Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Yksi kaikkein synkimpiä kehityskulkuja, mitä tässä yhteiskunnassa on joutunut EU-jäsenyyden tulon myötä seuraamaan ja myöskin niin sanotun globalisaation rytmissä seuraamaan, on postipalvelujen kohtalo ja heikentyminen. Aikoinansa tämän prosessin alkuvaiheessa, silloin kun Posti- ja lennätinlaitoksesta ruvettiin tekemään liikelaitosta ja hajottamaan siitä Posti ja Tele omiin osioihinsa ja siitä sitten muodostamaan kahta eri osakeyhtiötä jnp., kaikki se, mitä silloin meille kansanedustajille kerrottiin ja sanottiin — tässähän kävi niinkin, että yhdessä vaiheessa ei hyväksytty ollenkaan sitä, mitä istuva hallitus esitti, vaan asia meni uusiksi — on ollut valhetta. Se on ollut niin suvereenia valhetta, että mikään ei ole pitänyt sittemmin paikkaansa, ei pieninkään. Yksi kaikkein kuuluisimpia valehtelutilaisuuksia, niin kuin olen monta kertaa jo pöytäkirjoihin todennut, oli tuolla valtiosalissa. Senkin tapahtuman toimijat ovat edelleen hengissä ja voimissaan jnp., silloinen liikenneministeri Pekka Vennamo ja nykyinen kansliapäällikkö Juhani Korpela — jos tämä nyt ministeriä kiinnostaa, niin tässä se tuli.

Tässä prosessissa tuli harvinaisen selväksi se, mihin tässä perimmältään pyritään. Nyt kun meillä on olemassa Suomen Posti -osakeyhtiö, niin Suomen Posti -osakeyhtiöön, joka on osakeyhtiö osakeyhtiöitten joukossa, liittyen kyllä hallitusneuvotteluissa, hallitussopimuksissa, on viime aikoina ollut tapana sanoa, että säilyy vielä sataprosenttisesti valtion omistuksessa, mutta se on aina katkolla joka ikisessä vaiheessa. Kuitenkin joka tapauksessa tässä pitkällä aikavälillä esitettiin tavoitteeksi, ja sanon sen selvästi, että meidän pitää tämä Suomen Posti Oyj saada Deutsche Post -kuntoon, eli Deutsche Post on kiinnostunut ostamaan Suomen Posti -osakeyhtiön. Nythän siitä on toteutunut jo pieni osa sillä tavalla, että eräs logistiikan osa on Deutsche Postin omistuksessa täällä Suomessa.

Tässä eräs prosessin osa-alue on ollut se, että laatustandardia alennetaan. Edellinen eduskunta ei siihen suostunut, vaikka sitä silloin yritettiin, mutta nyt se esitys on tässä. Tätä on valmisteltu sillä tavalla jo käytännössä, että esimerkiksi Oulun kaupungissa on suorastaan vahinko, jos sieltä meiltä, Oulun Herukasta, tänne eduskuntaan lähetetty posti on seuraavana päivänä täällä meidän pääaulamme lokerossa. Se on valitettava tosiasia, ja on noudatettu täsmälleen postilaatikossa olevia sisäänjättöaikoja jnp.

Minä tästä nostin melkoisen mekkalan, ja sitten ilmoitettiin, että laitetaan tästä testioperaatio käyntiin, ja joo, siinä luki, että testilähetys. No, on aivan varma asia, että kun testilähetys tulee postimiehen eteen, niin postimies ottaa sen testilähetyksen kouraansa ja vie sen lähimmälle TNT-kuriirille ja sanoo, että vie äkkiä eduskuntaan, että se on huomisaamuna perillä, kanna se perille, mene lentokoneella, että varmasti keritään. Tämähän on farssi kerta kaikkiaan. Me kysyimme liikenne- ja viestintävaliokunnassa, kuka nämä prosenttiluvut selvittää. "Juu, se on kaupallinen toimija." "Millä tavalla se tekee sen?" Siihen ei minkäänlaista vastausta tullut, ei pätkänkään vertaa.

Tähän on liittynyt myöskin toinen asia, kehityskulku, ja se on se, että meillekin Oulun Herukkaan yhtäkkiä tässä vaan postin laatikkokanto myöhästettiin parilla kolmella tunnilla. Nyt se on iltapäivällä yhden ja kahden välillä. Näin.

Sitten se, mihin tässä nyt maakunnalliset ykköslehdet pyrkivät, siis sillä konstilla, että nyt virallistetaan se, että kahdessa vuorokaudessa se posti tuleekin vasta: sehän tarkoittaa sitä, että se eriarvoistaa joka tapauksessa nämä lehdet, niin että Helsingin Sanomia ei voi Oulun keskustassakaan saada suurin piirtein tähän rytmiin, mitä tässä nyt maakuntien ykköslehdet lupaavat, sillä kun Helsingin Sanomat painetaan Varkauden kirjapainossa, näille kuskeille on sanottu, että kuljetusauton pitää olla kello viideltä terminaalissa Oulun lähellä, minkä jälkeen lehteä ruvetaan jakeluautoihin jakamaan. Toisin sanoen meillekin se lehti, Hesari, tulee vähän ennen kello kahdeksaa. Ja siis toisin sanoen kun tässä on käytetty ekologisia perusteita Suomen Posti -osakeyhtiön toimesta, niin joka tapauksessa kaksi autoa kulkee, vähintään kaksi autoa, voi kulkea montakin autoa, vielä enemmän, mutta vähintään kaksi autoa kulkee. Elikkä toisin sanoen nyt siis maakunnan ykköslehtien pyrkimyksen toteuttamiseksi sitten itse asiassa koko postijärjestelmän keskeinen laatustandardi heikennetään direktiivin sallimaan minimiin tai sille rajalle.

Kun tässä luvataan, että saa aamulla lukea sen lehden tuolla maaseudulla, niin kyllä varmaan joku saakin, siellä, mistä se jakelu alkaa, varmaan saakin, mutta sen maakunnan ykköslehden saa paljon varmemmin, kun lukee sen netistä. Minä olen sen tutkinut nyt viime aikoina. Kaleva-lehti rapsahtaa meille eduskunnan ruutuun kello viisi — minähän olen töissä silloin, niin että minä pystyn kontrolloimaan, seuralaisia minulla ei täällä kovin paljon siihen aikaan ole. Muutamana aamuna se on räpsähtänyt 20 yli viisi tai puoli kuuden aikaan, mutta yleensä se on viiden aikaan. Toisin sanoen on täydellisen mahdollista lukea se lehti sieltä ja silloin saa sen varmasti aina viideltä, viimeistään puoli kuudelta, kun lukee ruudulta vaan. Ja juuri me olemme laajakaistasysteemiä ja muuta junailemassa, niin että se on riittävän nopea tähän tarkoitukseen.

Perinteisesti vastustan tätä.

Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen

Arvoisa puhemies! Täällä tuntuu nyt olevan kaikki epäilevät tuomaat paikalla, mutta ihan hyvä, keskustelua pitää ylläpitää ja kritiikkiä esittää, kyllä. (Ed. Pulliainen: Minä olen Erkki!)

Mutta, arvoisa puhemies, käsiteltävänä on siis hallituksen esitys eduskunnalle postipalvelulain 5 §:n muuttamisesta. Ihan aluksi haluankin palauttaa mieliin taustaa, mikä tämän muutosesityksen on aiheuttanut.

Vuosi sitten eduskunta sai käsiteltäväkseen hallituksen selonteon postipalvelulain vaikutuksista ja sen soveltamisesta saaduista kokemuksista. Tämän selonteon valmistelun yhteydessä nousivat esille Suomen Postin suunnitelmat jakelun uudistamisesta. Sanomalehdet olivat yhdessä Suomen Posti Oyj:n kanssa selvittäneet mahdollisuutta aikaistaa jakelua siten, että postin perusjakelun yhteydessä jaettavat sanomalehdet tavoittaisivat lukijansa harvaanasutuilla alueilla nykyistä aikaisemmin. Siis tämä on se tavoite. Lukijat pitää tavoittaa harvaanasutuilla alueilla nykyistä aikaisemmin, siis sanomalehtien lukijat. (Ed. Pulliainen: Kenen kustannuksella?) Tätä tavoitetta on tukenut muun muassa tietysti Sanomalehtien Liitto. Siis, ed. Pulliainen, kaikki eivät vielä Suomessa harvaanasutuilla alueilla lue lehtiä aamutuimaan netistä. (Ed. Pulliainen: Kenen kustannuksella?) Se on se tosiasia.

Selonteossa hallitus totesi, että on tarpeellista selvittää, missä määrin yleispalvelun laatustandardia tai sen määrittelyä kehittämällä voitaisiin nykyistä paremmin vastata postipalvelujen asiakkaiden tarpeisiin tai parantaa yleispalvelun tarjoamisen edellytyksiä. Myös liikenne- ja viestintävaliokunta kiinnitti mietinnössään asiaan huomiota, kun tämä oli käsiteltävänä. Valiokunnan mietinnössä esitettiin, että tähän asiaan kiinnitettäisiin perusteellisempaa huomiota ja selvitettäisiin nämä kysymykset. Niinpä ministeriömme asetti sitten heti keväällä 2004 työryhmän selvittämään laatustandardin kehittämistä. Työryhmä jätti hallituksen esityksen muotoon kirjoitetun yksimielisen loppuraporttinsa tänä syksynä, ja tämän työryhmän ehdotus on siis nyt pohjana tälle muutosesitykselle.

Tämän esityksen tavoitteena on parantaa postiyritysten edellytyksiä vastata nykyistä paremmin postipalveluiden asiakkaiden tarpeisiin ja tarjota yleispalvelua. Tämän ehdotuksen tarkoitus on itse asiassa antaa mahdollisuus aikaistaa sanomalehtien jakelua maaseutuolosuhteissa (Ed. Pulliainen: Kenen kustannuksella?) sekä parantaa postipalveluiden tarjonnan tasoa kokonaisuudessaan. Tämä puolestaan edistää harvaanasuttujen alueiden kansalaisten tasa-arvoisuutta uutisvälityksen suhteen (Ed. Pulliainen: Kenen kustannuksella?) maan muiden alueiden väestön kanssa.

Tässä esityksessä 1. luokan kirjeiden kulkunopeusvaatimusta ehdotetaan väljennettäväksi. Muutos mahdollistaisi sanomalehtien yhdessä Suomen Postin kanssa suunnitteleman jakelu-uudistuksen toteuttamisen. Tätä postipalvelulain 5 §:ää esitämme siis muutettavaksi siten, että kotimaan ykkösluokan kirjelähetyksistä vähintään 85 prosenttia olisi toimitettava vastaanottajalle lähettämistä seuraavana työpäivänä. Tällä hetkellä siis voimassa oleva standardi on 95 prosenttia. Kulkunopeusvaatimusta täsmennettäisiin myös aivan uudella rajalla: vähintään 98 prosenttia kirjelähetyksistä olisi toimitettava vastaanottajalle viimeistään toisena työpäivänä. (Ed. Pulliainen: Oulu on siinä se 2 prosenttia!) Tätä jälkimmäistä tavoitetta — huomio — nostettiin työryhmän ehdottamasta tasosta lausuntopalautteen johdosta. Tämän tavoitetason alentamisen lähtökohtana on ollut se, että tasoa lasketaan vain sen verran kuin on välttämätöntä jakelun varhaistamisen mahdollistamiseksi harvaanasutuilla alueilla. Ehdotetun tasa-arvon arvioidaan olevan riittävä turvaamaan hyvälaatuisten postipalveluiden ja erityisesti yleispalvelun saatavuus tasapuolisin ehdoin koko maassa.

Lainmuutoksen mahdollistama jakelun palvelutason muutos kohdistuisi pääosin siis harvaanasutuille alueille, joille jakelun kustannukset ovat korkeat ja joille sanomalehtien jakelu tapahtuu pääsääntöisesti Suomen Postin perusjakelussa. Muutokset kohdistuisivat enimmillään — näin on arvioitu — noin 460 000 postinsaajaan. Nämähän ovat pääasiassa kuluttajia ja harvaanasutuilla alueilla toimivia yrityksiä ja tietysti tyypillisesti maatalousyrittäjiä.

Ehdotus siis merkitsisi sitä, että aikaisempaa suurempi osa ykkösluokan kirjelähetyksistä toimitettaisiin perille toisena työpäivänä lähetyspäivästä lukien niillä alueilla, joilla sanomalehtiasiakkaat ostavat varhennettua jakelua ja joilla perusjakelu varhennetaan. Lähialueelta postitetut kirjeet toimitettaisiin edelleenkin perille seuraavana työpäivänä. Muilla alueilla, esimerkiksi taajamissa, tilanne säilyisi ennallaan. Vastaavasti osalla postinsaajista postin perusjakelu aikaistuisi arviolta 2—4 tuntia. Lähtökohtana on siis se, että jakelu aikaistuisi niillä postinsaajilla, joilla ykkösluokan kirjelähetysten kulkunopeus vastaavasti hidastuisi.

Puhemies! Haluaisin korostaa sitä, että palvelutason muutoksen ei ole tarkoitus tapahtua automaattisesti. Jakelun aikaistaminen tulee kysymykseen niissä tapauksissa, joissa sanomalehdet ovat vapaaehtoisesti halukkaita varhaistamaan postin perusjakelun yhteydessä tapahtuvaa sanomalehtien jakelua. Käytännössä jakelun aikaistaminen edellyttää sitä, että jakelun kustannuksista päästään sopimukseen Suomen Postin ja sanomalehtien välillä.

Merkittävimmät muutokset siis koskevat ykkösluokan kirjelähetyksiä ja sanomalehtien jakelua. Muutoksilla ei ole merkittäviä vaikutuksia muiden postipalvelutuotteiden hintoihin tai palvelutasoon.

Hallitus esittää, että lainmuutos tulisi voimaan jo keväällä 2005. Laatustandardin väljentämisen mahdollistama jakelun uudistaminen tapahtuisi todennäköisesti vähitellen ja sen vaikutukset olisivat nähtävissä vasta pidemmällä aikavälillä. Pidän tietysti hyvin tärkeänä sitä, että näitä standardimuutosten vaikutuksia postilähetysten kulkunopeuteen seurataan tarkasti. Myös asiaa valmistellut työryhmä sekä myös lausunnonantajat kiinnittävät tähän seikkaan huomiota.

Arvoisa puhemies! Tämän esityksen pohjana olevasta työryhmän ehdotuksesta järjestettiin laaja lausuntokierros. Merkittävä osa lausunnonantajista suhtautui ehdotukseen myönteisesti, joskin tietysti mukana oli joitakin kriittisesti tai ehkä kielteisestikin asiaan suhtautuvia. Katson kuitenkin, että kokonaisuudessaan tämä ehdotus antaa mahdollisuuden aikaistaa sanomalehtien jakelua maaseutuolosuhteissa sekä parantaa postipalvelujen tarjontaa ja yleispalvelujen tarjoamisen edellytyksiä.

Lauri  Kähkönen  /sd:

Arvoisa puhemies! Tätä aikaistettua kirjeiden ja sanomalehtien jakelua kokeiltiin viime keväänä ja kesänä useilla eri paikkakunnilla haja-asutusalueilla Suomessa, ja todella tämä palaute tästä kokeilusta oli pääsääntöisesti positiivinen. Tätä ykkösluokan kirjeen viivästymistä päivällä ei nähty suurena ongelmana. Totta kai tähänkin liittyy ongelmia, eli jos laittaa torstaina kirjeen postiin, niin huonoimmassa tapauksessa se on vasta seuraavana maanantaina perillä. Edelleen voi olla joku yrittäjä, joka postitse saisi mahdollisesti jonkun varaosan myöhemmin. Sitten myös laskutuksen puolella on huomioitava tämä viive näissä ykkösluokan kirjeissä. Mutta minusta nämä eivät ole voittamattomia esteitä eivätkä laskut ole todennäköisesti ykkösluokan kirjeitä.

Totta kai tässä uudistuksessa on huomioitava myös henkilöstön asema. Uskon siis, että tämä lakiesitys hyväksytään, ja nykyinen henkilöstön sopimus lienee periaatteessa toimiva. Nyt pitäisi pitää huoli siitä, että jos ja kun tämä uudistus tulee haja-asutusalueille, ei keinotella myöskään työajan suhteen.

Niin kuin ministeri tuossa äsken totesi, tämä on tietyllä tavalla myös tasa-arvoa lisäävä eri alueilla. Haja-asutusalueilta on palveluja viety varsin runsaasti pois. Nyt kyllä hyvin tärkeää on, että se sanomalehti on siinä aamulla luettavana. Minäkin olen eri mieltä kuin ed. Pulliainen, kun hän puhui netistä ja sanomalehden luvusta sieltä. Menee kauan ennen kuin suurin osa ihmisistä käyttää nettiä ja sitä kautta lehteä lukee.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Minusta oikeastaan on erityisen tärkeän tyyppinen asia päästä tässä puhumaan ja erityisen miellyttävä asia, että pääsen puhumaan sen jälkeen, kun liikenneministeri Luhtanen esitteli tämän asian. Uskon ja luotan ministeri Luhtaseen enkä käy väittelemään enkä yritäkään kumota ministerin kertomia tosiasioita tässä, mutta pyrin tuomaan sellaisen maalaisnäköalan tähän asiaan, mihin tämä johtaa ajastansa.

Ed. Kähkönen juuri puheenvuorossaan kuvaili, kuinka hyvin tämä menee ja kuinka hyvin on olemassa, kun Lieksassakin lehti on aamulla jo aikaisin luettavissa. Toivottavasti tämä vaikuttaa myöskin Karjalan kansan ylösnousuaikoihin niin, että työpäivä voidaan aloittaa jo paria tuntia aikaisemmin. Se ei ole tietääkseni siellä mikään ongelma ollut tähänkään saakka, mutta kun kilpailukykyä yhteiskuntaan haetaan, niin ei aikaistaminen pahaksi olisi olemassa. (Ed. Kähkönen: Ed. Lahtela, lehti on tullut tähänkin saakka sinne keskustaan aamulla aikaisin!) — Niin, ed. Kähkönen, olen tiennyt, että se on tullut sinne, mutta ei maaseudulle. On eri asia puhua siellä Pohjois-Karjalan perukoilla olevasta maalaiskylästä kuin jostakin Lieksan keskustasta.

Mutta tosiasia kuitenkin on, että tätä helpotusta, mikä tapahtuu tason laskun myötä, kun 95 prosentista päästään 85:een, tätä asiaa, niin kuin ed. Pulliainen täällä kuvaili, edellisen eduskunnan aikana yritettiin viedä ja hoitaa eteenpäin, mutta se ei vain silloin onnistunut eikä kulkenut. Nyt tähän asiaan on löytynyt kovemmat ja vahvemmat perustelut. Kyllä tiedän, että maalaistalossa odotetaan tietenkin sitä sanomalehteä, milloin se tulee, mutta kun se meillekin tulee joskus puolenpäivän aikaan, joskus ennen, joskus vähän jälkeen, niin ei siinä paljon odottamista ole olemassa, muuta kuin illalla kun hakee, niin se on siellä. Nykyisellään yrittäjän asemasta katsottuna on tärkeä tämä kirjepostin perillemeno, mikä laskuja lähinnä tarkoittaa. Kuulin, että ed. Laukkanen sanoi äsken niin, että laskuista ei ole niin väliä. Se osoittaa sen, ettei ole niin kovin suurta käsitystä siitä, mikä merkitys laskutuksella on yritykselle, yrittäjyydelle, niin että rahavirta kiertää ja toimii eteenpäin. Yrityksen asemasta katsottuna, yrittäjän asemasta nähden, laskujen perillemeno on kyllä kuitenkin tavattoman tärkeää.

Mutta sanon heti suoraan tähän, että jos tämä taso säilyy tällaisena, niin kuin nyt on olemassa, niin kuin tässä esitetään, niin ei tässä nyt mitään ratkaisevaa murenemista tapahdu. Mutta niin katsottuna erityisesti kirjepostin kulkuvarmuus Suomen Postin osalta toimii nyt hyvin. Mutta kun täällä on viitattu siihen, että tätä saatetaan olla myymässä jonnekin, niin jos näin voisi sattua, niin silloin ei kyllä hyvää ole nähtävissä. Jos tässä maailmassa käy sillä lailla, erityisesti yrittäjän asemasta katsottuna, että pakettien kulku huononee vielä siitä, mitä se nyt on olemassa, niin silloin ei hyvä seuraa.

Totuus pitää kuitenkin kertoa siinä, että pakettien seuranta on nykyisellään erinomaisen hyvää. Kun saat lähettäjältä paketin tunnistenumeron ylös, pystyt kaivamaan, missä se makaa ja onko se tulossa perille ja milloin tulee. Omakohtainen kokemus on siitä, että voi sanoa, että se tulee siihen ja siihen aikaan, ja kyllä se sitten on pitänyt paikkansa. Mutta tietenkin tässä tulee mieleen se ed. Pulliaisen kuvailema koelähetys, että kun sitä perästä kysytään, niin tietenkin sitä paremmin valvotaan, että se toimii ja pelaa.

Mutta halusin tässä sanoa, että kun tämä paketti lähtee, niin ennen vanhaan käsitys oli, että kun paketti pantiin Helsingistä postiin tänä iltana tai tänään, niin huomenna se oli suurin piirtein Taavetissa perillä, ja asia oli kunnossa. Voi se olla nytkin perillä huomenna taikka ylihuomenna, nykyisenä aikana, mutta moninkertaiset erikoismaksut ja erikoismaksuluokat joudut maksamaan. Jotenkin minulla on sellainen käsitys, että nämä erikoisluokat ovat tulleet ikään kuin sen vanhan maksun päälle lisää. Kyllähän minä ymmärrän niin, että jos Suomen Postin edustajat tämän asian selvittävät, he kertovat niin, että nämä muut maksut ovat laskeneet ja tämä erikoismaksuluokka on se, mikä ennen oli normaali pakettimaksu. Mutta tiedä häntä, en haluakaan syventyä siihen sisältöön, mutta kallista se kuitenkin on olemassa.

Mutta se, mikä tähän maailmaan tavallaan kulkee muuten, niin ei ole pitkä aika, pari vuotta, kun posti edellisen uudistuksen aikana karsi näitten jakelureittien kaikki rönsyt ja hännät ja muut lyhentäen sitä asiaa niin, että laatikot ryhmiteltiin entistä suurempiin kasoihin. Jos näin ajatellaan, niin tässä on erittäin suuri pelko nytkin olemassa, että tämän uudistuksen myötä tehdään taas jotain semmoista, millä tiukataan tätä peliä, ja jos on vain suinkin mahdollista, niin taas jonkun mummon haarasta otetaan laatikko pois sinne päätien laitaan ja se viedään jonkun toisen laatikon viereen, että sen jakeluauton ei tarvitse pysähtyä kuin yhden kerran ja yhdessä paikassa. Tiedän, että tämä on sitä kustannustehokkuutta, mutta onko Suomen Postin tehtävänä, vaikka osakeyhtiö onkin, toimia niin kustannustehokkaasti, että tämän kansalaisen, joka asuu siellä harvaanasutulla maaseudulla, postinhakumatka tulee jonkun verran pidemmäksi, niin että joutuu kävelemään pahimmassa tapauksessa jopa puoli kilometriä?

Täällä sanotaan nykytilan arvioinnissa, tässä hallituksen esityksen perusteluissa: "Suomen kokoisessa harvaanasutussa maassa, jossa kaupungistumisen aste ja lähetysten määrä postinsaajaa kohti ovat alhaisia, tehokas jakelujärjestelmä on perusedellytys taloudellisesti kestävällä pohjalla olevan postitoiminnan järjestämiseksi." Mielestäni, jos katsotaan tätä tuolta maaseudun puolelta, ulkopuolelta Helsingin, suomalaisista asuu jo liiankin paljon näissä Ruuhka-Suomen kaupungeissa, ja mielestäni tälläkin pohjalla koen tämän lauseen, mikä tänne on kirjoitettu, sellaiseksi houkutukseksi, että ihmisten pitäisi asua vieläkin enemmän täällä Ruuhka-Suomessa. Näin pelkään, että ed. Kähköseltäkin posti alkaa joskus tulemaan sinne Lieksaan harvemmin ja myöhemmin. Toivon, että olen väärässä, mutta harvoin olen ollut. (Ed. Kähkönen: Kiitos huolenpidosta!)

Jos sitten voisi ajatella — toinen tekijä — näitä äsken kuvattuja rönsyjä ja kaikkia haaroja oman kotikyläni seudulla, postinumero 49570, mikä on Kannusjärvi, niin siellä useasta paikasta nämä muutokset löytyivät, ja mitään järkeä ei löytynyt siihen, minkä takia näin on tehty, vaan postin taholta viitattiin siihen, että eduskunta on säätänyt semmoisen lain, että sen mukaan pitää elää ja toimia.

Mutta, herra puhemies, tähän päivään. Eilisiltana tehdessäni lähtöä sieltä omilta nurkilta tänne eduskuntatyöhön, tälle aamulle, kuulin siinä Pyhällössä, minkä postinumero on 49660, että oli otettu tämä kirjelaatikko pois kaupan seinästä, niin että sitä kirjettäkään ei enää voi sinne postin postilaatikkoon jättää, mistä se kannettaisiin ja vietäisiin eteenpäin. Tiedän, että Posti käyttää perusteena sitä, että kun tämä asiakas saa panna sen sinne omaan lehtilaatikkoonsa ja panna siihen merkin, että postinjakaja osaa sen ottaa sieltä pois, niin taas hinnoittelussa voidaan pikkasen ruuvata tätä taksaa pienemmälle, yksi pysähdys tulee vähemmäksi. Mutta miten tässä tapauksessa toimii ja pelaa sellaisen mökkiläisen taikka muun kulkijan asema — kun itsekin olen joskus sinne jonkun kirjeen taikka kortin pudottanut, siihen samaan laatikkoon, mikä pois on viety — mihin se jättää, kun ei sillä ole omaa laatikkoa, mihin voi merkin laittaa, että postinjakaja sen sieltä ottaisi ja veisi eteenpäin?

Näin nähden kyllä tämän Postin toiminnassa erilaisia uhkakuvia on olemassa, erittäin suuriakin. Toivon, että nämä valiokuntakäsittelyssä — erityisesti luotan tässä ed. Pulliaiseen — tulevat niin hoidettua ja tehtyä, että nämä uhkakuvat osoittautuvat turhiksi ja valiokunta mietinnössään löytää semmoiset ratkaisut, joilla nämä torjutaan, etteivät nämä epäilykseni osoittautuisi turhiksi, vaan ne osoitettaisiin suorastaan jopa vääriksi, niin että mitään tämmöistä pelkoa ei ole ja kaikki reiät siltä kohdin tukitaan.

Vielä, herra puhemies, voisi sanoa, että on tässä hyvääkin. Täällä hallituksen esityksessä selvästi sanotaan pykälänä, että vähintään 98 prosenttia on viimeistään toisena työpäivänä perillä, elikkä kun se ykkösposti menee vähintään seuraavana työpäivänä elikkä toisena päivänä, niin vähintään sitten sitä seuraavana päivänä 98-prosenttisesti kaikki on olemassa perillä. Kun otetaan huomioon se, että tämä vertailupohja on koko maa, niin ei tämä nyt aivan mahdottomalta näytä, mutta sanoisin, että minimirajoilla liikutaan. Tämän huonompaa ei saisi kuitenkaan lopputuloksesta tulla kuin mitä hallitus tässä toivoo ja esittää.

Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen

Arvoisa puhemies! Korostan vielä sitä, että taajamissa tilanne säilyy siis ennallaan. Tämä on yhden pykälän muutos, ja lähtökohta on siis se, että jakelu aikaistuu lähinnä näillä harvaanasutuilla tai maaseutumaisissa olosuhteissa elävillä postinsaajilla, ja näillä, joilla se lehtien jakelu aikaistuisi, ensimmäisen luokan kirjelähetysten kulkunopeus vastaavasti hidastuisi. He kyselyjen ja kaikkien käsitysten mukaan ottavat mieluummin tämän aikaistetun lehden ja suhtautuvat myönteisesti siihen, että se kirjelähetysstandardi hiukan venyy tai myöhästyy se kirje.

Mitä tulee yrittäjiin, tämä on hyvin mielenkiintoinen kysymys. Esimerkiksi eri alueiden paikallisyrittäjät ovat sitä mieltä, että on erinomaisen tärkeätä heille se, että lehti ilmestyy jakelualueella aikaisin, koska näissä lehdissä on kaikki ilmoitukset, menot, kaikki tällaiset asiat. Sitä pidettiin yrittäjien taholta nimenomaan tärkeänä. Toisaalta on taas niin, että laskut ja nämä tällaiset eivät sähköisenä aikakautena enää näyttele niin suurta roolia kirjeissä.

Mikko  Alatalo  /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä on ollut niin paljon viisaita puheita, että pajatso on melkein tyhjennetty, mutta pistän lusikkani soppaan kuitenkin, olen päivän tätä odottanut.

Suomen Posti -konsernin liikevaihto kasvoi tammi—syyskuussa 886 miljoonaan euroon eli 8 prosenttia edellisvuodesta. Konsernin liikevoitto kasvoi 13,6 miljoonalla eurolla 63,5 miljoonaan euroon eli 27 prosenttia. Tämä on siis asian tausta. Postipalvelulain muutosesityksessä ehdotetaan lakia muutettavaksi niin, että yleispalvelun kotimaan laatustandardin tavoitetasoa alennettaisiin 95:stä 85:een. Ehdotuksen mukaan seuraavana päivänä jaettavaksi tarkoitetuista kotimaan kirjelähetyksistä vähintään 85 prosentin tulee olla perillä seuraavana työpäivänä. Näin mahdollistuisi se, että voidaan aikaistaa harvaanasutulla alueella sanomalehtien jakelua. Se on hyvä asia. Esimerkiksi tuossa tuttavani kanssa juttelin, että Kihniöön ei kannata tilata kuulemma Helsingin Sanomien sunnuntainumeroa, koska se tulee vasta maanantaina. (Ed. S. Lahtela: Oikein!)

Kyllä tämä on oikean suuntainen tämä lakiehdotus, mutta se ei ole riittävä suhteessa postipalvelulain henkeen. Kyllä ne ykkösluokan kirjeetkin ovat tärkeitä, varsinkin maaseudun yrittäjille. Posti kuuluu kiistämättömiin peruspalveluihin. Valtion tulee omilla ratkaisuillaan taata, että palvelu toimii tasapuolisesti koko maassa. Mehän puhumme tästä Suomesta tämmöisenä mahtipontisena tietoyhteiskuntana ja sen mahdollisuuksista, haluamme lisätä sähköisiä palveluja, laajakaistaverkkoja. Olen siitä itsekin täältä korokkeelta puhunut. Mutta tosiasia on kuitenkin, että eivät tavalliset kirjeet, kortit ja paketit ole menneisyyttä. Ne ovat ihan tätä päivää. Ne kuuluvat myös tietoyhteiskuntaan. Sen meistä jokainen kansanedustaja tietää omaltakin kohdaltaan. Emme me pelkällä sähköpostilla pärjää. (Ed. S. Lahtela: Mitenkäs joulukortit?) — Ed. Lahtela kiinnitti tähän asiaan huomiota: joulukortitkin ovat tärkeitä. — Ei se ole kohtuutonta, että eduskunta edellyttää Postia parantamaan palveluitaan. Se on meidän tehtävämme, ja tehokkuusprosenttien pitäisi kulkea mieluummin ylöspäin kuin alaspäin. En kyllä nyt ymmärrä tätä maalaispojan järjellä, että puhutaan, että palvelut paranevat, kun prosenttia alennetaan. Tämä on ihan käsittämätöntä. Jos minä menen tavalliselle ihmiselle tuolla kertomaan, niin ei hän voi tajuta tätä asiaa.

Toinen kysymys koskee yleensäkin oikeudenmukaisuutta. Tietoyhteiskuntamme jäsenistä suuri osa on ihmisiä, jotka todella tarvitsevat Postin nopeita ja laadukkaita palveluja. Nämä ihmiset asuvat kaukana näistä palveluista. Postilla on oltava yhdenmukaiset säännöt koko maassa, ja minä kaipaisin yleensäkin semmoista yhteiskunnallista otetta tähän keskusteluun. Tämä Posti-asia jos mikä on eduskunnan asia. Minä en ollut silloin vielä eduskunnassa, mutta saamieni tietojen mukaan kauppa- ja teollisuusministeriön ohjeiden mukaan liikelaitosten tekemästä voitosta verojen jälkeen piti tulouttaa 40 prosenttia. Kuitenkin liikelaitoksia perustettaessa edellisellä hallituskaudella sovittiin, että laitosten tuotto käytetään niiden palveluiden parantamiseen, ja tämä oli kuulemma se perustelu, millä saatiin lukuisat kansanedustajat suostumaan tähän liikelaitosideaan, tähän filosofiaan. Perustelut eivät näytä käyneen toteen, vaan huomattava osa voitosta näyttää menevän ihan yleisesti budjettiin, ja sieltä se tulee sitten kehyksiä laadittaessa takaisin. Sehän ei ole kuulemma korvamerkittyä rahaa, kun tätä asiaa pääministeriltä muun muassa kysyin.

Mielestäni valtion liikelaitosten, etenkin Postin, pitäisi ensisijaisesti toteuttaa peruspalvelutehtävää ja niiden tekemä voitto pitäisi kokonaisuudessaan käyttää palveluiden tason parantamiseen ja ylläpitämiseen. Palveluiden tuottamisen tehokkuutta pitää parantaa resurssien tuhlailun välttämiseksi, ei laitosten taloudellisten tuottojen maksimoimiseksi. Liikelaitokset ovat siis enemmänkin välineitä kuin arvoja sinänsä; ihmisten tarvitsemat palvelut ovat arvoja, ja liikelaitokset ovat vain keino tuottaa ne tehokkaasti ja kustannustietoisesti.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Kysyisin arvoisalta ministeriltä, joka on ollut erittäin aktiivisesti mukana tämän päivän istunnossa ja osallistunut keskusteluun, asiasta, joka nousi ed. Pulliaisen puheenvuorossa esille. Onko Postin omistukseen tai ulkoistamiseen suunnitteilla jotain ajankohtaista? Pyritäänkö sitä trimmaamaan myyntikuntoon? Ed. Pulliainen nimittäin puheenvuorossaan toi esille sen, että Deutsche Post olisi mahdollisesti tulossa hoitamaan Suomen postipalveluja. Onko tällaisia suunnitelmia olemassa ministeriössä, arvoisa ministeri? Postin ulkoistamisella ja myynnillä voi olla nimittäin merkitystä paljonkin etenkin Postin palvelujen laatuun.

Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen

Arvoisa puhemies! Minulla ei ole minkäänlaisia sellaisia suunnitelmia, ja eiköhän se asia ole niinpäin, käsitykseni mukaan on, että Deutsche Post ei omista Suomen Postia, vaan Suomen Posti omistaa eräitä osia Deutsche Postista. Minä ihmettelen vaan sitä, että täällä kaikenlaisia hevosmiesten tietotoimiston tietoja levitellään. Minä sanon nyt siis kantani ja linjani: minulla ei ole tällaisia suunnitelmia millään muotoa päässä. Eikä tällaisia asioita pidä nyt tähän asiaan edes sotkea, mutta jotta tämä tulee nyt selväksi, niin minä nyt sanon näin, että ei ole.

Reino Ojala /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Seppo Lahtelalle voisi todeta, kun hän oli huolissaan siitä, että kaikki ihmiset muuttavat taajamiin ja keskuksiin: ed. Alatalo puhui maalaispojan puhetta sen takia, että Tampere ei ole kaupunki, vaan se on maaseutua, harvaanasuttua, ja siellä on kyllä Teiskossa vielä huomattavasti tilaa.

Arvoisa puhemies! Valiokuntakäsittelyssä olen kiinnittänyt huomiota sanomalehtien jakeluun, siihen että sanomalehti pitää joka tapauksessa ja kaikissa tapauksissa saada samana päivänä kuin se lehti ilmestyy. Sanomalehti on kohtuullisen kallis investointi ihmisille. Jos vertaa esimerkiksi televisiolupaan, joka on 50 senttiä päivä, sanomalehti on huomattavasti kalliimpi, ja se on ajankohtainen. Se on sen päivän tuote. Se pitää sinä päivänä nähdä, ja seuraavana päivänä se on vanha.

Kun perusteluissa sanotaan, että lainmuutos mahdollistaisi jakelun aikaistamisen harvaanasutuilla alueilla ja loisi edellytyksiä erityisesti sanomalehtien jakelun parantamiselle, siinä pitää kaiken aikaa pitää muistissa se, että lehdillä on deadline, jolloin niitä ruvetaan painamaan, ja meillä on innokkaita jakelijoita, jotka haluavat aikaisin viedä kirjeet ja postit perille. Se ei saa mennä niin aikaiseksi, että sanomalehdet eivät ehdi siihen jakeluun samana päivänä mukaan. Semmoinen vaara on olemassa. Siitä on aikanaan kuultu varoituksia, ja tämänkin lain yhteydessä se pitää ottaa kyllä huomioon.

Markku  Laukkanen  /kesk:

Herra puhemies! Ymmärrän näin, että hallitus on tuonut tämän lakiesityksen tavallaan sen evästyksenä, mitä liikenne- ja viestintävaliokunta tasan vuosi sitten sanoi mietinnössään, vastauksessaan postiselontekoon. Tuossa tämä kysymys silloin avattiin, ja olen oikein tyytyväinen, että tämä on tullut. On hyvä koko ajan muistaa, mihin tämä muutos kohdistuu. Todellakin, vajaa puoli miljoonaa asiakasta, ja kulkunopeuden hidastuminen kohdistuu 9 prosenttiin ykkösluokan kirjeistä. Tässä täytyy nähdä kuitenkin metsä puilta ja kaiken aikaa muistaa myös ne korvaavat järjestelmät ja ennen muuta se, että kyllähän tässä kuluttaja-, asiakasnäkökulma täytyy huomioida myös lainsäädännöllisessä mielessä.

Kaikki kokeilupaikkakuntien tiedot osoittavat, että kokemukset ovat siitä kokeilusta olleet hyviä, niin hyviä, että nyt on hyvä antaa Postille tämä mekanismi eikä tuijottaa johonkin 95 tai 86 prosenttiin. Ei standardi ole olennaista, vaan palvelu on olennaista, se palvelu, minkä ihmiset saavat. Se, että me täällä keskustelemme tästä laajasti ja valiokunta tekee huolella työn, on sitä omistajaohjausta. Sen omistajaohjauksen yksi tavoite on juuri se, mitä täällä on tullut monessa puheenvuorossa myöskin esiin, että Postille täytyy antaa myös mahdollisuus olla kilpailukykyinen, toimia muuttuvassa toimintaympäristössä, vastata kilpailuhaasteisiin. Se on se paras tae, että se säilyy suomalaisena vahvana postiyrityksenä. Silloin häivennetään myöskin kaikenlaiset tällaiset spekulaatiot siitä, tuleeko joku ulkomailta ja ostaa sen. Totta kai Postilla on paljon yleispalveluvelvoitetta, ja siitä tietysti sen kehittämisen jatkossakin täytyy ilman muuta lähteä. Tässä katsannossa pidän äärimmäisen tärkeänä, että mahdollisimman nopeasti luodaan tämän lain hyväksymisellä, tällä pykälämuutoksella, mahdollisuus Postille ottaa tämä nopeutettu palvelu, kuluttajan kannalta tärkeä palvelu, käyttöön.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Reino Ojala otti erinomaisen hyvän asian esille sillä lailla, ettei sanomalehteä voida jakaa, ennen kuin se on painettu ja saatu valmiiksi, ettei vaan syntyisi semmoista käsitystä, että tämän myötä joka taloon alkaa tulla sanomalehti aamulla ennen töihin lähtöä, ennen kuin päivä valkenee näin syksyisenä aikana; tämä on sula mahdottomuus. Toivoisin, että itsellenikin se tulisi, mutta en ole ollenkaan pettynyt, jos ei satu tulemaan, koska Postin pitää saada sille jakelijalle koko päiväksi, koko työvuoroksi, töitä, ja jos tätä asiaa aletaan aamuneljästä eteenpäin laskemaan, niin aamupäivällä ne loput jonnekin menee, tuskin kuitenkaan mitään semmoista korvaavaa löytyy. Ei pitäisi syntyä tässä valiokuntavaiheessa väärää käsitystä siitä, että joka talossa on päivän valjettua lehti perillä; näin ei tule käymään. Mutta se on tietysti hyvä asia olemassa, että se tulee mahdollisimman aikaisin.