Timo Soini /ps:

Arvoisa puhemies! Kysymyksessä on siis tilatukilaki, jonka vilkkaasta keskustelusta pääsimme täällä osalliseksi tällä viikolla aikaisemmin. Valiokunta teki mielestäni paljon hyvää työtä. Tilanne parani, mutta tällaisena päivänä on erityisen sopivaa muistuttaa EU-järjestelmän perusluonteesta. Pieni Irlannin kansa pistetään Nagani otsalla äänestämään jo uudestaan perustuslaista, jonka se on hylännyt. (Ed. Kimmo Kiljusen välihuuto) — Ei pelkästään tästä syystä, ed. Kiljunen, vaan siitä syystä, että ...

Kiitos, arvoisa puhemies. — Tästä syystä uskon, että itsenäinen Suomi, Suomen eduskunta, olisi tässä ratkaisussa pystynyt parempaan kuin se, mitä EU-komissio Suomelle lateli ja saneli. Se on saatu parempaan muotoon kuin se oli alkuperäisesti, mutta itse perusongelma ei ole poistunut. Maatalouspolitiikkaa tehdään tietysti ajassa, ja ajat kylmenevät ja pahenevat. Ja kun meille tulee vielä, ed. Jaakonsaari, maailmaan nälkä, niin meidän täytyy pitää huolta suomalaisesta talonpojasta, meidän täytyy pitää huolta kotimaisesta elintarviketuotannosta. (Ed. Jaakonsaari: EU:n ulkopuolella olisi vielä kylmempää!) — Aivan, te varmaan olette sitä mieltä, mutta suomalaisessa demokratiassa perussuomalaiset eivät tottele Brysselin käskytystä, eikä sosialistien raivo vaikuta tähän asiaan. (Ed. Skinnari: Onko Islannin tie se meidän tie?)

Haluan sanoa selvästi sen, että suomalainen maatalous menee kuoleman tietä tällä menolla. Miksi sanon näin? Sanon siksi, että katsokaa, mitä pieni Irlanti teki. Se saa sentään jotain etuja ja poikkeuksia, kun se vaatii jotain etuja. Mutta Suomi, mitä se vaati 141:ssä, 142:ssa? Vähintä mitä olisi pitänyt tehdä, olisi ollut vaatia ne pysyviksi, mutta ei mitään, ollaan vaan, möllötellään ja köllötellään.

Arvoisa puhemies! Täällä mietinnössä on erinomainen kohta, joka kertoo, mistä on kysymys. Suora siteeraus, tämä on parasta antia, kuunnellaas hetkinen: "Valiokunta ilmaisee kuitenkin tässä yhteydessä voimakkaan tyytymättömyytensä yhteisön menettelyyn muuttaa sen säännöksiä tavalla, joka ei ota huomioon eri jäsenvaltioiden erityisolosuhteita." Voiko tätä suoremmin sanoa? Tämä on totta, ei oteta huomioon suomalaisen maatalouden erityisolosuhteita. Täällä käyttivät puheenvuoron ed. Kiviranta, puheenjohtaja Leppä, ja kyllä kokoomuksestakin vielä joku leivän hajun ja maun tunsi ja tiesi, mistä tässä on kysymys, ehkä ed. Ollila kenties.

Eli tässä asiassa Suomelle on pistetty saneluratkaisu käytännössä, ja siitä on nyt sitten tehty sen verran hyvä kuin siitä saatiin. Töitä on tehty, sen myönnän, ja tämä on paljon parempi kuin alkutulos, mutta se on perussuomalaiseen ajatusmaailmaan mahdoton hyväksyä, että ulkomailta päätetään meidän maataloudestamme. Me saamme aina siellä polvet ruvella olla kerjäämässä, mitä me saamme omassa isänmaassamme tuottaa ja mitä mieltä olla.

Ja vielä lopuksi, erityisesti kiitän edustajia Kiviranta ja Söderman, jotka erinomaisella tavalla valottivat omaisuudensuojaa, EU:n lainsäädäntöä myös perusoikeuksien kannalta. Näihin lausuntoihin kannattaa tutustua, en niitä käy nyt tässä siteeraamaan, mutta toki meillä on oikeus vaatia, että me saamme tehdä omia asioitamme omalla tavallamme. Se on suorastaan meidän velvollisuutemme suomalaisina kansanedustajina. Toivotan sille tielle kannatusta ja onnea, jotta me jatkossa entistä enemmän uskallamme nojata omiin perustuslakeihimme ja oikeuksiimme, vaikka meille sanotaankin, että EU-lait menevät kansallisen lain ohi, mutta kai Suomen perustuslaki sentään vielä jotakin merkitsee. Aivan niin kuin ed. Esko Kiviranta, joka on tämän alan asiantuntija, nimenomaan myös eurooppalaisen oikeuskäytännön ja perussopimusten kautta tätä asiaa esitti.

Arvoisa puhemies! Näillä mainituilla perusteilla esitän, että lakiehdotus hylätään.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Soinin puheenvuoroa kuunnellessani mietin järkyttyneenä, onko puhumassa perustuslaillisten kansanedustaja vai se perussuomalaisten kansanedustaja, joka ainakin on kertonut historiallisen perinteensä olevan Suomen maaseudun puolueesta. Siksi järkyttävä tuo lähestymiskulma oli.

EU:n komissio puuttui Suomen maataloustukipolitiikkaan nimenomaan aktiiviviljelijöiden, pienviljelijöiden, vuokramaata aktiivisesti viljelevien nuorten tuottajien näkökulmasta. Siis komission ansiosta Suomen maatalouspolitiikan ydin nousi myös kriittisesti meidän omien tukiratkaisujemme osalta täällä esille.

Sosialidemokraatit ovat useassa yhteydessä kantaneet huolta siitä, että kun Ahon hallitus aikoinaan pani muun muassa maitokiintiöt vapaan kaupan kohteeksi, niin siitä luotiin luopujien, eläköityvien ekstrabonusjärjestelmä. Nuoret viljelijät joutuivat velkaantumaan jopa 100 000—200 000 euroa saadakseen työoikeuden, tuotantokiintiöitä.

Tässä tapauksessa tämä kysymys on myös vuokramaan osalta näkynyt niin, että kun tilakokoa pitäisi kasvattaa, nuoret kotieläintuottajat, maidontuottajat eivät tahdo saada vuokramaata mistään, tai jos saavat niin saavat kalliilla hinnalla ja lyhyillä vuokrasopimuksilla, jolloin he eivät pysty perusparantamaan, he eivät pysty ta- loutensa perustaa laittamaan kuntoon.

Kyllä yhteisön maatalouspolitiikassa on ihan hyvä, että siinä Suomen tällainen kansallinen luopujien ekstrabonusjärjestelmä joutuu kriittiseen tarkasteluun. Eikö meidän pitäisi tukea meidän omia aktiivituottajiamme, työvaltaisen maatalouden vuokramaan varassa eläviä nuoria tuottajia?

Tältä osin sosialidemokraatit nimenomaan edellyttivät ja pystymme yhtymään tähän mietintöön, kun tähän liitettiin nimenomaan seuraava kannanotto: "Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että tuet kohdistuvat maataloustoimintaa harjoittaville aktiiviviljelijöille. Erityisesti nuorten viljelijöiden asema tulee turvata. Tämän vuoksi voimaantulo- ja siirtymäsäännösten 4 momentin poistaminen lakiehdotuksesta edellyttää siitä vuokralaisen asemaan aiheutuvien vaikutusten selvittämistä."

Meidän mielestämme, jos me kannamme maaseudun selviytymisestä ja maataloustuotannosta huolta, meidän on erityisesti katsottava, ettei luoda uusia, ehkä MTK:n ja ministeriönkin piirissä pyörineitä, jopa joutomaan tukijärjestelyjä 600 euroa hehtaarilta. Meidän on turvatta aktiiviviljelijöiden kannattavuus ja pärjääminen.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Soini viittasi niihin viesteihin, mitä Brysselistä on tänä päivänä ja eilen tullut, eli että Irlannissa järjestetään uusi kansanäänestys ja että Irlanti on myöskin saanut tahtonsa läpi.

Haluan vain palauttaa mieliinne, minkälaista keskustelua tässä salissa käytiin silloin, kun me päätimme hyväksyä tämän perussopimuksen. Silloin hallitus antoi ymmärtää, että ei pienintäkään mahdollisuutta saada minkäänlaista muutosta siihen. Nyt Irlanti saa ei ainoastaan komission jäsenen vaan myöskin erityistakuita harjoittaa tietyssä laajuudessa omaa verotuspolitiikkaansa (Ed. Tennilä: Mutta tehän hyväksyitte sen hallituksen esityksen!) ja turvallisuuspolitiikkaansa.

Liisa Jaakonsaari /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila, teillä on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus perustella Suomen eduskunnalle, Suomen kansalle kaikkea sitä, kertoa niistä mahdollisuuksista, mitä Euroopan unionin jäsenyys Suomen maataloudelle antaa. Ei anneta tuon ed. Timo Soinin yksin hallita sitä EU-vastaista ilmapiiriä. Me voimme olla EU-kriittisiä, mutta mitä kaikkia mahdollisuuksia Euroopan unionin jäsenyys on Suomelle antanut myös maatalouden suhteen ja mikä Suomen maatalouden tila olisi ilman EU-jäsenyyttä? Teidän velvollisuutenne on kertoa siitä enemmän, ja hallituksen velvollisuus on puhua enemmän Euroopan unionin politiikasta, myös niistä asioista, joita Suomi sai Lissabonin sopimuksessa. (Ed. Soini: Mitään ei saatu, ei mitään!) Suomi on saanut erittäin paljon siellä läpi asioita, ja hieno asia, että tämä ... (Ed. Soini: Koska Suomi saa uudestaan äänestää!) Nyt on hyvä näille EU-vihamiehille — te sanotte, että te olette EU-kriittisiä, mutta oikea sana on "vihamiehille" — todeta se, kuinka paljon esimerkiksi Islanti ja tällä hetkellä monet unionin ulkopuolella olevat maat myös tämän finanssikriisin seurauksena hakeutuvat Euroopan unionin jäseneksi. Ruotsissa Emu-jäsenyyden kannatus kasvaa (Puhemies: Nyt on minuutti mennyt jo!) ja Euroopan unionin vetovoima ylipäätään kasvaa. Minusta on aivan oikein olla kriittinen, mutta on turhaa semmoista väärää vihaa ja pelkoa luoda unionia kohtaan.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tässä mietinnössään valiokunta on selkeästi mennyt Suomen perustuslain mukaan, Suomen kantojen ja Suomen erityisolosuhteiden mukaan ja niiden vaatimusten mukaan, joita Suomessa oikeutetusti on esitetty. Siksi ihmettelenkin kyllä ed. Soinin ajatusta siitä, että te nyt haluatte hylätä sellaisen lakiehdotuksen, joka on selkeästi Suomen kannalta parempi ja on ei nyt vastainen EU-lainsäädännön kanssa mutta selvästi noudattelee ja menee hyvin lähellä niitä rajoja, mitä me voimme tehdä, ettemme ole kerta kaikkiaan ongelmissa. Siksi ihmettelen. Te aina puhutte täällä, että meidän pitää tehdä isänmaallisia päätöksiä. Tässä teillä nyt on sellainen, ja nyt te äänestätte sitä vastaan, ja kyllä tätä ihmettelen. Suomi on saanut poikkeuksia, vaikkapa pariviikkoinen terveystarkastussäädös, onhan se selvästi poikkeava Suomen eduksi. Eli kyllä meillä on näitä poikkeuksia myöskin erittäin voimakkaasti. 142 on pysyvä jne. jne., eli ihmettelen kyllä nyt tätä näkökulmaa, ed. Soini ja perussuomalaiset, jos lähdette tätä hylkäystä esittämään tosissanne.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Soinin tekemää hylkäysesitystä. Tilatukilaki on tyypillinen EU-järjestelmän tuottama ratkaisu, jossa Suomen maatalouden erityisolosuhteita ei tarpeeksi oteta huomioon.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä hylkäysesitys on aika vaikea ymmärtää siitä syystä, että nyt hallituksen esitykseenhän tehdään olennaisia muutoksia ja suomalainen järjestelmä voidaan varsin pitkälle pitää voimassa. Aikanaan, kun direktiivi hyväksyttiin, se oli jossain määrin ongelmallinen Suomen kannalta ottaen huomioon Suomen maatalouden rakenneolosuhteet, mutta nyt se, mitä tehdään, on se, että tietysti, kun tukioikeusjärjestelmä muuttui, ei voitu vuokrasopimusten osalta aina arvioida, miten tällaiseen tilanteeseen pitäisi varautua, mutta nyt päästään tilanteeseen, jossa laissa on sovittelusäännös, jolla voidaan turvata se, että jos on ollut perusteltuja odotuksia tehtäessä vuokrasopimusta, niin sekä vuokranantajan että vuokralaisen perustellut odotukset voidaan ottaa sovittelussa huomioon ja tällä tavalla päästä sopimuksen kannalta oikeudenmukaiseen lopputulokseen, juuri sellaiseen lopputulokseen, mitä asian osapuolet ovat tarkoittaneet. Tällainen mahdollisuus sovitteluun on myöskin sitten Euroopan unionin maatalouslainsäädännössä ja yleisessä lainsäädännössä.

Sen lisäksi olennaista on myöskin se, että kun hallitus esitti, että lakia sovellettaisiin takautuvasti, niin tältä osinhan perustuslakivaliokunta totesi, että se ei ole perusoikeuksien mukaista. Perustuslakivaliokunta todellakin viittasi meidän omaan perustuslakiimme mutta myöskin siihen, että Euroopan unionissa turvataan perustuslakioikeuden periaatteet, jotka ilmenevät Euroopan ihmisoikeussopimuksessa mutta myöskin Euroopan unionin valtiosääntöperinteessä ja nimenomaan jäsenvaltioitten valtiosääntöperinteessä. Tältä osin katsottiin, että ne sopimukset, jotka on tehty nyt voimassa olevan lain aikana silloin hyväksyttyjen sääntöjen mukaisesti niin, että vuokranantaja saa pitää tuon tukioikeuden, säilyvät voimassa ja tällä tavalla voidaan pitää huolta siitä, että perusoikeudet toteutuvat. Näitten muutosten jälkeen on vaikea ymmärtää, että joku täällä salissa tekee vielä hylkäysesityksen.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Minä jollakin tavalla ed. Soinin retoriikan ymmärrän, ja tämä EU-retoriikka on ollut ja demagogiakin osittain hyvin loogista sillä tavalla, että jos tuon linjan omaksuu jatkuvana linjana, niin ok. Mutta silloin, arvoisa puhemies, pitää myöskin katsoa, mikä on kohde ja millä tavalla rinnastuksia tehdään. Jos rinnastaa Irlannin suhtautumisen Lissabonin sopimukseen ja tämän nyt käsittelyssä olevan asian, niin maalit menevät aika tavalla pahoin toistensa ohi kerta kaikkiaan. Tarkkuus, tarkkuus, ed. Soini, on heikentynyt. Mutta minä ymmärrän sen, että se on meillä kaikilla iän myötä ongelmana ja se tietysti vaikuttaa aina välillä minunkin puheissani, mikähän osumatarkkuus nyt oikein on. En halua millään tavalla asettautua tässä ed. Soinia etevämpään asemaan.

Mutta tässä erityisessä tapauksessa haluan huomauttaa ed. Soinille siitä, että Lissabonin sopimuksen suhteessa Irlannin hyväksyntään Eurooppa-neuvosto ja komissio ovat ne keskustelukumppanit, joittenka kanssa käydään tätä poliittista debattia ja iltalypsyä, joka muuten maata-louskulttuuriin kuuluu, aina on kuulunut kunnon iltalypsy, mutta tässä tapauksessa iltalypsy ei ole nyt se oikea väline ja kohdekin on aivan kokonaan muu kuin komissio tai Eurooppa-neuvosto. Nimittäin tällä hetkellä tilanne on se, että asia menee EY-tuomioistuimeen ja siinä ei ole mitään muuta kuin se, että Suomen eduskunta päättää omasta suhtautumisestaan tähän asiaan, ja jos se vastaus, minkä eduskunta komissiolle antaa, ei ole sitä tyydyttävä, niin sen kai eurooppaoikeuden tuntijat osaavat paremmin sanoa, johtaako se automaattisesti, onko siinä edes harkintavaltaa EU-komissiolla, että se vie sen sitten EY-tuomioistuimeen, joka ratkaisee sen, onko se oikein vai väärin. Ed. Soini, kun käytiin vuonna 1994 näitä jäsenyyspippaloita, niin silloin tässä salissa käytettiin ilmaisua "juna menee nyt justiin" tai "se meni jo just nyt". Nyt tässä tapauksessa, arvoisa puhemies, palautan vuoden 1994 retoriikkaa mieleen. Juna meni, ed. Soini, tässä suhteessa jo ohi.

Timo Kaunisto /kesk:

Arvoisa puhemies! Haluan jatkaa tuosta erinomaisesta ed. Pulliaisen alustuksesta. Se on juuri näin: tässä keskustelussa mennään nyt äärestä laitaan, jos tämä asia rinnastetaan koko EU:n tulevaisuuteen. Haluan muistuttaa myöskin siitä, että itse tilatuki tukimuotona, joka on sovellettu tähän aikaan, on itse asiassa kyllä kohennus siihen EU-politiikkaan, mitä on tukimuodoissa aikaisemmin harjoitettu. Kysymys on sen soveltamisesta ja siirtymäsäännöksistä, ja tässä on ongelmia. Tässä on kieltämättä suuriakin ongelmia.

Olen samaa mieltä siitä, miten ed. Sasi täällä toi esille, että tämän siirtymisen järjestelyt ovat parantuneet ja ne korostavat näitä sovittelun elementtejä, plus että siellä on mahdollisuus korvata myöskin kansallisesta varannosta niille, jos tämä sovittelu ei johda tulokseen. Myöskin nämä kansallisen varannon resurssit ovat tässä yhteydessä parantuneet. Ihmettelen kyllä, miksi tämä lakiehdotus pitäisi hylätä.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Vanhat puolueet ilmeisesti voivat kuitenkin olla aika rauhallisin mielin. Teidän pillin mukaanhan EU-politiikkaa Suomessa tehdään, ja todennäköisesti saatte tahtonne läpi ja tästä tulee eduskunnan päätös.

Se oli hyvä, mitä ed. Sasi sanoi, että taannehtivuus saatiin pois. Tilanne myöskin parani maatalousvaliokunnassa matkan varrella.

Ed. Pulliainen, kyllä varmasti, kun isolla pensselillä vedetään, rapa roiskuu. Myös ed. Soinin osumatarkkuudessa on varmaan parantamisen varaa. Mutta sitten se ydin, mihinkä myös ed. Pulliainen viittasi aivan oikein: Jos tulee ristiriitaa Suomen ja komission välillä, niin siellä EY-tuomioistuimessa tavataan, missä lampaankääpä päässä tulkitaan sitten, miten asiat ovat. Siinä on sen koko EU-teologian summa sitten, että sen mukaan pitää elää. Ed. Soini ja suomalainen talonpoikakin varmaan, jos käräjille joutuu, olisi mieluummin Suomessa käräjillä, suomalaisten tuomareiden, suomalaisen oikeuskäytännön edessä kuin jossain vieraskielisen lampaankääpätuomariston edessä anomassa itselleen oikeutta, joka kuuluu suvereenille, itsenäiselle valtiolle, ja tämä tässä närästää.

Aivan hyviä puheenvuoroja oli ed. Kivirannalla ja ed. Södermanilla. Valistuin ja ehkä viisastuinkin tämän prosessin aikana. Myönnän senkin aivan avoimesti, minkä ed. Pulliainen sanoi, että tämä Irlannin tapaus minua närästää. Minua todella närästää se, että pienelle kansakunnalle Nagani otsalla sanotaan, että äänestäkää uudestaan, ja Suomikin hurraa mukana, että äänestäkää uudestaan.

Klaus Pentti /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä tilatukilaki on ollut erittäin hankala kysymys. Pidän erittäin hyvänä, että maa- ja metsätalousvaliokunta on päätynyt yksimieliseen mietintöön. Mietinnössä korostuvat nimenomaan aktiiviviljelijöiden ja myös vuokranantajien edut ja se, että myös mahdollisesti vuokraviljelijälle kuuluvat lisäosat voidaan varmistaa, mutta myös vuokranantajan taikka hänen perillistensä mahdollisuudet jatkaa viljelyä tilalla. Tässä suhteessa valiokunta on tehnyt hyvää työtä. Erittäin tärkeää on, että kansallisen varannon riittävyys ja toimivuus voidaan varmistaa, ja sitähän lausumassa edellytetäänkin, että hallitus antaa selvityksiä valiokunnalle.

Edustajat Sasi ja Pulliainen käyttivät hyvät puheenvuorot tämän asian kysymysten taustoista. Kyllä minä epäilen, että ed. Soinin hylkäysesitys, jos se voisi toteutua, olisi kyllä suomalaisten viljelijöiden kannalta todella suuri vahinko.

Jacob Söderman /sd:

Arvoisa puhemies! Täällä puhuttiin siitä, jos asia menee EU-tuomioistuimeen. Olisin huomauttanut, että minun mielestäni tällä hetkellä oikeastaan on se ristiriita, että komissio ei ole halunnut soveltaa EU:n perusoikeuksia tai kuunnella sitä, että Suomi yrittää niitä soveltaa, kun Suomen hallitus on asiasta yrittänyt huomauttaa. Perustuslakivaliokunta on asettautunut yksimielisesti sille kannalle lausunnossaan 4/2008 vp, että niitä tulisi soveltaa. Lausunnossa on oikeastaan erinomaiset perustelut, ja komissio ja Suomi ovat samalla lähtöviivalla tuomioistuimen edessä.

Tuomioistuin on viime aikoina hyvin paljon kallistunut tulkitsemaan perusoikeuksia. Minä en usko, että siellä on mikään varma tappio edessä. Minun on hirveän vaikea uskoa, että komissio olisi niin pikkusieluinen, että se lähtisi viemään juttua Suomea vastaan tässä asiassa, jossa vuodet ovat kuluneet ja joka koskee hyvin pientä joukkoa ihmisiä. Luulisin, että kysymys on kuitenkin vanhoista ja suhtkoht pientilallisista. Minua on vain ärsyttänyt se, että suomalaiset EU-asiantuntijat ovat aina rähmällään. EU-oikeushan lähtee siitä, että se koskee EU:n kansalaisia eikä vaan instituutioita. Asiantuntijat näkyvät lähtevän siitä, että jos instituutio on jotain mieltä, niin se on käsky, mutta näin asia ei ole, vaan asiantuntemusta pitäisi myös käyttää kansalaisten hyväksi.

Kun ed. Soini puhui Irlannista, niin sehän on harvinaisen itsepäinen kansa. En ole ollenkaan niin varma, miten siinä uudessa kansanäänestyksessä käy. Jos käy niin, että se johtaa Lissabonin sopimuksen hyväksymiseen, se tarkoittaa ilmeisesti sitä, että Suomi samalla saa oman komissaarin. Sen vuoksi kai Suomen hallitus on sitä mieltä, että sitä tietä voitaisiin edetä.

Jari Leppä /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Söderman on käyttänyt täällä erinomaisia puheenvuoroja liittyen oikeuskäytäntöihin, miten ne ovat suhteessa suomalaiseen lainsäädäntöön ja perustuslakiin ja komission asetuksiin ja määräyksiin.

Huomautan kahdesta asiasta, erityisesti ed. Soinin puheenvuorosta johtuen. Jos me nyt säilyttäisimme ennallaan sen tilanteen, joka tällä hetkellä on, jossa meillä on jo oikeusprosesseja tämän nykyisen käytännön voimassa ollessa tullut useampia, se jatkuisi.

Ja toinen asia: Edelleenkin jäisi voimaan se mahdollisuus tukien takaisinperintään, joka komissiolla on, ja siksikin on minusta talonpojan asialla enemmän se, että me teemme tämän muotoiluesityksen, joka perustuslakivaliokunnassa ja maa- ja metsätalousvaliokunnassa on syntynyt. Se turvaa sen, että näin ei tapahdu. Ja me olemme paljon, paljon vahvemmilla tässä, ja silloin, jos milloinkaan, ollaan kyllä Suomen asialla eikä EU:n asialla.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Södermanille: Minä olen hyvin samaa mieltä ed. Södermanin kanssa siitä, mitä hän juuri äsken sanoi. Mutta tässä on kuitenkin ollut pakko tarkastella asiaa tämmöisenä pragmaattisena asiana sen kirjeenvaihdon perusteella, mikä on ollut Suomen maa- ja metsätalousministeriön ja komission välillä, juuri siinä katsannossa, ajaudutaanko tilanteeseen, jossa nämä tuet, maksetut tuet, peritään takaisin, kun ei ole selvillä se, jouduttaisiinko nämä tuet perimään näiltä tuottajilta vai maksaisiko kollektiivisesti Suomen valtio ne. Tähän on yritetty saada vastausta, ja kun me emme ole saaneet siihen yksiselitteistä vastausta — on saatu kahdenlaisia vastauksia, täsmälleen — niin sen takia on ollut pakko yrittää löytää tähän nyt ratkaisu, ja se on nyt meidän käsittelyssämme.

Jacob Söderman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä en ole mikään maata-louspolitiikan tuntija, ja minä en ole missään nimessä halunnut moittia maatalousvaliokunnan käsitystä tässä kysymyksessä. Aikoinaan kun minä tulin eduskuntaan — kauan, kauan sitten — minä kysyin ed. Lyyli Aallolta, joka oli maatalousvaliokunnassa, mistä minä opin jotain maatalouspolitiikasta. Minä luulin, että edustajan pitää osata kaikki alueet. Ed. Lyyli Aalto sanoi, että hän valiokunnassa aina seuraa, mitä kepulaiset ehdottavat, ja sitten hän on vastaan. (Naurua) Valitettavasti minä olen jäänyt tälle tasolle maata-louspolitiikan suhteen; en halua mitenkään arvostella teidän käsitystänne.

Timo Soini /ps:

Arvoisa puhemies! Aallon linjalla olisi tietysti kiusaus olla, mutta tämä ei johdu nyt tästä.

Mutta tästä, mitä ed. Söderman totesi, että saisimme oman komissaarin: Varmaankin näin tapahtuisi, jos Irlannin kansa sen meille hommaisi. Mutta se, mikä minua tässä närästää, on se, että silloin kun tuli tämä nykyinen versio EU-perustuslaista — jota siis EU-perustuslaiksi ei saa kutsua ja jonka siis Alankomaiden ja Ranskan kansat hylkäsivät ja jota kansanäänestyksen perusteella muutettiin prosentin kymmenyksen verran, jolloin se vietiin parlamenttiin uutena sopimuksena, jolloin kansa ei siitä saanut enää äänestää ja parlamentti sen ratifioi — eli silloin kun meille tuli tämä nykyinen esitys, jonka siis Irlannin kansa hylkäsi, sanottiin, että tämä on aivan erinomainen, vastaa Suomen tavoitteita, vaikkei saatukaan komissaaria. Mielelläni kuuntelisin nyt, jos se komissaari tulee, kuinka tämäkin on taas aivan erinomainen, vaikka se on täysin vastakkainen, ja jälleen vastaa täysin Suomen periaatteita.

Kyllä tämä Suomen EU-politiikka yhtä torjuntavoittojen ilotulitusta on. Tuli sieltä putkesta mitä tahansa, aina meidät on otettu huomioon, aina kaikki on mennyt aivan erinomaisesti, suorastaan sädehtivästi. Voi, kun maailma olisikin tällainen, mutta kun ei se ole.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Liittyy tilatukijärjestelmään tämä keskustelu siltä osalta, että juuri sellaisessa kulttuurissa, jonka ed. Soini värikkäästi äsken juuri kuvasi, me joudumme joustavasti EU-politiikkaa hoitamaan. En tästä kyllä ilahtunut ole lainkaan henkilökohtaisesti, mutta tämmöiseksi keppaloinniksi tämä on mennyt.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Suomen kanta tässä on ehkä myöskin jonkin verran kehittynyt. Silloin kun tehtiin Nizzan sopimusta, Suomessa painotettiin tehokkuutta ja oltiin enemmän sillä kannalla, että ei ole välttämätöntä, että jokaisella maalla on oma komission jäsen. Sen jälkeen on asioita arvioitu uudestaan ja ajateltu kansallista legitimiteettiä ja tultu sille kannalle, että on hyvä, että jokaisella maalla on oma komissaari.

Mitä tulee tämän tilatukiasian käsittelyyn, niin mielestäni ed. Söderman aika hyvin kuvasi sen tilanteen, että tässä on kuitenkin yleisesti hyväksytyistä perusoikeuksista Euroopan unionissa kysymys, ja kyllä sen pitäisi riittää siihen, että komission pitäisi hyväksyä se ratkaisu, joka täällä eduskunnassa tehdään ja joka myöskin vastaa sitä oikeuskäsitystä ja oikeudentuntoa, joka Suomen kansalaisilla EU-jäsenenä on.