Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kun on kyse Kainuun hallintokokeilusta, niin en malta olla tässä yhteydessä kiinnittämättä huomiota Kainuun keskeisen kunnan eli Kajaanin kaupungin aikomuksiin lomauttaa henkilöstöään, taitaa olla peräti koko henkilöstöään tai ainakin merkittävää osaa. Muun muassa opettajia uhkaa lomautus, ja syyksi sanotaan osin tähän Kainuun hallintokokeiluun liittyvät kustannusvaikutukset Kajaanin kaupungin kohdalla.

Kun muistelen keskustelua, jota käytiin ennen kunnallisvaaleja, niin täällä hallituspuolueet, ministeri Manninen etunenässä, vakuuttivat, miten kunnissa on talous hyvässä tilanteessa, kun valtio on kuulemma antamassa kunnille niin paljon lisää rahaa. Nyt on pakko kysyä ministeri Manniselta, jos hän on paikalla, tai sitten muilta hallituksen ja hallituspuolueiden edustajilta, että eivät kai ne Kainuun ja Kajaanin kepulaiset ihan pelkkää ilkeyttään siellä ihmisiä ole lomauttamassa, vaan kyllä kai se kertoo siitä, miten tukala on Kajaanin kaupungin taloudellinen tilanne. Kun samaan aikaan on käynyt ilmi, että iso osa kunnista on nostamassa veroäyriään, niin on pakko todellakin kysyä, että eivät tainneet pitää paikkaansa ne puheet, mitä hallituspuolueiden piiristä kunnallisvaalien alla kuultiin siitä, että kunnissa muka talous on hyvässä jamassa ja valtio omilla toimillaan on pitänyt siitä hyvää huolta.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Herra puhemies! On hyvä asia, että Kainuussa kokeillaan tämän sosiaaliturvamaksun poistamisen vaikutuksia niin laajasti kuin siellä tullaan tekemään eli siellä on mukana sekä yksityiset työnantajat että myös julkisen sektorin työnantaja. Lapin osalta näin ei ole, ja se on minusta puute Lapin kokeilussa. Kyllä minä odotan, että tämä tilanne Lapin osaltakin korjataan, vaikka täällä ei sitä aiemmassa käsittelyssä aikaiseksi vielä saatukaan. Kun kokeillaan, niin kokeillaan kunnolla ja katsotaan, mitkä ne tulokset ovat. Tältä osin Lapin tilanne edellyttää tätä Kainuun mallin ottamista pohjaksi.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä laki sosiaaliturvamaksun poistamisesta Kainuun kunnilta osana hallintokokeilua on erittäin tervetullut, mutta se ei ollenkaan ratkaise niitä ongelmia, joita esimerkiksi Kajaanissa on, mitä ed. Ben Zyskowicz alussa pikkuisen valotti.

Tilanne on se, että suurin osa henkilökunnasta kuitenkin yhä edelleen jää Kajaanin kaupungin palvelukseen, koska meillä on paljon sellaisia maakunnallisia tehtäviä, kuten esimerkiksi teatteri, aluemuseo, aluetaidemuseo, aluekirjasto, jotka jäävät yhä edelleen kaupungin tehtäväksi, ja sinne jää myöskin henkilökunta, ja nämä eivät tule siirtymään hallintokokeiluun. Nyt kun talousarviota ensi vuodelle on tehty, niin on selkeästi nähtävissä, että verotulot ovat dramaattisesti laskeneet. On myöskin arvioitu, että todellinen veroprosentti työssä käyvällä ihmisellä on pikkuisen päälle 14 prosenttia johtuen ansiotulovähennyksestä, vaikka meidän veroprosenttimme on reilusti yli 18. Se on nyt johtanut tilanteeseen, jossa ei selvitä millään muulla keinolla kuin lomauttamalla koko henkilöstö ensi vuonna eikä sekään riitä vielä. Tämän dramatiikan suuruutta kuvaa se, että sivistyspuolella on katsottu, että peruskoulun ja päivähoidon henkilöstöä ei tarvitsisi lomauttaa kuin kahdeksi viikoksi, jos teatterin, taidemuseon ja museon henkilökunta lomautetaan puoleksi vuodeksi, mikä tarkoittaa tietysti sitä, että esimerkiksi teatteri menettäisi kokonaan valtionosuutensa ja joutuisi pois teatterilain piiristä, jossa valtionosuudet myönnetään henkilötyövuosina. Eli tilanne on todella järkyttävä.

Eilen juuri valtuuston kokouksessa kuulimme sekä hallintokokeilun talousjohtajan katsauksen että myöskin Kajaanin kaupungin talousjohtajan katsauksen. Hallintokokeilussakin tilanne on aika vaikea. Joudumme säästämään ensi töiksemme ensi vuodelle yli 4 miljoonaa euroa, mutta koska siellä on isompi budjetti, ehkä se säästö voidaan tehdä. Se tarkoittaa kyllä sitä, että hoitotakuu tulee olemaan erittäin vaikea toteuttaa.

Verotulojen vähentyminen on se suurin ongelma Kajaanin kaupungin kohdalla, mutta se, mikä tässä on paradoksi, on että Kajaanin kaupunki maksaa ensi vuonna verotulojen tasausta, vielä sittenkin, vaikka meidän verotulomme ovat alentuneet, koska tarkastelu tehdään aiemmilta vuosilta. Nyt jos tässä ei mitään tehdä, olemme todella suurissa vaikeuksissa. Keskusta on tietysti suurimpana valtuustoryhmänä tästä vastuussa, ja vasemmistoliitto toiseksi suurimpana valtuustoryhmänä joutuu myöskin kantamaan vastuuta, vaikka emme ole olleet kannattamassa näitä veronalennuksia, jotka ovat aiheuttaneet osittain tämän tilanteen. Täytyy sanoa, että noidankehä vain pahenee, jos joudumme nämä lomautukset toteuttamaan, koska sen jälkeen muuttoliike taas tulee olemaan niin kova, että työikäisiä ihmisiä lähtee pois.

Huomenna käsittelemme väestöselontekoa, ja tämä on aika ikävää väestöselonteon kannalta, koska aluepoliittiset toimet, joita on tehty, eivät tule ratkaisemaan tätä tilannetta.

Vielä ihan lopuksi haluan sanoa, että me olemme yrittäneet tehdä rakenteellisia muutoksia, kuten puhemies hyvin tietää, Kainuun hallintokokeilu on juuri sitä, mutta me tarvitsisimme pari vuotta hieman taloudellista tukea, että tämä hallintokokeilu saisi sen volyymin ja pystyisi tuomaan niitä säästöjä, joita uskon sen todella myös tuottavan. Mutta tilanne tällä hetkellä on katastrofi.

Suvi Lindén /kok:

Arvoisa puhemies! Kansanedustaja Huotarin puheenvuoron jälkeen on hyvä jatkaa.

Hallintomallikokeilu sinällään on hieno yritys ja toivottavasti onnistunut sellainen hallinnollisten toimien uudelleenjärjestämisessä ja -organisoinnissa Kainuun tapaisella alueella, ja toivottavasti se pitkällä tähtäimellä tuottaa niitä toivottuja säästöjä myös hallintokustannuksiin ja luo mahdollisuuksia Kainuun tyyppiselle alueelle hallinnon uudelleenorganisointiin.

Mutta on kovin ironista, jos tämä hallintomallikokeilu nyt osaltaan on aiheuttamassa sen, että kansallisen kulttuurimme peruskiveä elikkä kulttuurin tarjontaa kaikkialla tässä maassa, alueellisten kulttuurilaitosten verkostoa, ikään kuin lähdetään rapauttamaan. Tietysti on ymmärrettävää, että Kajaanin kaupunki on sitoutunut hallintokuntakokeilun perussäädöksiin, joissa on määritelty, millä tavoin resursseja siirretään kuntayhtymälle, joka lähtee toteuttamaan yhteisiä palveluita, mutta mitä jää Kajaanin kaupungille ikään kuin niitten toimintojen ylläpitämiseen, jotka jäävät kaupungin järjestettäväksi? On todella surullista, jos Kajaanissa joudutaan siihen tilanteeseen, että kaupunginteatteri, kaupungin museotoiminta lomautetaan puoleksi vuodeksi. Voimassa oleva lainsäädäntömme teattereitten ja museoiden valtionosuuksista on sen tyyppinen, että se johtaa väistämättä siihen, että Kajaanin kaupunginteatteri tipahtaa valtionosuuden piiristä, ja se tarkoittaa yli 700 000 euron menetystä teatteritoiminnalle. Museot tipahtavat valtionosuuden piiristä. Näin ollen jos mietitään Kainuuta alueena, kainuulaisia ihmisiä, niin kyllä yksi heidän peruspalveluistaan katoaa, kun nämä meidän peruskulttuurilaitokset joutuvat lopettamaan toimintansa Kainuussa. Se hyvä, mitä tällä hallintomallikokeilulla yritetään saada aikaiseksi, on luoda hyvinvointia ja pysyvyyttä sinne Kainuun alueelle, niin että ihmiset siellä haluavat elää ja asua, viihtyä ja nauttia erilaisista palveluista. Tämä on kyllä märkä rätti näitä toimia vastaan.

Se, mitä tässä kaiken kaikkiaan on tehtävissä, onkin varmasti isompi kysymys. Mutta todellakin tietysti toivoa sopii, että kun Kajaanin kaupunginvaltuusto pohtii sitä, mistä nämä tarvittavat säästöt, johtuen taloudellisen tilanteen kurjistumisesta, haetaan, ne voitaisiin hakea muulla tavoin kuin todellakin leikkaamalla 2,3 miljoonaa kulttuurilta. Kaikki kulttuuriavustukset tullaan Kajaanin kaupungissa lakkauttamaan. Mitä jää siitä kansallisesta kulttuurista, jota Kajaanissakin on vuosikausia rakennettu, jäljelle? Kajaanin kaupunginteatteri valittiin viime vuonna vuoden teatteriksi. Siellä on tehty erinomaista työtä teatterielämän vahvistamiseksi, ja se on saanut valtakunnallista huomiota. Tällä ratkaisulla kyllä tuhotaan monien vuosien työt.

Ajatus siitä, että ikään kuin voitaisiin sitten parin vuoden kuluttua katsoa uudestaan, pääsisikö Kajaanin kaupunginteatteri takaisin valtionosuuden piiriin, on ihan hölynpölyä. Niille, jotka näin väittävät, että näin voisi tapahtua: se ei pidä paikkaansa. Valtionosuuden piiriin pääseminen on monimutkainen ja pitkällinen prosessi. Ensi vuoden budjettiin on varattu Kajaanin kaupunginteatteriin 47 henkilötyövuotta, ja kun Kajaanin kaupunginteatteri ne menettää, on kymmeniä teattereita odottamassa suu auki saadakseen nämä henkilötyövuodet omaan käyttöönsä. Sen jälkeen kun ne on muualle jaettu, niitä on kovin vaikea kuvitella saatavaksi takaisin Kainuuseen.

Arvoisa puhemies! On todella surullista, jos tämän hyvin liikkeelle lähteneen hallintomallikokeilun eteenpäinvieminen päättyy siihen surulliseen tilanteeseen, joka johtaa kulttuurin kurjistamiseen ja näitten perinteisten kulttuurilaitosten toiminnan loppumiseen Kainuussa. Silloin siitä yhdestä peruskivestä, joka on ollut johtavana lankana suomalaisessa kulttuurin tukemisessa, eli siitä että kulttuuripalveluja on tarjolla kaikkialla tässä valtakunnassa, ei enää tämän jälkeen voida puhua.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Täällä edustajat Zyskowicz, Huotari ja Lindén viittasivat Kainuuseen ja Kajaaniin myöskin talouden kannalta. Tietysti on sanottava, että Kajaanissa on todella taottu hyvää kulttuuria ja nimenomaan teatterissa. Tämä on kaikille koko Suomessa tunnettu tosiasia. On ongelmallista, että leikkaus on tapahtumassa. Viittaan vielä ihan siihen samaan tilanteeseen monessa muussakin kunnassa: mitä merkitsee eri kunnille hallituksen päätös tuoda eduskuntaan esitys siitä, ettei kaikkia valtionosuuksia maksetakaan lain edellyttämällä tavalla.

Mutta sitten tähän itse asiaan: Kun tämän tyyppinen menettely nyt on Kainuulle mahdollistettu ja kun ed. Tennilä viittasi, että Lappikin olisi tällainen kohde, niin viittaan siihen, että on muitakin alueita Suomessa, missä on korkea työttömyys, esimerkiksi Kaakkois-Suomessa 13 prosenttia, ja missä tarvittaisiin nimenomaan pienteollisuutta ja pienyrittäjyyttä tukevia vero- ja muita maksuratkaisuja. Tässä mielessä myös etelässä on varsin lähellä Pääkaupunkiseutua alueita, missä vastaavan tyyppistä kokeilua ja käytäntöä voitaisiin toteuttaa.

Martti Korhonen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin pitää sanoa, että tämä esitys, joka nyt on menossa eteenpäin, on tietenkin hyvä kaiken kaikkiaan ja kannatettava, mutta siihen liittyy ongelma, joka on itse asiassa sanottu jo tässä useampaan kertaan aiemmin.

Vaikka tällainen yksittäinen toimenpide tehdään sosiaaliturvamaksujen alentamiskokeilun osalta, ja sehän on yksi keino, jossa ajattelumallin pohjalla on ollut se, että sillä tuetaan itse asiassa niitä mahdollisuuksia, joita on olemassa, ja se tuodaan uutena välineenä näiden muiden välineiden lisäksi, niin ongelma, joka tähän kaikkeen itse asiassa liittyy, on se, mikä tässä jo useampaan kertaan on todettu. Elikkä kun kuitenkin näillä alueilla, mistä me nyt puhumme, kunnat ovat erittäin suuri toimija ja kunnat itse asiassa toimivat jopa niinkin, että yrityselämän puolelle niiden kautta pystytään luomaan ne edellytykset, millä ne yritykset voivat sitten mennä eteenpäin — mistä ajatuksesta ja filosofiasta koko Kainuun malli itse asiassa lähti liikkeellekin, jotta pystytään elinkeinopuolta saamaan eteenpäin — niin tässä me tulemme nyt siihen ydinongelmaan, joka liittyy niin taiteeseen kuin teatteriin kuin muuhun kulttuuriin kaikin puolin ja monilta osin, mutta ennen kaikkea tietenkin niihin työpaikkoihin, tulevaisuuden rakentamiseen. Tässä on ikävä kyllä nyt niitä piirteitä ja nimenomaan sen kuntarahoituksen kautta, että todella suuriin vaikeuksiin, todella suuriin ongelmiin, kyllä nyt joudutaan, vaikka tällainen lisäväline sinne tuleekin sosiaaliturvamaksujen alentamisen muodossa käyttöön.

Nämä tunnusluvut nyt onneksi, täytyy sanoa, kunnallisvaalien jälkeen yksi sun toinenkin on huomannut ja sen, että taitaakin toteutua se, mitä koko syksy on yritetty tuoda esille, elikkä kuntatalous on kerta kaikkiaan romahtamassa nyt kynsiin. 136 kuntaa ilmoitti juuri viime viikolla nostavansa veroprosenttia. Eihän se yksinkertaisesti riitä, edes se. Siihen tulee sitten kiinteistöveron korotukset. Noin 150 kuntaa tulee nostamaan kiinteistöveroa hyvin todennäköisesti. Palvelumaksut tulevat nousemaan, uskoisin, ikävä kyllä taas kerran näissä kaikista vaikeimman alueen kunnissa. Kun nyt katsotaan tämän vuoden tunnuslukuja, niin negatiivisten vuosikatteiden määrä tulee hyvin todennäköisesti nousemaan noin 130:een suuruusluokaltaan kuntien määrästä.

Tämähän se on itse asiassa, mikä tulee vaikeuttamaan tämänkin kokeilun eteenpäinmenemistä. Toisin sanoen kun ei siellä niitä resursseja ole käyttää, niin eihän siinä uudetkaan välineet tule auttamaan, ikävä kyllä, se vaan on näin. Kunnat koko ajan nyt miettivät omia säästötoimenpiteitään, ja karmeinhan tämä Kajaanin kohtalo nyt on. Siellä ollaan irtisanomassa ja lomauttamassa. Ikävä kyllä, täytyy sanoa, se ei tule jäämään ainoaksi kunnaksi. Se on nyt vaan tässä käsillä tällä hetkellä.

Sitten kun katsotaan, mitä hallitus sitten tekee, niin minä tiedän, että tässä vähän ajan päästä tullaan toistamaan sitä vanhaa virttä, että edellisen hallituksen vika. No, voihan se olla niinkin, ja varmaan siinä osa vikaa onkin, en minä sitäkään tule kiistämään, mutta kyllähän nyt pitää tämänkin porukan pikkuhiljaa, tämän hallituskoalition, alkaa kantaa sitä vastuuta, joka hallituksessaoloon kuuluu. Eihän sitä loputtomiin voi mennä vaan sillä tiellä, että syytetään edellisiä ja sanotaan, että siellä se kaikki vika on.

Nyt kun ensi vuoden budjettia tässä salissa käsitellään, niin otan yhden pienen esimerkin, joka on yllättävän suuri merkitykseltään esimerkiksi Kainuussa. Se on harkinnanvaraisten määrärahojen leikkaaminen. Minä en käsitä millään, että nyt ollaan 18 miljoonaa euroa viemässä sieltä pois hetkellä, jolloin itse asiassa kaikista suurin tarve olisi. Tänä vuonna veroprosenttia korottaneita kuntia oli lukumääräisesti enempi kuin aikoihin — 90-luvun alussa, joskus menneellä vuosituhannella, on tehty samansuuruisesti korotuksia, määrällisesti, kuntien määrässä mitattuna. Onhan se ihan käsittämätöntä, että sieltä lähdetään leikkaamaan harkinnanvaraisia pois. Indeksikorotuksen olisi pitänyt ehdottomasti olla tällä hetkellä se 100 prosenttia eikä 75 prosenttia.

Sen lisäksi valtio, jolla taloudessa menee tällä hetkellä kohtuullisen hyvin — EU-maiden vertailussa me olemme aivan huippuluokkaa — lainaa näiltä köyhiltä kuntapoloisilta yli 400 miljoonaa euroa. Onhan tämä nyt ihan vastuutonta politiikkaa. Samanaikaisesti yritetään eduskunnassa säätää lainsäädäntöä, millä autetaan näitä samoja kuntia esimerkiksi tämän sosiaaliturvamaksun alentamisen kautta. Ei tässä nyt kyllä taas oikea käsi tiedä, mitä vasen käsi tekee, tai sitten tietää, ne ovat hyvin johdonmukaisia päätöksiä. Mutta se johdonmukaisuus kyllä tarkoittaa sitä, että kuntasektoria ollaan ajamassa alas aivan tietoisesti. Mutta kun se vaikuttaa työllisyyteen ja kun työllisyystavoite karkaa jo muutoinkin, niin tämä yhtälö ei nyt kyllä toimi ollenkaan.

Arvoisa herra puhemies! Minusta valtaan kuuluu vastuu ja sitä vastuutakin pitäisi joskus osata kantaa ja ottaa vastuu siitä, mitä tässä yhteiskunnassa tapahtuu. Mutta toivottavasti siihen kuuluu myös järki niiltä osin, että niitä päätöksiä, joita ollaan ajamassa täällä eduskunnassa läpi, oltaisiin valmiita muuttamaan ja tehtäisiin mahdolliseksi, että tämäkin kokeilu onnistuu käytännön elämässä.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä tukee luonnollisesti tätä hallituksen esitystä ja siinä muodossa kuin hallintovaliokunta on sen mietinnössä esittänyt. Olemme myös hyvin tyytyväisiä ja iloisia siitä, että ed. Räsäsen aktiivisuus sai aikaan sen, että seurakunnat otettiin sosiaaliturvamaksusta vapauttamisen piiriin Kainuun alueella, kun tässä tapaturma olisi hallituksessa ja pitkälle valiokunnassakin muuten päässyt tapahtumaan. Tähän esitykseen sinänsä ei ole huomauttamista.

Meillähän on voimassa osaa Lapin kunnista ja saaristokuntia koskeva kokeilu työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta. Tuo kokeilu on voimassa enää ensi vuoden ajan. Nyt on tietysti syytä tässä yhteydessä peräänkuuluttaa sitä, että tuota jatkettaisiin tai sitten kokeilun tulosten mukaisesti tehtäisiin pysyviäkin ratkaisuja monilla alueilla tämän sosiaaliturvamaksujärjestelmän helpotuksen käyttämisestä talouden ja työllisyyden parantamiseen. Erityisen tärkeätä tämä on siksi, että hallituksen työllisyyspolitiikka näyttää polkevan paikallaan. Työttömyys ei ole vähentynyt, ja erityisesti se ei ole noilla vaikeimmilla alueilla vähentynyt. Kun noilla vaikeimmilla alueilla kunnat ovat nyt äärimmäisen syvässä ahdingossa, niin eivät myöskään kunnat voi vastata työllistämisestä edes sillä tavalla kuin on menneinä vuosina tapahtunut.

On siis odotettava ja toivottava, että hallitus antaisi työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamista koskevan esityksen myös noilta muilta osin. Yhdyn niihin, jotka täällä jo toivat esiin, että meillä on muitakin alueita kuin vain Lappi, Kainuu ja saaristokunnat, joissa vaikeudet ovat äärimmäisen vakavat. Tästä kertoo varmasti esimerkiksi se, että Karjaan kaupunki — taitaa olla ruotsalaisen kansanpuolueen hallitsema kaupunki — nosti 21 prosenttiin tuloveroprosenttinsa ensi vuodelle. Se on historiallisen korkea prosentti ja kertoo varmasti siitä, että Karjaan kaupungin talous on erittäin vaikeassa tilanteessa, ja Karjaa ei todellakaan ole missään Lapissa tai Kainuussa tai edes saaristossa. (Ed. Pulliainen: Eikös siellä ole Folkhälsanilla ...) — Voi olla, että joku yksityinen taho on siellä saanut rokotettua rahoja mittavasti, mutta se on sitten eri asia.

Nämä 136 kuntaa, jotka nyt päättivät nostaa heti kunnallisvaalien jälkeen ensi vuoden tuloveroprosenttiaan, ovat todella ahdingossa. Tiedän omasta kunnastani ja monesta naapurikunnasta, joissa ei nostettu tuloveroprosenttia, että vaikeudet eivät ole vain näillä 136 kunnalla vaan korotus on edessä lukuisilla muilla kunnilla. Tämä Kajaanin tapaus on tietysti oma lukunsa ja kertoo myös siitä tavattoman vaikeasta tilanteesta, joka on tuolla Kainuussa. Mutta samoja ongelmia on siis kaikkialla, ja tämä edellyttää sitä, että istuva hallitus pikaisesti tarkistaa kuntapolitiikkansa suunnan, tason, ja palauttaa, tai hyväksyy sen, että eduskunta palauttaa, harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin edes sen määrärahatason, mikä on tänä vuonna, eli luopuu siitä 18 miljoonan euron leikkauksesta ja sen lisäksi kiirehtii valtionosuusuudistusta, jolla järjestetään asiat niin, että kaikki kansalaiset ovat mahdollisimman tasavertaisessa asemassa asuinpaikastaan riippumatta. Tällä hetkellähän näin ei ole.

Herra puhemies! Huolta meidän on kannettava myös siitä, että meidän maatalouspolitiikkamme on ajautunut lähes umpikujaan. C-alueella on valtavat kriisit menossa ja tunnelma hyvin huolestuttava, sokerintuotantoalueella Länsi-Suomessa on suuria murheita. Aluepolitiikka on, niin kuin jo totesin, aika vaikeassa tilanteessa, ja EU-kauden vaihtuessa tilanne vain pahenee, ja tuo mainitsemani työttömyys on huolestuttavan korkealla tasolla. Nyt ei auta, että pääministeri ja valtiovarainministeri katselevat vain Nurmijärven kunnan taloutta ja siltä pohjalta ajattelevat kunnallistalouden tilannetta. Heidän on katsottava muuallekin ja otettava todella vakavasti tämä tilanne, mikä maassa on. Eli tarvitsemme kuntatalouteen nopeasti parantavia, suunnan muuttavia lääkkeitä.

Minä uskon, että ministeri Manninen tuntee tilanteen, ja jos ei tunne, voi kysyä sitä Kuntaliiton hallituksen puheenjohtajalta, ed. Nousiaiselta, ja siellä pitäisi ainakin olla tiedossa tämän tilanteen vakavuus kaikkialla maassa. Sitten pitää ryhtyä toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi, suunnan muuttamiseksi ja kääntämiseksi sellaiseksi, että me tässä maassa, niin kuin vaaleissa erityisesti sosialidemokraatitkin lupasivat, julkisin peruspalveluin turvaamme kansalaisille terveydenhuollon, koulutuksen ja sosiaaliturvan palvelut laadukkaina ja niin, että ne ovat kaikkien saavutettavissa.

Antti  Rantakangas  /kesk:

Arvoisa puhemies! Oli erittäin myönteistä, että edellisen pääministerin Paavo Lipposen aloite Kainuun hallintokokeilusta johti tuloksiin ja käytännön toimintaan. Nyt Kainuussa on aloittanut vahvempi maakuntahallinto tämän kokeilulain pohjalta ja myöskin Kainuun maakunnassa on aika paljon vahvaa intoa ja tulevaisuudenuskoa ja luottamusta. Tällaisia uusia aloitteita tarvitaan, joissa pystytään katsomaan vähän pitemmälle ja vähän laajemmin yhteiskunnan kehitystä ja myöskin niitä palvelutuotannon lähtökohtia. Tämä oli erittäin myönteinen asia, mikä on tässä sanottava.

Vanhasen hallitukselle pitää antaa myös tunnustus, että se on omassa toiminnassaan lähtenyt siitä, että aluepolitiikan välineitä terävöitetään ja lisätään. Tämä käsittelyssä oleva sosiaaliturvamaksujen alentamiskokeilun laajentaminen Kainuun maakuntaan on erittäin myönteinen asia. Sillä luodaan myöskin tulevaisuudenuskoa kainuulaisiin yrityksiin ja kuntiin ja julkisen sektorin toimijoihin, eli tämä terävöittää ja vahvistaa tätä myönteistä hallintokokeilua.

Oli erittäin hyvä, että hallintovaliokunta laajensi tätä kokeilualuetta Vaalan kunnan osalta, joka kuuluu tähän Kainuun viralliseen maakuntaan ja työvoima- ja elinkeinokeskukseen. Tällä tavalla lisättiin myös maakunnan sisällä tasa-arvoa siellä olevien yritysten ja toimijoitten kesken. Myös tämä laajennus, jossa seurakunnat otettiin mukaan tähän sosiaaliturvamaksun alentamiskokeiluun, oli hyvä ja oikeudenmukainen päätös. Eli kaiken kaikkiaan tunnustusta on annettava tämän prosessin etenemiselle ja tässä pöydällä olevan esityksen läpivientiin.

Täällä on kokoomuksen ja vasemmistoliiton puolelta pyritty niin kuin vähättelemään tätä myönteistä esitystä ja ikään kuin vesittämään sitä. Minusta se ei ole kyllä tarpeellista. Olisi syytä todeta, että nyt on otettu hyvä, myönteinen askel aluepolitiikassa ja nimenomaan Kainuun osalta ja sille on annettava kaikki mahdollinen tuki.

Täällä ed. Korhonen nosti esiin tämän 502 miljoonan euron saatavan, joka liittyy valtionosuuksiin, jotka kunnat ovat saaliissa valtiolta. Hän kyllä unohti sen, että tämä saatava on kertynyt siltä ajalta, jolloin hän oli kuntaministeri ja Sauli Niinistö oli valtiovarainministeri. Jos silloin olisi maksettu valtionosuudet niin kuin pitää, niin tällaista saatavaa ei olisi syntynyt ja silloin kuntien tilanne olisi paljon vahvempi kuin tänä päivänä. Eli tällä tavalla se tausta on hyvä tuoda tähän keskusteluun esille. Nyt tämä raha on tulossa kunnille, ja toivokaamme, että voimme yhteistoimin olla vielä varhentamassa tämän puolen miljardin euron maksamista.

Muutenkin on sanottava rehellisyyden nimissä, että hallituksen suorat toimet kuntatalouteen ovat aiempaa myönteisemmät. Kukaan ei voi väittää vääräksi, että 75 prosenttia on enemmän kuin 50 prosenttia. Se pitäisi ihan kaikkien pystyä toteamaan. Indeksikorotukset ovat nyt 75 prosenttia, kun kolmena ministeri Korhosen aikaisena vuotena ne olivat 50 prosenttia, siis selkeä parannus aiempaan verrattuna.

Myös verovähennysten kompensointi kunnille on myönteinen asia, joka liittyy hallitusohjelmaan. Se on myönteinen asia myöskin käynnissä olevan tuporatkaisun osalta ja siitä mahdollisesti seuraavien veroratkaisujen osalta. Se on ikään kuin perälauta kunnille, että kuntarahoituksen ja kuntien kustannuksella näitä veropolitiikan ratkaisuja ei enää jatkossa tehdä. Myös panostukset terveydenhuollon rahoitukseen ovat myönteisiä asioita hallituksen toimesta.

Kukaanhan täällä salissa ei kiistä sitä, että Suomen kunnissa on tällä hetkellä taloudessa tiukkuutta. Se ei ole itse asiassa uutinen, vaan me kaikki tiedostamme, että tiukkuutta on, mutta se ei johdu valtion suorista toimista kunnille, vaan tästä yleisestä matalasta talouskehityksestä ja kustannusten noususta. Täällä on kannettu huolta heikoimpien kuntien taloudesta ja myöskin maakuntien taloudesta. Toivon, että tällaista myötätuntoa löytyisi, kun käsitellään vuoden 2006 kuntien valtionosuusjärjestelmän tarkistusta. Siinä on seuraava mahdollisuus parantaa nimenomaan heikomman tulopohjan kuntien asemaa, ja toivottavasti silloin muun muassa kokoomuksesta löytyy vahvaa tukea tämän linjan hoitamiseksi, jotta kaikilla kunnilla olisi tasavertaiset edellytykset palvelujen tuottamiseen.

Arvoisa puhemies! On toivottavaa, että tämä Kainuun hallintokokeilu ja nyt siihen liittyvä työnantajan sosiaaliturvamaksujen vapauttaminen ja alentaminen otettaisiin esimerkiksi myöskin muille alueille. Siinä mielessä voin tukea vasemmistoliiton ed. Tiusasen esitystä, että koko Suomen alueella on vaikeita alueita, ja tässä myöskin tukea puhemies Lipposen ensimmäisen maakuntavaltuuston kokouksen yhteydessä pitämää puhetta ja siinä esille tuomia asioita. Tällaisista hyvistä esimerkeistä on voitava ottaa opiksi ja ulotettava niitä eri puolille maata niihin alueisiin, joissa tarvetta erityistoimiin on olemassa.

Suvi Lindén /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos ei tietäisi totuutta, niin kovin kuorrutteisen kuvan saisi hallituksen toimista kuntien talouden parantamiseksi ja kehittämiseksi, kun ed. Rantakankaan puhetta kuunteli. Me kaikki tiedämme, että 137 kuntaa joutuu korottamaan veroäyriään ensi vuonna selviytyäkseen niistä tärkeistä tehtävistä palvelujen tarjoamisessa kuntalaisille. Juuri tässä tilanteessa hallitukselta olisi ollut oikea toimenpide valtionosuuksien kustannusjaon tarkistuksen yhteydessä päättää palauttaa ne kokonaisuudessaan mahdollisimman nopeasti, mielellään yhdessä vuodessa tai maksimissaan kahdessa vuodessa, kunnille. Sitten meidän ei tarvitsisi keskustella täällä jatkuvasti siitä, miten sadat kunnat ovat taloudellisissa vaikeuksissa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Periaatteessa kannatan lämpimästi tässä tilanteessa kaikkia kuntatason kokeiluja, koska vain ne voivat tuoda jonkin sellaisen hyvän oivalluksen, jolla tästä tilanteesta päästään paremmille vesille. Kysymys ei ole pelkästään siitä, että kuntajakoa sellaisenaan muutetaan, vaan tarvitaan jotakin muutakin. Nämä nyt meneillään olevat kokeilutilanteet ovat minusta periaatteessa ihan hyvä asia sikäli, että on olemassa erilaisia ratkaisumalleja, joita rinnan tutkitaan. Lappi on yksi kokonaisuus, Kainuu ilman Vaalaa on yksi kokonaisuus, Vaala on yksi kokonaisuus, ja sitten ovat heti Vaalan vieressä olevat kunnat, jotka tavallaan ovat se verrokkialue, koska infran puolesta ja alueellisesti on hyvin samanlaisesta alueesta kysymys Utajärven jnp. kohdalla. Kun ed. Tennilä vaati, että pitää kaikilla olla ihan samanlainen, niin rohkenen kuitenkin sen verran olla eri mieltä, että hyvä on, että on erilaisia tilanteita. Se on minusta erittäin hyvä asia tässä tilanteessa.

Vielä sitten se, mikä koskee tätä Kainuun hallintokokeilua, tätä varsinaista ydinasiaa: Arvoisa puhemies! Onhan se kyllä niin, että eihän tästä paluuta takaisin ole. Ei ole olemassa sellaista mahdollisuutta, että tästä kokeilujärjestelystä palattaisiin tilanteeseen, jossa kunnat ryhtyisivät toimimaan niin kuin ovat ennen tätä kokeilua toimineet, peruspalvelujen tuotannossa, joka suhteessa. Ei sellaista paluuta ole. Meillä on perustavaa laatua oleva kuntajakokokeilu menossa, ja toivottavasti se antaa myönteisiä tuloksia. Tämä alku kuitenkaan ei ole kovin hedelmällistä ja hyvän kuuloista. Jos siis tästä kokeilusta nyt jo tässä tilanteessa seuraa, että Kajaanin kaupungissa kulttuuripuoli suurin piirtein ajetaan määräaikaisesti alas, niin se on jo kurja tulos. Sehän on siis tavallaan välitulos koko tästä hommasta. Silloin kun tätä rahoitusta mietittiin tälle niin sanotulle kokeilulle, tämä asia olisi pitänyt jo miettiä perusteellisesti, ja tämä oli silloin tiedossa, niin että on lähes anteeksiantamatonta, että siihen ei reagoitu. Tämä on minusta erittäin kurja tilanne kerta kaikkiaan. Vielä kun sitten ottaa esimerkiksi Kajaanin teatterin todella korkean tason huomioon, se on vielä kiusallisempi asia, koska siinä puututaan sellaiseen taidelaitokseen, joka on maankuulu tasostaan. Tässä suhteessakin tilanne on todella kenkkumainen.

Arvoisa puhemies! Kokeiluja tarvitaan, mutta ne pitää ymmärtää vähän oikealla tavalla ja varmistaa, että sitä perusrahoituspohjaa ei murreta, koska jos tässä vaiheessa jo romahdus tapahtuu, silloin ei kyllä mitään hyvää ole siinä lopputilityksessäkään odotettavissa.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa puhemies! Ovat todella suorastaan järkyttäviä ne uutiset, mitkä koskevat Kajaanin kulttuuritointa, teatteria jne. Sikäli kuin — ja niin kuin uskon — se taloudellinen liikkumavara yhden kunnan osalta, joka osallistuu tähän hallintomallikokeiluun, jää pienemmäksi, seuraukset voivat olla näin rankkoja. Kun toisaalta varmasti koko maassa mielenkiinnolla seurataan ja pidetään hyvänä sitä, että erilaisia hallintomallikokeiluja ja erilaisia yhteistyömallikokeiluja kehitetään ja niitä otetaan käyttöön, tuli niistä sitten pysyviä tai väliaikaisia ratkaisuja, niin lyöhän se koko tällaista kokeilun ja kehittämisen ilmapiiriä korvalle, että sitten joudutaan tällaisiin tilanteisiin kuin Kajaanin kulttuuritoimen osalta on jouduttu. Kyllähän tämän pitää nyt ihan yksittäisenäkin asiana laittaa hälytyskellot soimaan hallituksessa. Eihän maan hallitus ja eduskunta voi hyväksyä tällaista kulttuuriskandaalia, joka Kajaania uhkaa. On löydettävä menettelytapa, jolla tämä asia ratkaistaan niin, että mitään korvaamatonta vahinkoa ei pääse tapahtumaan ja se kulttuuri pystyy jatkossakin siellä elämään ja voimaan hyvin, koska se on, niin kuin tiedämme, erittäin laajaa ja korkeatasoista ja nauttii arvostusta paljon Kajaanin ja Kainuun ulkopuolellakin.

Mutta mitä sitten tulee kuntien talouteen yleensä, nostan kyllä hattua ed. Rantakankaalle, joka keskustapuolueen varapuheenjohtajana, maratonkilpakumppaninani, jaksaa oikeastaan ainoana edustajana tässä salissa toistaa sitä alkusyksyn virttä, että hallitus on vahvistamassa kuntien taloutta ja ensi vuoden budjettiesitys vahvistaa kuntien taloutta, rahaa tulee ovista ja ikkunoista ja kaikki asiat menevät hyvää vauhtia parempaan suuntaan. Muualla on jo aika hiljaista. Ne edustajat, jotka näinä viikkoina ovat omissa kunnissaan neuvottelemassa tai päättämässä budjettiesityksistä, tietävät sen, että kyyti on kylmää ja vaikeudet ovat erittäin suuria.

Siitä kertoo tietysti myös se, että yli 130 kuntaa — enemmän kuin koskaan vuoden 90 jälkeen, jollen väärin muista — on korottamassa veroprosenttiaan ensi vuonna. Mistä tämä kertoo, ensimmäisen kerran vuoden 90 jälkeen? Sehän ei voi kertoa mistään muusta kuin siitä, että kunnat ovat suuremmissa taloudellisissa vaikeuksissa haasteisiin ja tehtäviin nähden kuin kertaakaan vuoden 90 jälkeen. Se, joka tämän muuksi muuttaa puheellaan, minun mielestäni kyllä puhuu pikkasen köykäisesti.

Mutta tilannehan on korjattavissa, hyvät ystävät ja kollegat. Tässä eduskunnassa on käsittelyssä tämä 502 miljoonan kohtalo. Elikkä kun kustannustenjaon tarkistus menneiltä vuosilta osoittaa, että valtio on velkaa 502 miljoonaa kuntatalouteen, niin olemassa olevan lain mukaan se pitää maksaa välittömästi kokonaisuudessaan kunnille. Nyt hallintovaliokunnassa on hallituksen lakiesitys, että näin ei meneteltäisi, vaan siirrettäisiin jopa seuraavalle vaalikaudelle melkein puolet tästä velasta — tässä tilanteessa, kun yli 130 kuntaa on nostamassa veroprosenttia ja vaikeudet ovat suuria.

Sitten meillä on täällä valtion ensi vuoden budjetti, johon sisältyvät niin harkinnanvaraiset kuntien avustukset, indeksitarkistukset kuin valtionosuudetkin. Vaikkei katso kuin vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetin satsauksia kuntapuoleen, niin sieltäkin löytyy lääkettä kuntakenttään kummasti.

Elikkä nyt vaan rohkeaa mieltä ja jämäkkyyttä, niin parannetaan niitä asioita, jotka ovat vielä eduskunnan käsittelyssä, ja tällä tavalla voidaan huomattavasti myöskin jeesata vielä kuntien ja kuntalaisten tarvitsemien palvelujen tilannetta ensi vuonna ja siitä eteenpäin.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kovin ovat ruusun tuoksua olleet taas puheet täynnä, puolustetaan sitä ja tätä. Peruskysymys on se, ketkä ovat Kainuussa olleet vuosikymmeniä vallassa: keskusta ja vasemmistoliitto perillisineen ja näineen. Nämä puolueet ovat vuosikymmenet kuihduttaneet Kainuuta, ajaneet sen siihen tilanteeseen, missä se on. Ei kai se nyt ilmasta ole tämä tilanne tullut. Se on harjoitetun politiikan huonoa toteuttamista, ja siitä nyt sitten köyhä kansa Kainuussa kärsii. Vasemmistoliitto on siellä merkittävä puolue, kakkospuolue. Kuka siellä maakuntavaltuustossa nämä leikkaukset tekee? Vanhat puolueet? Oletteko, ed. Huotari, mukana leikkaamassa niitä rahoja vai ettekö? Äänestetäänkö siitä siellä valtuustossa vai ei? Siitä on kysymys. Muu on huulten höpinää ja löpinää.

Arvoisa herra puhemies! Aika erikoista on tietysti se, että täällä puhutaan suuresti Kajaanin teatterin vaikeuksista. Se on tietysti totta, mutta samaan aikaan nämä puolueet haluavat, että Kainuun mummojen veromarkoilla, tv-lupamaksuilla, joita korotetaan, rakennetaan Helsinkiin Musiikkitaloa. Eikö olisi parempi, että niilläkin rahoilla kehitettäisiin Kajaanin kulttuuria eikä lasilinnaa tuonne Töölönlahden varteen? Kokonaisuudet ratkaisevat; tässä on hyvä muistaa nämä seikat.

Sitten hallintomalli. Ei joku hallinto luo työtä ja toimeentuloa. Sitä luovat yritykset ja ihmiset. On hoettu jostain hallintomallista, että tämä nyt kaiken pelastaa. On hyvä, jos sillä päästään tuloksiin ja rationalisointiin pitemmällä aikavälillä, se on aivan hyvä.

Minäkin olen sen verran kulttuuripersoona, että olen Espoon teatterisäätiön jäsen ja käyn siellä teatterissa. Meillä ostetaan, tuotetaan produktio kerrallaan kevyellä organisaatiolla eikä teatteri ole minkäännäköisissä vaikeuksissa. (Ed. Taipale: Siinähän näyttelijä on! — Ed. Pulliainen: Näytteleekö ed. Soini mukana?) Siellä on erinomaista teatteria, ja näyttelijät, Ritva Oksanen ja monet muut, ovat siellä esiintyneet, eikä kaupungin tarvitse sitä subventoida valtavilla rahoilla. Erittäin korkeatasoista, vai mitä, ed. Uotila? Oletteko käynyt? Hyvin toimii, eikä aina olla rahaa mankumassa.

Arvoisa herra puhemies! Sitten jos ajatellaan näitä rahoituksia, tämä mallihan on hyvä. On hyvä, että tehdään näitä kokeiluja. Mutta jos jostain haluatte oikein mallia, niin Ahvenanmaalta kannattaisi ottaa mallia siitä, miten lobataan ja miten itsehallintoa ja muuta on voitu hyödyntää. Tässä on uusinta tietoa siitä, miten 90-luvulla tulonsiirtopolitiikka on toiminut, suora lainaus tästä raportista: "Ahvenanmaalla maksettavat elinkeinotuet ovat — huolimatta suhteellisen korkeasta tulotasosta henkeä kohden — korkeammat kuin useimmilla Suomen kehitysalueilla maksettavat tuet. Jos lasketaan yhteen valtion budjetista maksettavat elinkeinotuet ja EU:n maksamat tuet, Ahvenanmaalla maksettavat elinkeinotuet ovat yli puolet korkeampia kuin muualla Suomessa maksettavat tuet keskimäärin." Siis myös Kainuussa. Tätä jatkuvasti vanhat puolueet tukevat ja vasemmistoliittokin tukee, että rikas Ahvenanmaa saa valtavia elinkeinotukia ja Kainuu kuivuu. (Ed. Taipeleen välihuuto) — Tällaista politiikkaa on tehty, ed. Taipale, sosialidemokraatitkin vuosikymmeniä. Puhutaan köyhän puolesta vaalien alla ja sitten kuitenkin täällä ihmetellään, kun eivät rahat riitä. Elinkeinotuet ja köyhäinapu pitää köyhille kohdistaa eikä rikkaille. (Ed. Taipale: Ahvenanmaalla on parasta demilitarisointi!) — Se ei kuulu tähän asiaan. No, siellä ei ole armeijan työpaikkoja, niin kuin Kajaanissa ja muualla sielläpäin on sentään sitä puolta.

Arvoisa puhemies! Vielä kun ajatellaan näitä kokonaisuuksia tässä, on todella niin, että Itä- ja Pohjois-Suomi ovat suurissa vaikeuksissa. No, se johtuu yksinkertaisesti siitä, että siellä perustuotanto, maa- ja metsätalous, on Suomen surkean EU-sopimuksen perusteella tehty lähes mahdottomaksi. Ei siellä pysty enää näillä peruselinkeinoilla elämään, ja siitä se johtuu. Tätä ei myönnetä. Mieluummin suomalaisetkin maksavat kreikkalaisille tupakanviljelijöille tukea kuin omille maanviljelijöille.

Sitten vielä, ed. Rantakangas, keskusta haluaa tänne Suomeen, mitä EU ei edellytä, luoda sen, että leikataan pohjoisen tukia tarpeettomasti ilman Brysselin suoranaista määräystä. Näinhän on tapahtumassa, ja tästä Mtk rutisee ja viljelijät ovat raivoissaan, mutta mitä tekee hallitus? Kepu kyykyttää viljelijöitä niin, ettei siellä Kainuussa perustuotanto pysty elämään. Tästä on kysymys, ja sen takia tämä kipeätä tekee. Kysyn vaan, kenen syy se sitten on, jos sanotaan, että se ei ole siellä omien kuntalaisten syy, ei maakuntavaltuuston syy, ja täällä ovat ne samat puolueet eduskunnassa vallassa kuin ovat siellä Kajaanissakin vallassa. Tietysti täällä sanotaan, että ei se ole meidän vika, että pitäisi jonkun vanhan hallituksen maksaa velkansa, tai sitten joku sanoo, että maksakaa velkanne. Samat vanhojen puolueiden poliitikot täällä ja siellä. Tästäkö se Kainuun kierre helpottaa? Ei tule helpottamaan. Kierre Suomen syrjäalueilla, myös Kainuussa, tulee syvenemään ja tilanne tulee pahenemaan. (Ed. Taipale: Te ette ole vallassa edes siellä!)

Kari Uotila /vas (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sen verran kuitenkin arvaan, että kun ed. Soini on Kainuun kierroksella tupailtoja kiertänyt, niin minä melkein väitän, että jos hän on siellä käynyt, niin yleensä on niissä tupailloissa todennut, että Helsingin herrat ovat Kainuun köyhdyttäneet, elikkä minä en usko, että Soini on itsekään siellä tupailloissa väittänyt, että kainuulaiset ja kainuulaiset päättäjät ovat Kainuun ahdingon aiheuttaneet, niin kuin hän nyt syytti esimerkiksi vasemmistoliittoa tästä ahdingosta. Uskon, että perusvirsi on kyllä ollut aina tänne Helsinkiin päin.

Kun sitten puheenvuoronne lopussa totesitte vanhoista puolueista täällä etelässä ja täällä eduskunnassa ja hallituksessa, niin siltä osin menee piikki väärään paikkaan.

Timo  Soini  /ps (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä puheet ovat täällä samaa kuin siellä. Kyllä minä sanon, että Kainuussa vastuussa ovat ne valtapuolueet, jotka siellä ovat vastuussa, ja olen kehottanut kansaa ryhdistäytymään, ettei vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen näitä vanhoja kuluneita voimia äänestettäisi. Mutta jälleen äänestettiin. Sitä saa, mitä tilaa, myös Kainuun kansa.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Kun täällä nyt on syytettyjen penkillä, niin voin sanoa, että vasemmistoliitolla on toki 21 prosentin kannatus Kainuussa ja Kajaanissa taitaa olla vähän isompikin vielä, mutta viime kaudella emme ole olleet siellä valtapuolue vaan se on ollut keskustapuolue, jolla ei onneksi ole yksinkertaista enemmistöä ihan ollut siellä Kajaanin päättävissä elimissä. Mutta täytyy sanoa, että keskustan ja kokoomuksen yhteistyö on ollut hyvin voimakas ja vasemmistopuolueet ovat jääneet vähempään valtaan siellä sen vuoksi, että ne tekivät keskinäisen sopimuksen. Esimerkiksi vasemmistoliitolla on ollut vain kaksi kaupunginhallituksen edustajaa. Valtuuston kokouksessa todettiin, että vasemmistoliiton edustaja nimenomaan oli vaatinut kaupunginhallituksessa jo alkuvuodesta, että talouteen on pakko puuttua.

Mutta ongelmahan oli se, että mehän olemme aikaisemminkin tehneet näitä ratkaisuja. Me olemme lomauttaneet koko henkilökunnan aikaisemmin lyhyemmäksi aikaa, kahdeksi viikoksi, eri aikoina, kouluista, ja kun ainoastaan perusturvan henkilökunta yhtenä vuonna lomautettiin, niin siitä käytiin oikeutta korkeimpaan mahdolliseen valitusasteeseen asti, ja vasta viime kesäkuussa tuli päätös siitä, joutuuko Kajaanin kaupunki korvaamaan ne lomautuksesta johtuneet kustannukset henkilökunnalle. Eli periaatteessa kaupungin kädet oli sidottu viime kesäkuuhun asti, niin että lomautuksia ei voinut käyttää, kun ei tiennyt, minkälainen lasku sieltä on tulossa.

Totta kai, kyllä minä myönnän, meidän kainuulaisten vikahan se on, että siellä ei ole riittävästi yrityksiä. Siellä on hyviä yrityksiä: siellä on muun muassa maailmanmarkkinajohtaja yksi yritys, joka johtaa 60-prosenttisesti maailmanmarkkinoita omilla tuotteillaan, erittäin hyvillä tuotteilla, ja monia muita yrityksiä, jotka menestyvät hyvin. Mutta ikävä kyllä siellä ei ole riittävästi yrityksiä, että meillä olisi niin hyvä työllisyystilanne, että kaikki ihmiset voisivat työllistyä.

Juuri äsken sain uudet työllisyysluvut: yli 18 prosenttia on työttömyysaste koko Kainuussa. Siellä on ollut joissakin kunnissa yli 30 prosenttia työttömyysaste pahimpina aikoina. Tietysti siitä voi syyttää Kainuuta, kun työttömyysaste on niin paha. Se on aiheuttanut myöskin muuttoliikettä, joka on vain vähentänyt verotulojen määrää. Kyllä siellä, minä sanon, on etsitty säästöjä: siellä on lakkautettu kaikki päiväkodit, jotka vain on voitu lakkauttaa, ja on yhdistelty toimintoja ja on siirretty ja yksityistettykin hyvin paljon. Esimerkiksi ostopalveluissa ollaan ihan maan kärkijoukossa siitä yksinkertaisesta syystä, että on yritetty etsiä niitä ratkaisuja, miten voidaan halvemmalla tuottaa. Välillä niistä on äänestelty. Kaikki eivät ole aina olleet yksimielisiä päätöksiä.

Mutta tässä nyt suurin ongelma, minkä takia nimenomaan kulttuuritoimi, päivähoito ja peruskoulu joutuvat tässä nyt erityisen kovaan kurimukseen, on se, että koska perusturva kokonaisuudessaan siirtyy hallintokokeiluun ja toisen asteen koulutus siirtyy hallintokokeiluun eli 60 prosenttia rahoituksesta siirtyy hallintokokeilun piiriin, niin se ei ole enää kaupungin omassa päätösvallassa. Silloin 40 prosentin rahoitukselle jäävät jäljelle siis peruskoulu, päivähoito, tekninen toimi, jossa ei ole kovinkaan paljon enää toimintoja, kun on omana työnä tehtävää, kulttuuri ja vapaa-aika. Käytännössä leikkauslistalle joutuu kaikki, mikä ei ole lainsäädännöllä pakollisesti järjestettävää, ja sen lisäksi vielä me joudumme toteuttamaan todennäköisesti jonkun pituiset lomautukset päivähoidossa ja kouluissakin, jotka on lain mukaan järjestettävä. Eli nyt tämä ongelma on se, että verotulot ovat tänä vuonna romahdusmaisesti laskeneet, ja nyt meitä pelottaa se, että jos tupoporkkanana tehdään vielä lisää veronalennuksia ansiotulovähennykseen, se on suoraan meidän tuloistamme pois ja joudutaan vielä etsimään lisää.

Mutta kuntaministeri Mannisen mielestä tilanne ei kuitenkaan ollut niin paha, että Kajaani olisi saanut harkinnanvaraista valtionosuutta, vaan kun kysyin häneltä tilannetta, hän sanoi, että Kajaanillahan on kohtuullisen hyvä tilanne papereiden mukaan, kun katsotaan vanhoja tilanteita. Mielenkiintoista onkin nyt tutkia sitten, kun kuntaministerin oma kotikaupunki Tornio sai harkinnanvaraista valtionapua, onko niin, että Torniolla on ollut vielä katastrofaalisempi tilanne kuin Kajaanilla.

Eli kukaan ei voi väittää, ettemmekö olisi yrittäneet tehdä rakennemuutoksia.

Sitten ed. Rantakankaalle: Minä toivoisin, että te nyt kävisitte ihan lähiaikoina Kainuussa ja erityisesti Kajaanissa ja kertoisitte nämä ilouutiset myöskin sinne Kajaanin keskustalaisille, mitä kaikkea hyvää valtio on tehnyt meille, ja ennen kaikkea esittäisitte niitä ratkaisumalleja, miten tästä nyt sitten päästäisiin pois. Mutta ei siellä kyllä ole keskustalaisia Kajaanissa näkynyt, täytyy sanoa, ei ministereitä eikä juuri muitakaan kansanedustajia, paitsi juhlissa tietysti, kun oli maakuntavaltuuston juhlat, mutta siellähän ei kovin paljon talousongelmista keskusteltu.

Nyt kun äänestimme kunnallisveron korotuksesta, niin suurin osa keskustan valtuustoryhmästä äänesti korotusta vastaan ja käytännössä sitten 27—24-tuloksella — kokoomus tietysti äänesti veronkorotusta vastaan — kävi niin, että veroa ei korotettu eli sieltä tämä vähän päälle 2 miljoonaa euroa jäi saamatta. Täytyy nyt sitten katsoa, miten tämä asia hoidetaan.

Se, mikä minusta tässä on suurin ongelma, on menneisyydessä se, että Kekkosen ja EU:n väliin jäi liian pitkä aika. Eli kainuulaiset, varsinkin keskustalaiset, olivat tottuneet siihen, että kun Kekkoselta haettiin apua, sitä aina sai, Kekkonen hoiteli hommat. Sitten kun Kekkosta ei enää ollut, oli vähän aikaa kuitenkin Kostamus-työmaa, joka helpotti vähän ja toi kunnille lisärahoitusta, mutta sitten kun ei ollut sitä, täytyy sanoa, omatoimisuus oli vähän heikossa jamassa. Sitten EU:n kautta kyllä taas tämä omatoimisuus kasvoi, ja täytyy sanoa, että EU:n ykköstukialue on virkistänyt Kainuuta huomattavasti. Jos sitä ei olisi ollut, sitten me vasta, ed. Soini, olisimme todella katastrofin partaalla.

Ihan vielä lopuksi sanon tästä Kajaanin kaupunginteatterista, että siellä menee paraikaa Kristian Smedsin ohjaama näytelmä Kolme sisarta, jossa hän hyvin on ennakoinut tämän tilanteen jo. Siellä tositeatterissa — viitaten tositeeveeseen — kerrotaan, miten näyttelijä tulee kuultuaan kaupungintalolta, että nyt lomautetaan koko porukka, kauhuissaan kertomaan sitä sille porukalle. Uusi maakuntajohtaja, joka on tässä näytelmässä, ei sitä pelastusta sitten loppujen lopuksi Kainuulle tuonut, eli todella siellä näytellään tällä kertaa tositeatteria. Toivoisin, että tämä yksi tämän maan teattereiden helmistä saisi jatkaa tuotantoaan. Siellä nimittäin ovat näyttelijät myöskin tehneet teknisiä töitä, eikä siellä ole yhtään ylimääräistä henkilöä enää siinä teatterissa. Sieltä on kyllä kanssa karsittu kaikki mahdollinen niin vähiin kuin on voitu, mutta silti tehdään hyvää teatteria.

Tosiaankin budjetti, niin kuin ed. Uotila täällä äsken sanoi, on eduskunnassa auki ja voidaan vielä joitakin toimia tehdä. Minä en täällä kovin monta kertaa aio olla kerjäämässä Kainuulle rahaa, mutta tämä tilanne on nyt kyllä sellainen, että on täytynyt tähänkin alentua.

Timo  Soini  /ps (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Asia on vakava, mutta haluan silti hieman kielikuvalla selventää, että jospa se vika onkin ollut siinä, että aina on odotettu, milloin Kekkosta, milloin EU:ta. Pitäisiköhän joskus tehdä itse jotakin?

Siihen, mitä sanoitte EU:sta: Minä olen noita kairoja ja multaperiä kiertänyt melkein koko ikäni ja nähnyt, kuinka suomalainen maatalous kuolee, siitä tulee historiaa 10—15 vuoden aikavälillä tällä EU-politiikalla. Eli jos lyödään jalat polvesta poikki ensin EU:lla ja sitten sanotaan, että sieltä tulee joitakin aluetuki- ja ykköstukirahoja, niin se on sama kuin ensin polvesta poikki jalat ja sitten sanotaan, että kainalosauvojen hankinnassa avustetaan. Sitä se käytännössä tulee olemaan.

Tilanne on vakava. Olen sen nähnyt. Jos ei siellä ole perustuotantoa, luontaista perustuotantoa, maa- ja metsätaloutta, niin sinne ei pystytä haavilla eikä saavilla kantamaan. Näin se ikävästi on.

Anne  Huotari  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Soini sanoi, että pitäisi itse tehdä jotakin. Tässä maassa on alkamassa ennennäkemätön kokeilu, Kainuun hallintokokeilu, missä yhdeksän kuntaa yhdistää 60 prosenttia toiminnoistaan, koko sosiaali- ja terveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja toisen asteen koulutuksen ja sitten vielä palkanlaskentaa ja paljon muutakin siellä vielä sen lisäksi. Näkisinpä Pääkaupunkiseudulla edes jotakin, vähän edes tämän suuntaista, yhteistyötä, mitä teillä on tämän liikenteen ja muutaman muun lisäksi.

Ette te voi tulla sanomaan, että pitäisi tehdä jotakin. Me olemme tehneet. Nyt tässä on vaan se ongelma, että tästä tulee meille ansa, mitä emme tietenkään olisi toivoneet: tämä hallintokokeilu aiheuttaa sen, että Kajaanin kaupunki joutuu leikkaamaan kulttuurista ja peruskoulusta ja niistä vähistä jäljelle jääneistä toiminnoista.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys laiksi työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta Kainuun hallintokokeilualueella vuosina 2005—2009 on sinänsä positiivinen yritys muun muassa Kainuun osalta, mutta kaiken kaikkiaan se on selvä esimerkki siitä, miten vaikeuksia ei pelkällä hallinnolla ja hallinnon uudistuksella hoideta eikä voiteta. Se meidän pitäisi kaikkien jo tunnustaa. Jos nimittäin hallinnonuudistuksilla tämän maan kuntien ja alueitten asiat voitaisiin korjata, niin ne luonnollisesti korjattaisiin ja lyhyessä ajassa. Hallintomallikokeilulla ei todellakaan haja-asutusalueitten tulevaisuutta pelasteta, mikäli aluepolitiikka on todella niin saamatonta kuin istuvan hallituksen aluepolitiikka on.

Me elämme parhaillaan sellaista murrosvaihetta, jonka seurauksena maaseudun autioituminen jatkuu, syntyy kuntia, joilla ei ole toimeentulon edellytyksiä ja mahdollisuuksia tulevaisuudessa ja jopa aivan lähitulevaisuudessa. Tästä seuraa sitten entistäkin pahempia muuttoaaltoja eri puolilla maata.

Ed. Rantakangas löysi tämänkin asian osalta syylliset edellisistä hallituksista, ja hän mainitsi ministereitten Korhosen ja Niinistön nimet. Punamultahallituksen olisi kuitenkin pitänyt tutkiskella menneitten punamultahallitusten omaa historiaa eli suuria muuttoaaltoja 60- ja 70-luvuilla. Tuolloinhan Suomessa muutettiin aivan samoin kuin nyt ja vielä suuremmilla joukoilla pohjoisesta etelään, ja jos etelästä ei löytynyt työtä, jatkettiin muuttomatkaa Ruotsiin, ja näin sinne meni satojatuhansia ihmisiä. Ketkä olivat silloin vallassa? Maalaisliittolaiset hyvin keskeisesti punamultahallituksessa.

Aivan oleellinen asema maamme tasapainoisessa asuttamisessa on työllä. Pelkästään tämä esitys esimerkiksi Kainuun osalta ei työtä riittävästi luo. Kun hallitus on epäonnistunut työllistämisessä ja kun hallitus harjoittaa virheellistä aluepolitiikkaa, ei seurauksena voi olla muu kuin väestökato eri puolilla Itä- ja Pohjois-Suomea. Kun kuntien talous on ahdingossa, eivät kunnatkaan voi tulla pelastajiksi, ja kunnat ovat ahdingossa siitäkin huolimatta, että varsinkin keskustalaiset ennen vaaleja kertoivat ja vielä tänäkin päivänä täällä kertovat, kuinka kuntien talous vahvistuu. Kuntien talous on heikkenemässä koko ajan — se meidän pitäisi tiedostaa. Tästä Kajaanin lomautuksissa muun muassa on kysymys ja niistä kulttuurialan leikkauksista, joista me täälläkin tänä päivänä olemme kuulleet.

Mielestäni hallituksen tulisi riittävän ajoissa, ja se tarkoittaa juuri nyt, todeta ja tunnustaa virhelinjansa ja epäonnistumisensa aluepolitiikassa ja työllistämisessä ja kuntien talouden hoitamisessa omalta osaltaan. Vasta realiteettien tunnustamisen jälkeen linja on käännettävissä, työtä järjestettävissä, ja ainakin osa nyt pahasti sukeltavista alueista voidaan sillä tavalla pelastaa. Tähän ei vain punamultahallitukselta halua löydy, niin kuin ed. Rantakangas täällä on meille hallituspuolueen edustajana todennut.

Erkki  Virtanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Keskustelua kuunnellessa tulee jotenkin mieleen Tuntematon sotilas ja alikersantti Hietanen taas kerran, kun hän totesi syytöksiä latelevalle luutnantille: "En mää täsä syylissi kaipa yhtikäs. Konekivääri ja Lahtist mää kaipasi." Luulisin, että Kainuussakin kaivataan tällä hetkellä enemmän konekivääriä ja Lahtista, tai ainakin muita yhtä tehokkaita välineitä, kuin tietoa siitä, ketkä siellä nyt ovat historian menneisyydessä olleet syyllisiä, kuten ed. Soini täällä esitti, tai ketkä tässä hallituksessa ja etenkin, kuten ed. Rantakangas omassa puheessaan sanoi, edellisessä hallituksessa ovat syyllistyneet johonkin. Luulen, että kainuulaisista on aivan sama, hukkuako 25 vai 50 metrin syvyyteen. Siinä katsannossa pitäisi tietysti mieluummin katsoa eteenpäin ja miettiä, mitä siellä tehdään, eikä sitä, mitä joskus menneisyydessä tehtiin.

Kun kuuntelin ed. Rantakankaan puhetta ja muistelen täällä ennen kuntavaaleja käytyä keskustelua, niin ed. Uotilan tapaan täytyy kyllä ihastella ed. Rantakankaan ryhdikästä puoluekantaisuutta. Kyllä tuolla uskollisuudella Santeri Alkio -mitalin ansaitsee aivan varmasti. (Ed. Pulliainen: Ei hän tyydy siihen!) Ehkä kuitenkin nyt jo vaalien jälkeen ja syksyn tässä vaiheessa kannattaisi kokeilla ed. Rantakankaan puoluetoverin Mikko Pesälän vanhaa ohjetta: "Jos ei muu enää auta, niin kokeillaan totuutta." Nimittäin olen itse, kuten täällä kaikki muutkin kuntavaaleissa ehdolla olleet ja läpi menneet valtuutetut, päässyt, itse asiassa kai täytyy sanoa valitettavan, läheltä katsomaan sitä todellisuutta, joka omassa kunnassa, tässä tapauksessa Kuopiossa, vallitsee. Tämä vielä istuva valtuusto jo päätti korottaa veroäyriä 0,75 prosentilla. Se tuottaa 11 miljoonaa Kuopion kaupungin kassaan. Siitä huolimatta sosiaali- ja terveystoimi sai juuri eilen kaupunginjohtajalta 8 miljoonan lisäleikkausvaatimuksen, ja sitä listaa riittää. Me olemme yhteistyössä keskustan, sosialidemokraattien ja kokoomuksen kanssa tekemässä sinänsä vielä keskimääräisessä kunnossa, jos verrataan koko maan kuntien tilannetta, olevan Kuopion talouden kuntoonsaattamista varten kriisiohjelmaa. Aivan samaa kriisiohjelmaa tehdään sadoissa muissa kunnissa.

Eilen olin Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hallituksen kokouksessa. Virkamiehet olivat budjetin ikään kuin taustaksi kirjoittaneet kuntatalousarvion, jossa luki, että virallisen ennusteen mukaan ensi vuonna kuntatalous heikkenee, mutta paranee seuraavina vuosina, kuten olemme täällä niin moneen kertaan kuulleet. Kyseisessä hallituksessa on, kun se koostuu pohjoissavolaisten kuntien edustajista, yksinkertainen keskustaenemmistö. Hallituksen keskustalainen puheenjohtaja, joka on suuren pohjoissavolaisen kunnan kunnanjohtaja, muutti omalla esityksellään ja hallituksen yksimielisellä päätöksellä tämän esityksen siihen muotoon, että kuntien talous on ensi vuonna erittäin huolestuttavassa kunnossa eikä parannusta ole näkyvissä.

Minusta tämä on sitä rehellisyyttä, jota olisi ehkä hyvä ryhtyä nyt harrastamaan ihan yhteisesti, vaikkapa sitten unohtaen poliittisen tarkoituksenmukaisuuden, poliittisten pisteitten keräämisen. Jos emme ole vielä tämän syksyn aikana kuntavaalien jälkeen saaneet riittävästi todisteita itsellemme siitä, että kuntien talous on todella heikossa tilanteessa — se on erittäin monen kunnan osalta sellaisessa tilassa, että sille on pakko tehdä jotakin — niin ehkä meidän olisi syytä täällä miettiä, onko meillä jotakin tekemistä sen suhteen vai eikö ole, ihan vaan rehellisyyden kannalta.

Tässä katsannossa tietysti Kainuu, joka on — eikä pelkästään omasta syystään, ed. Soini — todella vaikeassa tilanteessa, ansaitsee tämän asian yhteydessä sen, että asiat nyt hoidetaan niin, ettei Kajaanin kaupunginteatteri eikä mikään muukaan Kajaanin kulttuurilaitos eikä mikään muukaan Kajaanin tai minkään muunkaan kainuulaisen kunnan laitos ja sen myötä kainuulaiset asukkaat ja ihmiset joudu kohtuuttomuuksien uhriksi.

Antti  Rantakangas  /kesk:

Arvoisa puhemies! Kun ed. Huotari kysyi, koska viimeksi Kainuussa on tullut käytyä, niin perjantai-iltana Vaalassa, ja lähettivät kiitokset eduskunnalle, erityisesti hallintovaliokunnalle, siitä, että Vaalan kunta otettiin mukaan tähän sosiaaliturvamaksujen alentamiskokeiluun.

Ed. Vielman puheessa oli kyllä tällaista kaipuuta 60-luvulle. Olisi tietenkin mielenkiintoista kuulla, oliko se aluepolitiikan linja nyt kokoomuksen ryhmän virallinen kanta näihin tulevaisuuden haasteisiin. Se jää nähtäväksi.

Arvoisa puhemies! Vielä kerran se tosiasia, että valtion suorat toimet kuntatalouteen ovat kuntataloutta vahvistavia. Siis ne toimet, joita budjetin kautta kohdennetaan ja lainsäädännön kautta kohdennetaan, vahvistavat Suomen kuntien taloutta merkittävällä tavalla. Toinen kysymys on sitten kuntatalouden kokonaisuus, johon vaikuttavat kustannuskehitys ja kuntien oma verotulokehitys. Juuri näissä kahdessa jälkimmäisessä osatekijässä mennään suuntaan, joka lisää kuntien talousongelmia.

Nythän kaikista suurin kysymys on, että Suomeen syntyy maltillinen ja pitkäkestoinen tulopoliittinen ratkaisu. Minusta hallitus ansaitsee kyllä merkittävän tunnustuksen siitä, että se on linjannut viisaalla tavalla tuporatkaisun edellytyksiä. Jos työmarkkinajärjestöt pääsevät järkevään sopimukseen, niin kuin toivomme, hallituksen puolella on valmiutta merkittävillä veronalennuksilla tukea tätä tuporatkaisua. Kuitenkin, toisin kuin ed. Huotari täällä mainitsi, silloin kun teidän puolueenne oli hallituksessa, noin 800 miljoonan euron edestä veronalennuksia toteutettiin kuntien kustannuksella. Nyt hallituksen sopimassa hallitusohjelmassa on linjattu, että kuntien valtionosuuksia nostetaan vastaavalla tavalla elikkä näitä ei maksateta kunnilla, niin kuin merkittävältä osin oli silloin, kun te olitte hallituksessa. Toisaalta halutaan panostaa osaamiseen ja tuotekehitykseen, jolla luotaisiin Suomen talouteen dynamiikkaa ja yrityksille mahdollisuuksia menestyä ja yritystoiminnalle kasvunäkymiä, sekä kolmantena on luvattu panostaa liikenneinfran kehittämiseen, joka niin ikään palvelee elinkeinoelämän edellytyksiä. Eli näillä viisailla ratkaisuilla on periaatepäätökset hallituksen puolelta olemassa.

Itse lisäisin tähän joukkoon vielä edellisten ministereitten Korhosen ja Niinistön kaudelta periytyneen 502 miljoonan euron velan nopeutetun takaisinmaksun. Tämä vanha velka, joka on nyt tämän hallituksen piikissä, pitäisi pyrkiä maksamaan nopeammin kuin mitä tähän mennessä on päätetty, edellyttäen, että tällainen järkevä tulopoliittinen ratkaisu syntyy.

Sitten tähän toiseen kokonaisuuteen, joka on haasteellinen: yhteistyöhön ja palvelutuotannon kysynnän kasvuun. Tässä tarvitaan todella uusia malleja. Siinä mielessä tämä Kainuun hallintomalli on yksi kokeilu. Siikalatvan kunnissa on toinen malli, jossa terveydenhuolto järjestetään ensi vuoden alusta Haapaveden kunnan toimesta koko kuuden kunnan seutukunnalle. Siinä haetaan haasteisiin vastauksia. Eli tarvitaan hyvin monenlaisia uusia ratkaisuja, joilla tähän kustannuskehitykseen pyritään vaikuttamaan. Näistä esimerkeistä, niin kuin aiemmin sanoin, on voitava ottaa mallia ja oppia eri puolilla Suomea. Nyt siis katse tulevaisuuteen, mutta tämän verran on joutunut menneisyyttä muistamaan, koska tämä puolen miljardin piikki on vielä tällä hetkellä Vanhasen ja Kalliomäen hallituksen hoidettavana.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Rantakangas täällä todisteli, että hallituksen toimenpiteet vahvistavat kuntataloutta ensi vuonna. Asia ei ole näin, kun otetaan huomioon myös ne uudet velvoitteet ja niiden vaatimat kuntien omat panostukset, jotka eduskunta ja valtio on kunnille sälyttämässä.

Mitä tulee sitten ed. Rantakankaan mainitsemaan velan nopeutettuun takaisinmaksuun, niin tämä on jo tätä orwellilaista uuskieltä. Lain mukaan se velka pitäisi maksaa kaikki yhtenä vuotena eli ensi vuonna. Hallitus esittää, että se jaksotetaan neljäksi vuodeksi. Nyt kun toivottavasti eduskunnassa hallituspuolueet sopivat, että se jaksotetaan vain esimerkiksi kahdeksi vuodeksi, se on sitten nopeutettua takaisinmaksua. Se on edelleenkin, ed. Rantakangas, hidastettua takaisinmaksua siihen nähden, mitä voimassa oleva laki edellyttää.

Anne Huotari /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Rantakankaalle sanoisin, että kun te aina mainostatte tätä, että te kompensoitte nämä veronalennukset, niin tässä Kainuun tilanteessa käy niin, että nämä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionavut, jonne ne kompensaatiot tulevat, menevät hallintokokeilulle ja se miinus, joka tulee sieltä verotulojen menetyksenä veronalennusten takia, tulee Kajaanin kaupungin piikkiin. Eli siinä kaupunki ei saa mitään hyötyä tästä veronalennusten kompensaatiosta. Edellisen hallituksen aikana verotulot Kajaanissakin kasvoivat runsaasti, huomattavasti verrattuna tähän päivään. Olen puhemiehen kanssa samaa mieltä, kun puhemies sanoi silloin Kainuun maakuntavaltuuston avaisissa, että olisi hyvä, että muitakin toimintoja voisi siirtää tähän hallintokokeilun piikkiin. Minä olen sitä mieltä, että kaikki toiminnot joutaisi siirtää, mutta keskusta vastustaa sitä, koska sen jälkeen sillä ei olisi enää niitä virkamiehiä välttämättä siellä, niin kuin näissä muissa Kainuun kunnissa tällä hetkellä on, lähestulkoon pelkästään keskustalaisia virkamiehiä.

Ahti  Vielma  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun ed. Rantakangas sanoi, että minun puheessani oli kaipuuta 60-luvulle, niin tämä vastaus kyllä osoittaa, että ed. Rantakangas ei ymmärtänyt ollenkaan, mitä minä yritin kertoa. Yritin kertoa, että 60-luvulla oli samantyyppinen muuttoaalto pohjoisesta etelään. Nyt haluan sanoa sen, että tällä hetkellä oleva muuttoaalto on sikäli vielä pahempi, että kun muutetaan pois, niin muuttavat viimeisetkin työkykyiset ihmiset. Sinne jää kovat paineet sosiaali- ja terveydenhuollolle ynnä muille peruspalveluille kunnissa, joiden talous ei riitä hoitamaan näitä asioita. Tämä oli viestini, ed. Rantakangas.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minusta oli myönteistä, että ed. Huotari täällä totesi, että linja on muuttunut. Nyt korvataan kunnille nämä veronalennuksista aiheutuvat menetykset, toisin kuin aikaisemmin. Oli hyvä, että totesitte tämän.

Sen sijaan minusta ei pitäisi nyt lähteä enää puhumaan siitä, että Kainuun hallintokokeiluun liittyvät kuntayhtymät ovat eri asia kuin kunnat. Kunnat vastaavat lakisääteisesti peruspalveluiden tuottamisesta, siis kunnat vastaavat. Sen takia nyt pitäisi teidänkin, kun olitte voimakkaasti kannattamassa tätä hallintokokeilua, nähdä, että ei tehtäisi tällaista kikkailua, mihin tulee kompensaatiorahat ja mistä verotulot muuttuvat, vaan katsotaan kokonaisuutena aluetta niin, että Kainuu tuottaa lakisääteiset peruspalvelut nyt tällä uudella mallilla, ja annetaan sille tuki ja todetaan, että linja on myönteisemmäksi muuttunut. (Ed. Huotari: Tervetuloa konsultiksi!)

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Eduskunnassa on, kun tiedämme, että on ongelmia, ollut tapana aina etsiä syyllisiä yhden tai kahden eduskuntakauden takaa, mahdollisimman kaukaa tai hyvin läheltä, riippuen aina näiden syiden etsijästä. Oleellisinta on tietysti katsoa, mikä on ongelma, ja etsiä siihen ratkaisua nyt. Ongelma on tällä hetkellä se, että hallitus on tuonut eduskuntaan lakiesityksen, jolla esitetään, että 416 miljoonaa euroa jää myöhemmin kuin ensi vuonna maksettavaksi kunnille niistä valtionavuista, jotka kunnille kuuluvat. Nyt tämä ongelma pitäisi ratkaista. Tässä asiassa olisi, niin kuin ed. Rantakangas totesi, mahdollisuus eduskunnan toimia, tämän eduskunnan, sen valiokuntien ja täysistunnon. Esimerkiksi Kotkassa tämä summa, joka tällä tavalla pakkosäästetään kunnilta, kun otetaan se pakkolaina, vastaa nimenomaan sitä Kotkan kaupunginvaltuuston hyväksymää veroprosentin korotusta, juuri sama summa euroissa. Näin autettaisiin todella kuntien taloutta, ja tämä asia on todella eduskunnan käsissä.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tämä kuitenkin täytyy muistaa, että nythän annetaan helpotusta. On tehty esitys, että annetaan helpotusta, annetaan mahdollisuutta, ja valitus ja vinkuna on suurempaa kuin ennen tätä. Nythän on helpotusta tulossa, mutta vasemmisto huutaa äänensä käheäksi, ja muut, kuinka kamalaa tapahtuu. Se on vaan nyt näin. Sitten sanotaan, kun on vaikeuksia, että ei tässä pidä syyllisiä etsiä. Kyllä minä muistan, kun itsekin olen vaalipaneeleissa ollut ennen vaaleja ja niiden jälkeen, että sanotaan, kuka mihinkin on syyllinen, eikä siinä suinkaan vasemmistoliittokaan, kun grillasi vaikkapa puhemiestä ja minua tuolla vaalitenteissä, ollut yhtään vähemmän syyllisiä hakevampi kuin kukaan muukaan.

Sanon suoraan, että kun oli Kainuussa nämä vaalit, maakuntavaalit, niin paikallinen valtalehti Kainuun Sanomat kieltäytyi ottamasta perussuomalaisia esimerkiksi paneeliin, että olisi saanut kertoa vaihtoehtoja. Sellaista demokratiaa teillä siellä tuntuu olevan. Ei se teidän syynne ole, mutta pitäjän valtalehti, maakunnan valtalehti, sanoi, että eivät täällä osallistu kuin nämä muut. Meidän kaikkien omistamassa Yleisradiossa sentään eduskuntapuolueet saavat edes paneelikutsun. Miettikää nyt vähän sitä henkistä ilmapiiriä siellä, mihin on tultu ja kenenkä vika se on ollut. Siitä lähtee parannus, että voitte joskus nousta, eikä sen tarvitse merkitä sitä, etteikö vaikeuksia ole. Meillä on Espoossa esimerkiksi 24 miljoonaa euroa verotuloja tullut vähemmän. Kyllä sielläkin sopeutetaan. Ed. Uotila nyt pakeni salista, mutta Uotilan kanssa yhdessä sovitetaan ja sopeutetaan ja yritetään vähän köyhän puolta pitää. Mutta sellaiset ovat päättäjät kuin on kansa valinnut. Kainuun kansallekin vain terveisiä, että ottavat yhteyttä, kun teitä äänestivät.

Martti Korhonen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Kun kuuntelee näitä puheenvuoroja, kun käsittelyssä on laki työnantajan sosiaaliturvamaksun vapauttamisesta Kainuun hallintokokeilualueella vuosina 05—09, niin tulee tietenkin väistämättä joitakin ajatuksia mieleen. Ehkä se päällimmäinen huoli näissä ajatuksissa on se, että ei kyllä nyt tunnu hallituspuolueita hirveästi huolettavan, miten tämä hyöty saadaan näistä kokeilunmahdollistamistoimista, mitä tässä esitetään.

Toinen, sellainen vähän synkempi, ajattelu tulee mieleen, etenkin kun kuunteli ed. Rantakankaan syyllisiä hakevaa puheenvuoroa. Kannattaa joskus kuunnella sellainen venäläisen trubaduuri-kirjailija-runoilija-lauluntekijän Vysotskin kappale kuin Valhe ja totuus. Se ehkä kertoo jotakin jostakin, ja se on hyvin mielenkiintoinen sisällön osalta; ehkä siihen kannattaa joskus muutama minuutti uhrata ja miettiä sen sisältöä. Minusta on vähän typerää lähteä hakemaan menneisyydestä kovin kummoisia vastauksia tulevaisuuden rakentamiseen. Etenkin jos se vastauksien hakeminen nojaa sellaiseen ajatteluun, että silloin ja edelleenkin voimassa olevaa lainsäädäntöä olisi jonkun pitänyt rikkoa, niin se on lain säätäjältä vielä kovin kummallista. Ymmärtääkseni kaikki ne toimet ja teot, mitä silloin on tehty, ovat perustuneet silloin voimassa olevan lainsäädännön mukaiseen menettelyyn, joka taitaa tälläkin hetkellä olla voimassa. Nyt hallitus on muuttamassa sitäkin, voimassa olevaa lainsäädäntöä, niin kuin tässä on nyt useampaan kertaan todettu, että se velka, joka oli kertynyt, olisi pitänyt maksaa ensi vuonna. Nyt jos se siirretään neljälle vuodelle, se velkahan jää osin seuraavalle hallitukselle. Nyt huhut kertovat käytävillä, että on onneksi nyt lyhentymässä kahteen vuoteen se velanmaksu, mutta se on vielä 100 prosenttia suurempi kuin sen voimassa olevan lainsäädännön mukaan kuuluisi olla, elikkä kyllä siinä kannattaa nyt miettiä, miten sitä käsittelee. Se on puhdas pakkolaina ja puhdas säästölaki, ei kai siitä pääse yhtään mihinkään.

Jos katsotaan, mitä vuosina 1999—2000 tehtiin — kuntien tilannehan oli hyvin samanmoinen kuin se on nyt — niin silloin selvästi lisättiin harkinnanvaraista rahoitusavustusta, yli 400 miljoonan markan, jos markoissa sitä katsoo. Nyt ollaan menossa 180 miljoonan markan, jos markoiksi eurot muutetaan, tasolle, joka on täysin riittämätön. Se ei kerta kaikkiaan riitä siihen, että nämä kunnat selviäisivät tästä mahdollisuudesta, minkä eduskunta on nyt antamassa. Minusta olennaista olisi nyt nimenomaan työllistäminen, tulevaisuudenuskon rakentaminen ja siihen panostaminen. Nyt ennen kaikkeahan tässä hetkessä pitää muistaa se, että valtiontalouden tilanne on huomattavasti parempi tällä hetkellä kuin se oli silloin. Nyt puhutaan arvovalinnoista, mihin ne arvovalinnat kohdistuvat, mitkä niitten painopisteet ovat, miten niitä asioita halutaan eteenpäin viedä, nimenomaan työllistämisen, työllisyyden, aluekehityksen ja myös tätä kautta kuntien hyvinvointipalvelujen rakentamisen osalta. Nyt se tilanne on kääntymässä aivan päinvastoin kuin mitä minä olen ymmärtänyt, että täällä on puhuttu, ja aivan päinvastoin siihen verrattuna, mitä puhuttiin ennen eduskuntavaaleja, saati mitä puhuttiin ennen kunnallisvaaleja. Sehän tässä nyt on huolestuttavaa, jos ne arvot ovat näin kauppatavaraa, että ne liikkuvat ja niitä on helppo muuttaa muutaman viikon tai muutaman kuukauden periodeilla. Kyllä todella huolestuttava tämä keskustelu on.

Arvoisa puhemies! Ehkä tämä on syytä lopettaa tähän, koska esitys on hyvä ja kannatettava, mutta huolestuttaa se moraali, millä näitä päätöksiä välillä ollaan tekemässä.

Ilkka Taipale /sd:

Arvoisa puhemies! Toivoisin paljon rohkeampaa ja radikaalimpaa ajattelua tulevaisuuteen, ettei vain keskustella nyt esillä olevasta laista tai Kainuun-mallista sellaisenaan. Täällä vedottiin Kekkoseen, että hän auttoi, täällä vedottiin EU:hun ja sen aluetukeen, joka on auttanut. Yhtä hyvin voitaisiin vedota Venäjän nousevaan kauppaan, joka tulee auttamaan. Mutta kyllä täällä on suurempiakin ajatuksia esitetty, sosialidemokraattien toimesta, kuin Kekkosen. Sos.dem. puolueen puheenjohtaja Lipponen esitti, että laittakaa yksi kunta pystyyn. Siinä olisi jotain radikaalimpaa ja järkevää, ja kun se tulee tapahtumaan joka tapauksessa kymmenen vuoden sisällä, alkakaa nyt jo.

Täällä ed. Huotari totesi, että Kajaanin kaupunki pystyy käyttämään 40 prosenttia rahasta, 60 prosenttia käytetään muualla. Jatkakaa tätä tietä. Sanoisin näiden uusien loistavien puolueiden edustajille, joista paras puhuja, tämä populistinäyttelijä, on aiemmin ollut SMP:n puoluesihteeri: Missä on SMP? Mitä SMP on tehnyt Kainuulle tai Suomelle? Hävinnyt, ja niin voi käydä perussuomalaisillekin, elleivät he ota suuria yhteistyökumppaneita ja ryhdy selkeämmin yhteistoimintaan vanhojen, voimakkaiden, satavuotiaiden, puolueiden kanssa.

Timo  Soini  /ps (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tässä kalpenee populisimin ja retoriikan taidossa, kun sosialidemokraatti Taipale on parhaimpia tupa-agitaattoreita, mitä on viime aikoina kuultu. SMP loppui siihen, että kannatus loppui, ja niin sen pitää loppuakin: silloin kun kannatusta ei ole, puolue loppuu. Ihmettelen, että teille on sadaksi vuodeksi riittänyt sitä kannatusta.

Jaana Ylä-Mononen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Taipale käytti loistavan puheenvuoron ja toi omalla värikkäällä tavallaan esille sen, että Kainuussa varmasti tämäntyyppiset ajatukset, kuin mitä esiin tuli, eivät ole kaukaa haettuja. Voi olla, että ne ovat aika monen mielessä, mutta rohkeutta vielä mennä eteenpäin ei ole riittävästi. Ei tämä muissakaan maakunnissa olisi huono idea. Vaikkapa Pirkanmaalla — oma seutukuntani on Ylä-Pirkanmaa — väki vähenee sellaista vauhtia, että voi visioida hiukan eteenpäin, ettei se olisi yhtään hullumpaa, vaikka meillä olisi Tampereen kunta tai Pirkanmaan yksi kunta jossakin vaiheessa. Kansalaisten näkökulmasta siinä ei ole suurtakaan eroa ja merkitystä, jos nyt katsotaan sata vuotta eteenpäin.

Tapani Tölli /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä on ollut käsittelyssä hallituksen esitys työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta Kainuun hallintokokeilualueella. Tämä on erittäin kannatettava esitys, ja olen sitä mieltä, että meidän kaikkien tukemme ja myötätuntomme tässä asiassa on syytä olla nyt Kainuussa, siinä miten tämä asia parhaalla tavalla saadaan toimimaan ja siitä saadut kokemukset pystytään käyttämään hyväksi muuallakin. Tämä on ensimmäinen kerta valtakunnassa tässä laajuudessa, ja uskon, että tällä saadaan hyviä tuloksia, vaikka esimerkiksi ed. Vielma edellä totesi, että hallinnolla ei saada mitään aikaan — ei hallinnolla sinänsä, mutta hallinnon muuttamisella sillä tavalla, että se edesauttaa muiden toimintojen kehittämistä.

Tämä keskustelu on vähän ryöpsähtänyt keskusteluksi kuntataloudesta. Sitä keskustelua kuunnellessani tuli mieleeni vanha ystäväni vuosien takaa, joka totesi, että siitä on lähdettävä, että tähän on tultu. Kuntatalous on nyt vaikeuksissa, ja voi sanoa, että monissa kunnissa se on erittäin suurissa vaikeuksissa. En ole kuullut, että hallituspuolueiden edustajista kukaan on tätä asiaa kieltänyt. Se on tosiasia. Mutta hallitus on myös sen hyväksi tehnyt ja tekee. Hallituksen toimenpiteet eivät ole tässä vaiheessa kuitenkaan riittäneet vielä, että talous olisi tasapainossa, mutta yhteisten Kuntaliiton ja sisäministeriön ennusteiden mukaan kuntatalous on vuonna 2008 tasapainossa, eli parempaa on näköpiirissä.

Ei ole kovin hedelmällistä ja perusteltuakaan liian paljon kaivaa vanhoja, mutta on syytä todeta, että kaksi vuotta sitten ennusteet osoittivat kuntatalouden olevan vielä huonommassa kunnossa tänään kuin se nyt on. Erityisesti silloin olisi nykyisen ed. Korhosen ja tässä keskustelussa ensimmäisen puheenvuoron käyttäneen ed. Zyskowiczin toivonut käyttävän sen sisältöisiä puheenvuoroja kuin nyt. Ne tosiasiat olivat näköpiirissä jo silloin. Tämä hallitus on lisännyt valtionosuuksia ja tulee niin tekemään. Ohjelmansa mukaisesti se on aikonut noudattaa vakaata ja pitkäjänteistä kuntapolitiikkaa, niin että peruspalvelut pystytään turvaamaan koko maassa kohtuullisella vero- ja maksurasituksella. Uskon, että tätä tilannetta hallitus tiiviisti seuraa ja on valmis reagoimaan tarvittaessa, niin kuin nytkin on tästä kustannusjakomaksuaikataulusta puhuttu.

On syytä todeta, että veronkevennykset, jotka ovat kohdistuneet kunnallisveroon, on kompensoitu täysimääräisesti ja tullaan kompensoimaan. Sen sijaan nytkin vaikuttaa kunnissa se, että vuoden 1997 ja alkuvuoden 2003 välillä jätettiin kompensoimatta yli 800 miljoonaa euroa. Se ei ollut edes pakkolainaa, vaan se oli pakko-ottoa. Tämä kustannusjakotarkistuksen maksamisen jaksottaminen ei ole ensimmäinen kerta, kyllä sitä tehtiin edellisellä kerralla. Se ei tietysti tarkoita, että siitä otetaan esimerkkiä. On reagoitava myös sen mukaan, mikä tilanne on, niin että peruspalvelut pystytään turvaamaan ja hoitamaan.

Keskeinen syy kuntatalouden tiukkuuteen on verotulojen ehtyminen. Ensi vuonna eli vuonna 2005, jos tarkastellaan verotulojen kokonaismäärää, se ei ylitä vielä vuoden 2000 verotulojen kokonaismäärää kunnissa, jos hintojen nousu eliminoidaan. Eli kyllähän se näkyy, kun verotulot eivät ole siinä määrin kasvaneet ja siihen sisältyy vielä se, että yhteisöveron tuotto on alentunut ja toisaalta sitten yhteisöveron jako-osuutta muutettiin. Sitten verotulojen aleneminen heijastuu niihin kuntiin kahden vuoden viiveellä, jotka saavat verotulontasausta, ja se heijastuma on juuri nyt. 2004 on tasattu vuoden 2002 veroja, ja se näkyy niissä kunnissa nyt.

Monessa kunnassa on ihmetelty sitä, alenevatko meillä valtionosuudet. Eivät ne alene, vaan verotulontasaus on alentunut ja ne tulevat samassa tilityksessä. Kun näitä analysoi — ja niitä kannattaa analysoida — todellisuus näyttää toiselta. Yhdyn niihin ajatuksiin, että ei ole hedelmällistä se, että syytetään vanhoista asioista. Mutta minusta ei ole kohtuullista todeta esimerkiksi sitä, mitä ed. Korhonen totesi, eli syyllistää tätä hallitusta, että se on toimenpiteillään tämän aiheuttanut, kun se on lisännyt resursseja. Siitä voidaan aina keskustella, onko resurssien lisääminen ollut riittävää.

Herra puhemies! Kunnissa tarvitaan paljon toimenpiteitä. Kuntatalouden kuntoon saattamiseksi tarvitaan toimenpiteitä sekä kunnissa että valtion osalta. Kaikki tämä tähtää kuntalaisten eli kansalaisten parhaaksi. Uskon, että tämä hallitus tiiviisti seuraa tilannetta ja on valmis reagoimaan sen mukaan kuin kuntatalouden tilanne vaatii.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! On ollut mielenkiintoista seurata kyseisen Kainuun hallintokokeilulain keskustelua nimenomaan tässä toisessa käsittelyssä. Arvoisan puhemiehen suosiollisella avulla on voitu laajentaa sitä aika paljon, mutta, arvoisa puhemies, itse lähtisin nimenomaan liikkeelle siitä, että kun täällä on puhuttu nimenomaan palveluista ja kuntalaisten hyvinvoinnista, itseäni hämmentävät vaan ne ajatukset siitä, mitä esimerkiksi ed. Ylä-Mononen äsken totesi, että mennään siihen, että on yksi kunta jne. Meillä on valitettavasti kokemuksia valtionhallinnon keskittämisestä ja uudelleenorganisoinnista. Kyllä valitettava tilanne on se, että reuna-alueilla palvelut ovat heikentyneet. Itse toivoisin, että tässä hallintokokeilussa ei käy loppujen lopuksi niin, että palvelut keskittyvät pitkällä tähtäyksellä Kajaaniin, vaan että myös muissa kunnissa, myös pienemmissä kunnissa, ne säilyisivät. Minä tiedän, että kun asianomaiset henkilöt olivat esittelemässä tätä meille, he vakuuttivat nimenomaan sitä, että palvelut säilyvät. He puhuivat nimenomaan tästä vaiheesta, ensimmäisestä vaiheesta, mutta useimmiten tilanne muotoutuu siihen, että kun väki vähenee, palvelut heikkenevät. Näin ainakin tällä hetkellä myös valtionhallinnon osalta on tilanne ollut.

Arvoisa herra puhemies! Kun täällä nyt kuunteli ed. Töllin puheenvuoroa ja monen muunkin, ed. Rantakankaan, ei voi muuta kuin hämmästellä sitä, onko oman kuntani johto, kun esitteli muun muassa ensi vuoden talousarviosuunnitelmia, niin totaalisesti virheellisesti ymmärtänyt kaikki valtionhallinnolta tulleet tiedotteet, myös Kuntaliitosta. Kyllä heidän sanomansa oli aivan päinvastainen kuin mitä asianomaiset edustajat täällä äsken puhuivat, mikä tietenkään ei liity tähän käsiteltävänä olevaan asiaan.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti ed. Töllille: Hän saattoi todellakin olla osittain oikeassa äsken, kun totesi, että keskeinen syy olisi kuntien kohdalla se, että verotuloja ei kerta kaikkiaan kirjata tulleiksi niin paljon kuin oli odotettu. Syy tähän on harmaa talous. Tänä vuonna jää 2,5 miljardia euroa valtiolta saamatta verotuloja. Se tietysti vaikuttaa myöskin kuntatasolla. Jos se on osaselittäjänä Kajaanin kaupunginkin kohdalla, sitten tilanne on tosi kurja.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Vistbackalle haluan sanoa, että toivon, että me pystymme säilyttämään palvelut reuna-alueilla juuri tämän hallintokokeilun ansiosta. Nimittäin nyt oli vaarana jo ihan viime vuonnakin ja tänäkin vuonna se, että reuna-alueiden kuntiin ei saatu enää lääkäreitä, ei sosiaalityöntekijöitä eikä mitään muitakaan erityisammattien ihmisiä. Nyt, kun nämä kuntarajat ovat olleet tässä ongelmana, niin että kunnan on ollut vaikea ostella toiselta kunnalta näitä palveluita, on jouduttu turvautumaan pätkätyölääkäreihin, jotka ovat olleet yli 20 prosenttia kalliimpia kuin kunnan omana työnä tehty työ. Minä uskon nimenomaan toisinpäin, että tällä hallintokokeilulla me pystymme turvaamaan paremmin ne palvelut kuin ilman hallintokokeilua.

Sitten vielä lopuksi totean, että ehdotin vuonna 1997 vappupuheessa Kainuuseen yhtä kuntaa. Perustelu oli se, että yhdeksän kunnanjohtajaa olisi joutanut tekemään EU-hankkeita, kun olimme juuri liittyneet EU:hun ja olisi tullut hyviä ja laadukkaita hankkeita, mutta silloin sanottiin, että ehkä meillä kymmenen vuoden kuluttua on kolme tai neljä kuntaa, siksi että oli silloinkin koettu tiettyjä ongelmia siitä, että kuntarajat ovat palveluiden ja järkevän toiminnan esteenä. Nyt meillä on kymmenen kuntaa, mutta sitten on tämä hallintokokeilu, joka toivottavasti tuo vähän parannusta tilanteeseen.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa puhemies! Täytyy tietysti toivoa, että näin kävisi. Mutta kun nämä asiantuntijat olivat yhdessä kristillisdemokraattien kanssa kuultavina, niin kyllä sieltä pitkällä tähtäyksellä tuli nimenomaan esiin sellaisia vaaratekijöitä, että määrätyiltä osin saattaa olla, että palvelut heikkenevät silloin, kun todetaan, että ne ovat näitten periferiakuntien kanssa osittain päällekkäisiä. Tämä on se ikävin puoli, jos näin valitettavasti menee.

Siitä olen ed. Huotarin kanssa samaa mieltä, että pienissä kunnissa kaikkia toimia tekevät omat keskustalaiset jäsenkirjan omaavat virkamiehet ja heidän toimiaan pitäisi varmasti yhdistää; jos ei suorastaan tehdä kuntaliitoksia, niin joka tapauksessa eri toimialoja pitäisi yhdistää siten, että useamman kunnan osalta vain yksi virkamies hoitaa niitä.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Nyt kun meillä on tämä erinomainen esitys, joka tulee ilmeisesti eduskunnan yksimieliseksi päätökseksi, niin, hyvät kainuulaiset ja muut, jotka olette valittaneet hirveästi, kuinka huonoa ja kurjaa on, te saatte nyt mahdollisuuden. Kyllä nämä kelpaisivat Joensuun seudulle, kyllä nämä kelpaisivat Järviseudulle, ja kyllä nämä rahat kelpaisivat myös Pääkaupunkiseudulle, niin että hoitakaa nyt homma, kun on lisäresursseja tulossa.