Kauko Tuupainen /ps(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Lakialoite koskee terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun
lain 5 §:n muuttamista. Allekirjoittajia tässä aloitteessa
oli kaikkiaan 72, mutta neljä heistä allekirjoitti
aloitteen — innostuksissaan ilmeisesti — kahteen
kertaan, joten lopullisesti aloite sai taakseen 68 edustajaa yhdeksästä eri
puolueesta. Eniten allekirjoittajia oli perussuomalaisista, keskustasta
ja SDP:stä.
Arvoisa puhemies! Lakialoitteeni tarkoitus on muuttaa terveydenhuollon
ammattihenkilöistä annettua lakia (559/1994)
siten, että lakiin sisältyvään
luetteloon oikeudesta harjoittaa terveydenhuollon ammatteja lisättäisiin
musiikkiterapeutti.
Musiikkiterapialla on yliopistollinen koulutusjärjestelmä,
professuuri Jyväskylän yliopistossa sekä laaja
kansallinen ja kansainvälinen tutkimustoiminta, joka enenevässä määrin
pohjautuu näyttöpohjaisen lääketieteen
standardeihin. Musiikkiterapia on siis tieteelliseen näyttöön
perustuva hoitomuoto, jonka vaikuttavuudesta on julkaistu useita
suomalaisten ja ulkomaisten yliopistojen tutkimuksia kansainvälisissä tieteellisissä
julkaisuissa.
Potilaat musiikkiterapiaan tulevat lääkärin
lähetteellä, ja sen kustantaa pääasiassa
julkinen sektori, muun muassa Kansaneläkelaitos ja sairaanhoitopiirit.
Musiikkiterapeuteilla on vahvaa kliinistä erikoispätevyyttä,
ja alan ammattilaiset ovat verkostoituneet kansainvälisesti.
Arvoisa puhemies! Kuten jo totesin, potilaat tulevat terapiaan
lääkärin lähetteellä.
Musiikkiterapeutit ovat Kelan rekisteriin kuuluvia terveydenhuollon
ammattilaisia niin kuntoutuspsykoterapian kuin vaikeavammaisten
lääkinnällisen kuntoutuksen palvelutuottajina.
Jos ja kun Kela pitää musiikkiterapeutteja terveydenhuollon
ammattilaisina, on käsittämätöntä,
ettei musiikkiterapeutteja hyväksytä virallisiksi
terveydenhuollon ammattihenkilöiksi.
Kun musiikkiterapeutit eivät ole virallisesti terveydenhuollon
ammattihenkilöitä, he eivät saa potilasvakuutusta
eivätkä vapautusta arvonlisäverosta vaan
joutuvat 1.5.2014 voimaan tulleen terveyden- ja sairaanhoidon alv-ohjeistuksen
myötä arvonlisäverovelvollisiksi. Tästä seuraa,
että monet terapeutit joutuvat lopettamaan kannattamattomana
ammattinsa harjoittamisen. Tällöin satojen potilaiden
hoito tulee keskeytymään musiikkiterapeuteista
riippumattomista syistä. Se, ettei lainsäädäntö ole
musiikkiterapian osalta ajan tasalla, aiheuttaa kestämätöntä eriarvoisuutta
useille tahoille, erityisesti potilaille, joilla on oikeus saada
heille määrättyä hoitoa, mutta
myös terapeuteille ja lähettäville tahoille.
Arvoisa puhemies! Kuten useimmat meistä tietävät,
musiikkiterapia on osa terveydenhuoltoa ja sitä toteutetaan
yhteistyössä terveydenhuollon muiden ammattihenkilöiden
kanssa. Tästä huolimatta alalla ei ole minkäänlaista
virallista asemaa osana maamme terveydenhuoltoa.
Yhteenvetona esittämääni lakimuutokseen
totean alalla olevan useita vakavia potilaan asemaan liittyviä puutteita.
Lainmuutos ei aiheuta valtiolle kustannuksia. Muutoksella parannettaisiin
kaikkien alaan liittyvien tahojen juridista asemaa. Muutokseen on
selkeä velvoite Suomea sitovan Euroopan unionin lainsäädännön
perusteella koskien muun muassa Euroopan ihmisoikeussopimusta ja
lapsen asemaa koskevia sopimuksia.
Arvoisa herra puhemies! Edellä esittämäni
perusteella esitän voimassa olevan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun
lain 5 §:n muuttamista siten, että niin
sanottuun ammattinimikeluetteloon lisätään
uutena ammattinimikkeenä musiikkiterapeutti.
Osmo Kokko /ps:
Arvoisa puhemies! Kannatan ensiksi tuota edustaja Tuupaisen
tekemää lakiesitystä. Hän perusteli
sen erittäin hyvin ja oli todella perehtynyt näihin
asioihin. Se on totta, että kun tällainen nimike
sieltä uupuu, niin se on sinne palautettava, ja hänellä oli
erittäin hyvät perusteet tälle asialle.
Tässä otettiin myös nämä verotekniset
seikat ja kaikki huomioon. Musiikilla on erittäin suuri merkitys
myös terapiamuotona, ja tällaista jos mitä on
tässä maassa tuettava, jotta saamme ihmiset takaisin
tänne työelämään ja
näin tuottamaan uutta jaettavaa yhteiskunnalle.
Ritva Elomaa /ps:
Arvoisa puhemies! En ole musiikkiterapeutti, olen röntgenhoitaja,
mutta olen tehnyt kymmeniä vuosia musiikin kanssa töitä sairaaloissa,
palvelutaloissa, kehitysvammaisten tilaisuuksissa, eri yhteyksissä,
ja olen huomannut ja todennut sen asian, että musiikilla on
todella tervehdyttävä ja hyvä vaikutus
ihmisiin. Musiikin avulla voit näyttää tunteitasi.
On ollut sellaisiakin tapauksia, että on ollut vanhuksia,
jotka eivät ole puhuneet pitkään aikaan,
moneen kuukauteen, mutta kun heidän kanssaan laulaa tai
esittää musiikkia, he voivat ruveta yhtäkkiä laulamaan,
silmä kirkastuu, ja se aiheuttaa ja tekee iloisen olotilan.
Se on tärkeä asia.
Musiikkiterapia-alan juridinen asema on kuitenkin heikko. Musiikkiterapeutteja
ei lasketa terveydenhuollon ammattihenkilöiksi virallisesti.
Alvivelvollisuus uhkaa heitä. Jos näin käy, jopa
sadat musiikkiterapeutit joutuisivat lopettamaan ammattinsa harjoittamisen.
Musiikkiterapiassa on kyse lakisääteisestä kuntoutuspsykoterapiasta.
Suomessa masentuneiden ja monesta muustakin ongelmasta kärsivien
kansalaisten joukko kasvaa ja kasvaa koko ajan, valitettavasti.
Musiikkiterapia on kiistattomasti todettu hyväksyttäväksi
hoitomuodoksi. Terapia toteutuu lääkärin
lähetteellä.
Näin ollen kannatan todella lämpimästi
edustaja Tuupaisen tekemää aloitetta, jossa musiikkiterapeuteista
tulisi terveydenhuollon ammattihenkilöitä. — Kiitos.
Kauko Tuupainen /ps:
Arvoisa puhemies! Edustaja Heinosen tapaan haluan kiittää kaikkia 68:aa
edustajaa, joiden nimi oli tämän aloitteen takana,
mutta erityisesti edustaja Elomaata, jonka tiedän olevan
musiikin ystävä jo vuosien takaa. Myöskin
Osmo Kokko käytti minusta positiivisen puheenvuoron asian
suhteen. Minä toivon, että asia etenee jollakin
tapaa tästä päivästä eteenpäin.
Keskustelu päättyi.