Juha Rehula /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tähän lähtöön hämäläinenkin ehti. Käsittelyssämme on kaksi hallituksen esitystä, jotka on valiokuntakäsittelyn aikana yhdistetty, koska ne liittyvät toinen toisiinsa. Toinen lakiesitys täydentää aiempaa esitystä. Käsittelyssä ovat esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi sekä kyseisen lain täydentämisesitys, hallituksen esityksen 90 täydentävä esitys.

Hallituksen esityksissä työttömyysturvalakiin ehdotetaan useita sellaisia muutoksia, jotka poistavat monia työttömyysturvan epäkohtia. Ehdotettavat muutokset perustuvat hallitusohjelmaan ja työmarkkinajärjestöjen solmimaan työurasopimukseen sekä työllisyys- ja kasvusopimukseen. Valiokunta pitää työttömyysturvaan ehdotettuja muutoksia kannatettavina. Merkittäviä työttömyysturvan parannuksia esityksessä ovat sekä palkansaajan että yrittäjien työssäoloehdon lyhentäminen, korkeimmalla korotetulla palkkatuella työskentelyn lukeminen kokonaisuudessaan työssäoloehtoon, korotetun ansio-osan maksaminen kaikille aktivointitoimiin osallistuville, sovitellun ansiopäivärahan enimmäismäärän korottaminen, yrittäjien ja yrittäjän perheenjäsenten työttömyysturvan saantiehtojen lieventäminen, työttömyysturvapäivärahan omavastuuajan lyhentäminen, työmarkkinatuen omavastuujaksojen vähentäminen, ja uskallan sanoa valiokunnan mietinnön ulkopuolelta, että sosi-aalipoliittisesti merkittävin asia, iso asia pitkään aikaan, on 300 euron suojaosan käyttöön ottaminen soviteltuun työttömyysetuuteen.

Ehdotusten tavoitteena on kannustaa työnhakijoita vastaanottamaan myös lyhytkestoisia ja osa-aikaisia töitä ja samalla yksinkertaistaa työttömyysturvajärjestelmää. Tämän lisäksi ehdotukset parantavat työttömän työnhakijan toimeentuloa. Muutokset liittyvät kokonaisuuteen, josta jo aiemmin on toteutettu hallitusohjelmaan, työmarkkinajärjestöjen raamisopimukseen sekä hallituksen rakennepoliittiseen päätökseen liit-tyen peruspäivärahan ja työmarkkinatuen 100 euron korotus sekä työmarkkinatuen puolison tuloihin kohdistuvan tarveharkinnan poisto ja lomarahojen työttömyysturvasta vähentämisestä luopuminen. Muutosten kokonaisuus parantaa merkittävästi työttömän työnhakijan asemaa.

Työttömyysturvan toimeenpanon kannalta esityksiin sisältyy useita toimeenpanoa selkiyttäviä ja yksinkertaistavia ehdotuksia. Ansioturvan etuustasojen määrää ehdotetaan vähennettäväksi kolmesta kahteen ja eri perustein myönnettävien päivärahaetuuksien määrää viidestä kolmeen. Muutosturvalisästä ja muutosturvan ansio-osasta ehdotetaan luovuttavaksi ja niiden sijaan maksettaisiin kaikille työllistymistä edistäviin palveluihin osallistuville korotusosaa tai korotettua ansio-osaa, jonka määrä olisi muutosturvan ansio-osan tasoinen. Muutosturvan toimintamalli säilyy ennallaan, ja sen piiriin pääsevät myös muut kuin tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä irtisanotut.

Ansiotulojen suojaosasta valiokunta toteaa, että 300 euron suojaosan käyttöönotto sovitellussa työttömyysetuudessa on merkittävä askel sosiaaliturvan ja ansiotulojen yhteensovittamisessa. Uudistus toteuttaa valiokunnan monesti esittämän vaatimuksen siitä, että ansiotulojen ja sosiaaliturvan yhteensovitus olisi tarkoituksenmukaista toteuttaa ensisijaisissa etuuksissa, kuten työttömyysturvassa ja asumistuessa, jolloin myös toimeentulotukiriippuvuus ja etuuksien takaisinperinnän tarve vähenisivät. Kun työtön ei ole voinut parantaa taloudellista asemaansa hankkimalla pieniä lisäansioita ilman, että työttömyysturva leikkaantuu, hän on pysynyt toimeentulotuen asiakkaana vähäisistä työtuloistaan huolimatta. Ansiotulojen suojaosa on merkittävä kannustin työhön hakeutumiselle ja satunnaisten ja lyhytaikaisten töiden vastaanottamiselle. Kun ansiot eivät heti vaikuta etuuksiin, vähenee myös byrokratian ja hallinnollisen työn määrä. Lisäksi suojaosa merkitsee kunnille säästöjä toimeentulotukimenoissa.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että nyt työttömyysturvassa käyttöön otettavan suojaosan lisäksi tulisi myös asumistukea uudistaa siten, että se nykyistä paremmin turvaisi mahdollisuuden lisätulojen hankintaan, koska toimeentulotuen tarvetta voitaisiin silloin merkittävästi vähentää. Toimeentulotuen hakijoista useimmat ovat myös työmarkkinatuen ja/tai asumistuen saajia.

Tässä lainsäädännössä on esityksiä, jotka ovat vähemmän myönteisiä. Työttömyysturvaa rajataan. Esityksiin sisältyy myös ehdotuksia, jotka heikentävät nykyistä työttömyysturvaa. Tällainen on ansiopäivärahan keston sitominen työuran pituuteen sekä halukkuuteen ottaa vastaan työvoimapalveluja. Ansiopäivärahan kesto lyhenee 400 päivään alle kolme vuotta työelämässä olleilta sekä 100 päivällä myös niiltä, jotka ilman pätevää syytä kieltäytyvät työllistymistä edistävistä palveluista. Työttömyysturvan kesto voi näin ollen olla henkilöstä riippuen 300, 400 tai 500 päivää, mikä jonkin verran monimutkaistaa työttömyysturvan toimeenpanoa.

Toinen työttömien asemaa heikentävä ehdotus on lisäpäivärahaoikeuden alkamisiän nostaminen vuodella 1957 tai sen jälkeen syntyneiltä. Valiokunta pitää ehdotusta ongelmallisena, koska kysyntä yli 60-vuotiaista työntekijöistä on työmarkkinoilla edelleen erittäin vähäistä. Toisaalta nostoa puoltaa se, että aiemmat ikärajan nostot ovat vähentäneet irtisanomisia niissä ikäluokissa, jotka eivät ole oikeutettuja työttömyysturvan lisäpäiviin, ja siten johtaneet ikääntyneiden korkeampaan työllisyyteen.

Palkanmäärittelystä. Työttömän asemaa parantaa selkeästi ehdotus, jonka mukaan päivärahaa ei lasketa uudelleen, jos työtön uuden työn vastaanottamisen jälkeen jää uudelleen työttömäksi ja palkanmäärittely on tehty viimeisen vuoden aikana. Päivärahan perusteena olevan palkan laskeminen uudelleen on ollut este töihin hakeutumiselle, koska uuden työn ollessa huonommin palkattua kuin työ, josta on jäänyt työttömäksi, alenisi myös työttömyyskorvaus mahdollisen uuden työttömyyden kohdatessa. Ehdotus parantaa näin kannusteita työhön hakeutumiseen.

Arvoisa herra puhemies! Tässä mietinnössä on vastalause, joka esiteltäneen täällä istunnon jatkuessa.

Johanna Jurva /ps:

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta on antanut mietinnön käsittelyssä olevista hallituksen esityksistä 90 ja 176. Perussuomalaisten mielestä hallituksen esityksessä 90 on monia hyviä ehdotuksia työttömyysturvalain muuttamisesta. Ehdotukset yksinkertaistavat lainsäädäntöä sekä osaltaan lisäävät työttömyysturvan kannustavuutta. Perussuomalaiset kannattavat muun muassa ehdotuksessa olevaa työssäoloehdon ajan lyhentämistä palkansaajilla 34 viikosta 26 viikkoon ja yrittäjillä 18 kuukaudesta 15 kuukauteen.

Yksi esityksen merkittävimpiä työttömyysturvan tiukennuksia on lisäpäiväoikeuden ikärajan nosto 61 vuoteen. Esityksen mukaan työnhakijan kotikunnan olisi järjestettävä mahdollisuus palkkatuettuun työhön niin pitkäksi aikaa, että henkilö täyttää työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevan työssäoloehdon. Samalla ehdotetaan kuitenkin ikääntyneiden turvaverkon vahvistamista siten, että 60 vuotta täyttäneillä olisi oikeus päästä palveluun tai palkkatuettuun työhön, jos työttömyyspäivärahaoikeus muutoin päättyisi, sekä että heidän työssäoloehtonsa kertyisi myös palvelun ajalta.

Vastuu turvaverkon osalta kaadetaan mielestämme esityksessä kuntien päälle. Se on muutoinkin taloutensa kanssa painiville kunnille todella iso taakka. Perussuomalaiset pelkäävät, että kaikki kunnat eivät tästä vastuusta selviä ilman valtion merkittävää tukea. Kuntien talouden ollessa nykyisellään erittäin suurissa vaikeuksissa ihmettelemme suuresti, kuinka kunnat velvoitetaan palkkatuettujen työpaikkojen luomiseen samalla, kun kunnan oman henkilökunnan lomauttamisia käytetään säästökeinoina useammassa kunnassa tulevinakin vuosina. Palkkatuki ei ole mahdollista siinä tapauksessa, jos työnantaja on hakemuksen jättämistä edeltäneiden 12 kuukauden aikana tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanonut tai lomauttanut työntekijöitä samoista tai samanlaisista tehtävistä tai lyhentänyt heidän työaikaansa. Perussuomalaiset haluavat tuoda esiin huolensa siitä, että tämän ehdotuksen sisältämät kustannukset tulevat mahdollisesti lisäämään kuntien taloudellista vastuuta entisestään.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset kannattavat työttömyysturvalain täydentämiseksi annettua hallituksen esitystä 176 pääosiltaan. Työttömyyspäivärahan omavastuuajan lyhentäminen 7 päivästä 5 päivään on työttömyyden kohdatessa hyvä parannus entiseen. Myös ehdotus työttömyysturvalain mukaiseen soviteltuun päivärahaan säädettävästä 300 euron suojaosasta on kannatettava.

Hallituksen esityksessä on osia, joita emme voi hyväksyä. Perussuomalaiset näkevät, että yksi tällainen ongelmaosio on, että sovitellun päivärahan niin sanottua suojaosaa ei ole hallituksen esityksessä sidottu indeksiin. Tämä tuntuu perussuomalaisten mielestä varsin kummalliselta varsinkin, kun yleensä indeksisuoja kuuluu tukijärjestelmiin. Edellä olevan perusteella esitämme, että suojaosa sidotaan indeksiin.

Arvoisa puhemies! Esitän valiokunnan mietinnössä olevan vastalauseen mukaiset pykälänmuutosehdotukset.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan useita muutoksia työttömyysturvalakiin sekä eräisiin muihin lakeihin. Ehdotetut muutokset tulevat poistamaan monia työttömyysturvan epäkohtia. Tavoitteena on työttömyysturvajärjestelmän yksinkertaistaminen ja selkiyttäminen sekä kannustavuuden lisääminen.

Työttömyysturvan säännösten yksinkertaistaminen ja selkeyttäminen parantavat järjestelmän ymmärrettävyyttä sekä nopeuttavat hakemusten käsittelyä ja työttömyysturvan saantia. Samalla ne vähentävät työttömyysturvaan liittyvää hallinnollista työtä te-toimistoissa, Kelassa ja työttömyyskassoissa. Kannustavuutta lisäävät säännökset parantavat työn ja työttömyysturvan yhteensovittamista ja helpottavat siten töiden vastaanottamista sekä vähentävät töihin menosta aiheutuvia sosiaaliturvaseuraamuksia.

Ehdotusten tavoitteena on kannustaa työnhakijoita vastaanottamaan myös lyhytkestoista ja osa-aikaista työtä. Tämän lisäksi ehdotukset parantavat työttömän työnhakijan toimeentuloa. 300 euron suojaosa työttömyysetuudessa on merkittävä askel sosiaaliturvan ja ansiotulojen yhteensovittamisessa, ja se varmasti kannustaa satunnaisten ja lyhytaikaisten töiden vastaanottamiseen. Kun ansiot eivät heti vaikuta etuuksiin, vähenee myös byrokratian ja hallinnollisen työn määrä. Lisäksi suojaosa merkitsee kunnille säästöjä toimeentulotukimenoihin.

Palkansaajan työssäoloehdon lyhentäminen nykyisestä 34 viikosta 26 viikkoon helpottaa etenkin pätkätöitä tekevien nuorten pääsyä työttömyyspäivärahan piiriin tarveharkintaisen työmarkkinatuen sijaan. Tämäkin muutos kannustaa lyhyiden ja määräaikaisten töiden vastaanottamiseen, koska työssäoloehdon uudelleen täyttyminen helpottuu.

Esitykseen sisältyy myös ehdotuksia, jotka heikentävät nykyistä työttömyysturvaa, mutta näillekin ehdotuksille löytyy pätevät perustelut. Tällainen niin sanottu heikennys on ansiopäivärahan keston sitominen työuran pituuteen sekä halukkuuteen ottaa vastaan työvoimapalveluja. Ansiopäivärahan kesto lyhenee 400 päivään alle kolme vuotta työelämässä olleilta ja 100 päivään niille, jotka ilman pätevää syytä kieltäytyvät työllistymistä edistävistä palveluista. Oikeus 500 tai 400 päivää kestävään ansiopäivärahaan säilyy, jos työntekijä osallistuu työllistymistä edistäviin palveluihin 40 päivän ajan 250 ensimmäisen työttömyyspäivän aikana. Muutoksen tarkoituksena on kannustaa työttömiä aktiivisuuteen heti työttömyyden alussa, jotta työelämävalmiuksien heikentyminen ja pitkittynyt työttömyys voidaan estää. Tämä on kannatettava asia, mutta tavoitteen toteutuminen edellyttää te-toimistoilta riittäviä resursseja tarvittavien työvoimapalvelujen tarjoamiseen.

Toinen työttömien asemaa heikentävä ehdotus on työttömyyspäivärahan lisäpäivien, niin sanotun eläkeputken, alkamisen myöhentäminen vuodella 60 vuodesta 61 vuoteen vuonna 57 ja sen jälkeen syntyneillä. Osana tätä kokonaisuutta ehdotetaan lisäksi, että 60 vuotta täyttäneellä on oikeus osallistua työllistymistä edistävään palveluun ja päästä palkkatuettuun työhön, jos työttömyyspäivärahaoikeus muutoin päättyy. Työssäoloehto kertyy 60 vuotta täyttäneellä ehdotetun muutoksen mukaan myös työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumisen ajalta.

Nykyisessä tilanteessa eläkeputken alkamis-iän myöhentäminen voi muodostua hankalaksi, sillä yli 60-vuotiaista työntekijöistä on työmarkkinoilla kovin vähän kysyntää. Toisaalta nostoa puoltaa se, että aiemmat ikärajan nostot ovat vähentäneet irtisanomisia niissä ikäluokissa, jotka eivät ole oikeutettuja työttömyysturvan lisäpäiviin, ja siten johtaneet ikääntyneiden korkeampaan työllisyyteen. Mahdollisuus päästä eläkeputkeen lisää siihen oikeutetun ikäryhmän työttömyyttä, sillä yrityksille tarjoutuu sopuisa keino vähentää työvoimaansa. Eläkeputki ei toki ole työttömyyden syy, mutta työmahdollisuuksien ollessa heikot irtisanomiset ja lomautukset kohdennetaan hyvin helposti eläkeputkeen oikeutettuun ikäryhmään.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta korostaa lausunnossaan, että yli 60-vuotiaiden henkilöiden asemaa työmarkkinoilla tulee parantaa ja ikääntyneille tarjottavien työllistymistä edistä-vien palveluiden tulee olla työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaisia ja palkkatuetun työn aidosti parantaa henkilön myöhempiä mahdollisuuksia työllistyä.

Arvoisa puhemies! Viimeisimpien Työter-veyslaitoksen tilastojen mukaan ikä alkaa rajoittaa työnsaantimahdollisuuksia jo 45—55 vuoden iässä. 56-vuotiaan todennäköisyys pysyä työelämässä on enää noin 30 prosenttia 50-vuotiaaseen verrattuna. Yli 55-vuotiaiden työllisyysaste on muita ikäryhmiä alempi. Suhtautumisen ikääntyneisiin työntekijöihin on yhteiskunnassamme ja työpaikalla muututtava, jos haluamme työurien pidentyvän. Erityisen keskeisessä asemassa ovat johtajat. Valitettavasti monessa organisaatiossa on johtajilla ja esimiehillä puutteita ikäjohtamisen taidoissa.

Ja ihan lopuksi, arvoisa puhemies: Nämä lakimuutokset asettavat te-toimistoille suuria haasteita. Siksi niiden toteuttamiseen pitää turvata riittävät määrärahat ja riittävästi osaavaa henkilökuntaa. Tärkeää on myös lain toteutumisen vaikuttavuuden arviointi esimerkiksi noin kolmen vuoden kuluttua, kun uudistuksesta on saatu riittävästi käytännön kokemusta.

Hanna  Mäntylä  /ps:

Arvoisa puhemies! Näissä kahdessa nyt käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä on useita asioita, joihin perussuomalaiset ovat erittäin tyytyväisiä ja haluavat niistä antaa hallitukselle kiitosta. Oikeansuuntainen toimenpide on esimerkiksi luoda työn vastaanottamiseen kannustimia sen sijaan, että elämisen kustannuksia kompensoidaan toistuvasti toimeentulotuen kautta. Toivottavaa on, että näillä toimenpiteillä aidosti parannetaan tilannetta ja luodaan aitoa kannustavuutta vastaanottaa myös lyhytkestoista työtä. Tässä olemme hyvin toiveikkaita.

Molemmissa hallituksen esityksissä on kuitenkin muutamia asioita, joihin perussuomalaiset eivät ole kaikilta osin tyytyväisiä. Olemme tehneet valiokunnassa hallituksen esityksiin pykälämuutosesitykset, jotka käyvät ilmi vastalauseestamme ja jotka edustaja Jurva jo aiemmin nostikin puheenvuorossaan esiin.

Kannatankin siis näin lopuksi edustaja Jurvan aiemmin tekemää esitystä.

Mika Kari /sd:

Arvoisa herra puhemies! Pidän suuressa arvossa, että kolmikannassa pystyttiin yhdessä sopimaan keinoista työurien pidentämiseksi. Ongelmia kuitenkin edelleen on. Työurat ovat varsinkin nuorilla pätkittyneitä, joten on hyvä, että työssäoloehdon minimiraja laskee 34 viikosta 26 viikkoon. Myös yrittäjien työssäoloehdon raja laskee. Tätä pidän oikeansuuntaisena toimenpiteenä yrittäjien työttömyysturvan kehittämiseksi.

Erityisen tyytyväinen olen siihen, että hallituksen täydentävässä esityksessä ehdotetaan säädettäväksi työttömyysturvalain mukaiseen soviteltuun päivärahaan 300 euron suojaosa. Esityksen mukaan ansiopäivärahan, sovitellun päivärahan ja työtulon enimmäismäärä korotettaisiin ansiopäivärahan perusteena olevan palkan suuruiseksi. Työttömyyspäivärahan omavastuuaikaa lyhennettäisiin 7 päivästä 5 päivään. Nämä uudistukset ovat omiaan edesauttamaan työttömäksi joutuneen ihmisen uudelleen työllistymistä.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Meillä eduskunnassa tehdään kymmeniä ja taas kymmeniä ellei satoja lakialoitteita vuosittain, ja vaalikausittain ainakin useita satoja. Niitten lakialoitteitten kohtalo on joko jäädä pölyttymään valiokunta-asiakirjojen joukkoon, tai sitten niitä aika ajoin hylätään tilanteessa, jossa hallitus tekee esityksensä, ja sitten ne jotenkin liittyvät tai ne liitetään hallituksen esityksiin ja hylätään siksi, että niitä ei toteuteta.

Nyt käsittelyssämme oleva työttömyysturvalain muutos, joka pitää sisällään 300 euron suojaosuuden käyttöön ottamisen soviteltuun työttömyysetuuteen liittyen, on sellainen asia, josta keskusta edustaja Tiilikaisen nimissä on tehnyt lakialoitteen numero 9/2013 valtiopäiviltä. Harvoin pääsee tilanteeseen, jossa valiokunnan mietintöön on kirjoitettu: "Valiokunnan mietintö toteuttaa lakialoitteen 9/2013 sisällön. Koska ehdotettu sääntelytarve on näin poistunut, aloite ehdotetaan hylättäväksi."

Tämän hylkypäätöksen mielellään tekee, kun tämä tuon edustaja Tiilikaisen tekemän lakialoitteen toteuttaa pilkulleen. Toisekseen ja tässäkin yhteydessä totean, että tämä esitys tästä 300 euron suojaosuudesta on sosiaalipoliittisesti erittäin iso ja merkittävä asia, jolla madalletaan kynnystä ottaa lyhytaikaistakin työtä vastaan. Se mahdollistaa työn kuntoutuksen välineenä, se mahdollistaa motivaation kasvattamisen tilanteessa, jossa etuus pienenisi tai karenssi tulisi voimaan. Kannustan hallitusta tekemään lisää tämänsuuntaisia esityksiä.