Ritva Elomaa /ps:
Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys opetus- ja kulttuuritoimen
rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen
liittyviksi laeiksi ei tue hallitusohjelmassa esitettyä tavoitetta
nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Kokonaisuudessaan
esitetyt muutokset heikentävät suomalaisen koulutusjärjestelmän
toimintaedellytyksiä. Laadukas koulutus ja sen kautta syntynyt
korkea osaaminen ovat suomalaisen menestyksen perusta, ja koulutuksesta
karsimalla saavutetut lyhytnäköiset säästöt
heijastuvat väistämättä tulevaisuuden
talouskasvuun. Ehtiikö Suomi mukaan junaan, jos maailmantaloudessa
tapahtuu tuntuva käänne parempaan päin,
vai tyssääkö matkamme kenties oikeanlaisen
osaamisen puutteeseen?
Myös hallitusohjelmassa tiedostetaan, että osaavat
ja hyvinvoivat ihmiset ovat Suomen keskeisin taloudellinen menestystekijä,
ja hallitusohjelmassakin luvataan panostuksia opetuksen ja tutkimuksen
laatuun. Mutta tämän hallituksen esityksen vaikutukset
tulevat olemaan päinvastaisia. Ammattikorkeakoulujen rahoitusvastuun siirtäminen
valtiolle, kuntien peruspalveluiden valtionosuusuudistukseen liittyvät
muutokset sekä säästöt lukiokoulutuksesta
ja ammatillisesta koulutuksesta muodostavat kokonaisvaltaisen riskin
suomalaisen koulutusjärjestelmän toimivuuden näkökulmasta.
Eri asteilla toimivien oppilaitosten toiminta on turvattava ja taattava
riittävä rahoitus, jotta ne pystyvät
järjestämään laadukasta koulutusta
jatkossakin ja toivottavasti vielä kehittämäänkin
toimintaansa. Erityisesti perusopetukseen ja toisen asteen koulutukseen kohdistuvat
säästöt vaikuttavat laajalti lasten ja nuorten
elämään.
Myös koulutuksen alueellisen saavutettavuuden suhteen
hallituksen esitys on myrkkyä. Rakenteellinen uudistaminen
ei ole sama kuin koulutuksen järjestäjien määrän
vähentäminen, vaikka nykyhallitukselle rakenteellinen
uudistus tarkoittaa ilmiselvästi niittohommia ja omaan
jalkaan ampumista. Valtionosuusuudistuksen yh-teydessä sovittu
perustamishankkeiden rahoituksen siirtyminen kunnan peruspalvelujen
valtionosuuksiin vaikuttaa tässä suhteessa epäilyttävältä.
Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla
homekoulut ja muut rapistuvat toimitilat huutavat remontin tarpeesta.
Tältä osin rahoitus ei saa vaarantua rahoitusvastuuseen
liittyvien muutosten seurauksena. Myös vapaan sivistystyön
tulevaisuus on taattava turvaamalla sen järjestäjille
riittävä rahoitus.
Ammatillisen aikuiskoulutuksen merkitys on entistä suurempi
tämän päivän työelämän
muuttuvia tarpeita ja vaatimuksia ajatellen, joten aikuiskoulutuksen
isoa kuvaa ajatellen pienissä säästöissä ei
ole järkeä.
Arvoisa puhemies! Koulutukseen kohdistuvat säästötoimenpiteet
heijastuvat väistämättä laadukkaan
koulutuksen järjestämiseen ja koulutuksen tasavertaiseen
saatavuuteen. Säästötoimet ovat jatkuneet
jo ihan liian pitkään, ja tästä johtuen
koulutuksen laadun ja saatavuuden pitkän aikavälin
kehityksen näkökulmasta pienetkään
lisäsäästötoimenpiteet eivät
ole suotavia.
Sivistysvaliokunnan perussuomalaiset tekivät vastalauseen
hallituksen esityksestä 258, ja SiVin keskustapuolueen
edustajat yhtyivät vastalauseeseen. Tulemme esittämään
tämän esityksen 258 hylkäämistä. — Kiitos.
Vesa-Matti Saarakkala /ps:
Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen
opetus- ja kulttuuritoimen rahoitukseen liittyvä esitys
on täysin ristiriidassa hallitusohjelmassa kirjattuun tavoitteeseen
nähden tehdä Suomesta maailman osaavin kansa vuoteen
2020 mennessä. Vain laadukkaan koulutuksen myötä voimme
taata osaavan työvoiman tarjonnan tulevaisuudessa työmarkkinoillamme.
Lyhytnäköisesti toteutetut säästöt koulutuksessa
saattavat pitkällä aikavälillä jopa hidastaa
Suomen kansantalouden kasvua tuntuvasti.
Arvoisa puhemies! Ammattikorkeakoulujen rahoitusvastuun siirtäminen
valtiolle, kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin kohdistuvat
muutokset sekä säästöt lukiokoulutuksesta
ja ammatillisesta koulutuksesta muodostavat konkreettisen riskin
suomalaisen koulutusjärjestelmän toimivuudelle
tulevaisuudessa. Eri koulutusasteiden oppilaitoksille olisi taattava
riittävä rahoitus, jotta ne pystyvät
tarjoamaan kaikille kansalaisille laadukasta koulutusta jatkossakin.
Myös kouluverkoston kattavuuteen on kiinnitettävä huomiota,
etteivät koulumatkat maaseudulla veny sietämättömän
pitkiksi kylien ja pienien kaupunkien oppilaitosten — usein
hyvin lyhytnäköisesti tehtyjen — sulkemispäätösten
myötä.
Mika Niikko /ps:
Arvoisa puhemies! Taloudellisesti vaikeina aikoina yleensä on
ollut tapana panostaa koulutukseen ja tietysti myös tutkimukseen
ja kehitykseen, sillä vain sitä kautta me pystymme
saamaan eväitä nousuun. 1990-luvun laman aikanahan
Suomessa toimittiin päinvastoin kuin nyt toimitaan, ja
nyt nähdään — verrattaessa Pohjoismaihin,
muihin valtioihin — että esimerkiksi Ruotsi ja
Tanska ovat esimerkkejä maista, joissa panostetaan tutkimukseen
ja koulutukseen huomattavasti paremmin. Siinä mielessä täytyy
muistaa, että korkea sivistys ja osaaminen ovat elintärkeitä kestävälle
kasvulle ja hyvinvoinnille ja ilman tätä Suomi
ei tule pärjäämään
tässä globaalissa maailmassa. Kun yritykset etsivät
merkittäviä valtioita, mihin ne pääkonttoreitaan
sijoittavat ja työpisteitä laittavat, niin kyllä ne
katsovat sitä, miten valtio panostaa tutkimukseen ja kehitykseen
ja koulutukseen. Siinä mielessä me tulemme näkemään
tämän jatkuvan koulutuksen leikkauksen laskun
vasta vuosien päästä, jolloin työvoimaa,
osaavaa työvoimaa, ei hakeudu eikä pääkonttoreita
hakeudu tänne, kun ei ole riittävästi
sitä tietopääomaa heidän näkökannaltaan,
mitä he odottaisivat Suomelta löytyvän.
Yleiskeskustelu päättyi.