Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Vaikka hallituksen esityksen esittelytekstin pääasiallinen sisältö pituudessaan ei ole mikään tavattoman iso, niin tämä kuitenkin liittyy äärimmäisen tärkeisiin asioihin. Sanotaan, että tämä koskee talous- ja rahaliiton vakautta, yhteensovittamista sekä ohjausta ja hallintaa. Silloin kun puhutaan siitä ohjauksesta ja hallinnasta, niin päästään kyllä asian ytimeen, kun muistaa, että meillä on olemassa jo talouskurisopimus. Tämän vuoden budjettikirjassa ensimmäisen kerran lukee, että talouskurisopimus koskee myöskin Suomea. Muistan hyvin, että silloin kun siitä keskusteltiin täällä salissa, niin sanottiin, että eihän tämä nyt ainakaan Suomea koske. Samalla tapaa meidän talousarvioesitys lähetetään ennakkotarkistukselle Brysseliin. Kun muistaa, mitkä meidän Euroopan vakausmekanismisitoumukset ja muut tukikahleet ovat, niin kyllä me aika pitkälle tässä talousintegraatiossa olemme edenneet.

Sinällään se, että talousennusteet ja niiden tekijät ovat riippumattomia, on ihan oikea tavoite mutta panee kyllä miettimään, että kun se kaiken kattava hokema tänä päivänä on kestävyysvaje, niin jo siinä eri tutkimuslaitosten ja -organisaatioitten ekonomien arviot heittävät 4 miljardista yli 10 miljardiin euroon, mikä on valtava virhe, niin että se ei normaaliin vaihteluväliin mahdu.

Sitten kun täällä sanotaan esityksessä vielä, että tällä halutaan tehdä selväksi virkamiehen, hänen esimiehensä ja ministereitten keskinäiset suhteet, niin ei vieläkään ole kyllä selvinnyt se, kuka antoi Kreikan vakuussopimuksen salaamisesta määräyksen. On päivänselvä asia, että virkamies ei omana päätöksenään sitä tee, varmistaa selustansa. Mutta vielä ei ole tullut yhtään ministeriä julkisuuteen, joka olisi kertonut sen, että hän antoi määräyksen lainvastaisella tavalla salata Kreikan vakuussopimuksen.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tosiaan tämä eduskunnan enemmistöhän meni hyväksymään tämän EU:n talouskurisopimuksen, joka silloin ikään kuin räätälöitiin Etelä-Euroopan hulttiomaita varten.

Mutta nythän on tämä tilanne, ja siinä mielessä olenkin ihmetellyt näitä puheita, mitä ovat erityisesti vasemmistoliiton edustajat esittäneet siitä, että pitää velkaantua lisää, kun on itse hyväksynyt tämän sopimuksen, jossa on se, että julkisen talouden rakenteellinen alijäämä saa olla korkeintaan prosentin. Minä en tiedä sitten, minkä ennustelaitoksen mukaan vasemmistoliitto elää, mutta siinä suhteessa just voi ollakin hyvä, että nyt, kun tässä esitetään, että tämän ennustetoiminnan pitäisi olla riippumatonta, niin tuntuu, että ainakin meillä Suomessa on tälle, ikävä kyllä, tarve, koska todella olen kuullut sellaisia puheita, että voidaan lisää elvyttää ottamalla lisää velkaa ja ehkä lisäämällä vielä sitä velkaantumisvauhtia.

Toisaalta aika vähän on näkynyt viime aikoina niitä julkisia puheenvuoroja, joissa nimenomaan nostettaisiin nyt esille tämä EU:n talouskurisopimus. Sehän on niin, että jos Ranskan annetaan laistaa siitä sopimuksesta, niin tietenkin sitä voidaan tulkita monella tavalla. Mutta minun mielestäni Suomen ei nyt lähtökohtaisesti kannata tuudittautua siihen, että me ikään kuin päästäisimme syntymään sellaisen tilanteen täällä tahallamme, että joudumme EU:n ohjaukseen, koska sitten sieltä varmaan myös kerrotaan ne keinot, ikävä kyllä, mitkä sitten Suomen eduskunnan pitää panna täytäntöön, ja mielestäni se ei ole kyllä Suomen itsemääräämisoikeuden kannalta järkevää politiikkaa.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, ei se nyt ihan niin suoraviivaista ole, se kurisopimuksen sisältö.

Kun edustaja Saarakkala tässä ryhtyi arvioimaan, miksi vasemmistoliitto, vasemmistoliiton eduskuntaryhmä, haluaa elvyttää velalla, se johtuu siitä, että siinä talouskurisopimuksessa ja itse asiassa kaikessa taloustarkastelussa, jossa arvioidaan, mikä se todellinen tilanne on, pitää tietenkin ottaa huomioon ikään kuin sen laskelman molemmat puolet. Tarvitsemme elvytystä siitä syystä, että saisimme työtä, ja tuloja syntyy ja kaikki arvonlisäys syntyy vain työstä. Ja sitä kautta tilanteessa, jossa lainojen korkotaso on tällä hetkellä kutakuinkin nolla eli saamme korotonta lainaa, jopa talouskurisopimuksen toimenpiteitten välttämiseksi saattaa olla hyvin perusteltua ottaa lainaa, jotta talouden pyörät alkaisivat pyöriä nopeammin ja pystyisimme parantamaan tätä taloudellista tilannetta. Suomen ongelmat, kuten nyt aika monen muunkin maan ongelmat, eivät suinkaan johdu siitä, että olisi kulu-tettu liikaa, vaan pikemminkin siitä, että tuloja on ollut liian vähän, ihmisiä on työttömänä ja silloin veronmaksukyky pienenee ja sitä kautta koko talous hidastuu. Kannattaa miettiä, mitä kannattaa missäkin tilanteessa tehdä.

Ei Suomen talous vielä siinä tilassa ole, että velkaantumisemme olisi karkaamassa käsistä, koska se nyt edelleenkin taitaa olla yksi Euroopan pienimmistä, mutta ellemme pysty vapautumaan tästä noidankehästä, jossa talous sakkaa jatkuvasti, niin sen jälkeen saatamme olla siinäkin tilanteessa.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Haluaisin vain täsmentää sen, mikä jäi edellisestä puheenvuorosta sanomatta.

Eli valtiontalouden vakauteen, ohjaukseen ja hallintaan liittyy kyllä se, että päättäjillä — jotka myös lukevat sitten niitä talousennusteita ja arvioivat, pitävätkö ne kutinsa — silloin kun he arvioivat niitä, tulee olla tieto myöskin siitä, mitkä ovat senhetkiset valtion sitoumukset. Ja minä pidän hälyttävänä sitä, että kun taloudesta pitää saada mahdollisimman hyvä kokonaiskuva ja mieluusti vielä niin, että siinä pystyy kurkistamaan sitten vähän tulevaankin aikaan, että ainakin ne perusasiat ja ennusteet pitävät paikkansa, niin jos tätä ei ole, se, mikä voi realisoitua ja mikä vaikuttaa kaikkeen talouden vakauteen ja ohjaukseen, on se, että ne riskit lähtevät purkautumaan jostakin laidasta. Otan esimerkiksi Euroopan vakausmekanismin sitoumuksen, joka on 11 miljardia euroa, ja se on maksettava vaadittaessa, siinä ei ole meillä enää minkäänlaista harkintavaltaa. Se maininta on valtion budjettikirjasta poistettu. Aiemmin se siellä oli, ei ole enää — en tiedä, onko se häveliäisyyssyistä otettu. Hälyttävää on, että poliitikolla ei ole näin vahvat sitoumukset, valtavat sitoumukset käytännössä tiedossa, auki kirjoitettuna silloin, kun he tekevät kovia päätöksiä.

Ja aika kuvaavaa on, että tämä vaietaan, huomiota ei kiinnitetä siihen sitoumukseen vaan siihen, että tämän ennusteen tekijän pitää olla täysin riippumaton. Epäilen, että se liittyy siihen, että kun halutaan vetää talouden nyöriä tiukalle uusliberalistisin opein, niin silloin voidaan sanoa, että siellä teidän maassannehan on se virkamies, joka on täysin riippumattomana sanonut, että nyt on tullut pää vetävän käteen ja nyt pitää alkaa harjoittamaan sitä talouspolitiikkaa, mikä Euroopan unionista sanellaan.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Siinä, mikä on valtiontalouden rakenteellinen alijäämä tällä hetkellä, ei kyllä kauhean suurta tulkintaa ole. Se prosentin raja saattaa paukkua jo tulevana vuonna, ja siihen nähden hallituksen politiikka on kyllä riittämätöntä. Me voimme olla montaa mieltä siitä, kannattaako ottaa halpaa velkaa ja näin ja ikään kuin sitä kautta sitten alijäämiä saada pienemmäksi, mutta joka tapauksessa sillä hetkellä kuitenkin saattaa se mittari näyttää, että nyt se alijäämäsääntö rikkoutuu Suomen osalta, ja silloin me joudumme unionin ohjaukseen. Ja mielestäni se kannattaa vasemmistoliiton Virtasenkin huomioida, että jos näin käy, niin sen jälkeen meidän ikään kuin päätäntävaltamme heikkenee ja vähenee kuitenkin.

Siinä mielessä ne sopimukset, mitä on allekirjoitettu, on otettava kuitenkin vakavasti riippumatta siitä, ovatko ne hyviä — ainakin nyt sellaisten tahojen, jotka ovat hyväksyneet sen sopimuksen, pitäisi suhtautua siihen vakavasti. Itsehän en ole sitä sopimusta ollut hyväksymässä.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Olisin kysynyt edustaja Virtaselta, miten tämä talous- ja rahaliitto vakautetaan ja Suomen työllisyyttä on sillä parannettu, että me EVM:ään maksoimme pääomaa sen 1,4 miljardia euroa suoraan. Kun puhuitte työllistämisen vaikutuksista ylipäätänsä tässä samassa yhteydessä, ja lisäksi, kun muistetaan se, että me olemme myös...

Niin, puhemies, tässä nyt kuitenkin on annettu tämä valtuutus eduskuntaa ohittamalla hallitukselle, ja hallitus on käyttänyt sitä valtaa kyllä erinomaisesti, ja siinä mielessä kuitenkaan se ei edistä Suomen talouden kestävyyttä. Edustaja Virtaselle halusin tämän asian esittää.

Markku Eestilä /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen käsittelyssä oleva asia on sillä tavalla minun mielestäni hyvä, että tämä ennuste annetaan virkavastuulla, ilman poliittista ohjausta.

Anne Louhelainen /ps:

Arvoisa puhemies! Tämän esityksen mukaan valtiovarainministeriössä ennustetoiminnasta vastaavan osaston päällikkö ratkaisisi itsenäisesti esittelystä asiat, jotka koskevat valtion talousarvioesityksen ja julkisen talouden suunnittelun perustana olevia, makrotalouden kehitystä koskevia ennusteita. Tätä asiaa on valmisteltu valtiovarainministeriön työryhmässä, ja sieltä pyydettiin lausuntoja monelta taholta. Suurin osa lausunnonantajista ei ottanut kantaa ennustetoiminnan riippumattomuuteen, ja muutama lausunnonantaja ei pitänyt selvänä, että valtiovarainministeriöön sijoitettu ennustetoiminta täyttäisi riippumattomuuden vaatimukset.

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Mustajärvikin totesi, niin poliittisten päättäjien pitää saada mahdollisimman laaja kuva talouden tilanteesta.