Täysistunnon pöytäkirja 126/2014 vp

PTK 126/2014 vp

126. TIISTAINA 9. JOULUKUUTA 2014 kello 14.01

Tarkistettu versio 2.0

9) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta

 

Sisäministeri Päivi Räsänen

Arvoisa puhemies! Tällä hallituksen esityksellä mahdollistettaisiin se, että oleskelulu-pahakemuksen ulkomailla voisi tulevaisuudes- sa jättää Suomen edustuston sijasta toisen Schengen-valtion edustustolle tai ulkoiselle palveluntarjoajalle. Oleskeluluvan hakemisen mahdollisuutta siten helpotettaisiin. Ulkoasiainministeriö sopisi Suomen edustustolle kuuluvien tiettyjen oleskelulupatehtävien antamisesta ja varmistaisi, että tehtävät voidaan turvallisesti ja laadukkaasti hoitaa ulkoisen toimijan toimesta. Näin helpotettaisiin Suomen edustuston työtaakkaa etenkin ruuhkaisissa paikoissa.

Oleskelulupahakemus tulee kuitenkin aina ensin Suomen edustustoon tarkistettavaksi, ennen sen toimittamista Suomeen Maahanmuuttovirastolle, joten muutoksella tavoitellaan vähintään samaa laatutasoa kuin mitä se on tälläkin hetkellä.

Oleskelulupatehtävien ulkoistamisessa on ky-se samantyyppisestä menettelystä kuin jo viisumeiden kohdalla tehdään esimerkiksi Venäjällä ja Ukrainassa. Viisumiasioissa saadut hyvät kokemukset ulkoistamisesta ja oleskelulupa-asioiden suuret määrät joissakin edustustoissa ovat saaneet aiheen pohtia ulkoistamisella saatavia hyötyjä myös oleskelulupa-asioissa.

Erona on nyt kuitenkin se, että oleskelulupamenettely on Suomen kansalliseen lainsäädäntöön pohjautuvaa, kun viisumiasioissa puolestaan noudatetaan EU:n viisumiasetusta. Tästä syystä esitystä tuleekin arvioida perustuslain 124 §:n kannalta, jossa säädetään julkisen hallintotehtävän antamisesta muulle kuin viranomaiselle ja säädetään, että merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan antaa vain viranomaiselle tiettyjen edellytysten vallitessa.

Nähdäkseni esitys on linjassa perustuslain kanssa. Perustuslain vaatimuksia korostaa se esityksen lähtökohta, että ulkoistaminen tapahtuisi ensisijaisesti toisen Schengen-valtion edustustolle ja viimesijaisesti ulkoiselle palveluntarjoajalle.

Oleskelulupatehtävien ulkoistamisessa on keskeistä myös se, että annettavat tehtävät ovat avustavia ja teknisiä eivätkä ne sisällä mitään päätöksentekovaltaa. Keskeistä on myös se, että ulkoisella toimijalla, on se sitten toinen Schengen-valtio tai yksityinen yritys, on tehokkaan tietosuojan edellyttämät puitteet kunnossa. Lisäksi on tärkeää, että ulkoasiainministeriö ja Suomen edustusto suorittavat tehokasta valvontaa.

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys ei tuo nopeasti muutoksia oleskeluluvan hakemiseen ulkomailla, koska ulkoistaminen oleskelulupa-asioissa edellyttää tiedonsiirtoon soveltuvista teknisistä seikoista varmistumista, suomalaisen hallintomenettelyn takeiden turvaamista, kouluttamista tehtävien hoitamiseen ja etenkin tietoturvallisen menettelyn varmistamista. Oleskeluluvat ovat myös monitahoisempia kuin viisumit ja antavat haltijalleen enemmän oikeuksia, muun muassa asumisen, sosiaaliturvan, työnteon, opiskelun ja vapaan liikkumisen osalta, joten on tärkeää, että ulkoistamismenettely toimii laadukkaasti ja sitä valvotaan tehokkaasti. Vaikka nopeita muutoksia ei olisi tulossa, tällä esityksellä kuitenkin tehtäisiin mahdolliseksi se, että ulkoasiainministeriö voisi ryhtyä valmistelemaan joissakin edustustoissaan — todennäköisesti samoissa, joissa viisumitoimintoja on jo ulkoistettu — esityksessä mainittujen tiettyjen tehtävien ulkoistamista.

Reijo Hongisto /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tällä hetkellä ainoastaan Suomen ulkomaanedustusto voi ottaa vastaan oleskelulupahakemuksen ulkomailla ja antaa tiedoksi siihen liittyvän päätöksen. Nyt puheena olevassa lakiesityksessä ulkomailla oleskelulupa-asioihin liittyviä tiettyjä tehtäviä, kuten ministeri mainitsi, voitaisiin antaa toisen Schengen-valtion edustustolle tai viimesijaisesti ulkoiselle palveluntarjoajalle.

Esityksellä tavoitellaan sitä, että on tarpeen luoda vaihtoehtoisia tapoja nykyiselle järjestelylle ja mahdollistaa oleskelulupahakemusten vastaanoton ja tiedoksiannon osalta samanlaisia yhteistyömalleja, joita jo käytetään viisumihakemusten osalta. Pohdiskelin tätä lakiesitystä lukiessani, ovatko vaihtoehtoiset tavat itsetarkoitus vai se, että myös tulevaisuudessa oleskelulupa myönnetään henkilölle, joka oleskeluluvan todella "ansaitsee".

Jos ulkomaalaisluvan myöntämiseen kuuluvia avustavia ja teknisiä tehtäviä annetaan jonkun toisen Schengen-maan edustustolle, täytyy olla tavattoman tarkka siitä, että näitä Suomen antamia määräyksiä noudatetaan ehdottomasti. Ei voi tulla kysymykseenkään sellainen vaihtoehto, että tässä tulisi niin sanottua ohivirtausta tai ohipuhallusta, vaan Suomen täytyy haukkana valvoa omia etuuksiaan, jotta tänne ei pääse henkilöitä, joita me emme tänne halua tulevan.

Arvoisa herra puhemies! Minä itse kyllä pidän parempana ja varmempana, että Suomi hoitaa jatkossakin lähetystöjensä kautta kaikki oleskelulupa-asiat alusta loppuun. Ymmärrän vajavaiset resurssit, ja pyritään parantamaan toimintoja, mutta riskiä ei saa ottaa siinä mielessä, että Suomeen pääsee henkilöitä, joita me emme tänne toivo tulevan.

Vesa-Matti  Saarakkala  /ps:

Herra puhemies! Kyseisellä ulkomaalaislain muutoksella annettaisiin todella oikeus siirtää ulkomailla oleskelulupa-asioihin liittyviä tiettyjä tehtäviä toisen Schengen-valtion edustajistolle tai ulkoiselle palveluntarjoajalle. Esitys pyrkii siis luomaan vaihtoehtoisia tapoja nykyisille oleskelulupakäytännöille. Pidän varsin hyvänä nykyistä käytäntöä, jossa vain Suomen ulkomaanedustusto voi ottaa vastaan oleskelulupahakemuksen ulkomailla ja tiedottaa päätöksestä.

Voidaan pitää riskialttiina maamme sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton kontrolloinnin näkökulmasta, mikäli esimerkiksi Suomea huomattavasti välinpitämättömämpää maahanmuuttopolitiikkaa harrastava maa, kuten esimerkiksi Ruotsi, ottaisi vastuuta Suomeen kohdistuvista oleskelulupahakemuksista. Myös suurella skeptisyydellä on suhtauduttava siihen ehdotukseen, että voisimme ulkoistaa oleskelulupien käsittelyä kolmansille osapuolille. Oleskelulupien käsittelyn ulkoistaminen voi pahimmillaan johtaa jopa oleskelulupien kauppaamisilmiöön.

Arvoisa puhemies! Nykyinen ja sitä edeltävä hallitus eivät ole onnistuneet tehtävässään säädellä tehokkaasti Suomeen kohdistuvan maahanmuuton laatua ja määrää. Maahamme suuntautuu liikaa työperätöntä maahanmuuttoa. Pelkään, että tämän ulkomaalaislain muutosesityksen hyväksyminen on jälleen yksi askel kohti hallitsematonta maahanmuuttopolitiikkaa, jonka seuraukset olisivat maallemme dramaattiset.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksestä käy ilmi, että Suomen ulkomaanedustustot vastaanottivat vuonna 2013 yhteensä 14 100 oleskelulupahakemusta ja tästä määrästä noin 66 prosenttia kaikista vireille tulleista ensimmäisistä oleskelulupahakemuksista tehtiin muualla kuin kotimaassa ennen Suomeen saapumista. Sitten kun lisäksi tiedetään se, että Suomi edustaa toista Schengen-valtiota 17:ssä omassa edustustossaan ja toinen Schengen-maa Suomea 60 maassa, niin tällä toki ymmärrän sen, että nämä hakemukset jatkossa varmaan voidaan toimittaa näihin 60:een muuhun Schengen-maassa olevaan edustustoon, jotka myös Suomea edustavat.

Olisinkin kysynyt ministeriltä, kasvaako hakemusten määrä merkittävästi, kuten viisumihakemukset ovat myös kasvaneet sen jälkeen, kun niiden hakeminen mahdollistettiin esimerkiksi Venäjällä muuallakin kuin edustustoissa ainoastaan. Lisäksi olisin tiedustellut, miten jatkossa oleskelulupien oikeellisuutta pystytään tarkistamaan, mikäli ulkopuolinen toimija eli joku muu kuin Schengen-alueen edustusto näitä hakemuksia rupeaa käsittelemään, ja millä me varmistamme sen, että he noudattavat samaa tarkkuutta ja kriteerejä hakemuksia käsitellessään.

Kuten edustaja Saarakkala tässä esitti, meidän täytyy aina olla sen verran skeptisiä, että näillä hyvin helposti voidaan myös jossain kulttuurissa harjoittaa kauppaa oleskelulupien myöntämisessä ja käsittelyssä. Siinä mielessä pelkään pahoin, että jos näiden oleskelulupahakemuksien määrä räjähtää merkittävässä määrin, niin niitä ei välttämättä pystytä Maahanmuuttovirastossa tarkistamaan niin huolellisesti, että me voisimme luotettavalla tarkkuudella myöntää oleskelulupia kaikille henkilöille. Mehän emme halua sitä, että meille tulee tähän maahan sellaisia aineksia, joista olemme keskustelleet juuri viime aikoina Lähi-idän kriisin ja näitten sotatoimialueitten yhteydessä.

Anne Louhelainen /ps:

Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia. Esityksen mukaan ulkomailla oleskelulupa-asioihin liittyviä tiettyjä tehtäviä voitaisiin antaa toisen Schengen-valtion edustustolle tai ulkoiselle palveluntarjoajalle. Oleskelulupiin liittyy kuitenkin paljon kansallista sääntelyä. Oleskelulupiin liittyy luvan haltijalle myös oikeusvaikutuksia Suomessa. Oleskeluluvan saanut henkilö voi asua, oleskella ja liikkua Suomessa sekä poistua maasta ja palata maahan luvan voimassaoloaikana.

Oleskeluluvan haltijalla on myös muun muassa oikeus sosiaaliturvaan. Kyseessä on siis lakiesitys, jota ei saa ohittaa ilman kunnollista arviointia sen vaikutuksista. Esityksen tavoitteena on luoda vaihtoehtoisia tapoja nykyiselle järjestelylle ja mahdollistaa oleskelulupahakemuksiin liittyvien menettelyiden järjestämiseksi yhteistyömalleja. Esitetyt vaihtoehtoiset menettelyt mahdollistaisivat sen, että Suomi voisi yksittäisissä maissa ryhtyä tekemään yhteistyötä toisen Schengen-valtion kanssa.

Olisinkin halunnut ministeriltä tiedustella, minkä maiden kanssa tätä mahdollista yhteistyötä on pohdittu. Esityksen mukaan Suomi voisi ryhtyä tekemään yhteistyötä myös ulkoisen palveluntarjoajan kanssa. Minkätyyppisiä nämä ulkoiset palveluntarjoajat sitten olisivat, ja miten voitaisiin laadukas käsittely edelleen taata? Tarkoittaisiko se Suomen edustustojen toimipisteiden tai henkilökunnan määrän vähentämistä edelleen?

Arvoisa ministeri, tätä tärkeää toimintaa ei pidä ulkoistaa eikä siirtää toisen valtion tehtäväksi.

Juho Eerola /ps:

Arvoisa puhemies! Esitän ministerille ihan vain yhden kysymyksen: miten tämä uudistus nyt estää ei-toivottujen maahanmuuttajaryhmien Suomeen saapumista? Eli kääntäen, toisin sanottuna: saadaanko tällä esityksellä huoltosuhdetta heikentävää ja sisäistä turvallisuutta vaarantavaa maahanmuuttoa kuriin? Tämmöisiä asioitahan meidän tulisi täällä miettiä eikä sitä, miten tänne tuloa jotenkin saadaan helpotettua. En itse ainakaan ollenkaan ymmärrä, miten tämä uudistus palvelee suomalaisia ja Suomen kansalaisia.

Sisäministeri Päivi Räsänen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin totean, että taustana tälle toki on se, että Suomi on viime vuosina sulkenut ihan säästösyistä suuren määrän edustustojaan, ja sen vuoksi oleskelulupien saaminen, jos ajatellaan työperäistä maahantulotarkoitusta tai opiskelutarkoitusta, on vaikeutunut.

Täällä kysyttiin, että mitkä olisivat sellaisia tahoja, joiden kanssa tämä yhteistyön aloittaminen voisi tulla kyseeseen. Niitä voisivat olla esimerkiksi Venäjä, Ukraina, Intia, Kiina, joissa oleskelulupahakemusten määrät ovat suhteellisen suuret. Tässä yhteydessä muistutan, että tämä ei koske siis turvapaikkahakemuksia, vaan nimenomaan työperäisiä ja opiskeluun liittyviä oleskelulupahakemuksia ennen muuta.

Painotan myös sitä, että ulkoistamisessa annettavat tehtävät olisivat luonteeltaan nimenomaan teknisiä ja avustavia tehtäviä, eli korostan sitä, että ne eivät sisällä harkinta- tai päätöksentekovaltaa. Annettavat tehtävät määritellään tarkasti laissa, eikä muita tehtäviä voida antaa. Tällaisia tehtäviä olisivat esimerkiksi hakemiseen liittyvien yleisten tietojen antaminen, tietojen antaminen hakijalle vaadituista asiakirjoista tai tietojen, hakemusten ja käsittelymaksujen vastaanottaminen, toimittaminen Suomen edustustolle, hakijan henkilöllisyyden varmistaminen, biometristen tunnisteiden ottaminen ja tallentaminen ja ajanvarausten hoitaminen henkilökohtaista käyntiä varten Suomen edustustoissa tai ulkoisen palveluntarjoajan luona ja muita oleskeluluvan hakijan kuulemiseen liittyviä järjestelyiden hoitamisia ja niin edelleen, ja lisäksi päätöksen, tiedonannon välittäminen. Tietenkin on tärkeää, niin kuin jo totesin, että tätä pohditaan tarkasti perustuslain kannalta, koska perustuslain lähtökohta on se, että merkittävää julkisen vallan käyttämistä sisältäviä tehtäviä voidaan antaa vain viranomaiselle, ja silloin sentyyppistä tehtävää ei tietenkään voida ulkoistaa.

Keskustelu päättyi.