Arvoisa puhemies! Ryhmässämme vieraili äsken kolme viisasta miestä. He eivät puhuneet omista eläke-eduistaan, vaan niiden pienituloisten eläkeläisten puolesta, joiden ostovoima heikkenee taitetun indeksin vuoksi joka vuosi.

He esittivät vakuuttavalla tavalla tilastoja, jotka näyttävät, että työeläkeyhtiöt kasvattavat rahastojaan taitetun indeksin kustannuksella. He näyttivät työeläkemenoista ja maksutuloista sen, että ne ovat vuosittain tasapainossa. Eläkkeitä maksetaan vuosittain hiukan alle 20 miljardia ja saman verran, 20 miljardia, työeläkerahastoihin kertyy vuosittain työeläkemaksuista. Tämän lisäksi työeläkeyhtiöillä on työeläkevaroja liki 130 miljardia euroa, jotka tuottavat keskimäärin 5 miljardia euroa tuloa joka vuosi. Noiden kolmen viisaan miehen kysymys kuului, miksi eläkeläisten maksamia rahoja ei anneta heille takaisin heidän elinaikanaan. Haluankin kysyä ministeri Rehulalta:

Eivätkö työeläkemaksut kuulu maksajilleen perustuslain omaisuudensuojankin mukaisesti? Kysyn vielä: Oletteko te tavannut näitä kolmea viisasta miestä?

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula

Arvoisa herra puhemies! Ensimmäiseen kysymykseen vastaus. Meidän eläkejärjestelmämme perustuu kahteen pilariin tai kahteen peruskiveen. Meillä on sekä jakojärjestelmä että rahastoiva järjestelmä, ja niin tämän päivän eläkeläisten kuin tulevien eläkeläisten kannattaisi olla ihan, en nyt voi sanoa tyytyväisiä, mutta ainakin suhtautua luottavaisesti tulevaisuuteen sen vuoksi, että me olemme varautuneet siihen tulevaisuuteen, jonka myös pystyy osoittamaan kuvalla, jossa meillä eläkkeen maksajien määrä olennaisesti pienenee siihen nähden, mitä me joudumme maksamaan eläkkeitä ulos. Meillä on malli, josta moni muu esimerkiksi eurooppalainen maa saisi ottaa mallia.

Toisekseen olen nähnyt nämä kuvat. En ole näitä kolmea miestä nähnyt, mutta heidän perusväittämänsä siitä, että olisi jossakin jotakin rahaa, joka kuuluisi eläkeläisille tänään, tässä ja nyt, joka voitaisiin noin vain maksaa pois, tarkoittaisi sitä, että me murtaisimme tämän meidän perusajattelumallimme siitä, että meillä on sekä rahastoiva järjestelmä — keräämme rahaa tulevaa varten — ja se, että tämä nykymalli pohjautuu jakojärjestelmään siltä osaltaan, että sitten kun nuo rahastot alkavat sulaa, (Puhemies: Nyt on lisäkysymysten aika!) niin on rahaa käytettävissä.

Arvoisa puhemies! Jos ajattelee, että jos ihminen vie rahaa pankkiin olettaen, että hän saa sen sitten jossain vaiheessa elämässään jopa korkojen kanssa takaisin, niin tässä asiassa nämä kolme viisasta miestä sanoivat, että he kokevat niin, että he eivät elinaikanaan tule saamaan noita rahojaan takaisin. Siitä, mitä he ovat maksaneet eläkemaksuja, taitettu indeksi vie heiltä osan, elikkä he eivät tule saamaan elinaikanaan sitä rahaa takaisin.

He esittivät myös hyvin vakuuttavasti sen, että vaikka meillä olisi 10 prosenttia vähemmän työvoimaa 5 vuoden päästä tai 10 vuoden päästä ja 10 prosenttia enemmän eläkeläisiä, silti tuolla 5 miljardin tuotolla niistä 130 miljardista, mitä meillä on eläkeyhtiöissä, pitäisi saada maksettua eläkkeet, ja nuo 130 miljardia eivät näissä työeläkeyhtiöissä häviä mihinkään. Ne säilyvät siellä pesämunana. Eli sitä taustaa vasten (Puhemies: Ministeri vastannee!) toivon, että selvitätte tämän asian.

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula

Arvoisa puhemies! Meidän eläkejärjestelmämme on eläkevakuuttamista. Silloin, kun vakuutetaan, kysymys on siitä, että me yhteisvastuullisesti varaudumme tulevaisuuteen. Se, miten se huomioi yksilön, yhden yksittäisen ihmisen tulevaisuuden, tulevan eliniän, se ei välttämättä yksi yhteen kohtaa.

Meillä on yksi maailman maa, joka päätti omassa parlamentissaan maksaa eläkkeet sinä päivänä pois, kun ihminen jää eläkkeelle, ja siitä vasta seurasi kaaos. Pystyttiin siis laskemaan se, että tietyllä elinajanodotteella maksettiin koko eläke pois. En ainakaan henkilökohtaisesti kannata tämän kaltaista järjestelmää. Meidän eläkevakuutuksemme turvaa eläkkeet, eläkkeiden ostovoiman, ja jos siinä on korjattavaa, tehtäköön. Meillä on parastaikaa työ menossa yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa siitä, miten rahoitus ja eläkkeiden maksut voidaan jatkossa mahdollisuuksien mukaan ja hyvin turvata.