Esko Kiviranta /kesk:
Arvoisa puhemies! Varainsiirtoverolain muutoksella on huomattavan
suuri merkitys niille kotitalouksille, jotka suunnittelevat muuttamista,
varsinkin tällaisella varainsiirtoveron neljänneksen
korotuksella, joka kohdistuisi nimenomaan asuntoa vaihtaviin. Tämä varainsiirtoveron
korotus koskettaa esimerkiksi niitä perheitä,
jotka ovat pakotettuja muuttamaan työn perässä paikkakunnalta
toiselle isojen irtisanomisten seurauksena.
Viime vaalikaudella verotuksen kehittämistä pohtineen
Hetemäen asiantuntijaryhmän loppuraportissa käsiteltiin
varainsiirtoveroa. Verotyöryhmän havainnot vahvistavat
käsityksen siitä, että varainsiirtoveron
kiristämiselle ei ole perusteita. Suora sitaatti tästä mietinnöstä:
"Tutkimuksessa varainsiirtoveroa pidetään tehottomana
tapana verottaa asumista, koska se nostaa erityisesti omistusasunnon
vaihtamiseen liittyviä korkeita kustannuksia. Varainsiirtoverotuksen
voimakas lukitusvaikutus perustuu siihen, että vero kohdistuu
koko kauppahintaan, ei pelkästään luovutusvoittoihin."
Suhdannepoliittisesti tämä veromuutos toteutetaan
varsin hankalaan ajankohtaan. Varainsiirtoveron kiristäminen
vauhdittaa asunto-osakkeiden kauppaa hetkellisesti tuohon helmikuun
loppuun 2013, kun ihmiset kiirehtivät tekemään kaupat
ennen veronkorotuksen voimaantuloa. Valitettavasti veron voimaantulon
jälkeen erityisesti uusien asuntojen kauppojen tekeminen
voi hyytyä pitkäksikin aikaa. Taloudellisen toimintaympäristön
herkkyyden vuoksi olisi nyt syytä pidättäytyä sellaisista
veromuutoksista, jotka ovat omiaan lisäämään
teollisuuden, tässä tapauksessa rakennusteollisuuden,
epävarmuutta. Esitetty muutos varainsiirtoveroon heikentää rakennusalan
kannattavuutta ainakin väliaikaisesti ja vähentää rakentamista.
Tämä on omiaan heikentämään
rakennusalan työllisyyttä.
Esitykseen sisältyy huomattava veropohjan laajennus,
kun yhtiölainaosuus tulee varainsiirtoveron kohteeksi.
Veropohjan laajentaminen koskee nimenomaan asuntojen uudistuotantoa,
nimenomaan asunto-osakkeiden uudistuotantoa, joihin on yleensä sisältynyt
koko kauppasummaan nähden merkittävä yhtiölainaosuus,
josta ei tähän asti ole tarvinnut maksaa varainsiirtoveroa.
Tämä varainsiirtoveropohjan laajennus on kaiken
kaikkiaan varsin kyseenalainen toimenpide, koska yhtiölaina
on yhtiövelkaa eikä osakkeenomistaja ole siitä juridisesti
vastuussa.
Keskustan eduskuntaryhmä tulee lakiesityksen toisessa
käsittelyssä esittämään
tämän hallituksen varainsiirtoverolain muutosta
koskevan esityksen hylkäämistä.
Sirpa Paatero /sd:
Arvoisa herra puhemies! Laki varainsiirtoverolain muuttamisesta
kuulosti äskeisen puheen pitäjän mielestä varsin
dramaattiselta, mutta ehkä pitää tarkentaa,
että kyse on siis varainsiirtoveron korottamisesta 0,4
prosentilla. Tässä lakiesityksessä siis
1,6 prosenttia tulee olemaan 2 prosenttia, jolla on arvioitu saatavan
verotuloja valtiolle noin 80 miljoonaa euroa. Tästä 80
miljoonasta eurosta kaikki ei tule tämän pelkän
prosenttiosuuden korottamisesta vaan puolet ja puolet tästä veropohjan
laajennuksesta.
Tämä voimaantulo — tämä on
siis budjettilaki ja tulee voimaan 1.1., mutta aletaan soveltaa 1.3. — johtuu
siitä, että Verohallinto tarvitsee tässä joulun
jälkeen aikaa kirjoittaa ohjeet isännöitsijöille
ja muille toimijoille, mitenkä tämä jonkun
verran ongelmallinenkin lakipykälän kohta, sillä se
on varsin pitkä ja moninainen, erityisesti tästä yhtiölainan
osuuden määrittelemisestä erilaisine
sopimusten ja rahoitusjärjestelmien kirjosta osataan sitten
käytännössä siellä toimijoiden
keskuudessa laskea. Tästä on kyse tämän
kahden kuukauden aikalisän kohdalla; kirjoitetaan ohjeet
ja koulutetaan ja laitetaan atk-järjestelmät siihen
kuntoon.
Erityiskysymyksiä tässä lain käsittelyssä ovat olleet
muun muassa Kuntaliiton huomio, joka on otettu huomioon, että kuntien
kiinteistövarallisuuden yhtiöittämiseen
liittyvien määräaikaisten varainsiirtoveronhuojennusten
soveltamista jatketaan vuoden 2016 loppuun. Tämä siitä syystä, että,
kuten me monet tiedämme, on muun muassa ammattikorkeakoulujen
osalta tehty ja tehdään yhtiöittämisiä ja
niiden kiinteistöjen osalta ja muidenkin kunnallisten yhtiöiden
osalta.
Kysymys sitten, mitenkä tämä vaikuttaa
uusien asuntojen tuotantoon tai asuntojen kauppaan: Valiokunta on
saanut Vattin arvion asiasta, ja Vatt, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus,
arvioi, että uusien asuntojen rakentamiseen tällä ei ole
juuri mitään merkitystä. Tämä ei
ole siis minun arvioni, vaan Vattin arvio.
Jos katsotaan sitten vaihtamistilanteita, niin siellä aivan
varmasti jonkun verran harkintaa — kuukausia, viikkoja,
mikä kenelläkin on mahdollisuus — tulee
tämän lain perusteella. Mutta jos katsotaan niitä summia,
jotka kuitenkin ovat joissakin sadoissa euroissa per asunto, ja
jos ihmisten tärkein ostos elämänsä aikana,
kuinka monta kertaa sen sitten tekeekään, on asunto
ja siitä maksetaan kymmeniä- ja satojatuhansia
euroja, niin en tiedä, onko se kovin merkittävä syy
olla vaihtamatta asuntoa, jos siihen tulee muutaman sadan euron
lisä. Se on tietysti suuri summa, sitä ei voi
kieltää.
Mutta pitää muistaa, että tämä varainsiirtovero
on vain yksi osa. Toiseen suuntaan olevia huojennuksia ja helpotuksia
valtion puolelta ovat muun muassa asunnon myyntivoiton verovapaus,
joka on noin 1,3 miljardin euron vuotuinen satsaus asumiseen, tai
ensiasunnon varainsiirtoverovapaus tai korkovähennykset.
Näitä toiseen suuntaan meneviä kädenojennuksia
valtion puolelta asuntopolitiikassa, omistusasuntopuolella erityisesti,
on varsin paljon. Puhutaan miljardeista eikä 80 miljoonasta,
niin kuin tässä tapauksessa.
Esko Kiviranta /kesk:
Arvoisa puhemies! Unohdin äsken erikseen kehua tätä varainsiirtoverolain
muutoksen voimaantulon lykkäämistä sinne
maaliskuun alkuun 2013. Se on erittäin hyvä asia,
koska varainsiirtoverotushan on itseverotusta ja on erittäin
tärkeää, että Verohallinnolla
on aikaa antaa tarkat ohjeet veron perusteista niin, että veron
määrä osataan tarkoin laskea. Varsin
suuri vastuuhan on myöskin kiinteistönvälittäjillä lain
mukaan ja myöskin näillä asunto-osakeyhtiöitten
isännöitsijöillä ja hallituksilla. Se
on selvä tietysti, että Verohallinnon ohjekin on
vain välivaihe. Tarkempia ratkaisuja sitten saadaan ajan
myötä, pitkällä ajalla oikeuskäytännössä.
Pidän erittäin tärkeänä,
että Verohallinnolle annetaan parin kuukauden työrauha
tehdä parhaan kykynsä mukaiset ohjeet.
Yleiskeskustelu päättyi.