaan työllisyyden hoidossa. Onko tähän kehuskeluun aihetta? Lokakuun työttömyystilastojen mukaan Uudellamaalla pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi yli 50 prosenttia edellisen vuoden lokakuuhun nähden, yli 50 prosenttia. Koko maassa on samanlainen kehitys: pitkäaikaistyöttömiä on lähes 57 000 ja kasvua oli 13 900. Tämä on vakava paikka, koska hallitus on korostanut, että työttömyys pitää katkaista, sen ei saa antaa pitkittyä.

Mitä hallitus ihan oikeasti aikoo tehdä, että pitkäaikaistyöttömyys saadaan kuriin?

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! En tiedä kehuskelusta, mutta hallitus on pitänyt sitä hyvänä, ollut tyytyväinen siihen, et- tä rankasta bruttokansantuotteen putoamisesta vuonna 2009 huolimatta pahimmat uhkakuvat työttömyyden noususta eivät ole toteutuneet, vaan työttömyys on tällä hetkellä laskussa, ja pidämme sitä hyvänä asiana.

Pitkäaikaistyöttömyyden osalta meillä on paljon mahdollisuuksia helpottaa tilannetta, ja sitä työtä tehdään koko ajan, juuri tänäkin päivänä. Pitkäaikaistyöttömyyden osalta on tärkeää, että ihmisille tarjotaan niitä palveluita, joita yhteiskunta pystyy tarjoamaan eli tuettua työllistämistä ja koulutusta. Pitkäaikaistyöttömille, heidän palvelemiseensa, on ensi vuonna varattu noin 100 miljoonaa euroa, sama summa käytetään tänä vuonna. Tällä pitkäaikaistyöttömien osalta saadaan myös tuloksia aikaan. Tällä hetkellä monet niistä ihmisistä, jotka ovat olleet yli vuoden työttömänä, pääsevät avoimille työmarkkinoille, ja joka kuukausi noin 3 000 pitkäaikaistyöttömän työttömyysjaksoa päättyy.

Arvoisa puhemies! Ministeri Sinnemäki totesi välikysymyskeskustelussa 17.11. että on helpottunut pitkäaikaistyöttömyyden laskusta kahden edellisen kuukauden aikana. No, tämä vuoden jakson tarkastelu ei tätä tyytyväisyyttä luulisi aiheuttavan. Edelleen mainitsitte, arvoisa ministeri, että nykyisillä määrärahoilla pitkäaikaistyöttömyyden kasvua pystytään selvästi hidastamaan ja sen toivotaan myöskin näillä nykyisillä toimenpiteillä taittuvan nopeasti.

Voiko ihan oikeasti ministeri todeta käsi sydämellä, että nykyiset toimenpiteet riittävät ja nykyisillä määrärahoilla ja toimenpiteillä tämä kehitys saadaan katkaistua?

Mitä tulee lisäkoulutukseen, niin on huomioitava, että pitkäaikaistyöttömien joukossa on yhä enemmän myöskin korkeasti koulutettua työvoimaa. Tietysti yksilön kannalta se on yhtä lailla inhimillinen tragedia kohdistuu se kenelle tahansa, mutta tämä pitäisi myöskin ottaa vakavasti.

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Pitkäaikaistyöttömyys lähti kasvuun lokakuussa 2009 ja kasvoi sen jälkeen yhtäjaksoisesti 10 kuukautta. Välikysymyskeskustelussa sanoin, että pidän sitä hyvänä asiana, että tänä syksynä 3 kuukauden aikana pitkäaikaistyöttömien määrä ei ole enää lisääntynyt, vaikka vuoden takaiseen verrattuna tuo kasvu, totta kai, on todella suuri. Nimenomaan niillä määrärahoilla ja palveluilla, joita meillä tällä hetkellä on käytössä, sitä kasvua pyritään hillitsemään. Eli tämän syksyn osalta tarkoitin, että pidän sitä parempana, että enää tänä syksynä näiden 3 kuukauden aikana ei pitkäaikaistyöttömien määrä ole lisääntynyt.

Meillä on sekä ensi vuonna että tänä vuonna mahdollisuus palvella suurempaa joukkoa työttömiä, tarjota heille koulutusta ja tuettua työllistämistä kuin koskaan aikaisemmin 2000-luvulla. Totta kai näistä määrärahoista me pystymme käyttämään rahoja myös pitkään työttömänä olleiden palvelemiseen.

Arvoisa puhemies! Ministeri Sinnemäki, te sanoitte, että te käytätte saman summan pitkäaikaistyöttömyyteen kuin viime vuonna. Pitkäaikaistyöttömyys on kuitenkin puolitoistakertaistumassa. Sen vuoksi sosialidemokraatit omassa vaihtoehtobudjetissaan esittävät 200 miljoonaa euroa aktiivisiin työllisyystoimiin.

Tiedättekö, ministeri, sen, että pitkäaikaistyöttömistä lähes puolet on ilman ammattitutkintoa, ja työvoimapoliittiseen koulutukseen heistä osallistuu tai pääsee tällä hetkellä vain 5 prosenttia? Esimerkiksi Pirkanmaalla lähihoitajakoulutukseen hakeutuneista vain 15—20 prosenttia pääsi tähän tärkeään lähihoitajakoulutukseen. Kysyn, ministeri:

Ettekö nyt näe, että on ihan oikea tarve lisätä määrärahoja aktiivisiin työllisyystoimiin, niin pitkäaikaistyöttömyyteen kuin nuorisotyöttömyyteenkin? Ja tuotteko meille mahdollisimman nopeasti ensi vuoden alussa lisätalousarvioesityksen, kun hallituspuolueet eivät suostuneet lisäämään merkittävästi määrärahoja tähän?

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Olen nähnyt tarvetta määrärahojen lisäämiseen kaikkien työttömien ja myös pitkäaikaistyöttömien osalta, ja sen tähden sekä ensi vuonna että tänä vuonna aktiiviseen työvoimapolitiikkaan on käytössä enemmän määrärahoja kuin aikaisemmin ja pystymme sillä palvelemaan suurempaa joukkoa kuin koskaan aikaisemmin 2000-luvulla. Eli tämän tarpeen palvella näitä ihmisiä nimenomaan olen nähnyt, ja hallitus on aktiiviseen työvoimapolitiikkaan taantuman aikana panostanut nimenomaan ennätyksellisen paljon.

Kysyjän mainitsema koulutus, sekä työvoimapoliittinen koulutus perinteisessä muodossaan että tämän vuoden alusta käyttöön otettu omaehtoinen koulutus, on varmasti niitä kaikkein parhaita keinoja, joilla nimenomaan ihmiset voivat parantaa omia mahdollisuuksiaan saada lopulta työpaikka avoimilta työmarkkinoilta.

Arvoisa herra puhemies! Erittäin murheellista ja vahingollista on nuorten työttömyys. Se voi johtaa näiden nuorten syrjäytymiseen. Tämä on vahingollista yhteiskunnalle, mutta erityisen murheellista ja ongelmallista se on näille nuorille itselleen. Olisi välttämätöntä, että nuoret eivät joutuisi työttömyyteen ja toimettomuuteen. Aina pitäisi tarjota edes jotain: työtoimintaa, työtä, harjoittelua, koulutusta. Minä olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että esimerkiksi alle 25-vuotiaille nuorille ei lainkaan pitäisi tarjota rahaa toimettomuudesta. Aina pitäisi edellyttää ja tarjota jotain muuta, jotain tekemistä. (Välihuutoja vasemmalta) Kysyn hallitukselta ja työministeriltä:

Oletteko te tästä samaa mieltä?

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Meidän järjestelmämmehän on sellainen, että nuorille nimenomaan tarjotaan erilaisia mahdollisuuksia työhön, työharjoitteluun, tuettuun työhön ja opiskelemiseen. Meillä myös on sellainen järjestelmä, että sosiaaliturvaa saa, vaikka ei olisikaan jossain näistä paikoista, mutta käytännössähän olemme tämän taantumankin aikana päässeet sellaiseen tilanteeseen, että nuoret, jos eivät aivan 3 kuukaudessa, niin ainakin hyvin pian sen jälkeen, saavat jonkin paikan, joko opiskelupaikan, työpaikan, työharjoittelupaikan tai tuetun työpaikan. Mutta on totta, että nuorten osalta meidän järjestelmämme ei ole aivan yhtä pakottava, kun se on joissain Euroopan maissa, esimerkiksi Tanskassa tai Hollannissa. Nuorten osaltahan tällä hetkellä tilanne on se, että nuorten työttömyys on selvässä laskussa ja näyttää jatkavan laskua edelleen, eli vähemmän ja vähemmän nuoria on työttömänä.

Herra puhemies! Ed. Zyskowiczille haluan todeta, että jos työtä tehdään, niin kyllä työstä pitää saada myöskin palkka. Jos ei siitä saa palkkaa, niin se on talkootyötä silloin, ja se on aivan eri asia. Myöskin nuorille pitää maksaa palkkaa, kun he ovat työssä. (Ed. Zyskowicz: Olen päinvastaista mieltä: jos rahaa saa, niin pitää jotain tehdä!) Pitää nähdä, että edelleenkin on 28 400 nuorta, alle 25-vuotiasta, työttömänä. Tämä on valtava määrä, ja te sanotte, että samoilla rahamäärillä toimitaan. Näyttää siltä, että nämä nuoret ovat jo eläkeiässä, ennen kuin he työllistyvät, jos tämä vauhti on tämmöistä, kun heitä työllistetään.

Tulkoon todetuksi, että yli kaksi vuotta työttömänä olleiden määrä on kasvanut. Heitä on 3 200 enemmän kuin viime vuonna, siis niitä, jotka ovat yli kaksi vuotta jo olleet työttömänä, eli yhteensä yli 17 000 ihmistä.

Elikkä pitkäaikaistyöttömyys ja nuorten työttömyys pahenevat.

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Nuorten työttömyys ei tällä hetkellä pahene; nuorten työllisyystilanne parantuu, ja nuorten työttömyys laskee. Nuorten työttömyysjaksoja olemme — hyvä kyllä — nimenomaan sen takia, että on ollut yhteistä poliittista tahtoa satsata nuorille kohdistettuihin toimenpiteisiin, onnistuneet vähentämään: olemme onnistuneet tarjoamaan nuorille opiskelupaikkoja, työharjoittelupaikkoja, palkkatuettuja työpaikkoja, kaikkia näitä. Eli kyllä se on yksiselitteistä, että nuorten työttömyys on laskussa.

Pitkäaikaistyöttömyyden osalta tarvitsemme vielä lisää töitä ja lisää toimenpiteitä sen eteen, että saisimme myös pitkäaikaistyöttömyyden kääntymään laskuun.

Arvoisa herra puhemies! "Edellisen laman virheitä ei pidä toistaa maksattamalla laman laskuja yhteiskunnan heikko-osaisilla", totesi edellinen pääministeri Vanhanen vuoden takaisessa budjettikeskustelussa. Nyt kuitenkin hallitus on toimimassa juuri siihen suuntaan: meillä on tänään eduskunnassa käsittelyssä nuoriin kohdistuva toimeentulotukilainsäädäntö, joka leikkaa alle 25-vuotiaitten nuorten toimeentulotukea. Meillä on suuri joukko nuoria, pitkäaikaistyöttömiä, jotka tarvitsisivat ennen kaikkea apua, tukea elämäntilanteeseensa, eivät raippaa, eivät rangaistusta. Eri asiantuntijat ovat sanoneet, että meillä on suuri joukko nuoria, jotka eivät saa mitään tukea yhteiskunnalta. Nyt hallitus on sanonut, että tämä on kannustin näille nuorille, että kannustetaan nuoria, kun heitä rangaistaan, että nuoret näkisivät, että heidän pitäisi myös itse toimia. Kysyisin nyt ministeri Risikolta:

Millä te perustelette tätä lainsäädäntöä? Mikä on se kannustin näille nuorille, jotka tarvitsisivat tukea yhteiskunnalta eivätkä raippaa?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Tämä esitys, mikä on ollut nyt täällä eduskunnassa käsiteltävänä, on Sata-komiteasta tullut esitys, (Ed. Arhinmäki: Soininvaaran esitys!) ja siellä on pitkään pohdittu sitä. — Soininvaara on ollut nimenomaan siinä jaostossa puheenjohtajana, ja olen tarkistanut sen Osmo Soininvaaralta. Hän on todellakin sitä mieltä, hän on tämän esityksensä takana. — Se on ollut yksimielinen esitys, ja siinä nimenomaan on lähtökohta se, että jos kieltäytyy toimenpiteistä, jos kieltäytyy koulutuksesta, niin sitten se vaikuttaa siihen toimeentulotukeen, ja siinä katsotaan se kannustin. Sitten pitää muistaa, että toimeentulolaissa on aina sellainen mahdollisuus, että ei ketään jätetä heitteille. Aivan varmasti sosiaalityöntekijät pystyvät arvioimaan sen, keneltä sitä tukea ei oteta. Kyllä tässä on tällainen turvaverkko rakennettu tähän lakiin. Te ette ole sitä lukeneet sieltä.

Arvoisa puhemies! Hallitus nimesi meriteollisuusalan kriisialaksi kokonaisuudessaan, ja se on tietysti hyvä päätös. Tuhansia telakkatyöntekijöitä on lomautettuna, ja sitä kautta, että tilauksia ei ole Turun telakalla, niitä ei ole juurikaan Helsingin telakalla — jonkun on verran Raumalla — nämä työttömät ajautuvat pitkäaikaistyöttömyyteen. Tämä koskee lisäksi tuhansia alihankintaketjussa olevia työntekijöitä ja laitetoimittajia jne. Kysyisin ministeri Pekkariselta:

Mitä tämän nimeämispäätöksen ohella konkreettisesti tapahtuu? Minkälaisia suunnitelmia on työllistämisen suhteen, kouluttamisen suhteen? Minkälaisia resursseja hallitus on suuntaamassa siihen, että tämä kriisialaksi nimeäminen ei jää vain nimeämiseksi ja tällaiseksi eleeksi?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Viime vuonna koko maailmassa telakka-alalla kysyntä supistui 90 prosenttia. Se oli romahdus koko maailmassa, ja se iski kovasti myöskin meillä. Mutta Suomessa on niin vahva osaaminen tällä toimialalla, että hallitus katsoo, että sitä ei saa päästää hajoamaan taivaan tuuliin. On pidettävä huolta siitä osaamisesta, siitä, että ne ihmiset työllistyvät nyt niille toimialoille, niihin yrityksiin, jotka voivat tarjota työtä tämän ylimenokauden ajan — osa niistä yrityksistä voi hankkia ihan pysyvänkin markkinasauman jostakin muualta. Tästä syystä toimet, jotka nyt tässä erityisaluemenettelyssä kohdennetaan tälle toimialalle, ovat toimia, joilla alan yrityksiä autetaan uuteen alkuun, uusille liiketoiminta-alueille, ja toisaalta toimia, joilla alan työvoimaa koulutetaan, kurssitetaan vastaamaan työllisyystarpeisiin, alalle, jolla työtä voi olla tarjolla. Minkä verran rahaa on käytettävissä? Ei ilman muuta kovin monta miljoonaa, vajaa 10 miljoonaa yhteensä. Mutta mikäli nämä hankkeet, valmistelut, etenevät hyvin, niin periaatteessa ne kykenevät käyttämään myöskin erilaisia rahoituslähteitä tehokkaasti.