Arto  Pirttilahti  /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi ja samalla esitetään vuodesta 2007 voimassa olleen lain kumoamista.

Lakiuudistuksen tavoitteena on avustusjärjestelmän yksinkertaistaminen, tehostaminen ja vaikuttavuuden parantaminen. Uudistuksen jälkeen avustusmuotoja olisi enää kaksi: yritystoiminnan kehittäminen ja yritysten toimintaympäristön kehittäminen.

Tässä avustusjärjestelmää yksinkertaistetaan ja avustusohjelmia lopetetaan tai niitä yhdistellään, ja nykyisistä avustusmuodoista loppuisivat yritysten kehittämisavustus, tutkimus- ja kehittämistoimenpiteiden valmisteluun liittyvä avustus, kyläkauppatuki, työllisyysperusteinen investointituki, ensimmäisen työntekijän palkkatuki sekä aluekehittämisalueilla käytännössä lopetettaisiin tuki kuntien rakentamille pienten ja keskisuurten yrityksien toimitiloille, koska lainsäädännössä ohjataan, että yritystuet menisivät nyt pelkästään kunnille.

Tässä laissa on tietenkin myönteistä, että lakiesityksellä pyritään yksinkertaistamaan ja sähköistämään hakuprosesseja sekä vähentämään yritysten hallinnollista taakkaa. Erilaisissa kehittämishankkeissa ja projekteissa samoin kuin näissä yritystuissakin on aika yksilökohtaista tukien tarkastelua ja yksityiskohtaista sääntelyä, ja olisin sitä mieltä, että tässä samassa revohkassa voitaisiin myös sitten ohjeistaa näitä ely-keskuksia vähän joustavampaan tarkasteluun ja myös ohjeistamaan näitä yrityksiä joustavammin näissä asioissa. Näkisin myös, että voisi kouluttaa näitä asiantuntijoita toimimaan vielä sutjakkaammin.

Avustustoiminnan vahva painottaminen pieniin ja keskisuuriin yrityksiin on erittäin kannatettavaa, ja myös tässä lainsäädännössä painotetaan enemmänkin niin sanotusti riskikohteisiin tätä rahoitusta, ja sekin on aivan hyvä suuntaus. Toisaalta lakiesitykseen liittyvien tukien karsinta on ristiriidassa tälle laille annetun pienten ja keskisuurten yritysten kasvun tukemisen tavoitteen kanssa.

Kun hallitus on nyt antanut näitä erilaisia rakennepaketteja, ja oikeastaan hallituksen koko toiminnan aikana, niin aika vähän on tukea ja sanotaan tämmöistä positiivista virettä tullut budjettiriihessä ja muuallakaan pienyrityskohtiin, tarkoitan henkilöyrityksiin, maatilatalous-, sivuelinkeinoihin, pieniin osakeyhtiöihinkään. Näkisin, että tämäkin laki on vähän ehkä sitten hakusessa siinä suhteessa.

Keskusta ei sinänsä hyväksy hallituksen linjaa, jolla se karsii pk-sektorille kohdennettuja tukimuotoja. Lain valmistelutekstissä viitataan usein kilpailun vääristämiseen ja tällä argumentoinnilla halutaan lopettaa hyvin toimivat tukimuodot. On vaarana, että suoraan näihin kohteisiin ei tulla enää tukea saamaan, koska määrärahat supistuvat. Uudet keskitetyt säädökset suuntaavat tuet toisiin kohteisiin.

Sanotaan, että kun isompaan rahapussiin — ja vielä kun tämä rahapussi vähenee — laitetaan näitä, niin tämmöiset hyvin kohdennetut ja ajatellut tuet vähenevät. Voin ihan suoraan sanoa, että nämä ovat aluekehittämistukia köyhimmille alueille tai semmoisille alueille, missä markkinavoimat eivät pelaa, ja ne ovat erittäin tärkeitä, vaikka nämä ovatkin pieniä summia, että saadaan siellä vireää elinkeinotoimintaa ja pk-sektorin toimintaa käyntiin.

Keskusta katsoo, että nykyisen lain ja asetusten mukaisesti kuntien tulee edelleen olla yritystoimintaan kohdistuvien investointitukien saajana. Kasvukeskusten ulkopuolella kunnat ja kuntayhtymät vastaavat valtaosasta vuokrattavien toimitilojen tarjonnasta. Hallituksen lakiesitys heikentää yritysten sijoitusmahdollisuuksia ja kasvua kasvukeskusten ulkopuolisilla alueilla, missä kuntien vuokratarjonnalla on keskeinen merkitys pienille ja keskisuurille yrityksille. Tätä näkemystä tukee myös Kuntaliitto. Eli kasvukeskusten ulkopuolisilla alueilla hyvin harvassa on tätä markkinaehtoista tarjontaa tähän.

On totta, että kyläkauppojen määrä on noin 350, se on pienentynyt, mutta kyläkaupoilla on iso merkitys näissä pienissä kyläkeskuksissa. Ne ovat monitoimikeskuksia, eivät pelkästään kyläkauppoja. Nyt ollaan tämä kohdennettu kyläkauppatuki ja investointituki poistamassa. En näe sitä hyvänä eikä keskusta näe sitä hyvänä asiana. Meillä oli Tarja Cronberg kuultavana lakivaliokunnassa, ja myös hän korosti pienten kauppojen asiaa.

Yksinyrittäjällä on suuri kynnys alkaa työnantajaksi, vaikka yritystoiminnan laajeneminen ja työtaakan lisääntyminen sitä vaatisi. Keskustan mielestä ensimmäisen työntekijän palkkatukea tulee jatkaa ja pitää se myös mahdollisena uudessa laissa ja sen asetuksissa. Tämän päivän selvityksessä tuli esille yrittäjäjärjestön osalta, että työnantajayrittäjyys ei ole kasvanut 10 vuoteen Suomessa. Tämä olisi yksi toimenpide, jota tulisi jatkaa. Ensimmäisen työntekijän palkkatuki madaltaa kynnystä työllistää.

Tässä taloudellisessa tilanteessa tarvitsemme uusia innovatiivisia yrityksiä ja niiden muodostamia työpaikkoja. Kynnys uuden toiminnan kehittämiselle tulee olla matala. Sen vuoksi keskusta haluaa edelleen säilyttää uudessa laissa yritysten kehittämisavustuksen myöntämisen tutkimus- ja kehittämistoimenpiteiden valmisteluun.

Itse lakiin tulevat muutokset eivät ole kovin suuria, mutta valtioneuvosto tulee asetuksella suuntaamaan vahvasti tukimuotoja ja niiden toimivuutta käytännössä. Tämä jättää laajan harkintavallan soveltavalle viranomaiselle, ja eduskunta ottaa kantaa vain määrärahan puitteissa.

Tähän keskustan vastalauseeseen liittyy lakiehdotus. Edelleen halutaan nähdä laissa, lain 6 §:ssä, että tuensaajina olisivat myös kunnat. Tähän liittyvät samalla myös lausumaesitykset, joissa tuetaan sitä, että asetuksilla yhtä lailla jatkettaisiin kyläkauppatukea, yhtä lailla olisi tämä innovaatioiden valmistelutuki olemassa ja yhtä lailla asetuksella määrättäisiin edelleen, että ensimmäisen työntekijän palkkatuki olisi voimassa myös uudessa laissa.

Mika Kari /sd:

Arvoisa herra puhemies! Valtion yritystukijärjestelmää on syytäkin yksinkertaistaa. Toistaiseksi yritystuen eri muotoja on ollut monia ja niitä on jaettu hankalasti ennustettavalla tavalla. Pidän hyvänä kehityssuuntana sitä, että yritystuet ja erilaiset avustukset suunnataan vahvemmin pienten ja keskisuurten yritysten kasvua tukeviin hankkeisiin. Tällä hetkellä uudet työpaikat sekä myös talouskasvu syntyy pääosin pk-sektorilta. Tämä suunta tuskin muuttuu lähitulevaisuudessa. Siksi on hyvä, että valtion tuissakin siirrytään suurteollisuudesta yhä kasvavammin pk-yritysten suuntaan. Tämä on suomalaiselle yrityskentälle tärkeä tuki aikana, jolloin suomalainenkin yrityskenttä uudistaa toimintaansa haasteita vastaamaan.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Työ- ja elinkeinoministeriö teetti taannoin Turun yliopistolla, nykyisen hallituksen aikaan, selvityksen siitä, miten nykyinen, tällä hetkellä vielä voimassa oleva yritystukijärjestelmä toimii. Niin kuin hallituksen esityksen perusteluissakin asia kuvataan, se toimii hyvin. Kuitenkin joitakin korjaustarpeita on tunnistettu jo vuosien varrella, ja yksi niistä on se, että yritysten investointi- ja kehittämisavustukset ovat kaksi erillistä tukimuotoa, ja ne nyt tässä yhdistetään yhdeksi, ja se on mielestäni ihan oikea toimenpide näiltä osin. Muita tällaisia merkittäviä muutoksia, sellaisia, johonka positiivisen leiman haluan lyödä, ei tässä esityksessä ole. Siellä on paljon hyvää pientä, mutta sellaisia merkittävämpiä ei.

Sen sijaan, niin kuin edustaja Pirttilahti edellä tässä jo esille toi, tähän liittyy pari, kolme sellaista muutosta, jotka eivät ole kovin hyviä. Yksi näistä on kuntien rakennuttamien tai toteutta-mien, yrityksille tarkoitettujen toimitilojen tuki, mahdollisuus yritystukien käyttämiseen. Meillä Suomessa monissa kunnissa toimivat yritykset pystyvät tämän asian hoitamaan ilman, että siinä tarvitaan kuntaa mukana. Mitä kauemmas maantieteellisesti noustaan Suomen kartalla ylöspäin, sitä useammin tulee vastaan tilanne, että eivät ne yritykset, jotka sinne katsahtavat, jotka odottavat, että siellä julkinen valta on jotenkin mukana vähän enemmän kuin Espoossa tai Vantaalla, eivät ne yritykset siellä lähde siitä, että heidän pitää itsensä siellä investoida näihin toimitiloihin, vaan ne odottavat sitä, että kunta on jollakin tavalla mukana niissä toimitilakysymyksissä. Ja näin on ollut, tähän saakka on tuettu näitä kun-tien halleja. Nyt tämä mahdollisuus lähtisi pois. Luulen ja pelkään, että se johtaa siihen, niin kuin monet asiantuntijatkin sanovat, että yritysten hakeutuminen tuonne vähän nyt korkeammalle Suomessa, sanoisiko näin, se hakeutumishalukkuus, investointihalukkuus siellä, kyllä jonkun verran vähenee. En väitä, että tällä mitään dramaattista merkitystä tässä suhteessa on, mutta jonkun verran kuitenkin merkitystä.

Minä annan erittäin suuren arvon sille, että kun valiokunnassa oli kuultavana entinen Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja, entinen työministeri Tarja Cronberg, hänkin juuri sen kokemuksen perusteella, mikä pohjoiskarjalaisen elinkeinoelämän kannalta hänellä on ja minkä työministerinä kerkesi saada, asettui tukemaan nykyisen järjestelmän säilyttämistä näiltä osin eikä pitänyt hyvänä sitä muutosta, mitä tässä nyt esitetään. Tämä on jonkunmoisen valittelun aihe, ja niin kuin edustaja Pirttilahti sanoi, me tulemme tästä asiasta täällä sitten äänestyttämään.

Kaksi muuta huolenaihetta tässä on:

Kun nykyinen järjestelmä pitää sisällään erillisen kyläkaupan tuen, ei hallitus sitä kokonaan tästä pois heitä, vaan sen tuen mahdollisuus yhdistetään tähän kehittämisavustukseen. Ja kun sille kehittämisavustukselle on hirveän monta muutakin kysyjää, käytännössä saattaa käydä ihan liian monta kertaa niin, että tämä kyläkaupan tuki, joka luotiin Vanhasen ykköshallituskauden aikaan muistaakseni — joo, nimenomaan silloin — kyllä käytännössä menettää merkityksensä kokonaan. Väitän, että tämän jälkeen koko Suomessa ei monta kertaa kyläkauppoja tueta tällä rahalla, jos se kokonaan sieltä häipyy pois.

Toinen vähän samanlainen muutos tässä liittyy tähän niin sanottuun vararahoitukseen, valmistelurahoitukseen. Mitä on vararahoitus? Vararahoituksessa kysymys on siitä, että pienten ja keskisuurten yritysten on vaikea monta kertaa päästä mukaan lähinnä Tekesin rahoittamiin innovaatiohankkeisiin. Jos niillä on joku joko tuotantoprosessin tai uuden hilavitkuttimen kehittämishanke, ne eivät välttämättä tiedä, että jos me panemme tuon pystyyn, sijoitamme siihen 100 000 tai 500 000 ja niin poispäin, onko sillä heidän hankkeellaan mahdollisuus saada Tekesin rahoitusta hankkeen läpiviemiseen ja niin poispäin. Jotta tämän epäilyn ikään kuin kirkastaminen voisi tapahtua kohtuullisen pienin kustannuksin, otettiin käyttöön tämmöinen vararahoitus, jossa enimmillään 20 000 euroa maksettaisiin tätä valmistelurahoitusta, yritys panisi itse vähintään toiset 20 000 euroa ja näillä yritykset voisivat tehdä tällaisen esiselvityksen siitä, onko tällä hankkeella, joka parantaisi yrityksen tuottavuutta tai kilpailukykyä muuten, mahdollisuus päästä tällaiseen Tekes-rahoitukseen.

Nyt kun tämä yhdistetään osaksi tätä kehittämisavustusta ja kun kehittämisavustusten määrä on varsin pieni useimmissa ely-keskuksissa — nehän ovat kiintiöityjä rahoja, ei niitä ole rajaton määrä, ei ole rajaton piikki auki, vaan se on muutama hassu miljoona täällä eteläisessä ja keskisessä Suomessa, keskisessäkin Suomessa, mistä itsekin tulen — on erittäin suuri vaara, että tämä raha häviää pois. Se vaikeuttaa entisestään sitä, mikä minusta on suuren huolen aihe, sitä, että pk-yrityksetkin lähtisivät viemään eteenpäin näitä innovaatiohankkeita, jotta nämä yritykset pääsisivät Tekesin rahoituksen piiriin, jolla on se ylivoimainen valtaosa meidän innovaatiorahoituksesta, sillä on 500 miljoonaa, vähän yli, muilla ei ole paljon mitään. Minä pahoin pelkään, että näin on pieneltä osalta. Ei tässäkään ole kysymys mistään dramatiikasta, mutta tarpeettomasta muutoksesta. Erillinen vararahoitus, siis valmistelurahoitus, olisi parempi kuin se, että tämä lytätään osaksi tätä kehittämisavustusta.

Arvoisa puhemies! Näillä kommenteilla tuen täällä edustaja Pirttilahden esittämiä ajatuksia tästä.

Mika Kari /sd:

Arvoisa puhemies! Nyt kun on mainio mahdollisuus kysyä edustaja Pekkariselta: onko keskustan linja se, että yritystukia pitäisi kohdentaa nimenomaan halleihin, teollisuushalleihin, kun edellisten yritystukijärjestelmien kautta on Suomessa vapaata lattiatilaa käytettävissä varmaan kymmeniätuhansia neliömetrejä? Eivätkö yrityksen sisältö ja toiminnan kehittäminen olisi tärkeämpi kohde kuin ne puitteet, jotka ovat seinät ja katto, yrityksille muodostaa?

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jo tällä hetkellä aivan ylivoimainen osuus meidän investointi- ja kehittämisrahoituksesta menee koneitten ja laitteitten ja pieneltä osalta tällaisen muun toimintaympäristön tukemiseen ja niin poispäin. Nyt, edustaja Kari, tässä otetaan käyttöön tämmöinen toimintaympäristötuki. Senkin merkitys laajenee. Minä kysyn: kuinka paljon radikaalisti tärkeämpi on tämä kasvava toimintaympäristötuki kuin ne toimitilat, mitä se yritys tarvitsee?

Osassa Suomea tilanne nyt vaan on se, että jos sinne halutaan yrityksiä saada, kyllä siellä vähän odotetaan, että kunnalla tai kunnan tosiasiallisesti omistamalla elinkeinoyhtiöllä on tarjottavissa sellaista toimitilaa, johonka yritys voi sijoittua. Monesti sinne tulevat yritykset, edustaja Kari, katsokaahan, eivät ole ihan tuolla muualla Suomessa, korkeammalla Suomessa, niin kuin Lahdessa, omilta pääomiltaan tai taseiltaan niin vahvoja, nimenomaan taseiltaan niin vahvoja, että ne pystyisivät itse siihen toimitilaan investoimaan. Tästä syystä aluekehityksen kannalta tämä on tärkeä asia, varsinkin, kun mennään tuonne Suomenlahden eteläpuolelle, kun siellä voi saada 50 prosenttia siitä investoinnista. Täällä se on kumminkin 10 prosenttia tai 15 prosenttia, jos kunta investoi, pääsääntöisesti.

Arto Pirttilahti /kesk:

Ja vielä vastauksena edustaja Karille tähän kanssa, että kyllähän näistä valtion osoittamista rahoista varmaan pääosa menee juuri tähän innovaatioiden tuotekehityksen vientirahoitukseen isossa kaaressa, niin että tämähän on hyvin pieni rahoitusosuus sitten, mitä tässä potissa ajatellaan juuri näille, sanotaan, kasvukeskusten ulkopuolisille alueille.

Tämä voi olla ehkä outo järjestelmä Tampereella, Lahdessa ja täällä Etelä-Suomessa, tämä niin sanottu hallien tekeminen, mutta se on yksi periaate: kunta on järjestämässä, rakennuttamassa hallin, ja sen jälkeen, kun se on valmis, tehdään vuokralunastusperiaate yrityksen kanssa, joka hiljakseen sitä sitten ottaa omakseen. Se antaa sen joustomahdollisuuden juuri silloin, kun ei ole sitä omaa pääomaa heti lähdössä ja ovat pienet ne varat, mitä onkaan — ne ovat yleensä pk-sektorin yrityksiä.

Toki siellä on isompiakin klustereita. Otetaan nyt esimerkiksi vaikka Virrat: sinne on kehittynyt vahva muoviklusteri juuri siitä, että kaupunki on ollut tässä hallirakentamisessa mukana. Mänttä esimerkkinä: siellä ovat Mäntän tehtaiden vanha pumpputeollisuus ja vanha teknologiateollisuus siirtyneet tämmöisiin tiloihin, joita on ollut juuri kaupunki rakennuttamassa ensin, ja sitä kautta ne ovat pystyneet myös laajentamaan. Mutta hyvin monessa siellä on taustalla juuri tämä vuokralunastusperiaate, ja se tuo sen ensimmäisen, ja myös sitten nämä starttihallit ovat hyviä.

Mutta sitten tässä lakiesityksessä on myös rajattu se niin, että se on sen aluekehittämislain mukaisesti niillä ykkös- ja kakkostukialueilla vielä. Eli se ei kosketa silloin näitä Etelä-Suomen keskuksia ja näitä vaan juuri semmoisia, missä normaalit markkinaehtoiset menetelmät eivät toimi tämän asian suhteen.