Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! Tänään on käsittelyssä useita isoja asioita. Kun pöytäkirjaan voisi todeta, että kello on 17.40 perjantai-iltana joulukuun alkupäivinä, niin on ymmärrettävää, että meitä ei ole kovin montaa ihmistä salissa, (Ed. Skinnari: Viisi kansanedustajaa!) mutta viisi saa nyt sitten, edustajat Kankaanniemi, Leppä, Pulliainen, Skinnari ja Kumpula-Natri, varmaan erityismaininnan. Toivottavasti se näkyy vaaleissa, että emme ole kentillä vaan täällä, koska tosissaan nyt aloimme käsitellä energiaverotusta koskevaa lakia, joka herätti paljon keskustelua ja tunteita, kun laki valiokuntaan lähetettiin käsiteltäväksi.

Siinä taustalla on tunnetusti hallituksen nopea päätös poistaa kelamaksu työnantajilta, ja se teki jo heti alkuun 730 miljoonan euron aukon. Kun lupaus tuosta poistosta annettiin, niin hallituksen tavoitteena oli kerätä puuttuva sosiaaliturvan rahoitus pääasiassa työnantajilta ja elinkeinoelämältä. Näin annettiin ymmärtää. Sitten kuitenkin, kun katsomme, miten nämä kustannusvaikutukset menevät, niin veronkiristyksen seurauksena noin 500 miljoonaa euroa vuodessa kerätään suomalaisilta kodeilta.

Tuo energiaverotuksen vieminen koteihin on yritetty perusteluissa esittää ympäristöteoksi ja vihreäksi verouudistukseksi, mutta meistä tämä vielä perehtymisenkin jälkeen näyttää hyvin paljon mustalta tasaverolta. On olemassa tiettyjä hyviä elementtejä, mitä tässä on sisällä, niin että tunnustus hyvästä yrityksestä. Annan kunnian tälle rakenteelle, mitä tässä on yritetty hakea, että löydettäisiin vero, jossa olisi energiasisältö- ja hiilidioksidikomponentti, ja sillä lailla eri tuotteita verotettaisiin näistä näkökulmista. No, nyt jo huomataan, että tämäkään esitys ei tällaisena puhtaasti voi mennä läpi, vaan sinne on tehty useitakin poikkeuksia. Muun muassa sitten, kun tullaan polttoaineisiin, nestemäisiin, niin siellä onkin sitten jo eri kriteerejä sisällä.

Mutta kun tämä lähtökohta on kuitenkin finanssipoliittinen, pitää kerätä rahaa tähtäimenä tuo lähes miljardi, niin ei siitä kauhean ympäristömyönteistä saa. Me teimme kovasti töitä, että olisimme rakentaneet rinnalle ihan vaihtoehtoisen mallin, jolla kerätä tuo sama määrä. Mutta valitettavasti ei ole mahdollista kerätä näin paljon rahaa ilman, että siinä mennään finanssipoliittisin keinoin eikä ympäristökulma edellä. Mutta teimme kyllä mallia, jossa olisi ollut useita parannuksia tähän nähden.

Yksi näistä on tämä maakaasun verokohtelu, joka nähtiin tosi hankalana. Sen olisi voinut korjata ympäristön näkökulmasta paremmaksi päästökomponenttia enemmän painottamalla. Näin yksinkertaisesti se olisi voitu hoitaa, jos olisi haluttu. Tai sitten olisi voinut laittaa erikseen kertoimen, me laskimme mallilla 0,7, joka huomioisi sitä, että fossiilisissa polttoaineissakin on eroja, kun niiden kuljetusta katsoo — maakaasu, joka tulee putkea pitkin, tai sitten, kun joudutaan kivihiiltä rekoilla kuljettamaan — tai kun poltetaan, tuleeko lähipäästöjä, jotka eivät ole suoraan päästökaupan alaisia päästöjä mutta ovat hiukkaspäästöjä, ilmaan, lähiympäristöön vaikuttavia. Sillä lailla tämä kaavamaisuus ei sitten kuitenkaan ole tässä onnistunut kaiken kaikkiaan.

Siis suurin kritiikki tätä esitystä kohtaan tulee siitä, että kun asuminen Suomessa on kuitenkin välttämättömyys — täällä ei voi asua kadulla, niin kuin asunnottomat sen tietävät luissaan — niin asumisen hinnan korotusvaikutus tässä on 50—350 euroa asuntoa kohti. (Ed. Asko-Seljavaara: Vuodessa!) — Vuodessa. — Muistamme keskustelun. Tässä lähdettiin, puhuttiin, oikeastaan 250 eurosta. Puhuttiin aika paljon silloin pelkästä lämmityskomponentista, mutta kun tähän tulee vielä sähköveron korotus, joka osuu kuluttajille ja palvelutyönantajille ilman mitään palautus- ja alennusjärjestelmiä niin kuin teollisuuden puolelle menee, niin sen vaikutus näkyy kotitalouksien sähkölaskussa aika ikävästi.

Kun todella todella monet suomalaiset ovat sitten vielä kunnallisten energiayhtiöiden varassa ja kunnalliset energiayhtiöt ovat merkityksellisiä myös kuntien talouden tasapainossa, niin näemme tässä, että vaihtoehtona on joko panna se suoraan hintaan — se tarkoittaa reilua, jopa yli 20 prosentin kertakorotusta kuukausiperusmaksuihin kaukolämmössä ja sitten sähköveron korotus vielä erikseen päälle — tai sitten kunnalliset laitokset ottavat tämän takkiinsa. Kun niillä monilla on kuitenkin tarve, kuten esimerkiksi omassa kotikaupungissani Vaasan Sähköllä, siirtyä käyttämään uusiutuvia, pitäisi pystyä varaamaan investointeja varten varoja ja rahoitusta, niin tämä vaikeuttaa sitä, tämmöinen, monet alan toimijat sanovat, epäsivistysvaltiomainen korotus, että kerralla tehdään yli 100 prosentin veronkorotuksia, että vuodenvaihteessa tullaan tällaisia tekemään.

Maakaasun ongelmat mainitsin.

Seuraavana tulee sitten kaukolämmön kilpailukyky, ja sen heikentämiseen meillä ei pitäisi olla järkeä. On tietenkin tuijotettava uusiutuvien osuustavoitteita, mutta samaan aikaan pitäisi tuijottaa päästötavoitteita ja tehokkuuksia. Vielä hetki sitten on saatu muun muassa Helsingin kaupunkiin — Vaasassa on myös chp-, yhdistetty lämmön- ja sähköntuotantolaitos — palkintoja siitä, miten ympäristöä säästävästi ne käyttävät tehokkaasti sen kaiken energian, mitä siinä kivihiilessä on. Se on jopa 90 prosenttia parhaissa laitoksissa, kun sitä jossain toisaalla tuprutellaan, Saksassa, tuella, kuten olemme tänään puhuneet, paljon huonommilla tehoprosenteilla, niin totta kai se on energian materiaalista irtiottonäkökulmasta myös ilmastolle paljon huonompi asia.

Jos kaukolämmön kilpailukyky heikkenee, niin silloin myös mahdollisuus myöhemmin tuohon verkkoon syöttää uusiutuvaa heikkenee. Ja nyt jo tiedämme asiakkaiden karanneen muihin lämmitysmenetelmiin, ja voi olla, että se ei aina ole järkevää. Se, että joku vaihtaa öljykattilan biokattilaan, se varmaan on kaikkien meidän mielestämme järkevää, mutta silloin, kun kaukolämpöalueella valitaan eri muotoja, niin siitä tulee omat hankaluutensa.

Suomessa on päästy orastavaan kasvuun teollisuuden puolella, ja teollisuutta piti auttaa kelamaksun poistolla. Hallitus kovasti perusteluissaan sanoo, että nyt sitten vaan siirretään, mitä se teollisuus maksaa toisella lailla, mutta sehän ei yhtiökohtaisesti tarkastellen pidä paikkaansa. Toiset yhtiöt joutuvat koviin vaikeuksiin, ja toiset taas sitten ovat hyötyneet kelamaksun poistosta ja sinänsä voivat sitten maksaa energiamaksuina sen saman. Palvelualojahan kelamaksu on helpottanut, mutta on yllättävän suuria laskuja, mitä he joutuvat energia- ja sähköveroista enemmän maksamaan.

Aika rumana merkkinä täältä löytyy tämä maatalouden palautusjärjestelmä. Toiset vertaavat sitä teollisuuteen, minä en ymmärrä, miten sitä verrataan teollisuuteen. Palvelutoimialoilla ei ole mitään palautuksia sähköveroille, maata-louteen tämä on laitettu. Huomaan, että ajan kuluessa perustelut ovat muuttuneet. Syksyllä tätä perusteltiin sillä, että tämä on vanha malli. Kun ed. Heinäluoma oli valtiovarainministeri, tehtiin maataloustupo, jonka osana hyväksyttiin tämmöinen malli, että silloin tehtyjä korotuksia palautettiin. Mutta häneltä olen varmistanut moneen kertaan, että ei tässä missään vaiheessa ollut tarkoitus tehdä ikuista automaattia, että aina, jos jotain siellä puolella tehdään, niin korvataan. (Ed. Pulliainen: Jos se tuntuikin hyvältä, niin että sitä piti matkia!) — On tietenkin helppo laittaa SDP:n piikkiin asioita, ollaan hallituksessa tai oppositiossa, ja meille se sopii, keskustellaan jatkostakin.

52 miljoonaa euroa palautetaan ensi vuonna maatiloille, ja kuten voidaan lukea hallituksen esityksen perusteluista, niin siellä sanotaan aivan suoraan: "Veronpalautus soveltuu huonosti yhteen ilmastotavoitteen kanssa, koska maatalous ei kuulu päästökaupan piiriin, energiaverotuksen tulisi olla ensisijainen ohjauskeino vähennystavoitteisiin pyrittäessä. Lisäksi energiaveron palautus pitää ennallaan kevyen ja raskaan polttoaineen käytön suhteellista edullisuutta esimerkiksi kotimaisiin uusiutuviin energialähteisiin nähden." Tämän takia äskeisessä keskustelussa, jossa puhuimme syöttötariffista, sanoin, että minun mielestäni, Pekkarinen, teillä on käytettävissänne tuo 52 miljoonaa euroa tukea maatiloja käyttämään bioenergiaa mieluummin kuin palauttaa ja palkita raskaan polttoöljynkin käytöstä.

En ole varma, mitä kaikkia syöttötariffeja pitää tehdä, mutta tuo 52 miljoonaa euroa pitäisi voida käyttää paremmin. Tässä tulee mieleen ympäristötuki, jolla ei kyllä ympäristöä parannetakaan. Olen iloinen, kun valiokunnan puheenjohtaja ed. Leppä on täällä kuulemassa myös nämä terveiset, vaikka varmasti nämä tietää ja osaa.

Tässä on valtiovarainvaliokunnan demariryhmän perustelut sille, että olemme päätyneet siihen, että tämä koko paketti tulee hylätä. Tällä mennään vain kansalaisten kukkarolle, keksitty vihreä peitto asialle.

Sähköverosta haluan vielä sanoa sen verran, että minäkin uskon, että sähköveroa voi jossain vaiheessa ehkä korottaa, mutta se pitäisi tehdä vähitellen. Kun 2014 direktiivin mukaan jokaisella kodilla tulee olla etäluettava mittari, niin että asukas itsekin voi seurata, minkä verran hän käyttää sähköä, niin silloin siitä voi tulla kannuste. kun tämä tulee näkyviin, miten sähköä kuluu. (Puhemies: 10 minuuttia!) Siihen tuommoinen korotuspaine voisi olla järkevä.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi, jotta ei tarvitsisi palata uudelleen koppiin, niin käytän vielä parikymmentä sekuntia. Talousvaliokunta yksimielisessä lausunnossa esitti todella paljon muutosesityksiä, yksimielisen lausunnon osuudessa — me jätimme sinne myös eriävän mielipiteen — yhdessä toivoimme useassa kohtaa tarkennuksia, mitä voisi tehdä. On tosi tylsä katsoa, että niitä ei ole voitu huomioida.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on tärkeä energiaverouudistus. Se valitettavasti perustuu aivan keskeisiltä osin työnantajien kelamaksun poistamiseen ja sen synnyttämän valtaisan aukon täyttämiseen. Tänä vuonnahan tämä aukko on täytetty velanotolla, ensi vuodesta lähtien sen maksavat yritykset ja kotitaloudet. Näin hallitus on viisaudessaan päättänyt, tai itse asiassa päätös oli ministeri Kataisen yksin antama lupaus, ja siitä johtuu tämä tilanne.

Henkilökohtaisesti äänestin kelamaksun poistoa vastaan. Olisin pitänyt sen voimassa ja korjannut sen kohdentumista, mutta hallitus kaatoi koko homman ja synnytti näin valtavan aukon talouteen. Silloin hallitus teki myös päätöksen, että tämä aukko täytetään energiaveroilla. Se oli virhepäätös. Energiaveropakettia hallitsee nyt tämä fiskaalinen vaikutus hyvin voimakkaasti, ja silloin ympäristövaikutukset, energiapoliittiset vaikutukset ovat jääneet lapsen asemaan, ja se on vahinko.

Tämän uudistuksen keskeisimmät ongelmat ovat sen vaatimaton ympäristöohjaavuus, verotuksen päällekkäisyys päästökaupan kanssa ja kiristyvän verorasituksen kohdistuminen myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kotitalouksien osalle sekä vienti- ja pk-yrityksiin uudella tavalla. Esimerkiksi metsäteollisuus hyötyi kelamaksun poistosta 50 miljoonaa euroa mutta menettää tämän verouudistuksen myötä yli 100 miljoonaa euroa. Metsäteollisuus on arvioinut, että tämä vie kannattavuutta huomattavasti, ja se on valitettavaa. Onko meillä siihen varaa tässä tilanteessa, on hyvä kysymys.

Eli tuotantoa ja työpaikkoja ajetaan alas Suomessa, ja varsinkin uudet investoinnit siirtyvät muihin maihin. Tämä aiheuttaa myös ammattimaisille kuljetusyrityksille mittavia kustannuslisiä, eikä tuo energiaveroleikkuri korjaa sitä epäoikeudenmukaisuutta, joka yritysten osalta muodostuu tässä yhä vakavammaksi. Uudistuksen vaikutuksia ei myöskään ole kovin perusteellisesti arvioitu. Se johtuu varmaan siitä, että tämä on valmisteltu valtiovarainministeriössä ja esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön elinkeinopoliittinen ja työllisyyspoliittinen näkökulma on unohtunut kokonaan. Koko hallituksen esityksen perusteluista ei löydy elinkeinopoliittisten vaikutusten arviointia, mitä on pidettävä aivan käsittämättömänä.

Arvoisa puhemies! Hallitus esittää tässä yh- teydessä myös sähkö- ja biokaasuautoille käyttövoimaveroa. Se poistettiin 155 kansanedustajan lakialoitteella muutama vuosi sitten. Ed. Vilkuna oli aktiivinen, ja näin tapahtui. Nyt hallitus kävelee eduskunnan yli ja panee sähkö- ja biokaasuautoille käyttövoimaveron ja näin hidastaa näiden ympäristöystävällisten autojen valmistamista ja käyttöönottoa Suomessa. Käsittämätöntä.

Arvoisa puhemies! Tämä esitys on todella puutteellisesti valmisteltu. Siltä osin onkin tärkeää, että sen vaikutuksia tarkoin seurataan. Omassa eriävässä mielipiteessäni talousvaliokunnassa nostin esille edellä mainituista näkökohdista muutamia, muun muassa päällekkäisyyden päästökaupan kanssa, energiaveroleikkurin korjaamisvaatimuksen, pk-yritysten ja kotitalouksien energialaskun kohtuuttomuuden torjumisen ja sitten sähkö- ja biokaasuautojen käyttövoimaverosta luopumisen. On selvää, että jotkut joutuvat maksamaan, ja kaikki oikeastaan, jotka energiaa käyttävät, joutuvat maksamaan entistä enemmän. Se on luonnollista, mutta tässä kohdentuminen nyt nimenomaan työnantajan kelamaksun poistamisen takia on viemässä kehitystä aivan kohtuuttomaan suuntaan.

Mitä tulee maatalouteen, pidän perusteltuna sitä, että maatalouden rasitusta ei lisätä. Siellä puolella on aika paljon taloudellista rasitusta. Mutta se ongelma tähän sisältyy, että kun energiaverotus ei kohdistu varsinaisesti maatalouteen tämän järjestelmän takia, niin maataloudessa ei ympäristönäkökulmaa oteta sen takia sillä lailla huomioon kuin muualla kotitalouksissa, teollisuudessa ja liikenteessä, kun ne joutuvat lopullisesti maksamaan tämän lisääntyvän verorasituksen. Maataloutta pitäisikin ehkä kohdella tästä näkökulmasta samalla tavalla ja antaa se maataloustuki muuta kautta kuin energiaverotuksen helpotuksena.

Kasvihuoneviljelijöitä tämä koskee myös hyvin raskaasti. Siihen ed. Kalliksen jättämässä vastalauseessa on muutosesitys. Samalla tavalla ed. Kallis vastalauseessaan puuttuu energiaintensiivisten yritysten saamaan palautukseen ja esittää tämän leikkurin alentamista 3,7 prosentista jalostusarvosta 0,5 prosenttiin, johon EU hyväksyy tämän alentamisen. Tätä esitämme, jolloin saadaan huomattava osa vientiteollisuuden yrityksiä ja myös pieniä yrityksiä mukaan tähän helpotukseen nimenomaan niiden osalta, jotka ovat energiaintensiivisiä. Muut sitten joutuvat muulla tavalla toimimaan saadakseen helpotusta eli todellakin etsimään ratkaisuja ongelmiin.

Tämä muutos maksaisi noin 140 miljoonaa euroa. Ruotsissa tätä vastaava veronpalautusjärjestelmä on käytössä. Siellä on periaatteessa 100 prosentin vero, mutta palautetaan jopa 90 prosenttia takaisin. Eli kilpailuasetelma vääristyy tällä hallituksen esityksellä Suomen ja Ruotsin kesken huomattavasti, ja kun Ruotsi on kuitenkin meidän tärkein kilpailijamme maailmanmarkkinoilla, tällä on vakavat työllisyys- ja elinkeinopoliittiset seuraukset, kun tähän suuntaan mennään.

Arvoisa puhemies! Maakaasun osalta meillä on myös muutosesitys. Esitämme, että maakaasun veron kiristäminen tehtäisiin erillispäätöksenä vasta myöhemmin eikä tässä yhteydessä sidottaisi käsiä niin pitkäksi aikaa eli vuoteen 2015, kuten nyt hallitus esittää. Edelleen dieselöljyn veronkorotusta emme kannata näin mittavana, kuin hallitus esittää, koska se ajaa kuljetusyrityksiä vaikeuksiin.

Arvoisa puhemies! Nämä muutosesitykset löytyvät vastalauseesta, ja ne tulemme esittämään ensimmäisessä käsittelyssä tiistaina.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousvaliokunta antoi valtiovarainvaliokunnalle lausunnon tästä hallituksen esityksestä, jonka tausta-asiat täällä on sinänsä aivan oikein kuvattu. Siitä kelamaksun poistostahan tämä johtui koko homma.

Lausunnossaan maa- ja metsätalousvaliokunta totesi muun muassa seuraavaa: "Vuoden 2003 ajoneuvoverolain muutoksella (1280/2003) haluttiin edistää biokaasuautojen käytön yleistymistä. Verovapauden säätämisen yhteydessä todettiin, että ympäristöperusteisesta tuesta voidaan luopua aikanaan, kun kaasu ajoneuvojen polttoaineena on yleistynyt. Valiokunta toteaa, että biokaasu on ympäristön ja ilmaston kannalta kiistatta paras polttoaine. Valiokunta pitääkin välttämättömänä, että metaanista koostuvaa polttoainetta käyttävien henkilö- ja pakettiautojen käyttövoimaverovapaus säilytetään kunnes on muodostunut kattava ja toimiva jakeluverkosto. Myös puukaasukäyttöisten autojen tulee olla käyttövoimaverosta vapaata."

Tämä on oikein kursivoitu, jotta se olisi tullut luetuksi valtiovarainvaliokunnassa ja sen sihteeristössä. (Ed. Kankaanniemi: No, tuliko?) — Ei, ilmeisesti ei, kun ei ole. Haihtunut on, haihtunut on. Ei näy haisuakkaan missään, ei metaaninkaan tuoksua.

Arvoisa puhemies! Olemme erittäin pahoillamme siitä, että näin on. Ed. Vilkuna taisteli uljaasti ja Guinnessin ennätyskirjaan kuuluvalla tavalla tämän hankkeen puolesta. Siitä turhautuivat ministeriön virkamiehet, ja tässä nähdään tulos.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kannatan täällä ed. Kumpula-Natrin tekemää hylkäysehdotusta.

Harvoin on eduskunnassa näin huonosti valmisteltua hallituksen esitystä kuin tämä on. Tämä on lähtenyt fiskaalisista tavoitteista, ja se jo sinänsä lähtökohtana on huono. Asiaa on valmisteltu pääasiassa valtiovarainministeriössä, jonka energiaosaaminen on tässä käsittelyn aikana muun muassa talousvaliokunnassa osoittautunut erittäin huonoksi. Se osoittaa jälleen kerran sitä, miten virka-aikana valtioneuvoston eri ministeriöt eivät käytännössä pysty yhteistyöhön, vaan jälki on kaikkea muuta kuin kestävä.

Kuten täällä on aikaisemminkin tullut esille, niin talousvaliokunta energia-asioita asiantuntijana käsittelevänä valiokuntana toi yksimielisesti esille monia sellaisia näkökohtia, jotka tästä verovalmistelusta ovat täysin puuttuneet.

Ensinnäkin jo se lähtökohta, joka ei ole verotusta, vaan se on suomalaista sosiaaliturvapolitiikkaa, on se, että meillä palkkatyöhön perustuva sosiaaliturva kerätään nimenomaan palkasta saaduilla sosiaaliturvamaksuilla, joista suurin on työnantajan ja työntekijän työeläkemaksu, 22 prosenttia palkasta, ja sosiaaliturvamaksut ovat sitten oma osansa, mutta se sosiaaliturva on perustunut palkkaan. Nyt siirrytään tästä budjettiperusteiseen kansaneläkkeen rahoituksen keräämiseen, joka aikaisemmin kansaneläkelaissa oli niin, että jos rahat eivät riitä, niin silloin Kansaneläkelaitos anoo valtiolta rahaa, ja yhä enemmänhän se on anonut niin kansaneläkkeisiin kuin sairausvakuutukseenkin tätä rahoitusta veronmaksajien rahoista. Suomalainen sosiaaliturva on lähtemässä sille tielle, mikä se monissa muissa maissa on, että budjetista rahoitetaan eläkkeet ja muutkin maksut, ja tämä tuo verotukseen sitten ihan toisenlaisen ulottuvuuden ja tähän lakisääteiseen sosiaaliturvaan myös toisenlaisen ulottuvuuden.

Täällä on tuotu esille se, että esimerkiksi maakaasun, joka on sataprosenttisesti Venäjältä tuotua, joka on yksi Venäjän ja Suomen kaupan yhteistyön kulmakiviä ollut pitkään, tämä sopimukseen perustuva järjestelmä on nyt saamassa monta kysymysmerkkiä. Samaan aikaan tämä huutokaupalla tapahtuva päästökauppa on tulossa vuonna 2013, mutta tätäkään ei tässä hallituksen esityksessä oteta huomioon, vaan lähdetään siitä, että tämän maakaasun verotusta moninkertaistetaan. Se tulee merkitsemään sitä, että kaukolämpö, joka on Suomessa kerrostaloissa ylivoimainen, se on myös Euroopan unionissa tulossa ensimmäistä kertaa strategisesti lähtökohdaksi, ja ennustetaan, että Kiina tulee olemaan johtava kaukolämpömaa. Tämä osaaminen, mikä Suomessa on kaukolämmön osalta ollut, tullaan tällä hallituksen esityksellä romuttamaan. Esimerkiksi Helsingin osalta, ettei tarvitse ottaa Lahtea esimerkiksi, tämä tulee johtamaan käytännössä siihen, että Helsinkiin pitäisi tämän periaatteen mukaisesti rekoittain päivällä muutenkin jo ylirasittuneeseen liikenteeseen tuoda haketta, ja tämä on täysin kestämätöntä, tämän tyyppinen menettely. Tässä suhteessa maakaasua, joka on puhdasta, pitäisi olla enemmän.

Tämä tulee myös heikentämään kunnallisten energiayhtiöitten asemaa, koska kunnallisissa energiayhtiöissä maakaasu on erittäin merkittävä, ja kun kunnallisilla energiayhtiöillä menee huonosti, ne eivät voi silloin rahoittaa omia kuntiaan, omistajiaan, ja tämä tulee käytännössä myös tätä kautta koitumaan kotitalouksien negatiiviseksi taloustilanteeksi. Toisin sanoen kotitalouksia puristetaan myös kunnallisten energiayhtiöitten kautta, jotka tässä on otettu otsikon Elinkeinoelämä alle. Elinkeinoelämä on tässä lähinnä kunnallisia energiayhtiöitä, ei Fortum tai sitten Ruotsin valtion Vattenfall, ne ovat kuitenkin vain pieni osa suomalaista sähköntuotantoa tai energiantuotantoa. Tässä suhteessakin tämä on suomalaisille maakunnille ja suomalaisille kunnallisille energiayhtiöille kova isku. Se tulee näkymään jo ensi vuoden alusta energian hinnan nousuna, koska nyt sitten budjetteja tehtäessä kunnat ovat ottaneet tämän huomioon.

Kaiken kaikkiaan, arvoisa puhemies, tämä on valitettavaa, että tällaista pääsee tapahtumaan, mutta ottaen huomioon kaikki muutkin hallituksen huonot päätökset, tämä ei ole mitenkään yllättävää.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Haluaisin vaan selventää helsinkiläisen perheen asumisen kannalta tätä energiapäätöstä ensi vuodeksi. Meillähän on tämä yhdistetty maakaasun ja kivihiilen sähkön- ja lämmöntuotanto, joka, kuten ed. Skinnari sanoi, on erittäin tehokas ja hyvin hoidettu. Me poltamme lähinnä maakaasua ja vain kylmimpinä päivinä kivihiiltä. Kivihiiltä ei tuoda millään autoilla tänne vaan laivoilla, (Ed. Skinnari: Puhuinkin hakkeesta!) ja sitten se tuodaan yleensä Itämeren alueelta ja säilötään hyvin syvälle maan sisällä oleviin onkaloihin.

Kun tämä energiaverotus tulee ensi vuonna, niin perheet maksavat keskimäärin 15—20 euroa enemmän lämmityksestään ja sähköstään ensi vuonna kuukaudessa. Eli ei tämä nyt aivan valtava korotus ole. Mutta sitten kun me joudumme käyttämään tätä uusiutuvaa energiaa, niin siitä kyllä tulee sitten aivan erityyppinen rasite meille täällä Etelä-Suomessa, ja siihen me sitten pyydämmekin apua, että saisimme paremmat syöttötariffit.

Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! Tässähän hankaluus tulee vielä tuon äskeisen Helsinki-puheenvuoron jälkeen siitä, että tosiaankaan kaikilla alueilla ei ole maakaasua. Vielä kymmenisen vuotta sitten oli suuri kansallinen energiastrategia rakentaa enemmän maakaasun varaan ja suunnitelmien oli tarkoitus jatkua Lounais-Suomeen. Kun itse tulen vielä pohjoisempaa rannikolta, jossa ei vielä ole ollut edes pitkälle meneviä suunnitelmia, niin tuntuu aika hankalalta sitten tämmöinen nopea muuttaminen, että nyt sitten nopeasti vaan verotuksella tehdään. Kun halutaan tehdä ohjausvaikutuksia toisaalta, niin eihän niitä voi päivässä tai kahdessa tehdä. Energiatoimiala on vielä kaikkein pääomavaltaisin toimiala, siis yleistä teollisuustoimialaakin paljon, paljon pääomavaltaisempi. Silloin pitäisi myös olla pitkät kuoletusajat, pitkät investointisuunnitelmat ja sitä kautta hirveän paljon vielä vakaampi tämä toimintaympäristö, minkä poliittiset päätöksentekijät antavat.

Ymmärrän kyllä sitä, kun alalla toimijat joskus joutuvat harmittelemaan, että suurin niin sanottu riski heidän toimialallaan ovat poliittiset päätöksentekijät, se, mitä veroja tai mitä järjestelmiä keksimme. No, nyt ilmastonmuutos on saattanut meidät tilanteeseen, jossa täytyy tehdä ohjausta. En usko, että markkinat toimivat ilman sitä, ja sen takia pitäisi pystyä pitkäjänteiseen politiikkaan tekemään sitä.

Mutta tosiaan tämä kotitalouksien hinta, mistä äskeisessä puheenvuorossakin mainittiin: Hyvä, jos jossain päässä selvitään 15 eurolla kuukaudessa, vuodessa toistasataa, mutta joillain se tulee olemaan vuodessa 350 euroa. Se on kyllä jo aika paljon. Kun tähän samaan yhteyteen vielä näemme, että myös teollisuudessa toisille laitoksille tulee tosi vaikeita tilanteita verrattuna toisiin, niin sekään ei ole hyvä.

Talousvaliokunta esitti konkreettisena palautusveropuolelle esimerkiksi, että voitaisiin saada se neljään kertaan vuodessa. Kun toiset saavat 7 miljoonan euron laskun nyt sitten kertapottina, niin he voisivat saada niitä useammin. Sen takia harmittaa, että tämmöiset konkreettiset parannusesitykset (Puhemies: 2 minuuttia!) eivät ole edenneet valtiovaroissa.

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! On hyvä, että Helsinki ja Helsingin Energia lähtivät liikkeelle tässä asiassa, niin kuin ed. Asko-Seljavaara tässä sanoi. Voi sanoa, vihdoinkin. Tätä on esitetty muutamilta tahoilta, että myös Helsinki osallistuisi tällä tavoin niin kuin se nyt on päättänyt osallistua näihin energiataloutensa uudistuksiin ja muutoksiin, ja tätä pitää tukea ja kannustaa kaikin mahdollisin tavoin, että näin tapahtuu. Tekniikka kehittyy huomattavaa vauhtia, enkä näe niin suurena ongelmana kuitenkaan tulevaisuudessa sitä, että uusiutuvan energian tuotantomuotojen muuttuessa myöskin ne logistiset ongelmat pystytään myös Helsingin osalta kyllä aivan varmasti ratkaisemaan. En usko, että se tulee olemaan ongelma, kehitys menee niin kovaa vauhtia eteenpäin.

Puhemies! Toinen asia ed. Kumpula-Natrille maatalouden energiaveropalautuksista: Siinä on vain yksi ongelma. Kritisoitte sitä, että se ei ole energiatavoitteiden mukaista. Mutta ongelmana on vaan se, että eivät ne työkoneet muulla polttoaineella kulje kuin sillä moottoripolttoöljyllä. Sen jälkeen, kun ne kulkevat jollakin muulla, sitten on mahdollista tarkentaa tätä asiaa. Se kehityksen kulku ja polku on totta kai edessäpäin, ja näin tulee jossain vaiheessa tapahtumaankin. Mutta näin on tällä hetkellä. Moottoripolttoöljy on ainoa aine, mikä sinne voidaan tankata, että niillä työkoneilla pystytään toimimaan.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä maakaasun kohtalo todella vähän surettaa maassamme. Luulimme, kun vedimme ne maakaasuputket Venäjältä, että se maakaasu olisi ollut sitten se kaikista paras energiamuoto, mutta nyt näyttää siltä, että joudumme sitten tähän puun polttamiseen. Mutta ihmettelen aina sitä, minkä takia Saksa saa vetää kaksi tämmöistä valtavaa maakaasuputkea tähän meidän eteemme Suomenlahteen ja käyttää maakaasua, mutta Suomessa sitä jotenkin niin kuin vainotaan.

Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! Voisimme varmaan ed. Lepän kanssa tehdä paremman hallituksen esityksen yhdessä, jos sitten rajattaisiin nämä palautukset niihin moottoripolttoöljytraktoreihin, mutta kun ymmärtääkseni täällä ei tule mitään rajoitusta. Sitä vaikka lämmittelisi sitä tupaansa, tai anteeksi, ei tupaa missään nimessä, asuntoa, vaan tuotantolaitostansa öljyllä, niin palautukset tulevat sinne. Eikö vaan näin ole? Ei mitään muuta estoa kuin se, että vaan siihen maatilan pyörittämiseen käytetään. Jos vaan rajattaisiinkin traktoreihin, niin olisi ymmärrystä enemmän lisäävä.

Mutta kun mentiin liikennepuolelle, niin talousvaliokunta näissä yksimielisissä osuuksissansa toivoi, että olisi voitu tarkastella myös tätä biokaasun käyttövoimaveroa autoissa. Siitä on eduskunnassa taisteltu ja sitä poistettu. Minä en ymmärrä tätä tilkun siirtämistä yläpäästä alapäähän: Välillä halutaan lisätä biokaasun käyttöä ja koettaa, löytyisikö sieltä se tulevaisuuden Suomen nokia, että osattaisiin hyödyntää uusiutuva polttoaine autopuolella. Nyt sitten isketään takaisin biokaasuautoille käyttövoimavero. Ei mene ymmärrykseen. Ja sitten toivomme myös, voisiko sähköautot vihdoin ottaa meilläkin käyttöön, jotain konkreettisia toimia, että ne lähtisivät markkinoille. Tämä käyttövoimavero on aika pieni osuus koko auton hinnasta, mutta kun jotain keinoja täytyy keksiä, niin senkin poistamista valiokunta esitti. Nämä ovat semmoisia isoja asioita, jotka ovat nyt jääneet tässä paketissa sivuun. Toivotaan, että työ jatkuu ja sieltä tulisi konkreettisia esityksiä näidenkin eteenpäinviemiseksi.