Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys ja sitä tarkalleen vastaava valtiovarainvaliokunnan mietintö jättävät oven auki kansainvälisten veroparatiisien hyväksikäytölle. Keskustan valiokuntaryhmä lähtee mietintöön sisältyvässä vastalauseessaan 2 siitä, että pitäisi rajoittaa tiukemmin kuin hallitus esittää EU- ja Eta-maiden ulkopuolisten veroparatiisien hyödyntämismahdollisuutta.

Vastalause sisältää pykälämuutosehdotuksen, jonka mukaan muissa kuin Suomen kanssa verosopimuksen tehneissä Euroopan talousalueen ulkopuolisissa maissa sijaitseville konserniyhtiöille maksetut korot ovat vähennyskelpoisia vain, jos korkotuloa verotetaan saajayhtiön tulona vähintään 10 prosentin verokannalla. Tämän muutoksen myötä Euroopan talousalueen ulkopuolella sijaitseviin veroparatiiseihin maksetut korot olisivat useimmiten vähennyskelvottomia.

Toinen keskustan mietintöön sisältyvän vastalauseen tiukennus on se, että keskustan käsityksen mukaan äsken selostetulla tavalla muutettu laki elinkeinotulon verottamisesta tulisi saattaa voimaan jo vuoden 2013 alusta, kun hallitus lähtee siitä, että sen oma esitys tulisi voimaan vasta vuoden 2014 alusta. Tämä voimaantulon viivyttely on keskustan käsityksen mukaan täysin aiheetonta.

Lakiin jää pahoja aukkokohtia, jos se hyväksytään hallituksen esittämässä muodossa, muun muassa se, että esitys ei koske lainkaan tuloverolain mukaan verotettavia yhtiöitä. Kysymyksessä on elinkeinoverolain muutos, jota tietenkin sovelletaan ainoastaan elinkeinotulon verotuksessa. Lakimuutos ei siis koskettaisi lainkaan muun muassa kiinteistöyhtiöitä. Kansainvälistä kiinteistösijoitustoimintaa harjoittavat yritykset jäävät hallituksen esittämän lain soveltamisalan ulkopuolelle. Esimerkiksi kauppakeskusten ja suurten kiinteistöjen omistajat voivat jatkossakin ohjata korkovähennysoikeuden avulla tuloksensa Suomen verottajan ulottumattomiin. Keskustan käsityksen mukaan pitää ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin, joilla estetään muun muassa juuri näiden kansainvälisten kiinteistöyhtiöitten mahdollisuus verokeinotteluun.

Arvoisa puhemies! Keskusta edellyttää lisäksi, että hallitus seuraa tarkoin lakiuudistuksen vaikutuksia Mankala-periaatteen mukaisesti verotettavien yhtiöiden asemaan ja ryhtyy tarvittaessa nopeisiin toimenpiteisiin, joilla turvataan Mankala-periaatteella verotettavien yhtiöiden asema.

Keskustan eduskuntaryhmä tulee tekemään lain ensimmäisessä käsittelyssä, yksityiskohtaisessa käsittelyssä vastalauseen 2 mukaiset muutosehdotukset. Teen nämä ehdotukset selvyyden vuoksi tässäkin.

Keskusta esittää tähän hallituksen elinkeinotulon verottamista koskevaan lakiesitykseen muutosta 18 a §:n 1 momenttiin, ja tämän sisältö on siis se, että muissa kuin Suomen kanssa verosopimuksen tehneissä Euroopan talousalueen ulkopuolisissa maissa sijaitseville konserniyhtiöille maksetut korot ovat vähennyskelpoisia vain, jos korkotuloa verotetaan saajayhtiön tulona vähintään 10 prosentin verokannalla.

Esitämme myös voimaantulosäännöksen muutosta. Voimaantuloa esitämme tapahtuvaksi 1. tammikuuta 2013, ja lakia sovellettaisiin vastalauseemme mukaan ensimmäisen kerran vuodelta 2013 toimitettavassa verotuksessa.

Timo V.  Korhonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tarkemmin tätä esitystä katsoen toteankin, että tässä vaiheessa mitään kannatuksia ei välttämättä tarvita, mutta kun minä nyt kuuntelin edustaja Kivirannan erinomaista puheenvuoroa, niin joudun toteamaan sen, että edustaja Kivirannan esitykset täydentävät niin monella tavalla tätä hallituksen puutteellista esitystä, että haluan, arvoisa puhemies, tässäkin istunnon vaiheessa kannattaa edustaja Kivirannan tekemiä esityksiä.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa herra puhemies! Laki elinkeinotulon verottamisesta ja verotusmenettelystä elikkä siis korkovähennysrajoituksen malli on perusteltu, toivottu, odotettu lakiesitys jo usealta vuodelta.

Tavoitteena on lisätä verotuksen ennustettavuutta ja sääntelyn tehokkuutta, mutta ei vähäisimpänä, tietenkin, on tarvetta ja syytä puuttua myös näin veronkiertoon ja sen mahdollisuuksiin. Tämä on myös osa kokonaisuutta, jossa liikutaan harmaan talouden liepeillä siinä epäilyksessä, menevätkö kaikki hyödyt, joita Suomen valtion kautta annetaan, ihan oikeisiin ja laillisiin tarkoituksiin, ja tietysti toinen osa tätä lain perustetta on verotulojen saanti valtion kassaan. Verotulojen osalta tavoite, 70 miljoonaa, joka tässä lakiesityksessä on, on asiantuntijoiden mukaan arvioitu jopa alakanttiin, mutta keskustan vaihtoehdossa olevan 300 miljoonan euron toteutuminen ei taas ehkä ainakaan kaikkien asiantuntijoiden mukaan ole realismia.

Erilaisia malleja suitsia näitä hyötyjä on otettu käyttöön jo monissa eri maissa, ja tässä meidänkin versiossa on viitattu muun muassa Ruotsin malliin ja Saksan malliin. Mutta pitää huomioida, että jokaisessa maassa verotuksen kokonaisuus on erilainen, jotenka suoraan vertausta ei voida maasta toiseen ottaa, ja siitä syystä on hyvä, että on voitu tehdä tämmöinen suomalainen malli.

Ainoa muutos, joka tehtiin valiokunta- ja jaostokäsittelyssä, oli tämä voimaantulo, ja 2013 voimaantulo ei ole asiantuntijoiden mukaan mahdollista siitä syystä, että yritysten tilikaudet eivät lopu vuodenvaihteessa, vaan on olemassa tilikausia, jotka menevät tammikuun, helmikuun puolelle, ja siitä syystä hallituksen muutosesitys siitä, että laki tulee nyt mutta sovellus alkaa 2014, on välttämätön.

Esitys on erittäin hyvä ja toimiva ja tervetullut uudistus lähes kaikkien asiantuntijoiden mukaan. Joitakin kriittisiä kohtia sinne on tietenkin myös sisällytetty. Muun muassa rajaukseen 500 000 euroon on joissakin asiantuntijalausunnoissa toivottu korotusta, mutta vastapuolelta on tullut riittävää informaatiota siitä, että tämä raja nettokorkomenojen ylittäessä puoli miljoonaa on perusteltu. Toinen rajaus on sitten tämä 30 prosenttia yrityksen voitosta. Nämä rajaukset olivat hallituksen esityksestä ja ne ovat myös valiokunnan tahtona.

Erilliskysymyksinä käsittelimme muun muassa tätä Mankala-yhtiöiden asiaa, ja ehkä suurin epäilys ja ajatus siinä on, miten se toimii EU-säätelyn osalta, jos irrotamme jotkut yhtiöt, jotka pystyisivät olemaan tästä ulkopuolella. Toinen syy siihen on se, olisiko näin meillä kädenojennus kiertää verotusta perustamalla Mankala-yhtiö. Asiantuntijoiden mukaan Mankala-yhtiöistä ei tätä huolta ole kannettu niin paljon, sillä omistus on usein eri tavalla kuin näissä yhtiöissä, jotka tätä hyödyntävät, ei ole niitä etuyhteyskytkentöjä samalla tavoin. Samoin esimerkiksi energiayhtiöiden kohdalla tässä tapauksessa on käsittelyssä muun muassa tämä vakuutussääntelymuotoilu, ja sitten taas oman pääoman ja taseen suhdeluku ei Mankala-yhtiöiden osalta sitten edes tuota tätä ongelmaa. Siitä syystä Mankala-yhtiöt on jätetty tässä saman lain piiriin niin kuin muutkin yhtiöt. Sitä vastoin luotto-, vakuutus- ja eläkelaitokset ovat tämän lakiesityksen ulkopuolella, ja tähän perusteena on se, että heillä on toimintaa sekä vakavaraisuutta säätelevät muut lait, ja myöskin näiden yhtiöiden valvonta, johon liittyy myöskin heidän konserniensa valvonta, toteutuu aika paljon tiukemmin kuin normaalien muiden yhtiöiden.

Kiinteistöyhtiöt, joihin täällä jo viitattiin, on iso kysymys, ja siitä syystä valiokunta on kirjoittanut ponnen, jonka loppuosan luen tässä. "Eduskunta edellyttää lisäksi, että valtiovarainministeriö arvioi lain kehittämistarpeita saadun tiedon sekä elinkeinoverotuksen asiantuntijatyöryhmän työn perusteella ja ryhtyy tarvittaviin toimiin lainsäädännön edelleenkehittämiseksi. Arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota erityisesti kiinteistösijoitustoimintaa harjoittavien yritysten veroasemaan." Tämä on perusteena siksi, että nyt tässä kohtaa eivät olleet kiinteistösijoitustoiminta ja kiinteistöyhtiöt mukana, mutta asia on tiedostettu ja tämä asiantuntijaryhmä on parhaillaan tätäkin asiaa pohtimassa.