Jari Leppä /kesk(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Näiden kolmen metsäisen asian osalta voi sanoa, että aika tuhti metsäpaketti on nyt sitten ensimmäisessä käsittelyssä. Kiitokset jo tässä vaiheessa niin ministerille, ministeriölle kuin lausuntovaliokunnille kuin myöskin meidän valiokunnallemme hyvästä, ripeästä ja myös perusteellisesta työstä näiden lakien osalta.

Yleisesti voi todeta, kun on kysymyksessä metsälaki, metsänhoitoyhdistyslaki ja metsätuholaki: Metsälaki on tavallaan metsien ja metsätalouden perustuslaki, jossa Suomi on aina ollut edelläkävijämaa maailmassa, ja niin se on myöskin sitä tämän uudistuksen jälkeen. Metsänhoitoyhdistyslaki on metsänomistajien yhteenliittymän ja yhteistyön, neuvonnan osalta erittäin merkittävä. Sillä on ollut erittäin merkittävä rooli suomalaisessa metsätaloudessa ja suomalaisen metsän kautta tapahtuvan hyvinvoinnin kehittymisessä. Metsätuholaki on erittäin tärkeä päivittää myöskin siksi, että ilmasto-olosuhteet, olosuhteet ylipäänsä ovat muuttuneet ja muuttumassa, ja siksi on tärkeää tehdä sellaista lainsäädäntötyötä, jolla me metsien terveydentilaa mahdollisimman hyvin pystymme pitämään hyvänä ja estämään laajemmat metsätuhot.

Puhemies! Muutama sana kaikista näistä lakipaketeista. Aloitetaan metsälaista.

Metsälakiin esitetään merkittäviä muutoksia metsätalouden sekä puuta käyttävän teollisuuden toimintaedellytysten edistämiseksi, maanomistajien omaisuudensuojan parantamiseksi, metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja metsälain valvonnan tehostamiseksi, elikkä on erittäin monta tavoitetta. Lisäksi esityksessä ehdotetaan puunkorjuuta koskevia säädöksiä tarkennettavaksi eri-ikäisten metsänkasvatusten vaatimien edellytysten huomioon ottamiseksi. Lakiin tuodaan enemmän mahdollisuuksia metsänomistajille metsiensä käsittelyyn ja mahdollistetaan myöskin kerroksittainen eri-ikäiskasvatus, jatkuva kasvatus, peitteinen metsätalous, minä nyt sitten halutaankaan nimittää, tämän tyyppiset korjuumenetelmät, metsienkäsittelymenetelmät tämän lain myötä. Samalla, kun annetaan lisää mahdollisuuksia, samalla myös tietenkin sitten vastuuta näiden asioiden oikeellisuudesta ja oikein hoitamisesta metsänomistajille tulee, se on aivan päivänselvä asia, elikkä sekä vapaudet että vastuut kulkevat tässä lakiesityksessä käsi kädessä.

Ehdotetut säännökset siis sisältävät muutoksia metsänkasvatusmenetelmiin ja lisäävät uusia elinympäristöjä erityisen tärkeiden elinympäristöjen luetteloon. Valiokunta pitää välttämättömänä, että metsälain muutoksista ja näistä äsken mainituista ja kuvatuista asioista tiedotetaan tehokkaasti ja järjestetään kattavasti koulutusta ja neuvontaa. Lisäksi lain vaikutuksia tulee seurata tarkoin ja lain toimivuutta pitää arvioida, jotta nähdään, mitä se käytännön tasolla tarkoittaa.

Valiokunta on kaikkien näiden kolmen lain osalta lähtenyt liikkeelle siitä isosta periaatteesta, että pyrimme myös mahdollisimman tarkasti katsomaan, mitä se lainsäädäntö siellä käytännön tasolla tarkoittaa, minkälaisia toimenpiteitä sinne vaaditaan ja edellytetään, että ne ovat myös siellä metsässä mahdollisia toteuttaa. Siksi tuo lainsäädännön peruste ei voi kovin pienipiirteinen olla, muuten sen ei ole mahdollista toteutua.

Puhemies! Muutos, jota metsälakiin valiokunta ehdottaa hallituksen esitykseen nähden, on se, että uudistamisvelvoitteen täyttävältä taimikolta vaadittava taimien keskipituus on hallituksen esityksessä 0,4 metriä, ja valiokunta ehdottaa kyseisen säännöksen muuttamista niin, että vaadittava taimien keskipituus olisi 0,5 metriä elikkä puoli metriä. Lisäksi valiokunta edellyttää sen varmistamista alempiasteisilla säädöksillä, etteivät vesat ja siemensyntyiset lehtipuut tavoita havupuuvaltaisilla taimikoilla, muun muassa kuusitaimikoilla, istutustaimien keskipituutta. Tästä on myöskin valiokunnan lausumaehdotus. Eli aivan erityistä huomiota kiinnitetään taimikoiden hyvään kuntoon, hyvään tilaan. Me tiedämme sen, että tällä hetkellä taimikoiden kunto ei Suomessa ole sellainen kuin sen pitäisi olla. Siksi on oleellista ja tärkeää kiinnittää tähän asiaan huomiota. Samalla valiokunta kiinnittää myöskin huomiota oikea-aikaisten harvennusten tekemiseen niin, että metsien kunto myöskin tältä osin säilyy.

Tuossa jo totesin, että näitä elintärkeitä elinympäristöitä tulee nyt sitten tämän ehdotuksen myötä lisää, ja siitä johtuu 10 §, jossa määritellään käyttörajoitukset ja niiden aiheuttama taloudellinen menetys. Kun hallituksen ehdotuksessa oli, että tuo käsittelyalue ja käsittelymäärä olisi markkinakelpoisen puuston arvosta 4 prosenttia tai alle 4 000 euroa, niin valiokunta ehdottaa, että tämä euromäärä laskettaisiin 3 000 euroon.

Metsälain osalta näitä muita yksityiskohtaisia lakimuutoksia täällä tulee siis 8 §:ään ja tuohon äsken mainittuun 10 §:ään ja myöskin 14 §:ään, jossa selvyyden vuoksi halutaan erottaa nuo momentit toisistaan niin, että myöskin ne tulkintamahdollisuudet olisivat mahdollisimman johdonmukaisia ja selkeitä, ja sen lisäksi sinne esitetään noiden sähkölinjojen lisäksi myöskin huomiota kiinnitettäväksi junaratojen reunusmet-sien hoitoon. Tänne tulee myöskin viittaukset metsätuhojen torjunnasta annettavaan lakiin ja näiden pykälien selkeyttämiseen.

Samalla valiokunta myöskin kävi lävitse Suomen kasvuolosuhteita metsienkin osalta, joista tiedämme, että ne merkittävästi vaihtelevat etelän reheviltä mailta hyvin karuihin pohjoisen alueisiin. Valiokunnan yhtenäinen mielipide oli se, että tältä osin pitää alempiasteisilla säädöksillä ja määräyksillä ja käytännön toimenpiteillä ottaa huomioon ne eroavaisuudet, joita maassa on, jotta siitä saadaan myöskin käytännön tasolla toimiva kokonaisuus.

Puhemies! Täällä on kaksi lausumaehdotusta. Aloitetaan ensimmäisestä tietenkin, ja ensimmäinen kuuluu, että "eduskunta edellyttää varmistamista lakia alemman tason säädöksellä, et-teivät vesat ja siemensyntyiset lehtipuut tavoita havupuuvaltaisilla taimikoilla, muun muassa kuusitaimikoilla, istutustaimien keskipituutta", elikkä tämä taimikoiden osalta. Toinen on se, että "eduskunta edellyttää, että selvitetään vaikutukset siirtymisestä lain 11 §:n mukaisten, maanomistajalle taikka hallintaoikeuden tai muun sellaisen erityisen oikeuden haltijalle aiheutuvien taloudellisten menetysten arvioinnissa kuntakohtaisesta tarkastelusta metsälökohtaiseen tarkasteluun". Tämä tarkoittaa sitä, että tämän lakiesityksen mukaan, kun sekä elintärkeät elinympäristöt lisääntyvät että siirrytään kuntakohtaisesta tarkastelusta metsälökohtaiseen tarkasteluun, siinä tulee kahta kautta tiukennuksia, jolloin tämän seuranta on erittäin tärkeää. Vaikka valiokunta esittääkin tuota korvausrajaa laskettavaksi 3 000 euroon, on tärkeää edelleen seurata tarkasti sen toimivuutta. Tähän sisältyy, puhemies, myöskin yksi pykälävastalause, joka esitellään myöhemmin, ja pykälävastalause koskettaa 10 ja 11 §:iä.

Sitten, puhemies, muutama sana metsänhoitoyhdistyslaista, johon myös valiokunta on muutaman muutoksen tehnyt.

Lähtökohta on tietysti se, että metsänhoitoyhdistysten tekemälle arvokkaalle työlle halutaan jatkoa uudenlaisessa toimintaympäristössä. Se uudenlaisen toimintaympäristön suurin muutos on se, että pakollinen metsänhoitomaksu poistuu ja tilalle tulee vapaaehtoinen jäsenmaksu, ja myös toista kautta niin, että metsänhoitoyhdistyksen toimintavapauksia ja toimintamahdollisuuksia tämän myötä myöskin sitten lavennetaan, ja nämä yhdessä tuovat sitten mukanaan sen nykyiseen toimintamalliin ja toiminta-aikaan sopivan toimintatavan.

Kaksi muutosta on tehty. Toinen on se, että 6 §:ään on kohdan "yhteismetsän osakas voidaan hyväksyä yhdistyksen jäseneksi" valiokunta esittänyt lisäyksenä. Myöskin 15 §:ää, jossa puhutaan päätöksenteosta metsänhoitoyhdistyksessä, on hieman selkiytetty ja myöskin voimaantulosäännökseen on lisätty sellainen teksti, jossa edellytetään, että "metsänhoitoyhdistysten valtuuston vaaleissa valtuutetut valitaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 15 §:n 1 momentin mukaisesti postin välityksellä", mikä tarkoittaa sitä, että ensimmäinen vaali suoritetaan postivaalina ja sen jälkeen metsänhoitoyhdistykset itsenäisesti päättävät, mikä on se vaa-lien suorittamistapa.

Puhemies! Yksi poistoesitys täällä on myöskin perustelutekstistä, ja se on se, että kun siellä hallitus esitti, että 5 vuoden kuluttua tätä lakia tarkistetaan, sen valiokunta yksimielisesti esittää poistettavaksi sieltä, mikä tarkoittaa taas sitä, että tällä halutaan osoittaa sitä, että laki on pysyvä, toistaiseksi voimassa oleva laki ilman mitään reunaehtoja. Tämä nähdään erityisesti metsänhoitoyhdistysten työntekijöiden, miksei totta kai myös metsänomistajien, kannalta oleelliseksi asiaksi, niin että voidaan olla varmoja, mitenkä eteenpäin mennään, koska kysymys on pitkäjänteisestä alasta.

Puhemies! Muutama sana vielä metsätuholaista.

Metsätuholain osalta se pääsääntö on se, niin kuin tuossa alussa totesin, että ne muutokset, joita meidän ympärillämme on tapahtunut, pitää nyt päivittää myöskin metsätuholakiin, ja valiokunnan mielestä jo hallituksen esityksessä ne olivat hyvin tuotuna esille. Siellä on tiukennuksia siihen, mitä tapahtuu ja millä tavalla hakatun puun varastointia ja sen pois kuljettamista pitää hoitaa, ja se on erittäin tervetullut uudistus. Vieläkin me jäämme huomattavasti paljon tässä tiukkuudessa Ruotsia jälkeen, jossa nämä raja-arvot ovat merkittävästi vieläkin alhaisempia.

Tähän lakiin valiokunta esittää myöskin kolmea muutosta, kolmeen pykälään muutosta: 8 §:n osalta varastoterminaalien osalta halutaan tarkentaa sitä käsittelyä ja menettelytapaa, 9 §:n osalta puhutaan laajojen metsätuhojen torjunnasta ja siitä, millä tavoin ja minkä suuruisia määriä ja missä ajassa nuo ilmoitukset on tehtävä noista tuhoalueista, että siellä varmasti säilyy riittävä ripeys näissä hallinnollisissa päätöksissä, jotta vältytään laajemmilta, isommilta tuhoilta. Sitten 25 §:ssä, "Metsätuhojen torjunnasta annetun lain säännösten rikkominen", valiokunta katsoo, että ehdotetussa 25 §:ssä olisi perustellumpaa sitoa rangaistavuus tahallisuuteen tai törkeään huolimattomuuteen samalla tavoin kuin metsälakia koskevassa lakiesityksessäkin on.

Metsälainsäädännön yhdenmukaisuuden takia sekä metsätuholain että metsälain rangaistussäännöksissä tulisi edellyttää samantasoista syyksiluettavuuden astetta, elikkä tässäkin on se johdonmukaisuus, että aina tiedetään kaikilta osin ja toimijoiden taholla, mitä seuraa mistäkin. Siksi on hyvä valiokunnan mielestä, että ne ovat yhteneväiset kaikkien näiden kolmen lain osalta.

Janne Sankelo /kok:

Arvoisa puhemies! Metsälaki on keskeinen väline Suomen metsien tulevaisuuden kannalta. Lähetekeskustelun evästykset ovat muovaantuneet mietinnöksi. Pintaan nousivat valiokunnassa hyvin odotetut asiat. Metsälain uudistamisen tarpeellisuudesta on ollut laaja poliittinen yhteisymmärrys, ja keskustelut ovat liittyneet enemmän yksityiskohtiin.

Kokoomuksen tavoitteena on mahdollistaa metsäelinkeinon kehittäminen tulevaisuudessa ja parantaa metsänomistajan päätäntävaltaa omaisuutensa käytöstä. Tavoitteet ovat täyttyneet lakiesityksessä ja nyt mietinnössä hyvin. Metsälaki tuo lisää vapauksia metsänomistajalle, mutta myös vastuuta. Metsänhoidollisiin tavoitteisiin on uudenlaisia työkaluja tarjolla. Metsänomistajan tavoitteet omaisuudelleen ovat erilaisia. Uusi laki huomioi mielestäni hyvin ajan henkeä.

Paineet metsien suojelun suuntaan ovat olleet metsälain uudistamisessa suuret. On syytä korostaa sitä, että metsälain tehtävä on huolehtia talousmetsien kestävyydestä. Haluamme olla edistämässä kannattavaa metsätalousyrittäjyyttä. On hyvä muistaa, että metsänomistajat ottavat huomioon monimuotoisuuden jokaisessa metsässä tehdyssä toimenpiteessä.

Työtä metsien parissa riittää jatkossakin. Mielestäni olisi koko yhteiskunnan etu, jos järkevällä sukupolvenvaihdosten huojennuksella metsät saataisiin nopeammin seuraavalle sukupolvelle. Metsänomistuksen pirstaloituminen on estettävä. Lisäksi olisi syytä pohtia, onko oikein, että metsätalousyrittäjyyttä verotetaan ankarammin kuin monia muita yritysmuotoja. Lisäksi on syytä muistaa, että kokoomus on järjestelmällisesti todennut, ettei metsätalousyrittäjyyden edellytyksiä saa heikentää metsämaan kiinteistöverolla.

Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietinnöstä nostan esille muutaman asian. Talousvaliokunnan tavoin huomioimme uuden sääntelyn soveltamisen vaikutukset metsän käyttöön vakuutena tulevaisuudessa. Järeys- ja ikäkriteerien poistaminen saattaa heikentää metsäomaisuuden vakuusarvoa. Asiaa on tarkkaan seurattava. Hyvin talousasiansa hoitanut ei saa jäädä vakuusvajeeseen uusien tulkintojen johdosta.

Metsälain 10 §:ssä kohdelistaan on lisätty joitakin korpityyppejä ja letot Lapissa. Mietinnössä todetaan, että kohteiden tunnistaminen ei ole aina helppoa ja niiden rajaus on käytännössä usein vaikeaa. Tämä näkökulma on syytä ottaa huomioon lain soveltamisessa. Pykälän kohteiden käyttörajoitusten aiheuttama taloudellinen menetys herätti valiokunnassa huomiota, ja päädyimme pudottamaan raja-arvoa 4 000:sta 3 000 euroon, niin kuin valiokunnan puheenjohtaja tuossa esitteli. Muutoksesta hyötyvät erityisesti pienmetsänomistajat.

Mhy-laista toteaisin tässä vaiheessa sen verran, että on juuri niin kuin valiokunnan puheenjohtaja totesi, että yleisperustelujen tulkinta lain määräaikaisuudesta oli sen verran ristiriitainen, että valiokunta käytti tässä valtaansa mielestäni oikein ja poisti tämän kysymysmerkin ilmasta. Mhy-laki on hyvä laki. Se uudistaa sektorin ja antaa mahdollisuuksia laajalle palvelujen tuottamiselle ja kilpailulle. Tältä osin on mielestäni tärkeää, että kaikki ne, joita asia koskee, eivät joudu tilanteeseen, että jäisi epäilys, että kyseessä on jollakin tavalla määräaikainen laki.

Arto  Pirttilahti  /kesk:

Arvoisa puhemies! Silloin pitää kiittää, kun on kiitoksen paikka. Pitää ministeriä ja ministerin esikuntaa kiittää tästä valmistelusta ja yhtä lailla meidän maa- ja metsätalousvaliokuntaa. Hyvä valmistelupohja ja mietintö on saatu aikaiseksi. Metsälain osalta varmaan tämmöinen vuosikymmenien oppiriita saadaan nyt vihdoin johonkin pulkkaan. Minä itse olin oppilaitoksessa 80-luvulla. Siellä pohdittiin, tehdäänkö avohakkuita vai saako metsää harsia ja mitä sille tehdään, ja professorit silloin kiistelivät asiasta hyvinkin voimakkaasti, ja toivottavasti tällä saadaan nyt vapauksia mutta myös tulee vastuuta metsänomistajille.

Tässä laissa on hyvä puoli myös se, että toivottavasti me saamme ne metsänomistajat, jotka ovat hieman erkaantuneet tästä metsätaloudellisesta suuntauksesta, toiminnasta, asettavat sille muitakin arvoja, enemmän mukaan myös metsätaloudelliselle puolelle eli sinne katsomaan, miten metsä kasvaa ja miten sitä tulee hoitaa ja sitä ylläpitää. Kuten noissa tausta-aineistoissa on, niin meillä on aika iso osa suomalaisista metsistä, mitä ei ole hoidettu kunnolla, ja ne ovat päässeet niin sanotusti rämettymään. Ehkä syynä on juuri tämä metsien pirstaloituminen ja tiedonkulun heikkeneminen. Ei enää vaari anna kirvestä käteen ja mennä yhdessä katsomaan, mitä puita poistetaan.

Näen, että tässä metsälaissa on hyviä näkökulmia, mutta aina täällä semmoinen pieni vihreä peikko pyörii, ja varsinkin peikkona ovat nämä, sanotaan, elintärkeisiin elinympäristöihin liittyvät asiat, Natura-asiat. Yhtä lailla EU tuo meille lisää luonnonsuojelupaineita. Metsiin kohdistuu vielä enemmän sitten meidän lainsäädännöllisiä paineita, joita EU tuo omalla regulaatiollaan. Monellakin tapaa puhutaan energian kestävyysdirektiivistä ja monesta muusta asiasta.

Elintärkeitten elinympäristöjen osalta tätä omavastuuosuutta, mitä täällä on esitetty, tällaistahan ei niin sanotusti Ruotsinmaalla ole, ja me olemme esittäneet mietinnön osalta nyt 3 000:ta. Kannatan myöhemmin esitettävää vastalauseen mukaista 500:aa euroa, eli kyllähän tämäkin pienille metsänomistajille on aika iso raha. Tällä hetkellä, kun metsäkauppaa tekee, niin siitä ei kovin paljon käteen jää, joten siinä mielessä näkisin, että tämä olisi alempi.

Myös tässä elintärkeitten elinympäristöjen niin sanottujen helma-alueiden asiassa niin Naturassa kuin monessa muussakin näkisin, että on tärkeää, millä tapaa sitten tämä valvonta ja toiminta toimivat, että nämä eivät sitten laajene erilaisien toimintojen kautta niin sanotusti tavallisen metsätalouden puolelle. Näitä helma-alueita on muun muassa Naturassa erilaisiakin, sanotaan, esteitä tulee, tai ainakin viranomaiset aina viittaavat siihen, kun se alue on niin likellä, tai sitten sitä levitetään. Näihin täytyisi aika tarkat rajat saada ja myös viranomaisten pysyä niissä raameissaan, etteivät sitten näitä niin sanottuja helma-alueita enää levittele.

Tässä tulevassakin lainsäädännössä meillä on lisäksi vielä uhkia muun muassa näitten metsien käytön osalta. Mikä se metsästys tulee siellä olemaan esimerkiksi Natura-alueella tai valtion alueilla? Näin näitä vihreitä peikkoja tulee lisää, mutta toivottavasti nämä saadaan tulevassa luonnonsuojelulaissa ja muussa järjestykseen, että siellä metsässä voivat jatkossakin säilyä meidän harrastukset, kuten metsästys, linnustus ja marjastus ja näin poispäin.

Tämä uusi laki vaatii koulutusta, ja koulutusorganisaatioina meillä vahvasti ovat olleet taustalla metsänhoitoyhdistykset. Tästä, arvoisa puheenjohtaja, sulavasti voi mennäkin seuraavaan lainsäädäntöön, eli kohtuullisen hyvä lakipohja tuli metsänhoitoyhdistyslaista kanssa. Tämä luo uusia haasteita metsänhoitoyhdistyksille. Metsänhoitoyhdistysten täytyy nyt markkinoida, enemmän vielä aktivoitua ja hakea itselleen vapaaehtoisen maksun suorittavia metsänomistajia. Se tarkoittaa määrätynlaista brändiä. Se tarkoittaa metsänhoitoyhdistysten vielä tarkempaa tuotteistusta juurikin myös niille toimialoille, mitä perinteisesti metsänhoitoyhdistyksillä ei aikaisemmin ole. Puhun esimerkki näistä vihreistä arvoista ja muusta. Nämä pitää myös metsänhoitoyhdistysten vahvasti hanskata ja tuoda myös ne kaupunkimetsänomistajat sinne luokse myös näillä arvoilla. Tarkoitan näitä.

Tässä on hyvä asia mietinnössä, että tämä viisivuotistarkastelu lähtee pois ja tämä on pysyvä laki. Näen sen ihan hienona asiana, ja tästä on tullut paljon puheenvuoroja itsellänikin, minkä takia pidetään metsänhoitoyhdistyksiä löyhässä hirressä. Arvostan ja on hienoa, että me eduskuntana arvostamme metsänhoitoyhdistysten työtä ja annamme heille tämän pysyvän lakiasian.

Arvoisa puhemies! Toivon menestystä metsänhoitoyhdistyksille edelleenkin ja toivon, että tämä metsälaki saa semmoisen arvoisensa kohtelun.

Thomas Blomqvist /r:

Ärade herr talman! Skogen är utan tvekan en av de viktigaste resurserna vi har i Finland. Skogen betyder exportvara för oss, den utgör en femtedel av Finlands export och står för nästan en lika stor del av arbetskraften inom industrin. Det är därför ytterst viktigt att vi i politiken främjar ett hållbart och långsiktigt skogsbruk, inte bara ur skogsbrukets synvinkel och skogsägarnas synvinkel utan även av nationalekonomiska skäl.

Finland har ett starkt kunnande inom skogsbruket. Skogsindustrin genomgår ändå som bäst en förändringsfas. Förutsättningarna för cellulosaindustrin är goda medan den mer traditionella tillverkningen av papper på grund av den teknologiska utvecklingen blir allt mindre. Men också i framtiden kommer skogsbruket att vara viktigt, och här finns också möjligheter att utveckla bioenergisektorn.

Herra puhemies! Mielestäni on ilahduttavaa, että metsien ekologinen tila on kohentunut. Siitä on kiittäminen niitä talousmetsissä tehtyjä toimenpiteitä, jotka ovat johtaneet siihen, että metsien suojelupinta-alat ovat kolminkertaistuneet siihen verrattuna, mitä ne olivat 35 vuotta sitten. Haluan tässä yhteydessä kuitenkin muistuttaa siitä, että metsälain tarkoitus on nimenomaan talousmetsien kestävä hoitaminen. Jotta metsäta-loutta voidaan kehittää ja jotta vihreän kullan tarjoamaa potentiaalia voidaan hyödyntää, on tärkeää, että metsien käyttö taloudellisen hyödyn saamiseksi hyväksytään. Kestävällä tavalla hoidetut metsät tarjoavat vankan pohjan tulevaisuuden vahvalle biotaloudelle, joka puolestaan voi lisätä vaurautta ja luoda taloudellista kasvua. Tältä osin tämä uusi metsälaki luo hyvät edellytykset tällaiselle kehitykselle.

En viktig fråga i utskottsbehandlingen var avgränsningen av särskilt viktiga livsmiljöer. Här föreslås nu att nya biotoper tas med och definitionen av vad som är ett särskilt viktigt område måste vara klar och tydlig. Den nya skogslagen är en klar förbättring till det tidigare, men det kommer också i fortsättningen att finnas utmaningar i att avgränsa de här områdena, och det här har utskottet fäst uppmärksamhet vid. För att de här områdena inte ska bli ett hinder för ett hållbart skogsbruk är det viktigt att man har klara och ändamålsenliga anvisningar för hur man korrekt identifierar och avgränsar områdena.

Herra puhemies! Koska hallituksen esityksen mukaan arvokkaiden metsäympäristöjen suojelu johtaa taloudellisiin menetyksiin, voidaan hakea poikkeuslupaa, jotta metsänomistajan kokema menetys olisi pienempi. Hallituksen ehdotuksessa tällaisen poikkeusluvan raja oli 4 000 euroa. Valiokunta tuli siihen tulokseen, että se oli liian korkea ja se alennettiin 3 000 euroon, mikä on hyvä asia. Lausumassa valiokunta myös painottaa sitä, että metsänomistajien kokemaa taloudellista menetystä seurataan ja arvioidaan, onko syytä lakia muuttaa.

Herr talman! Regeringens förslag till skogslag ökar skogsägarnas valfrihet och ansvar. Genom att erbjuda ett större urval av olika former för skogsbruk kan man samordna skogsägarnas mål bättre än vad man kan i dag. Skogsvårdens möjligheter kommer bättre att svara mot skogs-ägarnas behov, och då kan man förvänta sig att den aktiva användningen av skogarna också ökar. I den nya skogslagen är det viktigt att vi, trots en större frihet för skogsägarna att avverka och sköta sin skog som han eller hon vill, inte glömmer bort de rent skogsbruksmässiga synpunkterna.

Herra puhemies! Vielä muutama sana metsänhoitoyhdistyslaista. Hallituksen metsälakiesityksen ohella käsiteltiin koko syksyn ajan valiokunnassa tätä lakia metsänhoitoyhdistyksistä. Uuden ehdotuksen mukaan metsänhoitoyhdistykset voivat myös jatkossa harjoittaa taloudellista toimintaa kuten myös tänä päivänä. Eroavaisuutena nykyiseen tulee olemaan se, että uuden lainsäädännön kautta niillä on sama kilpailutilanne kuin muilla samojen palvelujen tuottajilla. Tämä tarjoaa myös yhdistyksille mahdollisuudet kehittää palveluitaan.

Herr talman! Enligt propositionen kommer regeringen att följa upp vilken påverkan ändringarna har på serviceproducenternas verksamhet och på hur kravet på konkurrensneutralitet uppfylls. Det är viktigt att lagen följs upp, men jag har i likhet med utskottet svårt att förstå den tanke som fanns i regeringens ursprungliga förslag om en behovsprövning och att lagen kanske skulle vara tillfällig. Därför är det mycket viktigt att utskottet nu har stannat för det att lagen ska gälla tills vidare som alla andra lagar. Men naturligtvis ska också den här lagen följas upp och det ska ses hur den påverkar verksamheten på fältet.

Det faktum som ändå inte ändras är det att skogsvårdsföreningarna i framtiden också kommer att ha en viktig roll som intressebevakare och stöd för skogsägarna. Föreningarna har genom ett långvarigt arbete kunnat skapa en verksamhet som skogsägare är beroende av och vill ha, och verksamheten är i dag en förutsättning för god skogsvård, störningsfri virkeshandel och kontinuerlig tillgång på virke.

Därför är det viktigt, herr talman, inte bara ur föreningarnas synvinkel utan även här ur ett nationalekonomiskt perspektiv att man, när man nu gör de här förändringarna, kan sköta övergången till det nya systemet på ett lugnt och behärskat sätt utan att virkeshandeln eller serviceutbudet störs.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Meillä on käsittelyssä nytten todella suuri metsälakipaketti. Me elämme metsästä, ja metsä on myös tulevaisuutemme. Metsä on ollut aina isännän tuki, johon on menty hyvänä päivänä tulevaisuutta rakentamaan, ja huonona päivänä, kun rahat on loppu ja kaikki, sinne on sitten menty hakemaan sitä tukea ja turvaa.

Meillä on siis käsittelyssä paketti, josta voitaisiin keskustella vaikka kuinka paljon, mutta nyt sitten meillä on valiokunnissa käsitelty tämä asia. Itse ympäristövaliokunnassa olleena sain kuulla hyvin paljon asiantuntijoita tämän metsälain osalta ja metsätuholain kohdalta. Lähes kaikki mielipiteet olivat näiltä asiantuntijoilta sellaisia, että lakiuudistusta tarvitaan, että on aika tehdä muutoksia. Tällä metsälakipakettikokonaisuudella avaamme metsän käsittelyn, uudistuksen ja metsänomistajan vastuun. Toivottavasti aika on nytten valmis näin laajaan uudistukseen. Aika näyttää sitten, mitä kaikkea tämä tuo tullessaan.

Kuten edustaja Leppä tuossa omassa puheenvuorossaan sanoi, niin eri puolilla Suomea olosuhteet ovat erilaiset. Itse lappilaisena metsäalan toimijana ja ihmisenä olin erityisen huolissani muutamasta kohdasta, ja valiokunnassa on tämä kuulemma huomioitu, ja näissä puheissa on matkassa ja esityksissä on matkassa se, että nämä pohjoisen olosuhteet huomioidaan, että ne voidaan alemmanasteisin säädöksin sitten kirjata tarkemmin.

Metsälaissa on esimerkiksi kyse metsän uudistamistoimenpiteistä, jotka tulee tehdä kolmen vuoden kuluessa. Lapin ja muittenkin tiettyjen pohjoisten alueitten olosuhteet ovat sellaiset, että metsän uudistaminen sitten, kun hakkuu on loppuun suoritettu, ei aina onnistu kolmessa vuodessa. Elikkä jos halutaan korjata energiapuut sieltä pois, sen jälkeen pitää maa käsitellä ja istutukset tehdä, niin kerta kaikkiaan aina ei onnistu se työ kolmessa vuodessa. Mutta tässä nyt sitten on tarkoitus säädellä asetuksilla ja alemmanasteisilla säädöksillä ja ohjeistuksilla niin, että se on myöskin mahdollista tehdä erityistapauksissa jopa viidessä vuodessa.

Metsätuholaissa on sitten vastaava asia. Meillä pohjoisessa muun muassa kirjanpainajaa, mikä kuusille aiheuttaa paljon metsätuhoja, ei käytännössä esiinny juuri ollenkaan, eikä se aiheuta vahinkoja pohjoisilla alueilla. Männyn osalta ytimennäivertäjä ei aiheuta tuhoja pohjoisessa. Näin ollen on täysin kohtuutonta, että esimerkiksi energiapuitten osalta peittämistoimenpiteitä joudutaan tekemään, jos syytä siihen peittämiseen ei oikeasti ole. Näin ollen nämä asiat tuleepi huomioida käytännössä.

Juuri aikaisemmin tänään olemme keskustelleet energia-asioista, ja metsätalous on meillä huomattava energiapuolen asia. Näin ollen me emme saa näillä muilla säädöksillä aiheuttaa ongelmia ja vaikeuksia niin, ettemme voisi näitä energiapuuasioita viedä eteenpäin.

No, sitten metsänhoitoyhdistyslaki. Se antaa todella paljon vapautta, mutta sanon, että myöskin vastuuta. Suurin osa metsänomistajista on vastuullisia ja osaavia henkilöitä. Mutta kun on hyvin paljon henkilöitä, jotka ovat erkaantuneet jo luonnosta, asuvat kaupungissa eivätkä välttämättä tiedä, mitä tämä kaikki ja se metsän uudistaminen voi tarkoittaa, niin on olemassa pelko, että tällaisia metsänomistajia tullaan käyttämään hyväksi. Hyväksikäyttäminen tarkoittaa minun näkemykseni mukaan sitä, että tulee jobbari, joka hakkaa metsän raiskioksi. Metsään jää sen verran puita, että se on riittävä uudistumaan, niin että se periaatteessa on säädösten mukainen, mutta tehdään tämä harsintahakkuu, mikä ainakin minun koulujen aikana oli ehdottomasti kiellettyä, mutta nyt se tulee mahdolliseksi — toivottavasti ei aiheuta paljon vahinkoja.

Sitten vielä tästä metsäpakettikokonaisuudesta: Se tulee jatkumaan. Seuraava asia on Metsähallitus-laki, joka on tällä hetkellä jo valmisteilla. Metsähallitustahan koskevat kaikki nämä edellä mainitutkin metsäpuolen asiat elikkä metsälaki, metsätuholaki. Mutta tämän Metsähallitus-lain osalta minä toivon, että siinä otettaisiin nytten toppi, tehtäisiin toppi ja otettaisiin järki käteen, tässä vaiheessa otettaisiin asia tarkemmin vielä käsittelyyn — sitä esitystähän ei ole vielä jätetty — sen osalta, onko meillä todellakin tarkoitus antaa valtion maat ja metsät ulkopuolisten päätettäväksi, niiden käsittely ja käyttö, ja miten meidän alueitamme tullaan jatkossakin käyttämään. Elikkä eiköhän tämä metsälakien uudistamishomma riitä tässä vaiheessa, ja tehdään se Metsähallitus-laki sitten uusiksi, jos on tarvetta.

Timo V.  Korhonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tämän varsinaisen metsälain uudistamiselle mutta ilmeisesti myös kaikkien näitten metsäpaketin eri lakien uudistamiselle on antanut erittäin hyvän pohjan laajasti koko metsäalan toimijoitten toiminta ja loppujen lopuksi varsin yksimieliset näkemykset siitä, millä tavalla näitä lakeja pitää uudistaa. Minäkin yhdyn siihen puhujien joukkoon, joka täältäkin pöntöstä kiittää ministeriä näitten metsälakien erinomaisesta eteenpäinviemisestä ja saattamisesta tänne taloon.

Ensinnäkin tämä ensimmäinen varsinainen metsälaki vastaa, uskoisin, aika hyvin muuttuvan metsänomistajakunnan mutta myös laajemmin yhteiskunnan odotuksiin metsätaloudesta kaiken kaikkiaan. Eli metsänkasvatuksen aineettomat arvothan ovat nousseet yhä enemmän ta-loudellisten tavoitteitten rinnalle. Merkittävä osa metsänomistajista myös painottaa metsien hoidossa taloudellisten tavoitteitten ohella virkis-tys-, luonnonsuojelu- ja maisemanäkökohtia. Toki erittäin suuri osa metsänomistajista edellyttää sijoitukselleen ja investoinneilleen nykyistä suurempaa taloudellista tuottoa, ja epäilemättä laaja tahtotila on ollut myös lisätä metsänomistajien valinnanvapautta ja vastuuta metsien käytössä ja hoidossa kaiken kaikkiaan.

Kun odotukset ovat metsätalouden osalta muuttuneet, on metsälain uudistusta totta kai pidettävä tarpeellisena. Uskoisin, että tämä lakikokonaisuus vastaa näihin muutoksiin mutta luo myös aika tiukatkin reunaehdot kestävän metsätalouden harjoittamiselle.

Lain osalta metsänomistajien mahdollisuudet käyttää ja hoitaa metsiä omien tavoitteidensa mukaisesti paranevat. Lakiesitys mahdollistaa entistä monipuolisemman metsien käsittelyn, muun muassa eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen. Yksityiskohtaista säätelyä puretaan ja lainvalvontaa yksinkertaistetaan. Esitys myös turvaa entistä laajemmin metsien monimuotoisuutta. Merkittävien metsien monimuotoisuutta turvaavia muutoksia ovat muun muassa mahdollisuus eri-ikäisrakenteeseen metsänkasvatukseen, metsän uudistamisessa käytettävän puulajivalikoiman laajentuminen, uudistamisvelvoitteen poistuminen taloudellisesti vähämerkityksellisiltä soilta, erityisen tärkeitten elinympäristöjen listan laajentaminen ja käsittelyn täsmentäminen sekä muutokset lain soveltamisalassa.

Mitä sitten tulee tähän erityisen tärkeitten elinympäristöjen listan laajentamiseen eli tämän lakiesityksen 10 §:ään, elinympäristölistaanhan esitetään lisättäväksi lähdekorvet, metsäkortekorvet, muurainkorvet ja letot myös Lapissa. Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa todetaan, että metsäkorte- ja muurainkorvet esiintyvät usein pienipiirteisenä mosaiikkina muiden aitokorpityyppien kanssa, joista eri alatyyppejä on erittäin vaikea selvästi rajata erilleen.

Metsälain osalta kaiken kaikkiaan on pidetty tärkeänä metsänomistajan oikeusturvan kannalta sitä, että metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt ovat sellaisia kohteita, jotka voidaan kiistatta tunnistaa ilman maastoon tehtävää rajausta. Metsäkorte- ja muurainkorpien lisääminen metsälakikohteiksi vaarantaa tätä metsänomistajan ja myös metsätalouden toimijoitten oikeusturvaa. Tunnistamisen ja rajauksen epäselvyyden ja mosaiikkimaisen esiintymisen vuoksi metsäkorte- ja muurainkorpien sisällyttäminen metsälain erityisen tärkeisiin elinympäristöihin voisi käytännössä merkitä jopa 160 000 hehtaarin suojelua maanomistajan kustannuksella. Näin ollen metsäkorte- ja muurainkorpia ja Lapin lettoja ei tulisi sisällyttää metsälain erityisen tärkeisiin elinympäristöihin. Mikäli näillä luontotyypeillä on erityisen turvaamisen tarvetta, tulee keinoja käyttää Metso-ohjelmaan, johon nämä luontotyypit jo sisältyvät.

No, lakiesityksen 11 §:ssä lain 10 §:n määrittämien erityisen tärkeitten elinympäristöjen turvaamisesta aiheutunut menetys katsottaisiin vähäiseksi, kun käyttörajoitusten aiheuttama taloudellinen menetys on vähemmän kuin 4 prosenttia sen metsäkiinteistön markkinakelpoisen puuston arvosta, jolla käsittelyalue sijaitsee — lakiesityksen mukaan — tai alle 4 000 euroa, joka tiputettiin nyt valiokunnan käsittelyssä 3 000 euroon. Tässä tapauksessa asetettu raja-arvo, 3 000 euroa, on erittäin korkea; myös se on erittäin korkea, kun huomioidaan, että suomalaisten mediaanitulo vuodessa on hiukan yli 21 000 euroa. Eli vähäisenä taloudellisena menetyksenä ei voida oikein pitää summaa, joka vastaa yli 15:tä prosenttia kansalaisten vuosittaisesta mediaanitulosta. Keskustan ja perussuomalaisten valiokuntaryhmät ovatkin arvioineet tätä 10 §:n elinympäristölistaa ja tätä 11 §:n korvausrajaa, ja olemme tehneet näistä vastalauseen, pykälävastalauseen, jossa ensinkin 10 §:n osalta esitämme sitä, että nuo metsäkorte- ja muurainkorvet ja letot poistettaisiin 10 §:n listauksesta ja sitten tuo 11 §:n korvausraja laskettaisiin 500 euroon. Eli tulemme tekemään näistä sitten pykälävastalauseet.

Arvoisa puhemies! Mitä tulee sitten tähän metsänhoitoyhdistyslakiin, oleellistahan tässä lakiesityksessä on se, että metsänhoitoyhdistysten toiminnasta säädetään edelleen erityislailla jatkossakin. Metsänhoitoyhdistyksen toiminnan ylläpitäminen on erittäin tärkeää laajan metsänomistajakunnan etujen, hyvän metsänhoidon, häiriöttömän puukaupan ja puun tarjonnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Valiokunta teki tähän lakiesitykseen muutamia täsmennyksiä, muutamia muutoksia. Erityisen tärkeä muutos oli se, että valiokunta poisti näistä lain perusteluista kohdan "hallitus seuraa esitettyjen muutosten vaikutusta metsäalan palveluntarjoajien toimintaan ja kilpailuneutraliteetin toteuttamiseen sekä arvioi erityislain säilyttämisen tarvetta viiden vuoden siirtymävaiheen jälkeen". Tämä valiokunnassa poistettiin. Tämä kirjaushan olisi käytännössä tuonut turhaa epävarmuutta niin metsänhoitoyhdistysten toimintaan kuin myös sitten metsänhoitoyhdistysten henkilökunnan tulevaisuuteen.

No, toinen asia, mihin henkilökohtaisesti myös olisin halunnut muutoksia, oli tuo Eläke-Tapion lisäeläkejärjestelmä, eli tämän esityksen tarkoituksenahan on luoda tasapuoliset kilpailuedellytykset eri toimijoille metsäpalvelujen tarjonnassa. Samoin lain muutoksen tarkoituksena on lisätä markkinalähtöisyyttä ja kilpailullisuutta. (Puhemies koputtaa) Osana vanhan lain mukaisia, metsänhoitomaksuvaroilla tehtäviä edistämistehtäviä yhdistykselle on kertynyt merkittäviä vastuita Eläke-Tapion lisäeläkejärjestelmän muodossa, ja tätä kauttahan nyt sitten näille vanhoille metsänhoitoyhdistyksille (Puhemies koputtaa) tulee merkittäviä lisäkustannuksia.

Olisin halunnut tämän lisäkustannuksen poistettavaksi, mutta asiantuntijakuulemisissa tämä eläkemaksu katsottiin yksityisoikeudelliseksi sopimuspohjaiseksi järjestelmäksi, johon ei voida puuttua, koska valtio toisaalta ei tässä järjestelmässä ollut osallisena. Tätä myötä valitettavasti tämä myös sitten tuonne lakiesitykseen jäi esityksen mukaisena.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Aluksi kiitän ministeriä, että hän on tuonut lakiehdotukset käsiteltäväksi eduskuntaan ja myöskin työllistänyt maa- ja metsätalousvaliokuntaa niiden kanssa.

Metsälain valiokuntakäsittelyssä perussuomalaiset pyrkivät turvaamaan myös pienten ja keskisuurten metsänomistajien edut ja oikeusturvan hallituspuolueiden ajaman suuriin yksiköihin tähtäävän metsätalouden ohella. Metsien uudistamiseen ja taimikoiden hoitoon kiinnitämme myös huomiota. Totesimme, että jotta havupuuvaltaiset taimikot menestyisivät, pitää taimikkokoon olla riittävän suuri. Valiokunta nostikin sitä lausunnossaan hieman. Olisimme toivoneet kyllä jopa 0,7 metrin pituisia taimikkoja, mutta emme sisällyttäneet sitä edes tähän edustaja Korhosen esittelemään vastalauseeseen, jota tulemme kannattamaan. Tavoitteenamme olisi, että suomalaiset metsät menestyisivät ja metsien kestävyys taattaisiin myös jatkossa tällä nykyisellä lakipaketilla.

Tietysti myöskin toivomme, että metsät toimisivat edelleen tiloilla myöskin varapankkina, että metsistä saataisiin tuloja, ja ettei lailla tähdättäisi vain Suomesta pois muuttaneiden teollisuusyritysten tukemiseen. Tällä kertaa metsäteollisuutemme tekee tulosta ehkä muissa EU-maissa ja Keski-Euroopassa enemmän kuin Suomessa. Toivoisimme, että myös Suomessa panostettaisiin ja metsäteollisuus myöskin panostaisi tulevaisuudessa.

Edustaja Korhonen esitteli hyvin nämä poikkeamat, mitä meillä oli tuossa paketissa, joten yhdymme siihen.

Reijo Hongisto /ps:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi metsälain ja rikoslain 48 a luvun 3 §:n muuttamisesta.

Lakiesityksessä on paljon hyviä ja perusteltuja kohtia mutta myös muutamia sellaisia, joita minun on vaikea hyväksyä. Lakiehdotuksen mukaan nykyisten kohteiden lisäksi uusiksi erityisen tärkeiksi elinympäristöiksi lakiin ehdotetaan sisällytettäväksi ruohokorpiin kuuluvia lähdekorpia sekä aitokorpiin kuuluvia metsäkorte- ja muurainkorpia. Lisäksi letot on otettu mukaan myös Lapin maakunnan alueelta.

Uskon, että monta kertaa niin sanotun akuutin rahantarpeen yllättäessä metsänomistaja joutuu turvautumaan puunmyyntiin. Tämä rahavaje voi ilmetä myös talvella, jolloin suuri osa valtakuntaa on lumen peitossa. Jos on kiire, tehdään hakkuusuunnitelma ja hakataan puut suunnitelman mukaan.

Hakkuuta saattaa jouduttaa myös hakattavan alueen sijainti. Mikäli hakattava alue on niin sanotun pehmeän maan takana, niin sinnehän ei koneilla mennä muuten kuin jäätyneen maan aikana. Korjuutoimet suoritetaan lumen aikana, jolloin korjuualueen suunnittelija ja rajaaja ei edes välttämättä tiedä, millaista jäkälää taikka kortetta siellä metrisen hangen alla kasvaa. Kun moto kaataa puut ja ajokone kerää kasat pois, niin keväällä voikin hakkuutähteiden alta paljastua millainen aitokorpi tahansa. Pahimmillaan edessä saattaa olla oikeuskäsittely, jolloin joudutaan soveltamaan mainitun lain 10 a §:n 3 momenttia. Tällaiset käräjöinnit vältetään, mikäli lakiin ei sisällytetä näitä aito- ja muurainkorpia.

Toinen hämmennystä aiheuttava kohta on se, että lakiesityksessä menetys tulee katsoa vähäiseksi, kun 10 §:n mukaisten kohteiden käyttörajoitusten aiheuttama taloudellinen menetys on pienempi kuin 4 prosenttia poikkeusluvan hakijan sen metsäkiinteistön markkinakelpoisen puuston arvosta, jolla käsittelyalue sijaitsee, tai alle 4 000 euroa. Joku 10 000 euroa kuukaudessa ansaitseva voi pitää menetystä, lainausmerkeissä, vähäisenä, kun se on korkeintaan tuo 4 000 euroa, mutta kun asiaa kuutioi tavallisen metsänomistajan kannalta, niin summa on sanalla sanoen hirveä. Minun käsitykseni mukaan me kansanedustajat olemme laatimassa lakia koko kansalle, myös heille, joille tuo 4 000 euron summa voi olla monen kuukauden palkka. Kuten edellisissä puheenvuoroissa on käynyt ilmi, valiokunta keskusteli ja päätti omassa kannanotossaan pienentää tuota 4 000 euron summaa 3 000 euroon. Siitä huolimatta 3 000 euroa on valtava summa.

Kun pienen metsätilan omistaja suunnittelee hankintahakkuuta ja pohtii, raaskiiko hankkia itselleen uuden 500 euron moottorisahan vai uusiiko vanhaan sahaansa vain molemmat männänrenkaat, niin tällaisen metsurin mielestä tuo 3 000 euron summakin on järkyttävä. On syytä myös vakavasti pohtia, kuinka me lainlaatijat voimme velvoittaa yksityisen metsänomistajan suojelemaan omalla kustannuksellaan näitä käyttörajoituksin suojeltuja lähde- ja muurainkorpia.

Käyttörajoitukset ovat nimenomaan metsien suojelua, ja mielestäni ydinkysymys onkin siinä, kuinka pitkälle yhteiskunta voi mennä toisen omaisuuden suojelemisessa. Metsänomistajan tulee hyväksyä se, että hänen omaisuuttaan voidaan suojella ja jos suojeltavan kohteen arvo jää alle 3 000 euron, se katsotaan vähäiseksi eikä sitä korvata. Minun ja meidän vastalauseen jättäneiden mielestä tuo summa olisi ollut kohtuullinen, mikäli se olisi ollut moottorisahan hankkimishinta elikkä 500 euroa.

Arvoisa herra puhemies! Minun on erittäin vaikea ymmärtää, että nykyinen kokoomusjohtoinen hallitus on näin innokkaasti sosialisoimassa yksityisen omaisuutta tällä tavalla.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Uudet korpityypit, joita hallitus toi nyt tällä lainsäädännöllä, ovat vaikeasti määriteltäviä, ja lainsäädäntö ei ole tarkkarajaista. Tullaan näkemään oikeustaisteluja siitä, onko toimittu oikein vai ei. Keskusta ja perussuomalaiset eivät olisi halunneet näitä uusia vaikeasti määriteltäviä lähdekorpia, metsäkortekorpia, muurainkorpia ja lettoja sinne lakiin mukaan. On ilmiselvää, että tästä nyt seuraa se, että metsänomistaja yhä useammin omalla rahallaan joutuu yhteiskunnalle tärkeitä elinympäristöjä suojelemaan. Siksi oli hyvä asia, että saimme kuitenkin tätä korvausrajaa alennettua, että hallituspuolueetkin suostuivat siihen, että se raja on 3 000:ssa. Mutta eihän tämä mihinkään riitä, jos mietitään sitä, miten tämän homman tulisi olla. Jos yhteiskunta haluaa suojella tärkeitä elinympäristöjä, kyllä yhteiskunnan täytyy silloin ne myös maksaa. Edustaja Hongisto käytti tästä äsken erittäin hyvän puheenvuoron.

Sinänsä tämä metsälaki suurilta osiltaan ja yleispiirteiltään on positiivinen laki. Se antaa metsänomistajille lisää oikeuksia, lisää myös metsänomistajan vastuuta. En usko, että se suuresti muuttaa metsänomistajien käyttäytymistä, vaikka järeys- ja ikäkriteerit poistuvat ja metsänomistaja voi metsäänsä vähän erityylisesti hakata. On myös tärkeää, että kiinnitimme erityisesti huomiota siihen, että metsiä ei jatkossakaan hävitetä vaan uudistamisesta asianmukaisesti huolehditaan.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Kuten maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja totesi, niin meillä on nyt todella tuhti paketti metsälakeja uudistettavana.

Jos puhutaan tästä ensimmäisestä eli rikoslain pykälän muuttamisesta ja metsälain uudistamisesta, niin kyllä kyseenalaistan kokonaisuudistuksen elinkeinolakina sikäli, että tässä kuitenkin puhutaan yksityisomaisuutta säätävän lain uudistamisesta. Asiantuntijakuulemisissakin todettiin, että tämä on sittenkin jonkinlainen kompromissi kuuden puolueen hallitukselta, johon lakiesitykseen valiokuntakin teki muutoksia, eikä tämä mietintö ole myöskään ollut yksimielinen.

Kompromissin tulokseksi tulkitsen ainakin uuden byrokratian luonnonsuojelun varjolla enkä tarkoita tässä mitenkään sitä, että vastustaisin luonnonsuojelua tai ympäristönsuojelua, en todellakaan. Mutta meillä on luonnonsuojelu- ja ympäristölait erikseen jo säädettyinä, ja niin kuin hallituksen esityskin toteaa, monimuotoisuuden heikentyminen ei ole pysähtynyt. Tulkitsen itse niin, että eri-ikäiskasvatuskin jo sinänsä lisää luonnon monimuotoisuutta. Kirves on aina ollut hyvä metsänhoitaja, ja sikäli tämä laki mielestäni on osin suomalaista metsätalonpoikaista ajattelua syyllistävää. Kyllä tässä hivenen voisi kysyä, kun täällä kokoomuksen edustajia on, mikä puisto-osasto olette tällä hetkellä.

Mutta kuten on todettu, se, mikä tässä on närästänyt ja myöskin vastalauseessa esille tulee, on tämä uusien erityiskohteitten lisääminen tähän lakiin. Olisimme halunneet, että niiltä osin lainsäädäntö olisi pysynyt entisellään. Toistan vielä sen, että minusta suomalainen metsätalous on ollut pääosin luontoarvoja kunnioittavaa.

Havumetsävyöhykettä, johon Suomikin kuuluu, ymmärtääkseni riittää hyvin pitkälle itään päin, osittain myöskin länteen. Mielestäni nämä uhanalaisuudet olisi pitänyt tarkastella tätä koko havumetsävyöhykettä silmällä pitäen. Niihin vastauksiin, mitä asiantuntijakuulemisessa sain, en ole ollut tyytyväinen. Kajotaan yksityisomaisuuteen. Kun meillä on olemassa suojelukohteita jo entuudestaan — meillä on Natura, meillä on Metso-ohjelma, vapaaehtoisuuteen perustuva — niin en näe, että tässä olisi tarvinnut näitä kohteita sikäli lisätä. Edustaja Hongisto kuvasi hyvin, samoin edustaja Kalmari, sitä vaikeutta, miten näitä erotetaan luonnosta. Se lisää turhaa kiistankäyntiä sitten näitten kohteitten mahdollisista hakkaamisista.

Puuhuollon on Suomessa pelattava. Se on selvä asia. Meillä on pirstaloitunutta metsää ja metsästään erkaantunutta omistajaa, jota mielestäni ei tällä lailla kyllä välttämättä napata kiinni, vaikka sitäkin on esitetty perusteeksi tälle lainsäädännön uudistamiselle.

Jos vielä mietitään näitä uusia erityiskohteita, niin kuten on kirjattu mietintöön, tarvitaan koulutustakin, varmaankin jonkinnäköistä valvontaa, miten näitä kohteita nyt sitten jatkossa kohdellaan ja miten huolehditaan. Kyllä tämä tarkoittaa ihan selvää byrokratiaa. Kysymykseni kuuluu: Kenen kukkarolla käydään, kun tätä byrokratiaa maksetaan? Kuka tämän kustantaa?

Jos me mietimme nyt Suomen tulevaisuutta ja tulevaisuuden elinkeinoelämän perusteita ja me puhumme biotaloudesta, niin onko tämä laki puumassaankin perustuvan biotalouden tuki? Erityisesti sahateollisuuden parista on esitetty huolestuneita äänenpainoja.

Kuten on todettu, suojelu johtaa siis jossain vaiheessa metsänomistajan taloudellisiin menetyksiin, joihin voi hakea korvausta. Tästä kor- vauksen rajasta myöskin vastalauseesta voi lukea perusteet, miksi olemme olleet eri mieltä.

Lopuksi tietenkin on todettava, että onhan tässä laissa hyvääkin. Kiitos ministerille, kun tänne olette saapunut ja jaksatte täällä istua. Eri-ikäiskasvatusta ja metsänhoitoyhdistyslain suomia vapauksia en vastusta. Valiokunta on aivan oikein kiinnittänyt huomiota siihen, että näitä täytyy seurata. Näihin muutoksiin on ollut paineita vuosien ajan. Metsä on meille suomalaisille moneksi: virkistyskäyttöön, vakuudeksikin, johon valiokunta myös otti kantaa. Toivon, että jatkossa Suomen metsiemme puustopääoma, kasvu ja tuotto turvataan. Suomalaisen metsätalouden yllä on uhkia myös unionin lainsäädännön kautta, jossa en voi nähdä millään muotoa hyvänä sitä, että erilaisin ilmastosopimuksin yritetään puuttua kansalliseen metsälainsäädäntöömme.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Arvoisa herra puhemies! Omasta ja maa- ja metsätalousministeriön puolesta kiitokset maa- ja metsätalousvaliokunnalle hyvästä työstä, että kaikkien näitten kolmen lain osalta olette pystyneet mietinnössä hyvin kiteyttämään nämä tärkeimmät asiat. Sitä mietintöä kyllä kannattaa lukea niitten kaikkien ihmisten, jotka haluavat metsäalan lainsäädäntöä seurata. Se on erittäin hyvä mietintö.

Nämä lait, lakimuutokset, ovat erittäin merkittäviä, niin metsälaki kuin myös metsänhoitoyhdistyslaki, ja ne tulevat muovaamaan kyllä suomalaista metsäkenttää tulevina vuosina ja, niin uskon, erittäin oikeaan ja toivottuun suuntaan. On hienoa, että eduskuntakin on, voisi sanoa, yksimielisesti näitten uusien lakien takana. On tehty lakeihin muutamia pieniä muutoksia, jotka tietysti parantavat entisestään näitä lakeja, mutta nämä muutokset ovat hyvin harkittuja ja hyvin perusteltuja, eli meillä ei ole mitään syytä ministeriössä vastustaa niitä tehtyjä ehdotuksia, pikemminkin päinvastoin. Hyvä, että olette löytäneet sieltä muutamia korjattavia kohtia. Ja kun katsoo opposition vastalausettakin, niin siellä puututaan vain kahteen pieneen yksityiskohtaan näissä isoissa lakipaketeissa, eli voi todeta, että aika yksituumainen tässä koko lakipaketissa on ollut eduskunta kaikkineen, niin hallituspuolueet kuin oppositiokin.

Kun samaan hengenvetoon voidaan todeta, että koko suomalainen metsäsektori on ollut valmistelemassa tätä lainsäädäntöä hyvässä yhteistyössä, niin voi sanoa, että lähes kaikki suomalaiset seisovat näitten uusien lakien takana, ja siinä mielessä se on hyvä Suomen metsätalouden tulevaisuutta silmällä pitäen. Eli tässä mielessä voi sanoa, että metsärauha ainakin vallitsee Suomessa. Nyt ei muuta kuin toivotaan, että pyörät pyörivät metsässä ja koneet pyörivät ja kauppa käy ja kaikki ovat tyytyväisiä siihen, että asiat menevät hyvään suuntaan.

Herra puhemies! Sitten tähän lopuksi vain, että seuraava yhteinen keskustelu tulee sitten ensi vuoden puolella. Eduskunnalle tullaan antamaan ensi vuonna, taitaa olla, kautta aikain ensimmäinen metsäpoliittinen selonteko. Sitä on ministeriössä valmisteltu ja myös hyvässä yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa, ja se alkaa olemaan pikkuhiljaa loppusuoralla. Me uskomme ja toivomme, että saamme sen tänne eduskuntaan sitten keskusteltavaksi ja eduskunnan harkittavaksi ensi vuoden helmikuussa, ja se on sitten hyvä paikka linjata metsäpolitiikkaa vähän pidemmällekin miettien eikä tietysti pelkästään lakipykäliä hioen.

Kiitoksia hyvästä työstä.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Arvoisa ministeri, kiitoksia hyvästä puheenvuorosta ja myöskin niistä kiitoksista, joita osoititte maa- ja metsätalousvaliokunnalle. Ne olivat hyvin perusteltuja ja aiheellisia.

Maanantai-iltaisin tulee radiosta ohjelma Metsäradio, ja tätä keskiviikkoiltaa voisi hyvin pitää tämmöisenä metsäiltana, koska meillä on kolme hyvin merkittävää, tulevaisuuden kannaltakin hyvin pitkälle vaikuttavaa lakikokonaisuutta käsiteltävänä.

Ensinnäkin metsälaista voi todeta, että se esitetyssä muodossa on hyvin mahdollistava laki. Suomessa on pitkään keskusteltu erityyppisistä metsänhoitomenetelmistä. On ollut jatkuvan kasvatuksen puolustajia, avohakkuiden puolustajia ja kaikkea siitä väliltä. Nyt tämä kiistanaihe poistuu. Meillä on jatkossa mahdollistava, jatkuvan kasvatuksen salliva lainsäädäntö, mutta se tuo myöskin metsänomistajille vallan lisäksi vastuuta, ja lainsäädäntö on myöskin luottamus metsänomistajia kohtaan.

Kuten täällä aikaisemmissa puheenvuoroissa jo tuotiin esille, maa- ja metsätalousvaliokunta oli varsin yksimielinen näissä yksityiskohdissa. Ainoastaan keskustan ja perussuomalaisten valiokuntajäsenet tekivät yhdessä vastalauseen, joka koski näitä esille nostettuja 10 §:ää ja 11 §:ää.

10 §:hän kosketteli näitä elinympäristökysymyksiä, ja täällä edustaja Timo Korhonen toi hyvin perusteellisesti esille ne yksityiskohdat, mitkä tähän liittyvät, joten on ilo yhtyä hänen esittämiinsä näkemyksiin. Tämä 11 § koskettaa poikkeuslupaa, jossa puututaan tämmöisen taloudellisen menetyksen korvausrajaan markkinakelpoisen puuston osalta, ja tuntuukin siltä, että hyvin raharikkaita hallituspuolueiden edustajat ovat olleet, kun tätä lainsäädäntöä on luotu. Lainsäädäntöehdotuksessahan lähdettiin 4 000 eurosta liikkeelle korvausrajan osalta, mutta tosi vähän tuntui olevan vähävaraisten ihmisten ymmärtäjiä tämän asian yhteydessä ja suostuivat laskemaan tätä vain 3 000 euroon. Huomionarvoista on se, että esimerkiksi Ruotsissa raja on nolla euroa, ja siihen meidän suomalaistenkin metsien maassa olisi tullut pyrkiä, mutta esitämme tässä nyt sitten 500:aa euroa.

Metsänhoitoyhdistyslaki on lainsäädäntökokonaisuus, joka vaikuttaa meidän neuvontajärjestöömme. Keskeisintähän siinä muutoksessa on se, että pakollinen veroluontoinen maksu muuttuu jäsenmaksuperusteiseksi, ja se tuo tietysti uuden kilpailutilanteen ja mahdollisuuden myöskin kehittää tätä neuvontatyötä. Neuvontatyön kehittämiseen sinänsä meidän yhteiskunnassa on perusteita, koska meillä metsät kokonaisuutena käyvät tällä hetkellä vajaakäytöllä. Kasvu on suurempi kuin hakkuut, ja toivottavasti neuvontajärjestön keskinäinen kisa aikaansaa sen, että meillä metsiä hyödynnetään monipuolisemmin ja tehokkaammin niin, että meillä suurin piirtein korjattaisiin se kasvu pois joka vuosi.

Metsätuholaki on myöskin kauaskantoinen laki ja saattaa itse asiassa koskettaa mitä tahansa metsänomistajaa. Ilmaston muuttuessa erityyppiset ongelmat saattavat kohdata metsäpalstoja, ja tätä metsätuholakia voisi oikeastaan pitää tämmöisenä metsäterveydenhuoltolainsäädäntönä. Sairaat yksilöt on metsistä poistettava näiden suurempien haittojen estämiseksi.

Arvoisa puhemies! Kun nämä oppositiopuolueiden esittämät näkökohdat tulisivat tämän eduskuntasalin päätöksiksi, niin silloin meillä kaikilla metsiä hyvin kannattavana kansalaisomaisuutena pitävillä olisi hyvä, yhtenäinen näkemys ja mieli näistä asioista.

Janne  Sankelo  /kok:

Arvoisa puhemies! Tuossa keskustelun aikana tuli joitakin heittoja kokoomuksen suuntaan, tosin leppoisia sellaisia. Mutta heitän nyt kuitenkin kävyn sinne toiselle puolelle, koska aika paljon tämä keskustelu kulminoituu pohdintaan tästä raja-arvosta, ja kyllä se näin niin kuin hallituspuolueen edustajan näkökulmasta vaikutti siltä, että kun hallituspuolueet päätyivät laskemaan tätä rajaa 4 000:sta 3 000:een, niin sitten vähän niin kuin ilmasta haettiin uusi luku, jota nyt ehdotetaan. Mutta ei se mitään, tämä kuuluu tähän keskusteluun.

Toinen asia, mistä vielä haluaisin todeta, on se, kun me päätimme valiokunnassa esittää tätä taimikon pituuden nostoa 10 sentillä. Kun tässä meidän mietinnössähän puhutaan hyvin paljon havupuuvaltaisista taimikoista, niin täytyy nyt vielä erikseen tuoda se näkökulma esiin, että kyllä myös sekametsä voi olla aivan hyvä talousmetsä. Itsellänikin on koivua ja kuusta sopivasti sekaisin, ja mielestäni kasvatan ihan tehokasta talousmetsää. Eli tämä uusi metsälaki luo oikeasti erilaisia mahdollisuuksia metsänomistajille. Jatkuva kasvatus, sekametsä, kaikki varmasti ovat sellaisia, jotka tuottavat myös tulosta kansantaloudelle. Eli monipuolinen laki ja hyvä lopputulos.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ministeri tuossa totesi, että nyt on saavutettu ainakin metsälain osalta metsärauha, ja näin on myös metsänhoitoyhdistyslain kohdalta.

Olen kiitollinen siitä, että sieltä metsänhoitoyhdistyslaista poistettiin se turha pykälä, jossa puhuttiin tämän lainsäädännön arvioimisesta viiden vuoden päästä uudestaan ja annettiin ikään kuin määräaikaisuuden leima tälle laille. Se olisi aiheuttanut turhaa epävarmuutta metsänhoitoyhdistyksissä ja estänyt metsänhoitoyhdistyksiä kehittämästä toimintaansa.

On myös tärkeää, että metsänhoitoyhdistyksiä ja muita vastaavia toimijoita kohdellaan tasavertaisesti muun muassa eläkkeen lisämaksuasioiden kohdalta, niin että tasapainoinen kilpailuasetelma säilyy. Tästä on pidettävä huoli tulevaisuudessa.

Meille on todella tärkeää nyt, kun metsälakikin uudistui, että metsänhoitoyhdistykset voivat jatkaa toimintaansa ja neuvontapalveluita asiakkaat jatkossakin sieltä saavat. Tämä on merkityksellistä myös sen kannalta, että puukauppa toimii moitteettomasti ja tämä metsärauha säilyy.

Vielä haluaisin tähän metsätuholakiin liittyen sanoa sellaisen huomion, että kun tiedämme kirjanpainajan leviämisen, niin on tärkeää, että tätä metsätuholakia tarkennettiin, ja entistä selvempää pitäisi olla myös sen, kuka kantaa vastuun missäkin tilanteessa: kantaako sen suunnittelija, metsähakkuun toteuttaja, hakkuuoikeuden omistaja vai metsänomistaja. On selvää, että vastuu kuuluu kulloisellekin toimijalle aina siltä omalta leiviskältään.

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! Metsäluonto ei ole staattinen, vaan se muuttuu kaiken aikaa, teki ihminen siellä jotakin tai ei. Se ei pysy samanlaisena jatkuvasti, ja siksi on mielestäni tarpeetonta se, että nyt tähän 10 §:ään lisättiin nämä uudet metsätyypit, korpityypit ja letot. Se luo entisestään sellaisen kuvan ja vaikutelman siitä, että kun ei pystytä aivan varmasti näitä erottamaan, niin väkisinkin on ennustettavissa se, että syntyy erimielisyyksiä ja erilaisia näkemyksiä siitä, minkälaisella alueella hakkaamassa ollaan tai voiko sitä hakata vai ei. Tämä ei voi olla oikein silloin, kun puhutaan luonnosta ja luonnon kehittymisestä, joka muuttuu. Siksi olisi kyllä ollut paljon, paljon selkeämpää, että oltaisiin pitäydytty nykyisessä koetellussa tavassa näiden erityisen tärkeiden elinympäristöjen osalta, jolloinka nykyisenkaltainen käytäntö on muotoutunut hyväksi ja kaikki asianosaiset sen myöskin jotakuinkin hyväksyvät.

Se ei myöskään luonnon monimuotoisuuden kannalta ole mielestäni lainkaan oleellinen asia, että nämä lisätään sinne, koska eivät nämä kyseiset luontotyypit tule mihinkään häviämään, vaikka niitä hakattaisiinkin: niitä syntyy lisää, ja niitä tulee aina jäämään.

Tämmöiset kategorisoinnit, kun luonnon kanssa ollaan tekemisissä, ovat aina tulkinnanvaraisia, ja se tulkinnanvaraisuus ei metsätyön ja metsienhoidon osalta ole kyllä se päällimmäinen asia, mitä siellä pitäisi olla ja niissä käsittelyissä noudattaa. Tarvitaan suoraviivaisuutta, selkeyttä — se tuo myöskin sen parhaan mahdollisen tehon säilyttää monimuotoisuutta ja takaa puuhuollon meidän metsäteollisuudellemme ja sitä kautta tuo meidän kansantalouteemme tuloja.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Lisään vielä tähän asiaan, mistä edustaja Leppä, valiokunnan puheenjohtaja, myös totesi, että nämä uudet erityiset luontokohteet ovat liian tulkinnanvaraisia: Olen pettynyt kyllä siihen, että hallitus on lähtenyt näin tulkinnanvaraiseen lainsäädäntötyöhön.

Perustelen tätä sillä, että eri-ikäiskasvatuksen ja näitten kasvatusmenetelmien vapauden lisääminen olisi jo turvannut sitä hyvää kehitystä, mitä hallituksen esitys on todennut luonnon monimuotoisuudesta. Toistan vielä, että meillä ei ole tällä hetkellä arviota siitä, miten paljon metsää poistuu talouskäytöstä, ja silloin puuraaka-aine on pois meidän metsäteollisuudelta, mekaaniselta ja kemialliselta puunjalostukseltakin. Eli nykyinen lainsäädäntö niiltä osin olisi voinut säilyä aivan hyvin ennallaan ja olisi voinut katsoa rauhassa, mitä nämä muutokset uudistuneitten metsänhoitomenetelmien kautta tuovat, ja sen jälkeen ehkä olisi ollut syytä arvioida tilanne uudestaan.

Arto Pirttilahti /kesk:

Arvoisa puhemies! Yhtä lailla puutun vielä näihin elintärkeihin elinympäristöjen kymppikohteisiin, ja olen tässä edellisten puhujien kanssa samaa mieltä, että täältä tulisi kyllä keventää tätä listaa. Tämä on metsänomistajalle oikeusturvakysymyskin: jos annetaan virkamiehille ja viranomaisille sitten eri tulkintatilanteissa turhan vapaat kädet tulkita, niin tästä voi muodostua ristiriitatilanteita ja niin sanottuja sanktioita. Olisi selkeämpää, kun tämä kohta menisi tämän vastalauseen mukaisesti.