Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Kuten hallituksen esityksestä käy ilmi, koska rangaistusmääräysmenettelyssä määrättyjä sakkoja ei enää voida muuntaa vankeudeksi, on syytä lakia muuttaa, jotta voitaisiin edistää rikosoikeusjärjestelmän uskottavuutta ja lain ja käskyjen noudattamista. Lisäksi tämä myös lisää yleistä lainkuuliaisuutta.

Arvoisa puhemies! Nythän on tilanne sellainen, että jos näitä rangaistusmääräysmenettelyssä saatuja sakkoja on kirjoitettu, niin käytännössähän niitä ei ole muutettu vankeudeksi, ja nythän tässä uudistuksessa tehdään sitten näin, että jos henkilölle on käsiteltävänä olevaa rikkomusta edeltävän vuoden aikana tehtyjen tekojen perusteella määrätty vähintään kolme sakkorangaistusta, rikkomus käsiteltäisiin tuomioistui-messa elikkä silloin se muunnettaisiin vankeudeksi, ellei näitä sakkoja makseta. Siinä mielessä tämähän on erittäin hyvä uudistus. Täytyy myös muistaa se, että vielä 2000-luvun alkupuolella tuomioistuimissa ratkaistiin vuosittain lähes 20 000 muuntorangaistusasiaa, joten toki tässä on pelkona se, että nämä oikeusistuimet voivat ruuhkautua joltain osin.

Vuonna 2013 sakon muuntorangaistusta suorittavia vankeja oli päivittäin keskimäärin 48 ja niitä oli yhteensä 1 155 vankia kaiken kaikkiaan. Vielä 2006 muuntorangaistusta suorittavia vankeja oli keskimäärin 189 henkilöä päivittäin.

Arvoisa puhemies! Yhtä asiaa kuitenkin ihmettelen: miksi tässä hallituksen esityksessä pitää lieventää näitä vankeusrangaistuksen minimikestoja ja enimmäisaikoja? Tällä hetkellähän vähimmäispituus on ollut 4 päivää, ja nyt se muuttuu 5 päiväksi, ja enimmäisrangaistus muuttuu 60 päivästä 40 päiväksi. Ruotsissahan vastaava enimmäispituus on 180 päivää. Sitten lisäksi tämä 4 sakkopäivää muuntautuu 1 päiväksi vankeutta, joka aikaisemmin on ollut 3 päiväsakkoa.

No, miksi näin ei saisi tehdä? Hallituksen esityksestä käy myös hyvin ilmi se, että sakon muuntorangaistusta suorittavat vangit ovat kaikki terveydentilaltaan muita vankeja paljon huonommassa kunnossa. Yleensä on tavallista, että nämä vangit saapuvat tai tuodaan vankilaan päihtyneinä. Itsekin olen erään Raha-automaattiyhdistyksen projektin valvovana henkilönä nähnyt sen, kun ollaan tehty Jokelan vankilassa sakko-osastolla työtä, että nämä vangit, jos jotkut, tarvitsevat sen pysäytyksen. Yleensä heillä on vakava päihde- tai huumekäyttö taustalla, ja siinä mielessä tämä on monelle ensimmäinen pakkohoitopaikka, jos voidaan näin sanoa. Monet vangit ovatkin olleet kiitollisia siitä, että heidän sakkonsa on muunnettu vankeusrangaistukseksi, nimittäin se huumeiden käyttö on siellä vankilassa yleensä loppunut. Silloin kun me teimme töitä, niin meidän tehtävämme oli ottaa heistä koppi silloin, kun he vapautuvat vankilasta, ja silloin sen yhdistyksen työntekijä teki työtä vankilassa ja siellä saatiin se päihteiden käyttö myös loppumaan ja arki alkoi pää selvänä.

Vankeinhoitolaitos tekeekin erittäin hyvää päihdetyötä Suomessa, ja toivoisin sitä, että myös tällä tavalla, kun me lakia nyt muutamme, me saisimme oikealla tavalla myös autettua näitä henkilöitä ottamalla heidät kiinni ja laittamalla vankeusrangaistusta istumaan. Tämä myös tuo lisää oikeusturvaa esimerkiksi kauppiaille siinä mielessä, etteivät samat henkilöt jatkuvasti pidä lakia pilkkanaan ja jatka näpistelyä, koska siitä käytännössä ei ole seurannut yhtään mitään.

Toivon, arvoisa puhemies, että tämä hallituksen esitys tuo lain kunnioituksen sitä vaativalle tasolle ja tämä edistäisi rikosoikeusjärjestelmän uskottavuutta ja käskyjen noudattamista tulevaisuudessa. — Kiitos.

Ismo Soukola /ps:

Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että on saatu tämä etukäteinen armahdus nyt sitten pois päiväjärjestyksestä, kun tämä lakiesitys on annettu. Sitähän tämä käytännössä oli, kun tämä sakkojen muuntorangaistus poistettiin muutama vuosi takaperin — se oli etukäteinen armahdus juuri näille taparikollisille, jotka tämän tästä ne juoksukaljansa hakevat kaupoista. Kyllä me lainvalvojat hämmästyimme erittäin paljon tästä lakimuutoksesta, jota nimenomaan perusteltiin tasa-arvolla. Ei kuulemma ollut soveliasta, että jotkut selviävät sakoista maksamalla, kun taas rahattomat joutuvat vankilaan, ikään kuin sakko olisi tasaluonteinen vero, joka lankeaa kaikille — sakkohan on rangaistus tehdystä rikoksesta.

Tämä lakiesitys on hyvään suuntaan menossa, mutta ilmeisesti tässä on edelleen kyse siitä, että kun vankipaikkoja ei ole, niin on pakko ollut lieventää näitä vankeuteen johtavia tapahtumia. Ennenhän yksikin maksamaton sakko johti muuntorangaistukseen. Nyt näitä rikoksia täytyy tehdä neljä, tai saa tehdä neljä, ennen kuin tämä asia käynnistyy. Ja sittenkin, jos päiväsakkojen lukumäärä jää alle 20:n, voidaan vielä kyseenalaistaa, tapahtuuko tässä asiassa etenemistä.

Edustaja Niikko mainitsi, että näitä muun- torangaistusoikeudenkäyntejä oli aikaisemmin useita tuhansia. Täytyy toki myöntää, että nämä istunnot olivat hyvinkin nopeita, että ne olivat ohi nuijan kopautuksella eikä saliin tarvinnut kutsua kuultavaksi ketään, niin että siinä mielessä rasitus oikeudelle, tuomioistuimelle, ei ollut kovinkaan kova.

Mutta kuten sanoin, oikeaan suuntaan ollaan menossa, ja tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Kerrankin voi hyvällä syyllä hallituksen esitystä ihan ilolla tervehtiä.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tästä ovat jo edustajat Niikko ja Soukola pitäneet varsin perusteellisen puheenvuoron.

Tämä hallituksen esitys on erittäin hyvä, koska sellainen yhteiskunta, jossa rikoksesta ei seuraa rangaistusta, antaa kyllä täysin väärän moraalisen viestin. Todella paljon on tullut kauppiailta viestiä siitä, että näitä — kuten Soukola sanoi — niin sanotun jatkuvan juoksukaljan hakijoita on entistä suurempi määrä. Se on itsestään selvää, että jos siitä todellista rangaistusta ei seuraa, niin aivan varmasti se johtaa siihen, että moraali rappeutuu ja entistä enemmän on niitä, jotka tätä mahdollisuutta käyttävät.

Täällä Niikko hyvin toi esille myöskin sen puolen, että se, että se arki pysähtyy hetkeksi aikaa ja ollaan ohjatun toiminnan piirissä, saattaa olla sille henkilölle itsellensäkin apu niin kuin elämässä eteenpäin eikä päinvastoin, mitä tällä varmaan alun perin haettiin.

On myönnettävä, että silloin, kun tämä asia täällä salissa toiseen suuntaan vietiin — muistan, että silloin oikeusministeri Tuija Brax tätä hyvin voimakkaasti täällä ajoi — tehtiin väärä liike, ja nyt on tehty oikea liike siinä, että se korjataan. Ja vaikka tässä nyt edellytetään sitä, että pitää olla kolme rangaistusta, niin se aika pitkälle tämän asian kuitenkin korjaa, koska nimenomaan nämä taparikolliset, jatkuvasti näpistelyyn syyllistyvät henkilöt, ovat sellaisia, jotka tästä kierteestä täytyy saada pois. He ovat myös niitä, jotka ovat eniten näitä myymälävarkauksia aiheuttaneet. Erittäin hyvä asia, että tässä on otettu järki käteen ja palautettu toimiva rangaistusjärjestelmä.

Reijo Hongisto /ps:

Arvoisa herra puhemies! Lähetekeskustelussa olevalla hallituksen esityksellä esitetään muutettavaksi sakosta ja rikesakosta annettua lakia niin, että toistuvasti sakkorangaistuksiin syyllistyneille olisi mahdollista tuomita muuntorangaistus, jos sakkoa ei saada perityksi — näin sellaisissa tapauksissa, joissa kyseiselle henkilölle on edeltävän vuoden aikana määrätty jo vähintään kolme sakkorangaistusta. Vuoden sisään tapahtuvasta rikoksesta ei enää kirjoitettaisi neljättä sakkoa vaan tutkintailmoitus ja asia käsiteltäisiin aikanaan tuomioistuimessa.

Yleensä nämä viikoittain sakkoja keräävät henkilöt ovat jonkin sortin taparikollisia, ja heidän yleisin rikkomuksensa lienee näpistys: joku näpistää ruokaa, joku juomaa ja joku ajoneuvoonsa polttoainetta. Tällä hetkellä näille sarjanäpistelijöille kirjoitetaan rangaistusvaatimuksia, mutta moni heistä repii saamansa sakon heti paikalla. Tämä on erittäin turhauttavaa sakon kirjoittaneille poliiseille mutta erityisesti näpistysrikoksen asianomistajalle. Kaikenlainen kunnioitus oikeusjärjestelmää kohtaan on kadonnut näiltä henkilöiltä, ja jotkut jopa ylpeilevät sillä, että otan minkä otan, ette te minulle mitään kuitenkaan saa. Tällainen tilanne on omiaan rapauttamaan luottamusta oikeusjärjestelmäämme laajemminkin. On erittäin hyvä, että tilanteeseen esitetään muutosta. Kun oikeudenvastaisesta teosta saa rangaistuksen, sen pitää tekijässä tuntua rangaistukselta eikä teolta, jolla voi ylpeillä.

Uskon vakaasti, että lakimuutos palauttaa kunnioitusta oikeusjärjestelmäämme. Hintana on tietenkin se, että se kuormittaa ainakin alkuun alioikeuksia melkoisesti. Kun sakon saaneet huomaavat joutuvansa sovittamaan tekonsa taas vankilassa, vähenee oikeudenloukkauksien määrä sitä mukaa ja myös vähitellen alioikeuksien ratkaistavaksi tulevat sakkojutut, jotka yleensä ovat selviä ja kiistattomia.

Arvoisa herra puhemies! Minä kannatan lämpimästi tätä lakiesitystä.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Aina silloin, kun huomaan, että on olemassa vaara, että olen edustaja Satosen kanssa samaa mieltä, se panee lukemaan hallituksen esityksen tavallista tarkemmin, kun siinä on käynyt sitten niin, että jos edustaja Satonen ja minä olemme olleet samaa mieltä, niin aika monta prosenttia niistä meidän mielipiteistämme on sitten osoittautunut myöhemmin vääräksi. Kovin montaa kertaa tämmöistä ei ole kuitenkaan käynyt, ennemminkin se on ollut joko—tai-tilanne.

Mutta täällä on sanottu ihan oikeita asioita siitä, että nämähän ovat aika lailla reppanoita, joita tämä muutos koskee. Mutta aivan yhtä lailla, oli se kuka hyvänsä, jos osoittaa tämmöistä yleistä piittaamattomuutta rangaistuksesta, siitä, mikä on oikein ja väärin, niin silloin on varmaan parempi ottaa taka-askelia. Tässähän nyt palautetaan tätä muuntorangaistusta, tosin tiukoin ehdoin ja vain osin. Mutta kyllä ainakin minä ajattelen tässä kohtaa nuoria: heidän kohdallaan on kyllä tärkeätä se, että he kasvavat siihen, että jos tekee väärin, niin siitä aina seuraa sitten jotain.

En osaa sanoa, kuinka hyvin tämä toimii sitten, jos ajatellaan tuommoista alan miesten kööriä, jolla on juomisesta puute, ja siinä lähellä on joku pieni kioski, huoltoasema tai kauppa, jossa on sitten se yksi PAMilainen myyjä. Kyllähän nämä osaavat sitten kiintiöidä, jos ovat tulleet lähelle rajaa, että kenen kestää vielä käydä hakemassa juoksukaljaa, ja sitten laitetaan se kaveri asialle, jolla on kiintiöstä vielä käyttämättä.

En pysty arvioimaan sitten sitäkään, paljonko tämä tulee maksamaan entiseen käytäntöön verrattuna ja mitä tapahtuu vankipaikkakuormitukselle. Mutta kuitenkin tuo iso periaate on minusta tärkeä, elikkä jos rikotaan lakia, jos tehdään väärin, niin siitä aina seuraa joku rangaistus.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelmassa vuodelta 2011 kuvataan seuraavaa: "Löysä rikosoikeuspolitiikka on synnyttänyt pikkurikollisten ’vapaasäädyn’, joka voi rangaistuksitta ryöstellä pieniä kauppoja kantamalla varastamiaan tavaroita ulos yksinäisen ja syystäkin peloissaan olevan kassatyöntekijän edestä. Nämä rikolliset, jos sattuvat joskus jäämään kiinni, voivat naureskellen repiä poliisin kirjoittamat sakkolaput, koska lakia on äskettäin huononnettu niin, että maksamattomista poliisisakoista ei enää joudu sakonmuuntovankeuteen. Ulosottomieskin on käytännössä voimaton tämän rikollisaineksen maksamattomien sakkojen edessä."

Mielestäni on hienoa, että hallitus on reagoinut tähän samaan epäkohtaan, johonka perussuomalaiset kiinnitti vaalikauden alussa huomiota. Olemme täällä toisaalla vaaliohjelmassamme myös halunneet yleisesti kiristää kriminaalipolitiikkaa, ja henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että kyllä oikeudenhoidon tila on sellainen asia, mistä me emme voi ruveta tinkimään. Jos on niin, että vankeinhoitoon tarvitaan lisää rahaa, eli käytännössä vankipaikat lisääntyvät, niin sitten meidän pitää sitä määrärahaa sinne myöntää. Se ei ole mikään itsetarkoitus, mutta onhan se hullunkurinen tilanne, jos eduskunta joutuu rikollisten edessä miettimään, että meidän pitää panna pantarangaistukset tai antaa heidän tosiaan repiä nämä sakkolaput ilman seurauksia, että me emme vain voi mitään asialle, koska rahat on loppu. Näin se ei voi kerta kaikkiaan olla.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Oli hyvä, että tässä asiassa näyttää olevan laidasta laitaan yksimielisyys. Se on tietysti tärkeää, että tässä ollaan laajalti tultu siihen tulokseen, että mennään tällä ratkaisulla eteenpäin.

Pyysin vielä puheenvuoron sen vuoksi, että edustaja Hongisto mainitsi myös tästä polttoainevarkaudesta. Täytyy sanoa, että minun kotikunnassani Sastamalassa on — voin sanoa ihan paikankin, kun olen yrittäjien kanssa asiasta keskustellut — tällainen Häijään Neste, iso huoltoasema, joka on halunnut vielä pitää osittain palveluasemaa, koska meidän alueella on paljon iäkkäitä ihmisiä, jotka kokevat hankalaksi ostaa automaateista. Me tiedämme, että monella ketjulla ilmeisesti, esimerkiksi ABC:llä, on pelkästään nämä automaattiasemat, jotta sieltä ei pystytä varastamaan. Nämä huoltoaseman pitäjät kertoivat minulle, että vuosittain he häviävät semmoisen viisinumeroisen summan euroja sillä, että polttoainevarkauksia on niin paljon, vaikka siellä on asianmukaiset valvontakamerat. Jotkut niistä, jotka polttoainevarkauteen syyllistyvät, jopa morjestavat sinne kameraan, eli aivan niin kuin välinpitämättömästi suhtaudutaan tähän. Kyllä tällainen toiminta täytyy saada loppumaan, ja se on samalla myös helpotus niille, jotka sitä palveluasemaa ihan oikeasti tarvitsevat.

Ismo Soukola /ps:

Arvoisa puhemies! Eivät nämä kaikki ihan reppanoita ole. Näitten joukossa on ihan, voi sanoa, normaalisti työssäkäyviä ja palkkansa ansaitsevia ihmisiä, jotka sitten venyttävät lakia niin pitkälle kuin se on mahdollista. Kyllä minä muistan, että jouluaatonaattona kävimme hakemassa asunnostaan erään kaverin suorittamaan 43 päivän muuntosakkorangaistusta. Ihan työssäkäyvä ihminen, mutta eipä vain ollut viitsinyt maksaa sakkojansa. Se oli silloin, ja nythän tämä tilanne on vielä hurjempi, kun ei tarvitse senkään vertaa vastuutaan kantaa.

Tästä muuntorangaistuksen poistamisestahan oli sekin seuraus, että kauppiaat eivät enää suostuneet tähän rangaistusvaatimusmenettelyyn, vaan ne piti sitten vähän vahvemman kautta kierrättää esitutkinnassa ja käräjien kautta, ja sekös sitten taas kuormittaa ihan suotta esitutkintaa ja oikeuslaitoksia. Eihän tämä muuntorangaistus tässä uudessa hallituksen esityksessä nyt siltikään vielä mikään kohtuuton ole, maksimi 40 päivää. Kun ajatellaan, että konstaapeli voi kirjoittaa maksimissaan 120 päivää sakkoa yhdestä teosta, niin aika pieni kuittaus se kuitenkin loppujen lopuksi on.

Niin kuin tässä on tuotu esille, ihan vahingossa ei niitä sakkoja muuntamaan joudu vankilassa istuen, vaan jopa vielä vankilan porteillakin ne sakkonsa voi maksaa, ja asia on sitä myöten hoidettu. Ei tässä tarvitse sitä pelätä, että ihmisoi- keuksia poljettaisiin taikka muuta, mitä aina silloin tällöin on tässäkin asiassa kuullut.