Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio2.0
Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:
Arvoisa puhemies! Maahanmuuttajien määrä on 20 vuodessa lisääntynyt maassamme huomattavasti, ja maahanmuuttajissa on paljon lapsia ja nuoria. Nykyisin vieraskielisten 15—19-vuotiaiden määrä on noin 14 000, ja määrä on kasvanut vuodesta 2000 noin kaksinkertaiseksi.
Valtion kotouttamisohjelmassa kotoutumisen erityiseksi painopistealueeksi on nostettu maahanmuuttajalasten ja -nuorten kotouttaminen. Maahanmuuttajataustaiset nuoret jäävät selvästi kantaväestön nuoria useammin peruskoulun jälkeisten jatko-opintojen ulkopuolelle. Keskeisenä syynä ovat puutteellisiksi koetut kielelliset valmiudet. Erityisen haastava on niiden nuorten tilanne, jotka saapuvat Suomeen oppivelvollisuusiän loppupuolella tai sen jälkeen. Kun kantaväestöön kuuluvista noin 13 prosenttia jää ilman toisen asteen tutkintoa, maahanmuuttajilla tämä luku on kaksinkertainen.
Maahanmuuttajien työttömyys on kolme kertaa keskimääräistä yleisempää, ja maahanmuuttajanuorten riski syrjäytyä on viisinkertainen kantaväestöön kuuluviin nuoriin verrattuna. Koulutus ja kielitaito ovat tärkeimpiä keinoja vähentää työttömyyttä ja syrjäytymistä. Lukiokoulutuksessa vieraskielisten osuus on edelleen pieni. Lukiokoulutukseen valmistavaa koulutusta ei ole ollut, vaikka lainsäädännössä on jo aiemmin mahdollistettu maahanmuuttajille tarkoitettu valmentava koulutus perusopetuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa sekä vuonna 2010 myös ammattikorkeakouluopetuksessa. Nyt tämä puute tullaan korjaamaan. Lukiokoulutukseen valmistava koulutus järjestetään tiiviissä vuorovaikutuksessa varsinaisen lukiokoulutuksen järjestä-jien kanssa, ja siinä erityistä huomiota on kiinnitettävä kielitaitoon. Valmentava koulutus ei kuitenkaan anna oikeutta jatkaa suoraan lukioon, vaan opiskelijan on haettava yhteishaussa lukion aloituspaikkaa.
Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunta on ottanut mietinnössään hyvin kantaa myös siihen, että myös aikuisille maahanmuuttajille tulisi mahdollistaa lukiokoulutus ja siihen valmentava koulutus. Aikuislukiot olisivat tässä hyvä vaihtoehto, koska aikuisille suunnattu koulutus on tarkoituksenmukaista suunnitella eri tavoin kuin nuorille suunnattu koulutus.
Yleiskeskustelu päättyi.