Olavi Ala-Nissilä /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyseessähän on tämän vuoden kolmas ja viimeinen lisätalousarvio. Voidaan todeta, että valtiontalous tämän lisätalousarvion jälkeen näyttää olevan hyvin lähellä tasapainoa ja todennäköisesti onkin kokonaisuutena. Tällä tavalla valtiontalous on 1,3 miljardia paremmassa jamassa kuin budjettia tehtäessä.

Menosäännön alaisista menoista jää käyttämättä noin 80 miljoonaa euroa. Uudessa kehysmenettelyssä myös lisätalousarvioesitykset sisällytettiin kehyksiin. Valtiontalouden hoidossa useassa yhteydessä koetaan tärkeäksi kiinnittää huomiota sovitun kehystason ja budjetoitujen määrärahojen väliseen niin sanottuun jakamattomaan varaukseen. Tämä liikkumavara on sitä varten, että hallitus voi reagoida ennakoimattomiin menopaineisiin ja esittää eduskunnalle välttämättömiksi katsomiaan määrärahan lisäyksiä talousarviovuoden aikana.

Tässä tämän vuoden kolmannessa lisätalousarviossa ja sitä täydentävässä esityksessä, joista valiokunta on antanut yhteisen mietinnön, on ulkoministeriön pääluokkaan esitetty 10 miljoonan euron lisäystä, josta on saadun selvityksen mukaan tarkoitus käyttää miljoona euroa momentin selvitysosassa todettuun vapaaehtoisrahoitukseen YK:n Irakin-turvajoukoille. Valtiovarainvaliokunta ei näe estettä sille, että momentin määrärahasta käytetään edellä todettu osuus vapaaehtoisrahoituksena YK:n Irakin-turvajoukoille, mikäli tämä poliittisesti ja eduskunnan päättämien linjausten mukaisesti nähdään tarkoituksenmukaiseksi.

Sisäasiainministeriön pääluokkaan ehdotetaan 550 000 euron lisämäärärahaa Porkkalan merivartiostoaseman rakentamiskustannusten nousun johdosta. Valtiovarainvaliokunta pitää kustannusarvion ylittymistä merkittävänä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan viime aikoina tehdyt rakennushankkeiden kustannusarviot ovat poikkeuksetta ylittyneet. Tilastokeskuksen mukaan rakentamiskustannusten nousuvauhti on viime aikoina kiihtynyt. Porkkalan merivartiostoasemahankkeessa kustannusarvion ylittymiseen vaikuttaa lisäksi Pääkaupunkiseudun erittäin vilkas rakennustilanne.

Puolustusministeriön pääluokkaan ehdotetaan puolustusmateriaalihankintoihin tarkoitetun momentin käyttöperusteluja muutettavaksi siten, että Suomen sotataloudellisen valmiuden kehittämiseksi myönnetyllä 168 miljoonan euron suuruisella tilausvaltuudella voidaan hankkia ulkomailla valmistettuja tykistön ja kranaattiheittimistön kuorma-ammuksia. Edellytyksenä on, että kotimainen puolustusvälineteollisuus on näissä hankinnoissa osavalmistajana tarkoituksenmukaisella tavalla. Eduskunta on edellyttänyt, että vähintään 50 prosenttia Puolustusvoimien materiaalihankinnoista suuntautuu kotimaahan ottaen huomioon vastakaupat ja materiaalin elinjaksokustannukset, mihin myös hallitus on sitoutunut. Tästä on syytä kiinni pitää jatkossakin.

Valtion pukutehtaan tukemiseen ehdotetaan 2,7 miljoonan euron määrärahaa yhtiön rahoitusasemaa helpottaviin toimenpiteisiin, kuten lainojen ja muiden velkojen erääntyneisiin lyhennyksiin ja korkoihin sekä työntekijöiden irtisanomisajan palkkoihin, siltä osin kuin yhtiön omat varat eivät riitä näiden velkojen maksamiseen.

Valiokunta pitää Valtion pukutehdas Oy:n toiminnan lopettamista valitettavana. Lopettaminen on pitkälle seurausta siitä, ettei tappiolliseen kehitykseen puututtu ajoissa ja ryhdytty riittäviin toimenpiteisiin. Valiokunta katsookin, että myös valtion suoranaisesti tai välillisesti omistamien yhtiöiden johtamiseen on tällaisten tapausten estämiseksi kiinnitettävä kasvavaa huomiota.

Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousministeriön pääluokassa valtiovarainministeriöstä saadun selvityksen perusteella ehdotetaan satovahinkojen korvaamiseen 4 miljoonan euron lisäystä hallituksen alkuperäiseen esitykseen, joten yhteensä momentille myönnetään 13 miljoonaa euroa. Kuluva vuosi on ollut poikkeuksellisen sateinen. Valiokunta kiirehtii maksatuksia erityisesti tulvista pahiten kärsineillä alueilla. Toivottavaa olisi, että valtaosa korvauksista voitaisiin maksaa jo tämän vuoden puolella.

Puun tuotannon kestävyyden turvaamiseen tarkoitettuun tukeen valiokunta ehdottaa miljoonan euron lisäystä, sekä määrärahaan että myöntämisvaltuuteen. Lisävaltuus ja lisämääräraha aiheutuvat muun muassa nuoren metsän hoitotöistä, energiapuun korjuusta ja haketuksesta. Valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt energiapuun tukeen ja energiapuuketjulogistiikkaan huomiota useissa yhteyksissä, viimeksi kuluvan vuoden ensimmäisessä lisätalousarviosta antamassaan mietinnössä. Valiokunta on pitänyt ongelmana sitä, että energiapuun käytön lisäämiseksi kaavaillut toimet on tarkoitus rahoittaa puun tuotannon kestävyyden turvaamiseen tarkoitetulta momentilta, joka on jo tähän saakka osoittautunut riittämättömäksi tarpeeseen nähden. Valtiovarainvaliokunta katsoo, että metsien hoidon ja käytön suotuisasta kehittämisestä on syytä huolehtia myös jatkossa.

Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen hallitus on esittänyt miljoonaa euroa. Valiokunta ehdottaa tämän lisäksi momenttiin lisättäväksi vielä 500 000 euroa. Tämä on tarkoitus käyttää korvausten maksamiseen ammattikalastajille, hylkeiden aiheuttamiin saalisvahinkoihin.

Vöyrinjoen perkaamiseen valiokunta ehdottaa 300 000 euroa lisää määrärahaa. Vöyrinjoki on tulvinut säännöllisesti useiden vuosikymmenten ajan. Suuret tulvat kuluvan vuoden elokuussa johtivat vahinkoihin, joiden yhteismäärän arvioidaan nousevan noin 5,5 miljoonaan euroon. Vahingot olisi suureksi osaksi voitu välttää, jos Vöyrinjoki olisi perattu. Hankkeen avulla tulvahaitat vähenisivät kunnan keskeisillä viljelysalueilla ja keskustaajaman 40 talouskeskuksen suojaustaso myöskin paranisi.

Liikenne- ja viestintäministeriön pääluokkaan valiokunta ehdottaa perustienpitoon lisäyksenä 500 000 euroa sateiden vaurioittamien teiden peruskorjaukseen. Lisäksi Valtatie 5:n Joroinen—Varkaus-hankkeen sopimusvaltuutta korotetaan 1 miljoonalla eurolla, mikä johtuu muun muassa maanpuolustuksen tarpeisiin rakennettavan varalaskupaikan sisällyttämisestä hankkeeseen.

Kauppa- ja teollisuusministeriön pääluokkaan ehdotetaan muun muassa lisättäväksi noin 13,6 miljoonaa euroa avustusten maksamiseen suomalaisille telakkayhtiöille uusien aluksien rakentamiseen ja peruskorjaukseen. Valiokunta pitää avustuksen myöntämistä tärkeänä työllisyyden ja telakkateollisuuden kilpailukyvyn kannalta. Valiokunta korostaa myös sitä, että laivanrakennusalan ja siihen liittyvän alihankintatyön menestys perustuu innovaatioihin ja pitkäjänteisen kehitystyön aikaansaamaan osaamiseen.

Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietintöön on jätetty kaksi vastalausetta: kokoomuksen valiokuntaryhmä ja myös vasemmistoliiton valiokuntaryhmä ovat jättäneet oman vastalauseensa.

Mikko Kuoppa /vas:

Arvoisa puhemies! Kolmas lisäbudjetti on hyvin rutiininomainen, ja siinä ehkä päähuomio on kiinnitetty tulva- ja satovahinkojen korvaamiseen. Sen sijaan esimerkiksi liikenneministeriön lisäys on todella vaatimaton siihen tarpeeseen nähden, minkä tierahat olisivat tarvinneet. Sinne olisi tarvittu huomattavasti enemmän määrärahoja, jotta olisi voitu tyydyttää sitä tarvetta eikä tieverkko rappeutuisi, kuten nyt jatkuvasti on tapahtumassa.

Herra puhemies! Eräs ei rahallisesti kovin suuri asia mutta periaatteellisesti suuri asia on, että ulkoministeriön hallinnonalalla on ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot. Lisätalousarviossa esitetään tälle momentille 10 miljoonan euron lisäystä Suomen maksuosuuteen YK:n rauhanturvajoukoille sekä vapaaehtoisrahoitukseen YK:n Irakin-turvajoukoille, ja tämä summa on miljoona euroa. Nämä turvajoukot ovat käytännössä Yhdysvaltain, Ison-Britannian ja mahdollisesti muiden Irakia miehittävien liittoutumamaiden joukkoja. Sinnehän on pyydetty vapaaehtoisjoukkoja, mutta ainoastaan Georgia on ilmoittanut halukkuutensa lähettää joukkoja Irakiin. Näin ollen Irakia miehittävän liittouman joukoista muodostettaisiin tämä YK:n turvajoukko ja nämä joukot tulisivat myöskin liittoutuman komennon alaisuuteen, käytännössä Yhdysvaltain komennon alaisuuteen. Tällaisten rahoittamiseen mielestäni Suomen ei ole syytä osallistua. Suomea halutaan tavalla taikka toisella tähän Irakin kriisiin osapuoleksi ja myöskin maksumieheksi. (Ed. Ala-Nissilä: Ei tässä siitä ole kysymys!) — Tässä on nimenomaan siitä kysymys, sillä tällä miljoonan euron määrärahallahan ei mitään muuta saada kuin tällainen moraalinen sitoutuminen vaan tähän toimintaan.

Yhdysvaltain johtaman liittoutuman hyökkäys Irakiin oli YK:n peruskirjan ja kansainvälisen oikeuden vastainen, eikä sitä voida perustella sen enempää sodan uhan torjumisella, hyökkääjän itsepuolustuksella kuin sellaisena humanitäärisenä interventiona, jolla olisi torjuttu välitön inhimillinen katastrofi. Hyökkääjät eivät antaneet YK:n asetarkastajien suorittaa tehtäväänsä loppuun, jolloin olisi voitu todeta, että joukkotuhoaseita Saddamilla ei ollut. Näin ollen tämä miljoonan euron määräraha tulee tästä lisäbudjetista vähentää.

Toisena kohtana käsittelen puolustusministeriön hallinnonalan pääluokkaa. Tässähän on ensinnäkin se, että nyt näiden kuorma-ammusten, joista valiokunnan puheenjohtaja kertoi, kokoonpano tullaan suorittamaan ulkomailla, vaikka alun perin se piti toteuttaa kotimaassa. Se vähentää näitten kotimaisuusastetta ja tietenkin sitä myöten myöskin vähentää työllisyyttä siltä alalta.

Toisena asiana täällä on myöskin periaatteellinen asia: VPU Pukutehdas Oy:llä elikkä Valtion pukutehtaalla on yli 80-vuotinen historia Puolustusvoimien ja muiden valtion laitosten vaatehuollossa. Valtion pukutehtaan lakkauttaminen on johtamassa yli sadan työpaikan menettämiseen Hämeenlinnan tehtaalla sekä yhtiön myymälöissä. Mielestäni tässä tilanteessa olisi edelleen etsittävä keinoja yhtiön toiminnan jatkamiseen. Lisäbudjettiesityksessä todetaan, että yhtiön toiminnan hallitun alasajon turvaamiseen tarvitaan 2,7 miljoonaa euroa, elikkä ollaan valmiita maksamaan 2,7 miljoonaa euroa siitä, että tehdään sata uutta työtöntä Suomeen.

Rahaa riittää uusien työttömien tekoon mutta ei työllistämiseen. Sadan uuden työpaikan luominen teollisuuteen vaatii mielestäni kyllä paljon enemmän rahaa kuin tämä 2,7 miljoonaa euroa, ja mielestäni, jos olisi tarvittu vaikka enempi rahaa, olisi pitänyt se raha hakea eikä lähteä tämän tehtaan alasajamiseen. Tämän johdosta tulen esittämään asian yksityiskohtaisessa käsittelyssä, että tämä perustelu muutettaisiin kuulumaan niin, että määrärahaa saa käyttää avustuksen maksamiseen VPU Pukutehdas Oy:lle yhtiön toiminnan turvaamiseksi ja kehittämiseksi rahoitusasemaa helpottaviin toimenpiteisiin, kuten yhtiön lainojen ja muiden velkojen erääntyneisiin lyhennyksiin ja korkoihin, sekä työntekijöiden palkkoihin siltä osin kuin yhtiön omat varat eivät riitä näiden menojen maksamiseen. Elikkä lähdetään siitä, että turvataan nämä työpaikat ja tämä toiminta ja varmistetaan myöskin se, että valtiolla on Suomessa sellainen varusteiden, vaatteiden, hankkija, joka on Suomessa ja jolta voidaan saada laadukkaita ja hyviä tuotteita Puolustusvoimille, Rajavartiolaitokselle, poliiseille jne.

Kolmas kohta kuuluu kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalaan ja yrityspolitiikkaan. Vilppulan ja Mäntän alue on tunnustettu kriisialueeksi suurten työpaikkamenetysten takia. Kun esimerkiksi Uusikaupunki ja Raahe ovat joutuneet suuren työpaikkakadon kohteeksi, niin niille kunnille on annettu kriisiapua eikä pelkästään myötätuntoa, elikkä euroja. Nyt Mäntän—Vilppulan seutu on todettu tämmöiseksi kriisialueeksi mutta ei ole oltu valmiita antamaan mitään muuta kuin lämmintä kättä käytännössä. Tämän johdosta esitän ed. Rönnin raha-asia-aloitteeseen perustuen, että asianomaiselle momentille lisätään 1,5 miljoonaa euroa tämän alueen työllisyyden vahvistamiseksi ja kriisialueen hankkeitten toteuttamiseksi.

Sinikka Hurskainen /sd:

Arvoisa puhemies! Globalisaatio on päivän sana. Lisätalousarviossakin on FinChi-innovaatiokeskuksen perustamiseen 1 miljoonan euron määräraha. Suomi haluaa olla mukana globaalissa kehityksessä, ja perusteluissa onkin mainittu, että vastaavanlaisia yhteistyömalleja voidaan kehittää myös muille kasvualueille.

Kiina, Intia, Brasilia ja Venäjä ovat ennusteiden mukaan globalisaation myötä nopeimmin kasvavia alueita. Maailmalla Kiina-ilmiö on saanut mielestäni hieman yliammuttua huomiota niin tiedotusvälineissä kuin täällä eduskunnassakin. Tuntuu erikoiselta, että talouden kehitys valtamerien takana on kiinnostavampaa kuin meidän naapurimaassamme Venäjällä, jonka kanssa meillä on yhteistä rajaa 1 340 kilometriä. Meidän tulisi suunnata katseemme lähellä olevaan Venäjään. Maamme yritysten tulisi käyttää etsikkoaikansa hyvin niin, että Suomi olisi mukana siinä vahvassa kehityksessä, joka eittämättä tulee tapahtumaan Venäjällä 5—10 vuoden sisällä. Toivoisin, että hallituksessa ymmärrettäisiin myös, kuinka tärkeää on infran kehittäminen niin, että tuotteiden ja raaka-aineiden, esimerkiksi puun, kuljetus ei vaikeutuisi huonojen teiden ja rautateiden vuoksi.

Olisin mielelläni nähnyt Kuutostien kunnostusmäärärahan Imatran ja Lappeenrannan välillä oleviin pullonkauloihin sisällytetyn budjettiin. Kuutostie on elintärkeä Etelä-Karjalan liikenteen toimivuuden ja liikenneturvallisuuden kannalta. Etelä-Karjalan elinkeinoelämän keskeisenä edellytyksenä on toimiva ja monipuolinen liikenneinfrastruktuuri. Alueen mittavan metsäklusterin olemassaolo lepää Valtatie 6:n varassa. Lappeenrannan ja Imatran välinen tieosuus tarvitsee kokonaisratkaisun täyttääkseen sille asetetut vaatimukset pääväylänä, kuljetusväylänä ja kansainvälisen liikenteen väylänä. Tietysti tässä vaiheessa toivoo, että kun tuponeuvottelujen yhteydessä on puhuttu tästä infrapaketista, edes sinne tämä Kutostie otettaisiin mukaan, koska se on meidän koko valtakuntamme kannalta niin merkittävä.

Vaikka tavaraliikenne kuormittaa eniten tieverkkoa Etelä-Karjalassa, rautatieliikenteellä on rahtiväylänä valtakunnallisestikin myös merkittävä rooli, ja rautateiden merkityksen kuljetusväylänä arvioidaan tulevaisuudessa kasvavan entisestään. Etelä-Karjalan maailmanlaajuisestikin merkittävän metsäkeskittymän kasvuedellytysten vahvistaminen edellyttää runkoväylän parantamisen lisäksi myös sujuvaa ja kapasiteetiltaan riittävää rautatieverkkoa, ja näin ollen tietysti kaksoisraide Luumäen ja Imatran väliseen raideosuuteen olisi ratkaisu tähän ongelmaan. Imatra on tehnyt vahvaa yhteistyötä Svetogorskin, Käkisalmen ja Pietarin kanssa, ja yhteistyön seurauksena voi sanoa, että tässä yhteistyössä ovat kaikki osapuolet voittaneet. Näin ollen tässä yhteistyössä olen myös tämän Venäjän kehityksen jo ollut havaitsevinani.

Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävässä lisätalousarviossa niin kuin varsinaisessakin budjetissa Venäjän merkitys Suomen kasvulle on mielestäni kuitattu aika kevyesti. Varsinaisessa budjetissa on noin 24 miljoonan euron määräraha avustuksena ulkomaankauppaa edistäville järjestöille, muun muassa Suomalais-Venäläiselle kauppakamarille ja Finpro ry:lle. Toki lisäbudjetissa olevat velkakonversiot pitää suorittaa valtion takausrahastolle. Sopimuksen mukaan Venäjän julkista velkaa Suomelle kuitattaisiin maahamme tulevilla tavara- ja palvelutoimituksilla. Tämä ei riitä, ja toivoisinkin, että hallitus paneutuisi erityisesti siihen, mitä mahdollisuuksia Suomella olisi olla mukana globalisaation seurauksena naapurimaassa tapahtuvassa kehityksessä ja miten me voimme hyödyntää tietotaitoamme ja osaamistamme niin, ettei Suomi olisi sivustakatsojana, kun Venäjän kehitys lähtee nousuun.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Sopiiko, että puhun paikaltani?

Kiitoksia! Herra puhemies! Tämä on käytännössä toinen lisätalousarvio. Sanon näin sen vuoksi, että se virallisesti toinen lisätalousarvio keskittyi lähinnä yhteen asiaan, eli siinä palautettiin VR:n osingot täysimääräisesti radanpidon hyväksi. Koen, että se oli tällainen, pesäpallotermillä, hallinnollinen huti: korjattiin nopeasti aikaisemmin tapahtunut pieni menettelytapavirhe. Mutta se siitä.

Tämä kolmas lisätalousarvio saa hyvät tyylipisteet. Siinä on aika paljon tyypillisesti sellaisia asioita, jotka ovat nimenomaan lisätalousarviomenettelyyn kuuluvia, tyyppiä tulvavahingot, satovahingot, joita ei voi siis ennakolta mitenkään arvata. Tällä lisätalousarviolla saadaan, aivan niin kuin täällä valiokunnan puheenjohtaja ed. Ala-Nissilä jo totesi, tämän vuoden varsinainen talousarvio lähes tasapainoon, ja se on merkki hyvästä taloudenhoidosta. Tämä ei kuitenkaan poista sellaisia paineita ja tarpeita, jotka liittyvät ensi vuoden talousarvioon. Nyt tässä mielessähän me olemme vasta polun alkupäässä, ja ne pienet jännitteet ja paineet, jotka liittyvät aina tähän joulunalusbudjettityöskentelyyn, ovat tässä edelleen olemassa.

Kiinnitän huomiota Valtion pukutehdas Oy:n alasajoon. 2,7 miljoonaa euroa on työntekijöitten kannalta siinä mielessä hyvä, että he saavat heille kuuluvat palkkarahansa; valitettava tapaus sinänsä, että yritystoiminta ei ole onnistunut. Mutta tämän asian yhteydessä tulee väistämättä näillä raunioilla miettineeksi sitä, minkälaista elinkeinopolitiikkaa ylipäänsä maassa harjoitetaan. Tässä tapauksessa annetaan ikään kuin saattohoitoa julkisin varoin ja huolehditaan Pukutehdas Oy:n arvokkaasta lopusta.

Meillä on myöskin elinkeinotukia, jotka kohdistuvat sillä tavalla, että kansalaiset eivät voi sellaista tukipolitiikkaa ja sen perusteita ja periaatteita hyväksyä. Viittaan esimerkiksi tilanteisiin, että maksetaan julkisista varoista elinkeinotukia, jotta yritys voi maksaa osinkoa omistajilleen tai vastaavana aikana irtisanoa työntekijöitään. Tämä menettely sotii ihmisten oikeustajua vastaan. Se näyttäytyy hyvin karulla, kylmällä, tylyllä tavalla. Tässä mielessä lähettäisin hallituksen kammareihin viestin, että pitäisi miettiä, millä tavalla myös elinkeinoelämän edustajat sitoutuvat tähän isänmaan kehittämiseen. Ajatellaan esimerkiksi vaikkapa liikenneinfrastruktuurin kehittämistä, usein siellä taustalla on elinkeinoelämän toiveet ja tarpeet. Mutta elinkeinoelämä ei välttämättä sitoudu niissä yhteyksissä kuitenkaan sitten ylläpitämään esimerkiksi työpaikkoja, työllisyyttä, vaikka yhteiskunta tekee satsauksia. Nämä satsaukset monasti ovat välillisiä, mutta niitä on edelleenkin jossakin määrin myös suoria tukia. Tämä on aihepiiri, jonka osalta soisi, että myöskin maan hallitus olisi ajan hermolla ja pyrkisi näihin asioihin omalla tavallaan vaikuttamaan. Ymmärrän, ettei näistä ihan voi kivitauluun lakejakaan kirjoittaa, vaan kysymys on myös toimintakulttuurista.

Sitten vielä muutama sana tämän lisätalousarvion sisällöstä. Erittäin hyvänä pidän siitä, että Vöyrinjoki saa starttirahansa 300 000 euron määräisenä. Kuriositeettina voidaan todeta, että ed. Miapetra Kumpulan aloite oli summaltaan pienempi. Hän muistaakseni esitti 170 000:ta. Tässä tulee hyväksytyksi raha-asia-aloite lähes kaksinkertaisena, mutta selvyyden vuoksi on todettava, että kyseessähän on siis aloitusraha tärkeään kohteeseen.

Hyvää on sekin, että EU:n sallimat hyljevahinkokorvaukset nostetaan tässä nyt EU:n sallimalle ylärajalle. Tämä aihepiiri on myös sellainen, että tulisi vakavasti pohtia, millä tavalla suomalaiset kalastajat ylipäänsä pärjäävät kilpailussa hylkeitten kanssa. Siellä on vakava tilanne. Asiantuntijakuulemisen yhteydessä on moneen kertaan tuotu esiin, että hyljekanta on niin runsas, että siellä olisi tarve jo sitä harventaa.

Metsätalouden edistämiseen esitetty miljoona euroa ei sekään ole ihan niitten tavoitteitten mukainen, mikä eduskunnan suunnalla on ollut. Esimerkiksi valtiovarainvaliokunnan maa- ja metsätalousjaosto on ollut vähän korkeamman summan kannalla, mutta tämä on kuitenkin askel parempaan suuntaan.

Teiden tulvavahinkoihin tässä yhteydessä saadaan 500 000 euroa hallituksen esitykseen vielä lisää. Todellinen tarve asiantuntijoitten mukaan olisi ollut 2 miljoonaa euroa, kun tässä yhteydessä nyt kokonaissummaksi jää miljoona euroa.

Aivan lopuksi, herra puhemies, aika tärkeä hallinnollinen seikka, joka liittyy tieinvestointien valtuusmenettelyyn. Se pulpahti tässä esiin konkreettisella tavalla Orivesi—Muurame-urakoinnin yhteydessä, kun 43,7 miljoonan euron urakka ylittyi 3,7 miljoonalla eurolla. Tässä törmättiin tähän hankintamenettelybyrokratiaan. Sellaiset hankkeet, jotka ovat alittaneet valtuusmenettelyssä esitetyn kustannusarvion, eivät juurikaan näy listoilla. Mutta siinä tapauksessa, kun hanke ylittää kustannusarvionsa ja menee siis sopimusvaltuuden yli, se on hallinnollisesti aika raskas, ja nämä hankkeet kiertävät sitten eduskunnan kautta. Kuten tässä mietinnössä todetaan, hallituksen tulee mahdollisimman pian selvittää mahdollisuudet muuttaa isojen kehittämisinvestointien sopimusvaltuuskäytäntöä siten, että hankintamenettelyt olisivat nykyistä joustavampia ja kustannustehokkaampia. Tämä on se vakava viesti, joka tästä nyt lähtee hallinnon suuntaan. Yksi tapa käsitellä näitä olisi, että hankkeita ei tarkasteltaisi hankekohtaisesti, vaan voisi olla useamman hankkeen kokonaisuus, sellainen ohjelma tai kori, miten sitä halutaan sanoa, ja valtuus koskisi sen ohjelman läpivientiä. Se antaisi sinne ohjelman sisään joustoja. Tämä on yksi vaihtoehto, mutta niin kuin sanottu, tässä on hallitukselle tällainen läksy, ja toivotaan, että se naula lähtee vetämään.

Reijo Laitinen /sd:

Herra puhemies! Lisätalousarviosta joitakin poimintoja, joilla on vähän laajempaa merkitystä nyt ja tulevaisuudessa.

Ensinnäkin puolustushallinnon osalta kannan syvää huolta siitä, että eduskunnan edellyttämä tavoite hankintojen suhteen kotimaiselta puolustustarviketeollisuudelta on romuttumassa. Nythän tässä esitetään, että niitä määrärahoja, mitä on tarkoitettu kotimaisille hankinnoille, siirretään nimenomaan kuorma-ammushankinnan toteutettavaksi niin, että työ tulee pääosin tehtyä ulkomailla. Kotimaisuusaste näitten hankintojen osalta, joissa on kysymys 19 miljoonan euron hankinnasta, on vain 40 prosenttia. Meillä on ollut kaiken aikaa sellainen käsitys valtiovarainvaliokunnan turvallisuus- ja puolustusjaostossa ja puolustusvaliokunnassa, että nämä kuorma-ammukset hankitaan kotimaasta. Ymmärrän hyvin nämä perustelut, miksi näin ei ole voitu tehdä, mutta kyllä niin on, että tämän asian täytyy olla hyvin voimakkaasti meillä ja puolustushallinnolla mielessä, kun näitä hankintoja tehdään.

Tietenkin se tarkoittaa sitä, että täällä kotimaassa Suomessa me panostamme puolustusvälineteollisuudessa tutkimukseen ja kehittämistoimintaan, jotta pystytään olemaan mukana kilpailussa. Aivan selvää tietenkin on se, että pitää olla kilpailukykyisiä. Se, että Suomi liittyi nyt Euroopan laajuiseen hankintavirastoon, puolustusvirastoon, on ymmärtääkseni Suomen kannalta positiivinen asia. Se tarkoittaa sitä, että me pääsemme laajemmille markkinoille Eurooppaan ja sitten myöhemmin maailmanlaajuisesti sillä tavalla, että pystytään eurooppalaista työnjakoa järkevämmin toteuttamaan ja tulemaan edelleen kilpailukykyisemmiksi.

Valtion pukutehtaan osalta täytyy olla surullinen, että näin on käynyt. Täytyy olla surullinen. Kovasti olen ihmetellyt ja näin myöskin valiokunnassa asiantuntijakuulemisen yhteydessä, miksei ryhdytty voimakkaampiin ja vakavampiin toimenpiteisiin, kun tiedettiin se, mihin suuntaan Valtion pukutehtaan talous-, työllisyys- ja markkinatilanne on kehittymässä. Osittain valtio itse on syypää siihen, että omalle tuotantolaitokselle on näin nyt käynyt ja käymässä siten, että se ajetaan alas ja siihen tarvitaan tuo 2,7 miljoonaa euroa saattohoitona. Nimittäin hallintokunnat ovat tilanneet materiaalia, tässä tapauksessa pukineita, hyvin paljon ulkoa. Tietenkin on niin, että näin ollen kun volyymi täällä on pienentynyt, se ei ole mahdollistanut sitten meidän oman tehtaamme kehittämistä. Tämä on surullinen tarina ja antaa tietenkin sitten eräille tahoille mahdollisuuden jälleen hyökätä valtiota ja valtion yritystoimintaa kohtaan siinä mielessä, että me emme pysty valtion omistuksessa kehittämään omia yrityksiämme. No, tämä on poikkeus monien, monien valtion yritysten joukossa, mutta surullista tämä kerta kaikkiaan on. Kyllä kävi ilmi se, että ei ole ollut tuossa yhtiössä riittävästi liiketoimintaosaamista.

Sitten, puhemies, liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalaan:

Aivan oikein valiokunta teki, kun esitti, että sateiden vaurioittamien teiden peruskorjaukseen lisätään 500 000 euroa. Tarve olisi huomattavasti suurempikin. Tämä tarkoittaa tietenkin sitä, että siellä tiepiirit joutuvat nyt sitten keräämään omista määrärahoistaan lisää noitten teiden kuntoon saattamiseen. Mutta samalla minusta tämä kertoo huolen siitä, että meidän perustienpitomme määrärahat eivät ole asianmukaisella tasolla. Ymmärrän sen, että tässä on kysymys lähinnä yksityisteistä, mutta tämä on kuitenkin jonkunlainen osoitus siitä, että tuolla harvaanasutulla alueella, maaseudulla, meidän perustiemme eivät ole kunnossa.

Tästä tulen siihen, että on välttämätöntä nyt eduskunnassa ryhdistäytyä siten, että meillä inframäärärahoja, maantieliikenteen ja raideliikenteen määrärahoja, nyt nostetaan. Se on merkittävä asia meidän yritystoiminnallemme, meidän elinkeinopolitiikallemme, meidän työllisyydellemme, ylipäätään taloudelliselle toimeliaisuudelle. Toivon, että nyt kun käsitellään myöskin samanaikaisesti valtiovarainvaliokunnassa vuoden 2005 budjettia, me voisimme tehdä sen, mikä tehtiin kolme neljä vuotta sitten: suoritettiin perustienpidon määrärahoihin tasokorotus, merkittävä tasokorotus, joka sitten ohjataan niille alueille, kuten Keski-Suomeen, missä on matalamman tason tieverkostoa enemmän kuin missään toisessa maakunnassa, sen verkostoon kuntoon saattamiseen.

Samalla näitten isojen tiehankkeitten osalta välttämätöntä on toteuttaa ministeriryhmän ehdotukset meidän tiestöinvestointiemme suhteen. Nämä isot hankkeet on toteutettava. Minusta tämän hallituksen uskottavuus tältä osin, myöskin aluepolitiikan suhteen, on kyllä nyt sitten suurennuslasin alla, toteutuuko tämä vai ei. Minä olen jossakin yhteydessä sanonut, että kun valtiovarainvaliokunnassa on kyllä puolueisiin katsomatta halua näitä inframäärärahoja nostaa, meidän pitää luoda jonkunlainen yli puolueiden menevä verkosto, vähän samantapainen verkosto kuin naisverkosto, joka lähtee näitä infra-asioita viemään voimallisemmin eteenpäin. Näihin on yksinkertaisesti löydettävä ratkaisu, ja rahoitusmalleja kyllä on.

Tässä tullaan taas siihen, että on välttämätöntä kyllä arvioida valtion myyntitulojen käyttöä. Se 10 prosentin sääntö siellä on sellainen asia, jota pitää tarkastella kriittisesti, ja sitä tulee nostaa korkeammalle tasolle. Samalla tietenkin pitää huolehtia siitä, että tutkimukseen, koulutukseen, kehittämiseen panostetaan. Tällä hetkellä ensisijainen tavoite ei myyntitulojen osalta voi olla se, että ne ohjataan pääsääntöisesti valtionvelan lyhentämiseen. Nyt tarvitaan investointeja, ja kun yksityinen puoli ei niitä tee merkittävästi, ne on meidän tehtävä.

Täällä on erikseen mainittu tämä Orivesi—Muurame-tiehanke, ja tässä on todellakin käynyt niin kuin valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston puheenjohtaja Saarinen totesi, että hankkeen lopulliset kustannukset nousivat noin 3,7 miljoonaa euroa. Minusta tässä valiokunta ja jaosto ovat ottaneet ihan oikean kannan. Kysymys on selvitettävä perusteellisesti, ennen kuin mennään myöntämään lisää valtuuksia, ja katsottava se, miten nyt sitten näitä isoja hankkeita viedään eteenpäin, mikä tämä järjestelmä on. Tietoon on tullut se, mihin valiokuntakin kiinnittää huomiota, että liikennehankkeiden nykyiseen varsin kankeaan ja joustamattomaan budjetointimenettelyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalta teknologia- ja innovaatiopolitiikka on tärkeä alue. Uskon, että täällä kauppa- ja teollisuusjaoston puheenjohtaja tulee tähän asiaan omassa puheenvuorossaan erityisesti kiinnittämään huomiota, mutta haluan tässä yhteydessä ihan viitteenomaisesti vaan sanoa, että tästä alueesta meidän on myöskin huolta kannettava. Panostuksia on sinne merkittävästi lisätty erityisesti Lipposen ykkös- ja kakkoshallitusten aikaan. 90-luvun puolestavälistä alkaen meidän t&k-panostuksemme nousivat todella merkittävästi. Nyt pitää hoitaa myöskin se alue niin, että kun tiedetään, että yritysten alkuvaiheen rahoitukseen ei tahdota saada rahoitusta — eivät pankit eivätkä muut rahoittajat lähde helposti mukaan — tämä on julkisen vallan tehtävä. Siinä mielessä tarvitaan pääomitusta lisää esimerkiksi Teollisuussijoitukselle ja ehkä tarvitaan Teollisuussijoituksen ja Finnveran ja muiden toimijoiden välistä työnjakoa. Nythän näitä selvityksiä on myöskin tehty.

Telakkatuen osalta tämä on välttämätön toimenpide, mikä nyt tehdään. Minua on tässä yhteydessä hivenen ihmetyttänyt se, että kyseinen yritys, mihin tuki nyt ollaan ohjaamassa, on ilmoittanut merkittävistä saneeraustoimenpiteistä Helsingissä ja Turussa mutta myöskin Raumalla. Kun nyt tämän valtuuden puitteissa tilauksia tultaneen saamaan neljän aluksen verran, joista kolme ohjautuu Raumalle, ymmärtääkseni niiden työllistämisvaikutus on niin merkittävä, ettei ole tarvetta kyllä siellä mihinkään henkilöstön vähentämistoimenpiteisiin. Tämä on tässä yhteydessä pakko sanoa.

Täällä ministeri Kalliomäki aikaisemmin kyselytunnilla totesi sen, että myöskin Euroopan unionissa on telakkatuen osalta nyt tapahtumassa edistymistä, toivottavasti siihen suuntaan, että meidän telakkateollisuutemme pystyisi edelleen kehittymään.

Pentti  Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Ihan lyhyesti haluaisin vain yhteen kohtaan eli kala-, riista- ja porotalouden kohtaan viitata. Tässähän petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamismäärärahaa, siirtomäärärahaa, lisätään 1,5 miljoonaa euroa, ja se on paikallaan. Mutta kun kysymyksessä todella on tässä tapauksessa nimenomaan hylkeiden ammattikalastajille aiheuttamat vahingot, niin tällöin on painotettava nimenomaan hyljeturvallisten tai niin sanotusti -varmojen rysien käyttöönottoa ja sen mahdollistamista.

Mitä tulee petovahinkoihin laajemmin, niin suurpetovahingoissa, joita aiheuttavat esimerkiksi sudet tai karhut, maakotka ja ahma, edelleen sovelletaan omavastuuosuutta, joka tulee siis vahingon kärsineen henkilön maksettavaksi, jonka eläin on joutunut suurpedon saaliiksi tai vahingoittamaksi. Tässä viittaan siihen täällä usein muuten lausumaani ja muidenkin lausumaan tavoitteeseen, että omavastuuosuudesta on päästävä ja se olisi poistettava.

Tero Rönni /sd:

Arvoisa puhemies! Käytän tästä paikalta lyhyen puheenvuoron. Sinänsä valtiovarainvaliokunta on tehnyt hyvän lisätalousarvion ja monta kannatettavaa ja hyvää asiaa siinä on mukana.

Ed. Laitinen pitkähkösti luetteli näitä, ja voisin sanoa, että muun muassa tuon Orivesi—Muurame-tien valmistumista seurasin ja sen rakentamista ja voin kyllä ymmärtää, että pitkäksi meni. Ymmärsin kyllä, että viestit siitä olivat sen suuntaisia, että sitä tehtiin moneen otteeseen kahteen kertaankin.

Valtion pukutehtaasta voisi sanoa, että se osoittaa surkuhupaisasti sen, mihin joskus Neuvostoliiton-toimitusten aikoina totuimme, että tänä vuonna vietiin vasemman jalan saapasta ja ensi vuonna viedään oikean jalan saapasta, ja mitään ei kehitetty eikä tarvinnut tehdä. Jos olisi ajoissa lähdetty mukaan, niin varmasti se pukutehdas voisi pyöriä vieläkin ja toimittaa hyviä ja laadukkaita välineitä sinne, mihin tarvitaan.

Itse asia, mihin halusin puuttua, on se, että jo toisessa lisätalousarviossa esitin kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalle, että valtiovarainvaliokunta antaisi Mänttä—Vilppula-alueelle niin sanottua kriisirahaa, kun tuonne Raahen ja Vakka-Suomen alueelle sitä keväällä ensimmäisessä lisätalousarviossa annettiin, mutta kuuroille korville meni toisella kertaa, ja niin näyttää menevän tässäkin kohtaa, eli ainoastaan oppositio on ottanut asian esille. Ihmettelen kovasti hallituksen toimenpiteitä siinä, että jos kerran nimetään alue joksikin kriisialueeksi, pelkkä nimeäminen ei valitettavasti riitä. Kyllä jotain pelimerkkejäkin pitää olla, että asia pystytään hoitamaan ja tällaisesta ilkeästä nimestä pääsisimme eroon.

Kyösti Karjula /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä kolmannessa lisätalousarviossa on monia hyviä pieniä asioita, tulee lisää rahaa muun muassa tienpitoon, satovahinkoihin ja metsänparannukseen, sen lisäksi Kainuun hallintokokeilun tietojärjestelmiin 1,7 miljoonaa euroa. Tämä on erittäin tärkeä asia. Jos ajatellaan suomalaisen tietoyhteiskunnan etenemistä, olisi ollut erittäin valitettavaa, jos tämä Kainuun hallintokokeilu ei olisi voinut edetä tällä alueella, jolla nimenomaan tietotekninen ympäristö yhteensovitetaan ja sillä tavalla voidaan saada hyödynnettyä niitä tekijöitä ja lisätehokkuutta, lisätuottavuutta, mitä palvelutuotannossa nämä yhteensovitetut tietojärjestelmät parhaimmillaan voivat merkitä.

Arvoisa puhemies! Haluan muutamin ajatuksin tarkastella tätä kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalaa. Edellä ed. Rönni otti esiin näitten erityisalueiden, kriisialueiden, tilanteen ja nimenomaan Mänttä—Vilppula-alueen. Olisin halunnut ed. Rönnille välittää ne terveiset, että vaikka tässä lisätalousarviossa ei ole suoraan osoitettu rahaa sinne kyseiselle alueelle, niin jos siellä on hyviä yrityshankkeita, on paikallaan käydä sikäläisen te-keskuksen kanssa keskustelua, voitaisiinko löytää sellaista ratkaisua, jossa tämä erityistukialue otettaisiin tavanomaista paremmin huomioon. Nimittäin tästä on osittain ollut kysymys muun muassa esimerkiksi Raahen seudun osalta, elikkä tiettyjen investointihankkeiden osalta on tultu valtion toimesta mukaan.

Tässä lisätalousarviossa on todella muutama merkittävä asia. Telakkateollisuuden kilpailuedellytysten turvaamiseksi on varattu noin 13,6 miljoonaa euroa avustusten maksamiseen suomalaisille telakkayhtiöille uusien alusten rakentamiseen ja peruskorjaamiseen. Haluan kiinnittää tähän huomiota nimenomaan sen vuoksi, että tässä vuosien saatossa on käyty, ei vain Suomessa vaan Euroopan unionin puitteissa, keskustelua siitä, voidaanko telakkateollisuuden tukea jatkaa. Minusta erittäin merkityksellistä on se, että Eurooppa säilyisi myös laivanrakennusteollisuuden alueena. Nimittäin se kilpailu, mikä tulee ennen kaikkea Kaakkois-Aasiasta, Kaukoidästä, merkitsee erittäin kovaa haastetta myös laivanrakennusteollisuudelle. Totta kai siellä pitää kehittää teknologiaa, yhä kilpailukykyisempää tuotantoa, mutta samanaikaisesti on hyvä huomata, että esimerkiksi Ruotsista on ihan lyhyellä aikajänteellä menetetty noin kolmisenkymmentätuhatta tämän toimialan työpaikkaa.

Nyt ei ole kysymys vain näistä suoranaisista työpaikoista, vaan voidaan karkeasti sanoa, että 3,5—4:llä voidaan kertoa se kokonaistyöllisyysvaikutus, mikä tällä laivanrakennusteollisuudella on Suomessa, erittäin korkeatasoista osavalmistusta, alihankintatoimintaa, joka on hajasijoittunut eri puolille Suomea. Tässä mielessä ajattelen yhtenä esimerkkinä, mitä merkitsee se, että tämmöinen osaaminen säilytetään Suomessa, ja ajattelen, että kaikesta huolimatta tämäntyyppistä kilpailukykyisten toimialojen vaalimista meidän pitää eri tavoin harkita tässä avoimessa kilpailutilanteessa. Jos ajatellaan, että meiltä laivanrakennusteollisuus loppuu, kyllä vaaditaan valtavaa ponnistusta tässä kansainvälisessä kilpailutilanteessa, mikäli tämmöinen teollisuudenala sitten uudelleen pyrittäisiin palauttamaan Suomeen.

Arvoisa puhemies! Ydinasia, minkä tämän puheenvuoron osalta haluan nostaa esille, on se, että meillä hallituksen toimesta on tehty nyt erilaisia selvityksiä, on globalisaatioselvitys "Suomi maailmantaloudessa", sitten on kauppa- ja teollisuusministeriön osalta laadittu selvitys aloittavien innovatiivisten yritysten siemenrahoituksesta, ja molempien näiden johtopäätöksenä todetaan, että suomalainen innovaatiotuotanto on maailman huippua, mutta valitettavasti vain pieni osa innovaatioista johtaa uusiin kasvuyrityksiin ja sitä kautta merkittävään työvoiman lisääntymiseen. Valiokunta katsookin ja kiinnittää erityistä huomiota siihen, että taloudellisen kasvun ja kilpailukyvyn paranemisen kannalta onkin erityisen kiireellistä vahvistaa niitä toimenpiteitä, joilla tuetaan aloittavia innovatiivisia yrityksiä ja niiden pääsyä kansainvälisille markkinoille.

Tässä mielessä on tärkeää se, että nyt löydetään riittävää rahoitusta myös tälle alueelle. Valiokunta ottaa lisäksi kantaa siihen, että meidän tulisi kiinnittää jatkossa erityistä huomiota valtion osakemyyntitulojen käyttöön ja niiden käyttöä koskeviin rajoituksiin. Valiokunta katsookin, että valtion osakemyyntitulojen käyttöperiaatteita tulee joustavoittaa. Osaltani toivon, että todella käydään hallituspuolueiden eduskuntaryhmien ja hallituksen välillä keskustelua siitä, että jos valtion myyntitulojen taso tulee säilymään näinkin korkealla tasolla, millä se tänä vuonna esimerkiksi tulee olemaan, noin miljardin euron luokkaa, voitaisiinko tätä käytäntöä, mikä on kehyspäätöksen yhteydessä tehty, joustavoittaa sillä tavalla, että tämä 10 prosentin taso nousisi edes sinne 20—30 prosenttiin, jolloinka meille tulisi suuruusluokkaa 50—100 miljoonaa euroa lisää käytettäväksi. Silloin varmasti nämä infrahankkeet, joihin on edellä viitattu, ovat yksi osa, mutta toinen keskeinen osa on se, millä tavalla me vahvistamme näitten alkavien yritysten ja kasvuyritysten toimintaedellytyksiä ja tuomme sinne lisää kärsivällistä rahaa, että se kehitysmahdollisuus, mikä on välttämätöntä tässä voimakkaassa kansainvälisessä kilpailussa, voisi toteutua. Tällä tavalla suomalainen vientiyritystoiminta vahvistuu, ja tätä kautta vaikutetaan myös työllisyyteen.

Jukka  Vihriälä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Meillä on käsittelyssä vuoden kolmas lisätalousarvio, ja täytyy ilolla todeta se, että tämä lisätalousarvio voitiin viedä valtiovarainvaliokunnassa ja sen jaostoissa arvokkaalla tavalla läpi ja tehdä siellä myöskin eräitä muutoksia, eikä käynyt niin kuin tämän vuoden puolessavälissä olleessa ensimmäisessä lisätalousarviossa juhannuksen alla, jossa näyteltiin mielenkiintoinen parlamentaarinen näytelmä. Tämä ei nyt toistunut, ja tästä voimme olla tyytyväisiä myöskin hallituspuolueiden ja minusta myöskin koko eduskunnan osalta, että nyt voitiin käsitellä tämä asiallisesti ja myöskin täällä parlamentarismi nyt toteutuu, parlamentaarinen demokratia.

Herra puhemies! Ihan pääluokittain muutama ajatus. Tästä Valtion pukutehdas -asiasta, jota täällä on käsitelty ja josta ed. Rönni käytti mielenkiintoisia kielikuvia: Pitää paikkansa, että tämä 2,7 miljoonaa euroa, jota nyt on esitetty, on hoitoa sille, että pystyttäisiin edes jollain tavalla tässä työntekijöiden asemaa turvaamaan, mutta kyllä niin on, että pukutehtaan toiminta on ollut pitkään jo sillä mallilla, että siihen olisi pitänyt aikaisemmin puuttua, ja kun ei ole mitään merkittäviä uudistuksia tehty, niin nyt tilanne on se, mikä on. Me olemme tosiasioiden edessä.

Sitten, herra puhemies, tässä lisäbudjetissa, niin kuin lisäbudjetissa pitääkin olla, tuodaan yleensä ennalta arvaamattomia menoja, mitä on syntynyt. Ennen kaikkea maa- ja metsätalousministeriön pääluokassahan näitä on aika runsaasti. Se johtuu nimenomaan viime kesästä, kuluneesta kesästä. Ennen kaikkea siellä on poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen 4 miljoonaa euroa. Se ei varmasti suinkaan kaikille riitä, mutta on myönteistä se, että maksatuksia näiden osalta ollaan nyt jo aloittamassa joulukuun aikana. Tämä on erittäin hyvä asia ennen kaikkea yksityistalouksien kohdalta, jotka joutuivat vaikeuksiin niin täällä Etelä-Suomen alueella kuin ennen kaikkea ruotsinkielisellä Pohjanmaalla eräissä kunnissa.

Toinen asia on myöskin satovahinkojen korvaus, joka täydentyi vielä budjetin käsittelyn aikana. Siellä on yhteensä 13 miljoonaa euroa. Näistähän suurimmat vahingot olivat Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Uudenmaan ja Hämeen te-keskusten alueilla. Minusta sekin on hyvä, että nämä voitiin tässä lisäbudjetissa nyt ottaa esille.

Sitten paljon puhuttuna on ollut niin sanotut metsänparannusvarat eli puuntuotannon kestävyyden turvaaminen. Hallitus esitti miljoona euroa, mutta valiokunta lisäsi sinne toiset miljoona euroa ja myöskin myöntämisvaltuuksia saman verran. Tarve olisi ollut asiantuntijakuulemisten perusteella 6,2 miljoonaa euroa. Nimittäin monissa metsäkeskuksissa työt ovat jo pysähtyneet, mutta toivon mukaan tämä nyt edesauttaa sitä, että ne lähtevät käyntiin. Parempi tämäkin on kuin ei mitään. Tämä sektori on sellainen, että siellä kyllä työllistäviä työpaikkoja voidaan pienelläkin rahalla aikaansaada.

Herra puhemies! Sitten tämä hyljevahinkojen korvaaminen. Tämäkin on ollut pitkään esillä, ja siihen nyt esitetään 1,5 miljoonaa euroa. Hallitushan esitti miljoonaa ja valiokunta lisäsi vielä puoli miljoonaa euroa. Varmasti tältä osin nyt tämä asia on ainakin näiden hylkeiden kohdalta loppuun käsitelty eikä tähän tarvinne enää palata.

Herra puhemies! Sitten kohtaan Vesivarojen käyttö ja hoito. Täällä on noussut esille tämä lisäys, mikä tehtiin. Hallitushan esitti sinne 1,8 miljoonaa euroa johtuen myöskin kesän sateista, ennen kaikkea, että ne vesistöt saataisiin kuntoon, joissa tulvat ovat olleet pahimmillaan. Sitten täällä on Vöyrinjoen tulvasuojelu- ja kunnostamishanke. Tämä hankehan on ollut esillä jo vuonna 97, suunnitelmat ovat valmiina, mutta luvat tähän hankkeeseen tulivat vasta tämän vuoden syyskuussa — syyskuun alussa kai saatiin virallinen lupa, kun Länsi-Suomen ympäristölupavirasto antoi luvan tämän hankkeen toteuttamiseen. Minusta oli erinomainen asia, että tämä lisäbudjetissa nyt hoidettiin. On varmasti aika historiallista, että kun ed. Miapetra Kumpulan ja yhdentoista muun Vaasan vaalipiirin edustajan aloitteessa oli 170 000 euroa, niin tämä nousi valiokunnassa 300 000 euroon. En ainakaan jaksa muistaa valtiovarainvaliokunnan jäsenenä liki kahdeksaltatoista vuodelta, että näin olisi käynyt, mutta ainahan niitä tehdään uusia asioita, ja mielestäni erittäin hyvä ja tärkeä päätös. Pitää muistaa, että nämä tulvat aiheuttivat juuri Vöyrin seudulla erittäin suuria vahinkoja viljelijöille, mutta ne aiheuttivat niitä myöskin yksityistalouksille, ja tämä alajuoksun perkaus on aivan välttämätön. Juuri tässä mielessä nämä lisäbudjetit ovat hyviä, että niillä voidaan puuttua tämmöisiin akuutteihin ongelmiin.

Herra puhemies! Sama koskee myöskin sitten tätä perustienpidon momenttia. Nyt siihen lisättiin puolella miljoonalla eurolla, ja ennen kaikkea tämä nyt yhteensä niin sanottu miljoona euroa on tulvien aiheuttamiin vahinkoihin perustienpidolle. Arviohan tiepiireistä oli, että tarve olisi 2 miljoonaa euroa, mutta tästäkin vain puoleen päästiin.

On helppo yhtyä niihin ajatuksiin, mitä täällä on jo esitetty tämän perustienpidon kohdalla. Kun me varsinaista talousarviota käsittelemme, niin toivoisi tietenkin sitä, että tuporatkaisu syntyisi, sellainen hyvä tuporatkaisu, jota voitaisiin edesauttaa myöskin näillä infrahankkeilla. Silloin nimenomaan perustienpitoon tarvitaan pohjiin lisää rahaa jokaisen tiepiirin kohdalla. Sen lisäksi nämä monet teemahankkeet, joita tässä infraryhmän mietinnössä on, ovat erittäin paikallaan ja hyviä. Siellä on rahoitusta kevyen liikenteen väyliin jne. Minä luulen, että tässä salissa on tavattoman suuri yksimielisyys siitä, että jos jotakin nyt löytyy, niin juuri tähän perustienpitoon pitäisi saada. Se on myöskin parasta aluepolitiikkaa, mitä me voimme tehdä, jos me pystymme lisäämään perustienpidon rahoitusta.

Herra puhemies! Vielä haluan todeta, että myönteistä on myöskin täällä kauppa- ja teollisuusministeriön pääluokan kohdalla, minkä jo jaoston puheenjohtaja toi esille, myöskin se, että kyläkaupoille tulee nyt lisätukea, haja-asutusalueiden vähittäiskauppojen investointitukeen eli kyläkaupoille, myymäläautoille ja myymäläveneiden investointihankkeisiin. Tämä on erittäin pieni asia valtiontaloudellisesti, mutta sillä on tavattoman suuri merkitys haja-asutusalueella olevalle yritystoiminnalle ja kauppatoiminnalle. Toivoisikin, että näitä rahoja löytyisi, aina kun tarvetta on, entistä enemmän, jotta voitaisiin työpaikkoja ja ennen kaikkea palveluja myöskin haja-asutusalueella turvata. On erittäin hyvä, että täällä on nyt tämä 1,8 miljoonaa euroa.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Niin kuin tässä edellä ed. Vihriälä toi esille, valtiovarainvaliokunta on tehnyt hyvää työtä: rahoja lisää sen päälle vielä, mitä hallitus on esittänyt, ja ne on kyllä kohdennettu ihan hyviin ja tarpeellisiin kohteisiin, erityisesti — mitkä täällä on nostettu esiin — kyläkaupoille, myymäläautoille jne. ja perustienpitoon. Tietenkin erityisesti tästä perustienpidosta me kaikki tiedämme sen, että on hyvä, että sinne saatiin lisää ja vielä määrättyihin kohteisiin. Mutta niin kuin täällä on tullut esille, se ei ole riittävää ja siihen tulevaisuudessa on todella syytä ja tarpeellista edelleen kiinnittää huomiota, että voitaisiin jo varsinaisessa budjetissa saada perustienpitoon tarvittavat välttämättömät rahat investointiin jne.

Valtiovarainvaliokunta on todella mietintöä tehdessään päässyt hyvään tulokseen. Käsittelyssä on ollut kolme varsinaista lisätalousarvioaloitetta, joista yksi, niin kuin täällä on tullut esille, on saanut myönteisen päätöksen ja vielä saanut erittäin hyvän myönteisen päätöksen: siihen on saatu rahaa enemmän kuin lisätalousarvioaloitteessa pyydetään. Mutta kylläkin ymmärrän hyvin, että se on perustellusti siihen lisätty, tämä määräraha Vöyrinjoen perkaukseen ja kunnostukseen. Se määrä, mikä siinä on, on aivan oikein.

Arvoisa puhemies! Se, minkä vuoksi tämän puheenvuoron haluan tässä yhteydessä pitää, on se, että täällä on vastalauseessa nostettu esille kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalle tämä Mänttä—Vilppula-alue eli tämä alue, joka kipeästi odottaa työllisyyden vahvistamiseen rahaa. Kun tämä alue on nostettu kriisialueeksi, niin näkisin, että se todella vaatisi myös pikaista vastausta ja pikaista rahoitusta. Tiedämme, että Mäntän ja Vilppulan alueella kumpainenkin kunta on joutunut nostamaan tuloveroprosenttinsa varsin korkealle tänäkin vuonna, Mänttä 19:ään ja Vilppula 19,25:een. Vilppulan tilannetta heikentää vielä se, että kunnan vuosikatteet, joilla investoinnit pitäisi pystyä rahoittamaan, ovat useana vuonna olleet etumerkiltään hyvinkin negatiiviset. Molemmat kunnat ovat myös olleet maan keskivertoa vaikeammin velkaantuneita tulorahoituksensa määrään nähden. Näen, että nämä perusluvut, mitkä näissä kummassakin kunnassa on, ovat niin hälyttäviä, että kriisikunnat todella tarvitsisivat nyt valtion kädenojennusta.

Oman tulorahoituksen riittävyyttä kuvaavina nämä luvut kertovat, että väestöään ja veronmaksajiaan menettäessään sekä Mänttä että Vilppula ovat sellaisessa tilanteessa, että näitä välttämättömiä investointeja ei kyetä rahoittamaan. Tiedämme, että keskeisimmät ongelmat näissä molemmissa kunnissa ovat niitä samoja, mitä on monessa muussakin heikosti selviytyvässä kunnassa. Voimakas väestötappio ja väestön ikääntyminen heikentävät alueen elinvoimaa ja kuntien mahdollisuuksia selvitä velvoitteista, ei mistään uusista tai joistakin erityisistä, vaan nimenomaan puhtaasti lakisääteisiä velvoitteita ei ole helppo toteuttaa.

Tiedämme, että näissä molemmissa kunnissa Pirkanmaan maakuntaliiton myötä on tehty vahvaa kehittämistyötä, suunnitelmia, asioitten ratkaisemiseksi, mutta tiedämme myös sen, että ne eivät ole nyt rahaa lisää tuoneet. Kunnissa kyky työllistää ei siis riitä, ja näissä kunnissa ei väestön pysyttäminen paikkakunnalla eikä myöskään uuden väestön houkuttelu ole onnistunut. Uusia toimialoja ja niiden työpaikkoja ei ole kovinkaan voimakkaasti syntynyt, vaikka tiedämme, että Mäntässä esimerkiksi it- ja kulttuuritoimialojen avaukset ovat osin olleet lupaavia, että niitä on siellä syntynyt; maaliin saakka ei ole päästy.

Kuntien elinkeinorakenne on myös todettu vähän naistyöpaikkoja tarjoavaksi, mikä rajoittaa kokonaisten perheiden kiinnittymistä alueelle, kun molemmille puolisoille ei helposti löydy työtä. Suuryritysvaltaisen elinkeinorakenteen on arvioitu johtaneen kehittymättömään itsensä työllistämiseen ja yrittäjyyden kulttuuriin. Elinkustannuksiltaan alue olisi edullista, kunnalliset palvelut ovat ainakin toistaiseksi varsin kohtuullisella tolalla, ja viihtyisiä asuinmahdollisuuksia olisi tarjolla. Omalta osaltaan alueen houkuttelevuutta asuinpaikkana ovat kuitenkin heikentäneet suhteellisen heikot tie- ja ratayhteydet ja pitkät matka-ajat lähimpiin suuriin keskuksiin, esimerkiksi Tampereelle ja Jyväskylään. Nämä rajoittavat Mäntän ja Vilppulan kehittymistä suurempien keskusten työpaikkoihin voimakkaammin nojaaviksi pendelikunniksi.

Voi sanoa, että Pirkanmaalla se, mikä vetää, tietenkin on Tampereen seutu ja sen lähikunnat. Pirkanmaan alueella on hyvin voimakkaasti kasvavia, menestyviä kuntia, mutta nimenomaan tämä seutu matkojensa ja tämän infrastruktuurin ja työllisyyden heikentymisen myötä on nyt todella kriisissä, ja sinne sitä rahaa olisi tarvittu. Niinpä on erittäin hyvä, että kuitenkin täällä nyt on oppositiosta valtiovarainvaliokunnan mietintöön nostettu vastalause, jossa tämä asia on esillä, eli sinne ehdotetaan lisää rahaa. Tämä summa varmasti siellä tulisi vahvistamaan työllisyyttä, ja sen avulla pystyttäisiin kriisialuesuunnitelman, joka siellä on valmiina, hankkeet toteuttamaan.

Reijo Laitinen /sd:

Herra puhemies! Ihan muutama sana liittyen tähän Mänttä—Vilppula-alueeseen. Erinomaisesti niin ed. Rönni kuin ed. Rauhalakin toi esille niitä ongelmia tämän alueen osalta. Yhdyn kyllä siihen käsitykseen, että kun valtioneuvosto on tehnyt päätöksen itse asiassa 15. tammikuuta siitä, että Mänttä—Vilppula liitetään myöskin kriisialueiden joukkoon ja kriisialueen osalta tehdään suunnitelma, niin sen suunnitelman mukaisten hankkeitten rahoittamisessa täytyy kyllä valtion olla mukana. Tätä ehdotusta ei valtiovarainvaliokunnassa sivuutettu vain olankohautuksin, vaan todettiin se, että tämän asian osalta meillä ei ole riittävästi vielä perustietoa olemassa sillä tavalla, että määrärahoja tässä yhteydessä voidaan nyt Mänttä—Vilppula-alueelle eri hankkeisiin osoittaa. Mutta on tietenkin aivan luonnollista, että kun siltä alueelta tulee sellaisia ehdotuksia, missä valtion rahoitusta tarvitaan, niin valtio on niissä mukana.

Minä uskallan sanoa sen, että kyllä vilpitöntä tahtoa valtiovarainvaliokunnasta, sen kauppa- ja teollisuusjaostosta, löytyy, jotta näitä ongelmia myöskin tuolta alueelta pystystään poistamaan. On tietysti hyvä se, että alueen kansanedustajat ovat tehneet yhteisen aloitteen jo tässä yhteydessä. Ehkä se olisi vaatinut sitten vielä vähän enemmän ponnisteluja nimenomaan valiokunnan jäsenten osalta siten, että tietoisuus tuon alueen probleemista olisi tullut paremmin julki.

Jukka Vihriälä /kesk:

Herra puhemies! Haluan vaan lyhyesti todeta sen, että tähän valtiovarainvaliokunnan mietintöön ja ennen kaikkea maa- ja metsätalousministeriön pääluokkaanhan täällä, niin kuin valiokunnan puheenjohtaja esitteli, on myöskin vastalause. Eli kokoomus on jättänyt vastalauseen nimenomaan metsänparannusvaroihin, puuntuotannon kestävän kehityksen turvaamiseksi 4 miljoonaa euroa. Tämä on aivan totta, niin kuin puheessani sanoin, että tarve olisi suurempi, mutta suurempaan ei nyt päästy siinä keskustelussa, mikä valiokunnassa käytiin, eikä sille muutenkaan saatu tukea. Totean vain tässä sen, että nyt käsittelemme tätä kolmatta lisätalousarviota ja ainakaan en ole huomannut, että kokoomuslaisia valtiovarainvaliokunnan jäseniä olisi täällä nyt sitten käymässä tästä keskustelua. Kyllähän tämä menee ilman oppositionkin edustajia, hallituksenhan täällä pitää esityksiään puolustaa.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Ed. Laitinen tuossa toi hyvin esille, että hyvää tahtoa on, ja keskustelua on käyty varmasti ihan hyvässä hengessä, ja hyvä näin. Tietysti nyt jäin surulla kuuntelemaan sitä, että keskustelussa ehkä ei riittävää painotusta sitten ole kuitenkaan ollut. Mistä kaikesta se sitten johtuu, niin tietenkin tässä on ollut asioita, jotka on pitänyt laittaa riviin ja niiden painoa sitten katsoa, millä se on se suurempi paino. Mutta tässä erityisesti se, jos ei riittävästi niitä kaikkia asioita, mitä juuri tämän kriisialueen sisällä on, ole ollut tiedossa, on tietysti harmi, koska ne ovat kuitenkin tietysti ainakin meillä siellä Pirkanmaan alueella ja meillä kansanedustajilla täysin tiedossa. Aivan samalla tavalla kuin työttömien henkilöitten kohdalla jos on pitkään joku asia, niin voi kysyä, minkälainen merkitys sillä tälle alueelle on, että se kehitys menee koko ajan huonompaan tai on pysähdyksissä, kun aika kuluu ja kuluu. Toivon nyt vaan, että mänttäläiset ja vilppulalaiset jaksavat odottaa ja tehdä ehkä tässä väliaikana, niin kauan kunnes rahaa tulee, jotakin sellaista, mitä tässä nyt on vähän peräänkuulutettu, että seuraavassa budjetissa sitä rahaa sitten tulisi.