Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Laadukas koulutus on tulevaisuutemme perusta. Näin ollen koulutuksesta ei tule tinkiä liiaksi. Esityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle päätetyt opetustoimen valtionosuusindeksiä ja yksikköhintaa koskevat väliaikaisina toteutetut säästöt muutetaan pysyviksi. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin lisättäisiin uusi pykälä, jossa säädettäisiin lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja taiteen perusopetuksen keskimääräiseen yksikköhintaan tehtävästä vähennyksestä. Ammatillisessa lisäkoulutuksessa säästö toteutettaisiin muuttamalla väliaikaisena käytetty yksikköhintakerroin pysyväksi.

Tämä esitys on osa hallituksen suurempaa koulutukseen kohdistuvaa säästöprojektia. Ammatillinen koulutus valmistaa suomalaisia nuoria työelämään ja lukio mahdollisiin jatko-opintoihin. Jatkuvan muutoksen nyky-yhteiskunnassa koulutus on todella tärkeä tekijä yksilön tulevaisuuden kannalta. Lisäksi nopea muutos asettaa haasteensa ammattikoulutukselle ja lukio-opetukselle. Ajan hermolla pysyminen edellyttää toisen asteen oppilaitoksilta paljon. Ottaen huomioon jo kaikki aiemmat säästöt näiden alun perin tilapäiseksi kaavailtujen säästöjen muuttaminen pysyväksi ei ole järkevää.

Vastustan ilman muuta tätä koulutukselle turmiollista esitystä.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tällä esityksellä hallitus saattaa vuosiksi 2014 ja 2015 tarkoitetut väliaikaiset säästöt opetustoimen valtionosuusindeksiin ja yksikköhintaan pysyviksi. Lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja taiteen perusopetuksen keskimääräiseen yksikköhintaan on tarkoitus tämän esityksen nojalla tehdä koulutusmuodoittain laskettu euromääräinen vähennys. Säästöjä näillä toimenpiteillä pyritään saamaan valtion tasolla lähes 100 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Koululaitokseen tehtävät säästöt tulevat varmasti jatkossa aiheuttamaan epätoivottavia liitännäisseurauksia opetustoimen yleisen laadun heikentymisen myötä. Suomi ei voi vakavasti väittää olevansa korkeaan osaamiseen nojautuva tietoyhteiskunta, mikäli emme pidä yllä edes nykyisiä standardeja toisen oppiasteen oppilaitoksissa. Suomesta on toistuvien koulutukseen tehtävien leikkausten myötä kehittymässä tietotaidoton yhteiskunta, mikä asettaa vaakalaudalle sen, että pystyisimme tulevaisuudessa kilpailemaan vientivetoisena yhteiskuntana etenkin Aasian nousevia autoritäärisiä talousmahteja vastaan. Pelkona on myös alueellinen eriarvoistuminen koulutukseen tehtyjen ja tekeillä olevien leikkausten myötä.