Ismo Soukola /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tässähän saa ihan pääksytysten kehua hallituksen esityksiä. No, eipä tämä kovin suurta herkkua ole ollut tässä vaalikauden aikana, mutta tästä lakiesityksestä täytyy sanoa, että tämä on ajatukseltaan erittäin kaunis. Mutta mitenhän tämä mahtaa käytännössä sitten toimia, kun aika iso osa kuitenkin — vaikka äskeisessä asiakohdassa sanoin, että eivät ne kaikki reppanoita ole — näistä tekijöistä on varattomia tai vähävaraisia, niin mistä nämä rikosuhrirahat silloin revitään? Aina kun tämmöinen järjestelmä rakennetaan, minä pelkään, että se vain lisää sitä byrokratiaa ja homman kankeutta ja se tulee sitä kautta paljon kalliimmaksi kuin se hyöty, joka on ajateltu tästä säädetystä asiasta saatavan.

Anne Louhelainen /ps:

Arvoisa puhemies! Esityksen mukaan otettaisiin käyttöön rikoksen tekijältä perittävä uusi maksu, rikosuhrimaksu. Lain tarkoituksena olisi vahvistaa rikoksen uhreille suunnattujen tukipalveluiden valtionrahoitusta rikosuhrimaksun tuottoa vastaavalla määrällä.

Lakiesityksessä todetaan myös, että Suomessa toimii järjestöjä, jotka tuottavat rikoksen uhreille kohdennettuja tukipalveluita. Esityksessä todetaan myös, että palveluja tuottavien järjestöjen toiminta perustuu pitkälti vapaaehtoistyöhön. Eihän se näin saa olla. Valtakunnallisesti merkittäväksi lakiesityksessä mainitaan erityisesti Ensi- ja turvakotien liitto ry. Olen huolissani myös siitä, mikä esityksessäkin mainitaan, nimittäin se, että turvakotipalveluista ei ole laissa säädetty. Turvakotipalvelujen todetaankin saavan rahoituksensa pääosin kunnilta. Todellisuudessa kunnat ovat kuitenkin tiukassa taloustilanteessa päätyneet siihen, että turvakotipalveluita ostetaan mahdollisimman vähän. Tämä on ajanut monien ensi- ja turvakotien toiminnan taloudelliseen ahdinkoon.

Ilolla luin tätä lakiesitystä, koska siinä otetaan kantaa myös turvakotien rahoitukseen. Esityksessä todetaankin, että sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteltu lainsäädäntöä, jolla turvakotien rahoitus siirrettäisiin hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti valtion vastuulle ensi vuonna. Lailla on tarkoitus säätää turvakotipalvelujen rahoittamisesta valtionavulla. Tavoitteena on turvata turvakotien toiminta ja lisätä turvakotipaikkojen määrää Suomessa.

Suomessa on tällä hetkellä vain 123 turvakotipaikkaa. Euroopan neuvoston suositus on kuitenkin yksi perhepaikka 10 000:ta asukasta kohden. Suomessa tämä tarkoittaisi noin 530:tä turvakotipaikkaa. Jotta määrä saataisiin edes puoleen suosituksesta, vaatisi toiminta 20 miljoonan euron vuosittaisen rahoituksen. Arvostamani ministeri Huovinen onkin todennut, että määrärahatarve on jopa 32 miljoonaa euroa, joten vielä on pitkä matka siihen, että turvakotien toiminta oli taloudellisesti turvattu. Jotta turvakodit voisivat tarjota edelleen laadukkaita ja äärimmäisen tarpeellisia palveluita rikosten uhreille, vaatii turvakotien rahoitus vakaan pohjan. Lakiesityksessä todetaan, että rikoksen uhreille kohdennettujen turvapalveluiden tuottaminen edellyttää rahoitukselta jatkuvuutta ja pysyvyyttä. Siksi perusrahoi-tus olisi tarkoituksenmukaisinta toteuttaa valtion talousarvion kautta. Ehdottomasti näin pitäisikin olla.

Arvoisa puhemies! Lakiesityksen taloudellisissa vaikutuksissa mainitaan, että rikosuhrimaksuista kertyvät tulot riippuvat maksun suuruudesta ja maksuvelvollisten rajaamisesta sekä siitä, miten maksut tulevat maksetuiksi tai saadaan perityiksi, ja siitä, kuinka monta henkilöä vuodessa tuomitaan rikoksista, joista on vankeusuhka. Vuoden 2012 tilastotietoihin pohjaava karkea arvio määräytymisperusteiden mukaisista rikosuhrimaksuilla saatavista tuloista olisi noin 7,4 miljoonaa euroa vuodessa, jos maksu saataisiin kaikilta siihen määrätyiltä. Lakiesityksessä oletetaan, että toistuvasti lyhyisiin vankeusrangaistuksiin tuomituilta ei rikosuhrimaksua todennäköisesti saada perittyä ja että osalta minimipäivä-sakkoon tuomituista ei saataisi ulosmitattua ri-kosuhrimaksua, jos se olisi maksunsaantijärjestyksessä viimesijainen. Maksujärjestelmästä aiheutuisi myös kustannuksia, muun muassa tietojärjestelmistä, sakkolappupohjien muutoksista sekä rikosuhrimaksujärjestelmän käyttöönottoon liittyvästä tiedottamisesta ja viranomaisten koulutuksista. Kertaluonteisten menojen arvioidaan olevan noin 0,5—1 miljoonaa euroa. Eli näillä rikosuhrimaksuilla ei vielä makseta järin laajoja tai syvällisiä palveluita.

Arvoisa puhemies! Lakiesityksessä todetaan, että rikoksen uhriksi joutunut voi käytännössä tarvita useita kunnan sosiaali- ja terveyspalveluita, kuten sosiaalipäivystystä, sairaalahoitoa, fyysistä kuntoutusta, psykososiaalista tukea, mielenterveyspalveluita sekä toimeentulotukea. Rikos-uhrien tarvitsemat palvelut on siis saatava rahoituksen osalta kuntoon. Rikosuhrimaksujärjestelmän todetaankin olevan vain yksi osa keinovalikoimaa, jolla pyritään takaamaan uhrien tuki-palveluiden tarpeidenmukainen saatavuus ja maksuttomuus.

Hanna Mäntylä /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kun äkkiseltään katsoin, tämä hallituksen esitys on oikeinkin hyvä ja kannatettava. Sen sijaan kun hiukan tarkemmin tähän tutustuu, niin tässä on kyllä monenlaisia puutteita, tai sanotaan, että oikeastaan kysymyksiä, ei ehkä niinkään puutteita vaan kysymyksiä.

Rikoksen uhrin asemahan on hyvin usein hyvinkin heikko. He tarvitsevat monentasoista apua, kuten tässä edustaja Louhelainen toi esiin, on se sitten lainopillista, psykososiaalista, taloudellista tai terveydenhuoltoon liittyvää, ja ilman muuta Raha-automaattiyhdistyksen työtä ei voi laisinkaan vähätellä eikä myöskään Rikosuhripäivystyksen. Rikosuhripäivystys Riku tekee erittäin arvokasta ja tuettavaa työtä, ja jatkossakin sitä varmasti tarvitaan. Tiedämme varmasti kaikki, että moni on sen kautta saanut todella arvokasta apua.

Sitten tähän itse esitykseen: Oikeastaan nämä suurimmat kysymykset nousevat juuri tästä, kuinka paljon tällä on nyt viime kädessä ajatus sitten kompensoida näitä säästötoimenpiteitä, joita tässä esimerkiksi turvakotien osalta ja turvakotien rahoituksen osalta tuotiin esiin, että niiden rahoitus on täysin riittämätön. Kuten tässä esityksessä koskien näitä taloudellisia vaikutuksia tuodaan esiin, kun katsoo näitä laskelmia, joita täällä on tehty, niin voidaan kyllä hiukan epäillä, kuinka paljon tällä pystyttäisiin keräämään sitten viime kädessä sitä vuosikertymää. Täytyy nyt kyllä hiukan epäilys esittää, mutta jos tämä nyt saadaan aidosti toteutettua ja hyvin, niin kyllä olen ehdottomasti sen kannalla, että hyvä esitys.