Arvoisa puhemies! YK:n ilmastokokous on parhaillaan käynnissä Meksikon Cancunissa, ja vastaavasti kuukausi sitten pidettiin Japanin Nagoyassa luonnon monimuotoisuuden suojelua käsittelevä kokous. Me tarvitsemme kansainvälistä yhteistyötä, sillä näitä ilmasto- ja ympäristöongelmia emme pysty yksin ratkaisemaan. Vasta äskettäin valmistui arvio Suomen eläinten ja kasvien uhanalaisuudesta. Sen mukaan joka kymmenes lajimme on uhanalainen, ja luonnon köyhtyminen vain kiihtyy. Myös vieraslajit valtaavat elintilaa alkuperäislajeiltamme. Kysynkin ministeri Lehtomäeltä:

Miten eläinten ja kasvien häviäminen luonnostamme pysäytetään, ja miten Japanissa saavutettu yhteisymmärrys luonnon monimuotoisuuden vaalimiseksi laitetaan Suomessa käytäntöön?

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Kysyjä on oikeassa siinä, että eilen luovutettu Suomen eliölajien uhanalaisuusarviointi osoittaa sen, että meillä edelleen tämä monimuotoisuuden köyhtyminen jatkuu ja meidän täytyy pystyä vastaamaan siihen uusin ja tehostetuin toimenpitein. Yksi tärkeimmistä välineistä on tietysti perinteinen suojelu- ja siihen liittyvien alueiden lisääminen, ja tässä suhteessa on hyvin myönteistä, että tässäkin taloudellisessa tilanteessa luonnonsuojelualueiden hankintamäärärahat myös ensi vuodelle kasvavat edelleen. Eli me pystymme sitäkin kautta vastaamaan tähän haasteeseen. Myöskin keskeisellä sijalla on ylipäätään se, millä tavalla metsäluonnossa tehdään toimenpiteitä, joten tässä tarkoituksessa on tarpeen katsoa talousmetsienkin käsittelyä entistä enemmän myöskin uhanalaisuuden näkökulmasta.

Arvoisa puhemies! Cancunissa tavoitellaan nyt sopimusta, jolla pyritään pysäyttämään ilmastonmuutos. Kysymys on myös valtavista taloudellisista intresseistä. Siksi kysynkin teiltä, ministeri Lehtomäki:

Kuten hyvin tiedätte, ilmastoneuvotteluissa kriittinen kysymys Suomelle on, miten metsien käyttö arvioidaan hiilitaselaskelmissa ja mitkä ovat laskelmien vertailuvuodet. Miten te realistisesti näette, saavutetaanko ilmastoneuvotteluissa sellainen tulos metsänielujen laskentamenetelmästä, joka ei rankaise Suomea metsien hyvästä hoidosta?

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! On vaikea vielä ennakoida, missä vaiheessa lopulliset ratkaisut tästä nielujen laskentakaavastakin sitten syntyvät, koska kysymys on ennen kaikkea Kioton pöytäkirjaan liittyvien maiden, joilla on sitova päästövähennysvelvoite, nielulaskennasta ja siitä, miten se otetaan täällä päästöjen kompensoinnissa huomioon. On kuitenkin tärkeää, ja sitä me olemme pitäneet yllä, että on huomioitava tässä ensinnäkin pitkäjänteinen kestävä metsäpolitiikka, jonka harjoittamisesta Suomi on yksi hyvä esimerkki, ja pyrittävä luomaan sitten mahdollinen laskentatapa sillä tavalla, että se antaa mahdollisuuden myös kestävään uusiutuvan energian hyödyntämiseen, joka on meille kansallisesti erittäin tärkeää. Kansainvälisissä neuvotteluissa kompromissi on lähestynyt sellaista näkökantaa, joka ei ole meidän kannaltamme mitenkään fataalisen paha, mutta ei täsmälleen sekään, mitä Suomi on tässä hakenut.