Kimmo Sasi /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puhemiesneuvosto ehdottaa eduskunnalle, että eduskunnan työjärjestystä täydennettäisiin sellaisella säädöksellä, jonka mukaisesti eduskunta asettaa puhemiesneuvoston ehdotuksesta valiokunnat uudelleen valtioneuvoston tultua nimetyksi. Tarkoitus olisi siirtyä käytäntöön, jonka mukaan kansliatoimikuntaa lukuun ottamatta muut vaalikauden vaihteessa asetettavat toimielimet valittaisiin pääsääntöisesti vasta valtioneuvoston nimittämisen jälkeen. Tämän lisäksi tässä ehdotuksessa ja lakialoitteessa esitetään, että eräitten eduskunnan toimielinten toimikautta pidennettäisiin vaalikauden mittaiseksi eikä niitä valittaisi enää valtiopäivien alussa aina vuoden jaksoksi kerrallaan. Tarkoitus on, että ehdotus tulisi voimaan seuraavan vaalikauden alussa eli maaliskuussa 2007.

Arvoisa puhemies! Kuten tiedämme, eduskuntavaalien jälkeen nykyisellään eduskunta järjestäytyy heti kokoonnuttuaan mahdollisimman nopeasti. Jo ensimmäisessä istunnossa valitaan puhemies ja varapuhemiehet ja valiokunnat ja muut toimielimet valitaan niin pian kuin eduskuntaryhmät ovat asettaneet ehdokkaansa niihin, yleensä viikon kahden kuluessa. Neuvottelut käydään välittömästi vaalituloksen selvittyä, ja tänä päivänähän valinnat perustuvat kahteen vaaliliittoon, joitten kesken paikat jaetaan.

Hallituspohjan muuttuminen eduskuntavaalien jälkeen merkitsee kuitenkin muutoksia valiokuntalaitoksen kokoonpanossa. Osa ministereistä palaa eduskuntaan hoitamaan kansanedustajan tehtäviä ja osa kansanedustajista siirtyy valtioneuvoston jäseneksi hoitamaan ministerin tehtäviä, ja tämä aiheuttaa paineita valiokuntalaitoksen koostumuksen muuttamiseen. Voidaan sanoa, että aika usein nämä muutokset ryhmien uusien päätöksien johdosta ovat suhteellisen laajoja.

Puhemies! Eduskunta toimittaa perustuslain 37 §:n 2 momentin mukaan valiokuntien ja eduskunnan muiden toimielinten vaalit. Ne asetetaan ensimmäisillä valtiopäivillä koko vaalikaudeksi. Näin sanoo pykälän 1 momentti. Eduskunta voi kuitenkin vaalikauden aikana puhemiesneuvoston ehdotuksesta päättää asettaa toimielimen uudelleen. Tämän mahdollisuuden myöskin perustuslaki sallii jo tänä päivänä eduskunnalle, ja tämä tulee kysymykseen hallituksen esityksen perustelujen mukaan uudeksi perustuslaiksi esimerkiksi silloin, jos toimielimen tehtävät muuttuvat olennaisesti kesken vaalikauden, eli kynnys uudelleen asettamiseen on nykyisen perustuslain puitteissa varsin korkea.

Aikaisemmin perustuslaissa, aikaisemmassa valtiopäiväjärjestyksen 40 §:ssä, oli selkeät säännökset siitä, että vaalit tulee toimittaa seitsemän päivän kuluessa ensimmäisten valtiopäivien avaamisesta. Nykyisessä perustuslaissa ei ole aikaa koskevia säännöksiä, mutta kuten totesin, valinnat tapahtuvat varsin pian.

Puhemiesneuvoston ehdotuksessa todetaan, että käytännössä asettaminen tapahtuu kahdessa vaiheessa eli välittömästi eduskunnan kokoonnuttua ja toinen asettaminen sen jälkeen, kun valtioneuvosto on asetettu ja paikkojen täydentämiseen on tarvetta. Useinhan ryhmissä sovitaan siten, että tietyt edustajat ottavat tietyt tehtävät vastaan ja sitoutuvat siihen, että ovat valmiita luopumaan näistä tehtävistä sen jälkeen, kun valtioneuvosto on asetettu. Kaiken kaikkiaan vaalikauden alussa eduskunta asettaa valiokunnat mukaan lukien 27 toimielintä.

Puhemiesneuvosto on nähnyt tiettyjä ongelmia siinä, että tämä toinen asettaminen ei ole merkittävä sääntö tänä päivänä, vaan se on enemmänkin poikkeussääntö pääsääntöön eli valiokuntien asettamiseen heti valtiopäivien alussa. Lähtökohta kuitenkin perustuslaissamme on se, että eduskunnan tulee olla jatkuvasti toimintakykyinen. Kun eduskunta on valittu, sen tulee olla toimintakykyinen ensimmäisestä hetkestä asti, ja se edellyttää toimintakykyistä valiokuntalaitosta.

Aikanaan oli eduskunnassa tämä toimikunta, joka pohti järjestelyä, jossa olisi asetettu vain muutama valiokunta, kuten EU-asioitten valiokunta, perustuslakivaliokunta ja ulkoasiainvaliokunta, ja puhemiesneuvosto olisi koostunut näitten valiokuntien puheenjohtajista. Täytyy sanoa, että tuolloin, kun pyydettiin valiokuntalausuntoja myöskin perustuslakivaliokunnalta, niin perustuslakivaliokunta totesi, että kun eduskunta kokoontuu, sen pitää kokoontua välittömästi ja sen pitää olla toimintakykyinen alusta asti, ja sen tyyppinen järjestely ei ollut hyvin yhteensopiva perustuslain asianomaisen säännöksen kanssa, mutta ei myöskään kovin hyvin yhteensopiva sen kanssa, että eduskunta on korkein valtaa käyttävä elin Suomessa.

Tärkeätä on tietysti kaikissa tilanteissa se, että pitäisi olla täysilukuinen puhemiesneuvosto, jotta eduskunnan toimintaa voidaan johtaa, koska se on eduskunnan toiminnan kannalta aivan keskeinen toimintaelin. Mutta kuten aikaisemmin jo totesin, perustuslain 37 § mahdollistaa valiokuntien uudelleen asettamisen vaalikauden kuluessa, ja se on tarkoitettu lähinnä poikkeuksellisissa tilanteissa sovellettavaksi, ja puhemiesneuvosto nyt lähtee siitä, että itse eduskunnan työjärjestyksessä tätä säännöstä avattaisiin tietyllä tavalla, niin että se ei olisi aivan poikkeustilanteitten säännös.

Puhemiesneuvosto ehdottaa lähinnä sitä, että jotta voitaisiin viestittää eduskunnan toimijoille ja tiedotusvälineille, että valiokuntien kokoonpano ei ole pysyvä ensimmäisen valinnan jälkeen, enemmänkin olisi pääsääntönä se, että valiokunnat asetetaan uudelleen hallituksen muodostamisen jälkeen tässä niin sanotussa valiokuntien järjestäytymisen toisessa vaiheessa. Tietysti siinä yhteydessä, jos valiokunta asetetaan uudelleen, sen jäsenet asetetaan uudelleen, itse valio-kuntakin järjestäytyisi uudelleen valiten uuden puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valiokunnalle.

Perustuslakivaliokunta on käsitellyt tämän puhemiesneuvoston ehdotuksen ja puoltaa ehdotuksen hyväksymistä. Perustuslakivaliokunta kuitenkin toteaa, että kun tässä puhemiesneuvoston ehdotuksessa todetaan, että pääsäännöksi muodostunee, että puhemiesneuvosto ehdottaa kaikki valiokunnat uudelleen asetettavaksi valtioneuvoston tultua eduskuntavaalien jälkeen nimitetyksi, niin perustuslakivaliokunta katsoo, että tällaiseen käytäntöön ei ole kuitenkaan syytä pyrkiä, vaan puhemiesneuvoston on aina harkittava erikseen eduskunnan valiokunnan uudelleen asettamista. Valiokunnan uudelleen asettaminen voi vaalikauden alussa järjestäytymistoimenpiteen yhteydessä tulla perustuslakivaliokunnan mielestä kysymykseen lähinnä sellaisissa tilanteissa, joissa tavanomaista täydennysvaalia ei saada aikaiseksi tai vaali ei muista syistä ole tarkoituksenmukainen keino muutosten tekemiseksi valiokunnan kokoonpanossa.

Eli jos tätä pyrin jossain määrin avaamaan, tarkoituksena on lähinnä se, että jos on jokin valiokunta, jonka enemmistö ei muodostu hallituksessa olevien puolueitten kansanedustajista, niin ei ole tarkoituksenmukaista, että meillä on valiokunta, jossa on opposition pysyvä enemmistö, varsinkin jos hallituksen enemmistö on selkeä, jotta eduskuntatyön jouhevuus voitaisiin tältä osin turvata. Tietysti jos ryhmissä on päätetty vaihtaa valiokunnan jäseniä ja henkilöt, jotka istuvat valiokunnassa eivät eroa tuosta valiokunnasta, niin tällaisessakin tilanteessa saattaisi tulla kysymykseen se, että valiokunta voitaisiin sitten kaiken kaikkiaan uudelleen asettaa.

Mutta olennaista on se, että perustuslakivaliokunnan kannan mukaisesti puhemiesneuvoston pitää arvioida, puhemiesneuvosto tekee ehdotuksen, ja lähtökohtana on se, että pitää kyetä perustelemaan hyvin se, minkä takia valiokunta asetetaan uudelleen, ja lähtökohtana ei tulisi olla se, että automaattisesti kaikki valiokunnat asetetaan uudestaan ja tuo ehdotus tuodaan sitten eduskunnan suureen saliin. Tässä on tietty periaatteellinen kysymys, joka koskee eduskunnan asemaa ja eduskunnan vallankäyttöä. Tältä osin täytyy sanoa, että jos eduskunta pidettäisiin toimintakyvyttömänä niin, että valiokuntia ei asetettaisi aina siihen asti, kunnes hallitus on muodostettu, se merkitsisi sitä, että voimasuhteet hallituksen ja eduskunnan välillä kääntyisivät selvästi nykyisestä hallituksen suuntaan. On tärkeätä, että Suomessa on vahva ja voimakas parlamentarismi, ja siitä syystä on erittäin tärkeätä, että eduskunta on täysin toimintakykyinen ensimmäisestä hetkestä lukien, kun eduskunta on aloittanut toimensa.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Puheenjohtaja Kimmo Sasi esitteli hyvin tämän perustuslakivaliokunnan kannanoton, ja totean, että tuo lopussa esiin tullut perustuslakivaliokunnan käsitys siitä, että ei pidä automaattisesti kaikkia valiokuntia uudelleen asettaa, on tärkeä ja oikea.

Edelleenkin toteaisin, että tämä asia on ollut varsin pitkään käsittelyssä eduskunnassa ja se alkuperäinen ajatus, että kaikki valiokunnat, lukuun ottamatta muutamaa täällä mainittua keskeistä valiokuntaa, asetettaisiin vasta sen jälkeen, kun hallitusneuvottelut ovat johtaneet valtioneuvoston muodostamiseen, ei ollut kestävä. On hienoa, että tästä on nyt päädytty tähän vaihtoehtoon, joka on selvästi parlamentarismin kannalta parempi. Aivan oikein, ei voi ajatella, että eduskunta on riippuvainen hallituksen toimista tai hallituksen tilanteesta, vaan toki hallituksen pitää olla riippuvainen eduskunnasta, ja näin ollen tämä jo aikaisemmin perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan toteama asia pitää paikkansa ja asiaa on katsottava juuri näinpäin, järjestyksen on säilyttävä oikeana: eduskunta ensin.

Puhemies! Näin ollen tämä on hyvä esitys, ja toteaisin lopuksi, että on varsin todennäköistä, että monikin valiokunta pystyy lähes alkuperäisessä kokoonpanossaan jatkamaan työtään senkin jälkeen, kun hallitus on nimitetty.

Arja Alho /sd:

Arvoisa puhemies! On mielenkiintoista, että 100-vuotisen eduskuntauudistuksen aikana olemme tässä eduskunnassa itse asiassa käyneet hyvinkin vähän keskustelua demokratiasta, kansanvallasta, parlamentarismista, ja jotenkin tuntuu, että kun sitten olemme täällä käyneet keskusteluja, niin meillä on kuitenkin selvästi jonkin sorttisia näkemyseroja sen suhteen, mitä itse kukin tarkoitamme asialla. Siitä syystä, arvoisa puhemies, haluan omasta puolestani tässä yhteydessä hiukan pohtia näitä kysymyksiä, koska itse asiassa puhemiesneuvoston ehdotus alkuperäisessä muodossansa oli mielestäni monessa mielessä pulmallinen.

Haluan aloittaa ensinnäkin sanomalla, että eduskunta on juuri kokoontunut hiljattain Kauhajoelle ja Suomen eduskunta on ollut ainoa eduskunta, joka on toiminut myöskin sodan aikana. Se osoittaa siis sitä, että eduskuntalaitoksemme perinteet velvoittavat meitä siihen, että työskentelemme kaikenlaisissa olosuhteissa, myöskin sellaisissa olosuhteissa, joissa mahdollisesti hallitusneuvottelut ovat kesken. No, tietenkin tämä vertaus on ontuva, mutta haluan vain sanoa sen, että perinteemme ikään kuin lähtevät siitä, että eduskunta toimii kaikissa olosuhteissa ja sitten muut asiat järjestyvät sen mukaan.

Mielestäni valiokuntamme puheenjohtaja ed. Sasi hyvin kuvasi vahvan kansanvallan ja parlamentarismin näkökulmasta niitä painotuksia, joita valiokunnan mietinnössä on tuotu esille ja joiden vuoksi valiokunta on sitten todennut tämän lauseen, jonka nyt tässä vielä haluan todeta, että me emme pidä tarkoituksenmukaisena, että hallituksen muodostamisen jälkeen pitäisi pyrkiä siihen, että kaikki valiokunnat asetettaisiin uudelleen, vaan lähdemme siitä näkemyksestä, että eduskunta vaalien jälkeen järjestäytyy ja aloittaa työskentelynsä ja jos tarvetta on, niin tietysti sitten voidaan valiokuntien kokoonpanoa uudelleen tarkastella. Tämä mielestäni lähtee siitä aivan oikeasta parlamentaarisesta näkemyksestä, että eduskunnan luottamuksella hallitus toimii, ja jos olisi niinpäin, että eduskunta odottaisi järjestäytymistään ja työskentelynsä aloittamista hallitusneuvottelujen kautta, mielestäni parlamentarismin keskeinen periaate menisi päälaellensa.

Jotkut ovat sitä mieltä, että parlamentarismi on sitä, että hallituspuolueilla pitäisi olla kaikissa olosuhteissa enemmistö ja että tästä syystä ikään kuin pitäisi odottaa eduskunnan järjestäytymistä, että voidaan nähdä, että hallituspuolueilla on valiokunnissa enemmistö. Onhan se tietysti näinkin, mutta Suomen perustuslaki on siitä kiinnostava, että itse asiassa me tunnemme toki kyllä hallitusryhmät silloin, kun esimerkiksi perustuslaissamme kuvataan hallituksen muodostamisprosessia, mutta perustuslain 29 § mukaan kuitenkin kansanedustaja on velvollinen kaikissa toimissaan noudattamaan oikeutta ja totuutta ja noudattamaan perustuslakia eikä häntä sido muut määräykset. Eli jossain määrin meillä on kaksinainen malli. Meillä on paitsi kansanedustajan suvereeni valtuutus kansalta — onhan kansanvalta sitä, että me käytämme kansalta saamaamme valtaa edustuksellisessa muodossa kokoontuessamme valtiopäiville — mutta toisaalta toimimme myöskin poliittisissa ryhmissämme.

Nyt onkin kiinnostavaa ajatella, miten parlamentarismi näkyy eri eduskuntaryhmissä, kun ne kerran ovat olemassa ja ovat olennainen osa kansanedustuslaitoksen työtä, ja tässä uskon, että hallitusryhmissä, oppositioryhmissä, missä tahansa eduskuntaryhmässä pitäisi aika huolellisesti käydä läpi, miten parlamentarismi itse asiassa niissä toteutuu. Olen nimittäin sitä mieltä, että parlamentarismi ei ole pelkästään sitä periaatetta, että välikysymysäänestyksissä mittaamme hallituksen luottamusta tai yksittäisten lakien käsittelyssä tai vaikkapa äskettäin käydyssä äänestyksessä EU:n perustuslain ratifioimisesta ja hyväksymisestä, vaan kysymys on dialogista, koska modernissa yhteiskunnassa informaatio- ja kommunikaatiosuhteet itse asiassa määrittelevät hyvin pitkälti kansalaisten aseman ja tässä suhteessa myöskin eduskunnan yksittäisen jäsenen suhteen valtarakenteeseen eli tässä tapauksessa eduskuntainstituutioon ja sen suhteen hallitusinstituutioon. Olen sitä mieltä, että tässä suhteessa meillä olisi korjattavaa. Parlamentarismi ei välttämättä toteudu parhaalla mahdollisella tavalla esimerkiksi omassa eduskuntaryhmässäni, jossa ilman muuta hallituksen keskeiset linjaukset ja lainsäädäntöhankkeet tulisi etukäteisesti käsitellä ryhmässä ja käydä keskustelua siitä, millä reunaehdoilla niitä voidaan hallituksessa viedä eteenpäin ja millä ehdoilla ne ryhmä voi hyväksyä. Tässä mielessä mielestäni olisi aika paljon kehittämistyötä tehtävä vielä eduskunnassa, jotta pelisäännöt olisivat selkeät ja vastaisivat niitä kansanvallan ja parlamentarismin ihanteita, joidenka mukaan perustuslakimme on kirjoitettu, ja että jokainen solu todella noudattaisi näitä samoja periaatteita niin, että kansanvallan periaatteet olisivat kirkkaat.

Sen vuoksi, arvoisa puhemies, minusta olisi tarpeellista, että tulevalla vaalikaudella eduskunnassa käynnistettäisiin yleisemmin vielä valiokuntalaitoksen tarkastelutyö. Tämä ei liity nyt äsken mainitsemiini parlamentarisminäkökohtiin, vaan ylipäätänsä siihen, että vastikään olemme perustaneet uuden valiokunnan, tarkastusvaliokunnan. Valiokuntien jäsenmäärää on ehkä syytä arvioida. Pitäisi ehkä myös arvioida sitä seikkaa uudelleen, että kansainvälisestä yhteistyöstä on tullut erittäin merkittävä osa eduskuntatyötä. Se vie tällä hetkellä varmaankin jo noin kolmanneksen itse kunkin työpanoksesta, ja osallistuminen näihin toimielimiin pitäisi ehkä rinnastaa myöskin valiokuntatyön kaltaiseksi eduskuntatyön velvollisuudeksi, mitä se ei tällä hetkellä ole, vaan on ikään kuin kaikkien muiden velvollisuuksien päälle. Olisi myöskin tarpeellista katsoa tosiaankin jäsenmääriä ja sitä, onko vuonna 1991 hyväksytty valiokuntalaitos ajanmukainen ja tarkoituksenmukainen. Mutta ennen muuta, arvoisa puhemies, eduskuntaryhmissä pitäisi myöskin käydä keskustelua siitä, mitä todella tarkoitamme parlamentarismissa parlamentarismilla, miten huolehdimme omissa eduskuntaryhmissämme siitä, että informaatio- ja kommunikaatiorakenteet ovat sellaiset, että myöskin eduskuntaryhmissä parlamentaarinen kontrolli suhteessa hallitusvaltaan järjestyy oikealla ja keskustelevalla ja dialogisella tavalla.

Otan esimerkkinä lopuksi juuri käydyn perustuslaillisen sopimuksen käsittelyn. Itse olin sitä mieltä, että oli poliittinen virhearvio tuoda asia äänestettäväksi täällä tänään, mutta eduskuntaryhmämme keskustelu päätyi toisenlaiseen johtopäätökseen, josta syystä tarkistin myöskin omaa kantaani. Mutta siitä huolimatta mielestäni kuitenkin minulla, kuten myöskin ryhmäni muilla jäsenillä, on suvereeni oikeus tässä asiassa ratkaista asia omantuntonsa mukaan.

Kalevi Olin /sd:

Arvoisa puhemies! Tällä asialla on varsin merkittäviä periaatteellisia vaikutuksia. Sinänsä puhemiesneuvoston ehdotus on oikean suuntainen, mutta kuten täällä ed. Alho totesi, tällä valiokunta-asettamismenettelyllä on yhteytensä luonnollisesti parlamentarismin toimintaan ja demokratiaan laajemminkin. Kun ed. Alho totesi, että keskustelu demokratiasta ja kansanvallasta on ollut melko vähäistä tässä salissa, niin hän on kyllä siinä aivan oikeassa. Tosin sitten esimerkiksi eduskunnan yhteydessä toimiva Tutkijoiden ja kansanedustajien seura on sitten tätä keskustelua osaltaan edistänyt, ja sen tuleekin edistää.

Tulevaisuusvaliokunnassa, arvoisa puhemies, on tähän ed. Alhon tärkeään asiaan kiinnittämä huomio ikään kuin noteerattu sillä tavalla, että eduskunnan 100-vuotisjuhlallisuuksiin liittyen valiokunnassa on työstetty jo pitkään demokratian tulevaisuutta koskevaa asiakirjaa demokratiaohjausryhmässä, jota itse olen johtanut. Se työ valmistuu vuoden loppuun mennessä tammikuun alkuun.

Siltä osin, arvoisa puhemies, kun tällaisilla valiokunnan asettamiseen liittyvillä menettelyillä eduskunnan työtä jäntevöitetään, ehkä tehostetaankin, mielestäni on kuitenkin aina muistettava, että niillä ei pitäisi luoda ikään kuin uusia kerrostumia vallankäytön mekanismeihin. Esimerkiksi jos järjestelmä olisi niin, että vain muutama valiokunta asetettaisiin ensin vaalien jälkeen ja muut jäisivät odotuslistalle, sillä ei olisi kaikkinensa hyviä merkityksiä, vaikka se voisi jotenkin hallitusmuodostukseen liittyviä asioita edistää. Vaalien jälkeen äänestäjät odottavat varsin nopeasti sitä tietoa, missä valiokunnissa kansanedustajat toimivat, ja tältä osin tuo odotusaika voisi muodostua jossain määrin myös kiusalliseksi kansanedustajille.

Arvoisa puhemies! Tämä esitys nyt tässä muodossaan perustuslakivaliokunnan reunaehdot huomioon ottaen on kuitenkin sen kaltainen, että sitä voi aidosti tukea, ja vielä ed. Alhon puheenvuoroon liittyen totean, että eduskuntaryhmät ovat todella merkittävä poliittinen toimija, jopa siten, että eduskuntaryhmien poliittinen paino ja merkitys on viimeisten 15—20 vuoden aikana selvästi lisääntynyt verrattuna esimerkiksi puoluetoimistojen sinänsä tärkeään työhön ja siihen liittyvään painoon. Politiikan keskiöksi on muodostunut eduskunta ja eduskuntaryhmät sekä media, siinä käytävä keskustelu.

Lopuksi, arvoisa puhemies, mielestäni tässä ehdotuksessa on myös se hyvä kohta, että Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous ja siihen osallistuva Suomen valtuuskunta asetetaan vaalikaudeksi. Se on hyvä. Se luo jäntevyyttä siihen toimintaan meille, jotka siellä toimimme. Arvoisa puhemies myöskin on siellä toiminut. Tämä on tuntuva parannus, koska se työ itse asiassa vie enemmän aikaa kuin suuritöisen valiokunnan työskentelyyn osallistuminen.

Näin ollen se työ pitäisi ehkä rinnastaa jopa vielä paremmin tässä talossa tehtävään valiokuntatyöhön. Ajattelen esimerkiksi sitä, että Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja ed. Elo — ja täällä ovat myös ed. Sasi ja ed. Dromberg — on keskeisissä tehtävissä ja esimerkiksi ed. Elon työmäärä on kyllä mittava. Hän on poliittisen komitean jäsen, hänellä on valiokuntia, hän on eduskuntaryhmämme varapuheenjohtaja, ja siinä on neuvotteluja. Se kyllä lyö ajankäytössä laudalta suurenkin valiokunnan johtamisen, ainakin samoihin vetää. Tältä osin pitäisi myös rinnastaa. Tiedän, että ed. Sasi on hyvin aktiivinen myös Euroopan neuvoston politiikassa ja valmistellut, kuten ed. Dromberg myös, useita raportteja, samoin ed. Hurskainen, kaikki varsinaiset jäsenet ja ed. Kaikkonen.

Tämän halusin, puhemies, tähän kuitenkin ottaa mukaan. Samoin Suomen Pankin tilintarkastajien toimikauden vakiinnuttaminen vaalikauteen on hyvin perusteltu esitys.

Kaarina Dromberg /kok:

Arvoisa puhemies! Halusin juuri nimenomaan ottaa tämän asian esille, että kansainvälinen toiminta on meidän eduskunnassamme lisääntynyt huomattavasti sinä 24 vuoden aikana, kun olen istunut täällä. Eli toisin sanoen nämä kansainväliset tehtävät ovat entistäkin merkittävämpiä myöskin siinä kehikossa, että suomalainen identiteetti tulee myöskin sitä kautta selväksi. Me tiedämme, että Välimeren maat löytävät aina toisensa, mutta jotta tässä myös se demokratia toimii koko Euroopan kannalta, on tärkeätä, että arvostetaan sitä työtä, mitä kansainvälisesti tehdään.

Haluaisinkin samalla lailla, kuin ed. Olin ja ed. Alhokin ottivat esille tuon Euroopan neuvoston ja vastaavien elinten aseman, että niillä olisi samanlainen asema alueista johtuen kuin on meidän valiokunnillamme. Siellä yleiskokouksessahan toimivat tietysti kaikki ne jäsenet, jotka eduskunta on sinne päättänyt lähettää eduskunnan päätöksellä, mutta jokaisella edustajalla on myöskin komiteat, joissa he istuvat, ja se työ vaatii todella paljon tänä päivänä. Siellä suomalaisten ääni on merkittävä, kun ajatellaan Euroopan kehitystä ja tulevaisuutta. Siellä voimme myöskin tuoda ne käsitykset kansainvälisesti esille, mitkä ovat meille tärkeitä.

Pidän erittäin hyvänä sitä, että nyt tähän tulee maininta siitä, että jäsenet asetetaan neljäksi vuodeksi, koska se työ on myöskin tavattoman pitkäjänteistä, jota siellä tehdään.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Haluaisin myös painottaa tätä eduskunnan lisääntynyttä kansainvälisyyttä. Se ei ole tietenkään yhden tai kahden valiokunnan tai meidän toimielintemme asia, se ulottuu läpi moniin valiokuntiin, muun muassa ympäristövaliokuntaan: ilmastomuutoskysymykset, kansainväliset kokoukset, biodiversiteettikokoukset, YK-kokouksia yleensäkin hyvin paljon vuoden mittaan.

Mutta, puhemies, tämä eduskuntahan koostuu vihreistä ja punaisista. Tämä on sellainen punavihreä koostumus, se näkyy aina tuolta äänestystaululta. Kun kansalaiset ajattelevat, että se on niin selkeästi se napin painallus sen mukaan, onko hallituspuolueen vaiko opposition kansanedustaja, ja ryhmäkurista puhuvat ihmiset usein ja kritisoivat sitä, niin toteaisin, että tänäänkin äänestettiin vähän eri tavalla tuossa ratifiointikysymyksessä. Ei mennyt ihan läpi hallituksen ja sitten opposition linjausta myöten tämä jako punaisiin ja vihreisiin.

Mutta ennen muuta valiokunnissahan tilanne on se, että siellä käydään sitä dialogia, johonka täällä viitattiin, ja keskustellaan ja siellä mielipiteet ovat hyvin erilaisia. Diversio on kyllä toisenlainen kuin vain niin, että oppositiopuolueen kansanedustajat puhuvat yhdellä tavalla ja hallituspuolueiden edustajat toisella tavalla, vaan se on elävää keskustelua. Nimenomaan tätä pitäisi tukea ja antaa valiokuntalaitokselle resursseja, aikaa ja voimavaroja myöskin. Kun täällä ed. Alho hyvin puhui siitä, mitä on parlamentarismi, niin tavallaan pitäisi vapaasti muodostaa sitä valiokunnan käsitystä, ei niin, että sitten jostakin hallituksen, valtioneuvoston, puolelta seurataan hyvin tarkoin, mitä siellä tapahtuu.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Toivon hartaasti, että se menettely, joka nyt hyväksytään, vastaa itse asiassa sitä pyrkimystä, että eduskunta on valintansa jälkeen mahdollisimman nopeasti toimintakykyinen. Minä vaan totean karuna tosiasiana sen, että Suomesta on tullut Euroopan yhteisössä yhä selvemmin nettomaksaja, tämä on objektiivinen totuus, ja siitä on tullut myöskin selvästi luopuja, siis etuuksistaan luopuja, kansaan liittyen etuuksistaan luopuja. Silloin on tietysti vähintä, mitä voi olla, että Euroopan yhteisön lainsäädäntöhankkeitten osalta ei tule katkosta siinä, että edes tiedetään, mitenkä ollaan heikentämässä. Siis valtioneuvostohan joka tapauksessa istuu siihen asti, kun uusi valtioneuvosto tulee tehtäväänsä määrätyksi.

Kimmo Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä oli useitakin puheenvuoroja, ed. Olin, ed. Dromberg jne., jotka korostivat sitä, että eduskuntatyössä yhä suurempaa roolia näyttelevät erilaiset kansainväliset luottamustehtävät. Täällä puhuttiin hyvin pitkään ja perusteellisesti Euroopan neuvoston työstä, joka on varmasti yksi vaativimpia ja aikaa vievimpiä niille edustajille, jotka Euroopan neuvoston jäsenyyttä kantavat. Mutta meillä on myöskin koko joukko muita kansainvälisiä tehtäviä, joista Pohjoismaiden neuvosto on se perinteisin, mutta myöskin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön puitteissa meille kansanedustajille, jotka niissä puitteissa työskentelevät, tulee runsaasti sidonnaisuuksia.

Minä yhdyn niihin näkemyksiin, mitä tässä salissa tuotiin esille, että me olemme tämän perinteisen valiokuntalaitoksen vankeja muun muassa miettiessämme palkkioperusteita ja erityyppisiä toimintoja, joita täällä tehdään, unohdetaan itse asiassa se, että nämä erilaiset kansainväliset tehtävät ovat vaativuusasteeltaan ja työmäärältään vähintään yhtä vaativia kuin monet tavallaan valiokuntien vetovastuuseen liittyvät tehtävät.

Halusin, arvoisa puhemies, korostaa, että kyse ei ole ainoastaan siitä, että me osallistumme kansainvälisiin kokouksiin tai tapahtumiin, tilanteisiin, toimintoihin vaalitarkkailusta alkaen, vaan myöskin siitä, että täällä kotimaassa niille kansanedustajille, jotka ovat näissä kansainvälisissä tehtävissä, lankeaa erittäin suuri kuorma, erittäin suuri kuorma kansainvälisten vierailujen yhteydessä, erityyppisten kokousten ja muiden puitteissa, myöskin kotoisesti tämä vaativuusaste on erittäin suuri. Minä haluaisin korostaa sitä seikkaa, että myöskin tässä eduskuntatyön kokonaisuusarvostuksessa tämä seikka paremmin kuin nykyisin otettaisiin huomioon.

Kalevi Olin /sd:

Arvoisa puhemies! Haluan vain todeta, että edustajat Pulliainen, Dromberg, Tiusanen ja Kiljunen painottivat oikeita asioita. Kun itse toimin Euroopan neuvoston valtuuskunnassa varajäsenenä, niin ehkä itselläni on vähän vapausasteita enemmän sanoa, kun olen nähnyt, miten paljon tämä varsinaisten jäsenten toiminta vie aikaa. Viittasin ed. Eloon, mutta voisin luetella näitä muita. Todella sen olen havainnut, että sitä työtä ei oikeastaan ole riittävästi ymmärretty kuitenkaan täällä talon sisällä. Siellä on useita valiokuntia meillä, myös varajäsenillä, ja niiden asioiden hoitaminen — totta kai matkat ja muut on hoidettu hyvin, mutta sitten on muuta — pitäisi rinnastaa kyllä valiokuntatyöhön tässä talossa. Itse en ole myöskään puheenjohtaja missään, eli olen ehkä oikea henkilö arvioimaan tätä. Mutta näkisin, että niiden kohdalla, jotka Suomen edustajista ovat niillä kärkipaikoilla, vähintään se pitäisi rinnastaa kaikilta osin.

Ed. Pulliainen totesi hyvin, kun hän sanoi, että on turvattava, että eduskunta on mahdollisimman nopeasti toimintakykyinen vaalien jälkeen. Varmasti nyt tämä ehdotus edesauttaa tätä tavoitetta.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Olen edellisten puhujien kanssa täsmälleen samaa mieltä, että kansainväliset tehtävät ovat eduskuntatehtävistä ehkä vaativimpia tehtäviä, niissä tarvitaan monia taitoja.

Mutta mitä arvostukseen tulee, niin eduskunnan muodollisessa järjestyksessä niiden arvostus ei näy riittävästi. Täytyy sanoa, että kansalaisetkaan välttämättä eivät ehkä osaa riittävästi arvostaa niitä tehtäviä. Kuitenkin Suomen kansainväliselle asemalle, Suomen maineelle näillä tehtävillä on erittäin suuri merkitys, ja suomalaiset edustajat yleensä näissä tehtävissä varsin hyvin pärjäävät.

Mitä tulee vielä tähän puhemiesneuvoston ehdotukseen, niin täytyy sanoa, että koko tällä hankkeella on onnellinen loppu varsinkin, jos muistetaan se, mistä lähdettiin aikanaan liikkeelle. Kun tuo työryhmä esitti, että eduskunta ei oikeastaan käytännössä järjestäytyisi alkuun lainkaan, olisi noin kuusi viikkoa tyhjäkäyntiä, odotetaan, kun puoluejohtajat muodostavat hallituksen, ja sen jälkeen aletaan katsoa, kuinka eduskunnassa toimitaan, niin tässä suhteessa meillä on erittäin hyvä järjestelmä. Perustuslakivaliokunta antoi jo lausuntonsa toimikunnan mietinnöstä, ja professoreja Viljanen ja Hidén käytettiin asiantuntijoina. He totesivat, että tämä ei kovin hyvin sovi perustuslakimme periaatteisiin. Sen jälkeen puhemiesneuvostossa muokattiin ehdotusta ja sitä on nyt tosiaan vielä täsmennetty siten, että pääsääntö ei ole se, että kaikki valiokunnat asetetaan uudestaan, vaan lähtökohta on se, että jokaisen valiokunnan osalta katsotaan tilanne, onko uudelleenasettamiseen tarvetta. Mutta jos siihen selkeää tarvetta on, niin silloin puhemiesneuvoston ehdotuksesta voidaan asettaa tuo valiokunta uudestaan. Tärkeätä juuri tässä on se, että pyritään eduskunnan kyky toimia heti alusta alkaen turvaamaan, ja se myöskin lisää eduskunnan mahdollisuuksia seurata kaiken kaikkiaan hallituksenmuodostamisprosessia, vaikuttaa siihen, ja tässä suhteessa on olennaista se, että toimivassa parlamentarismissa eduskunnan valvontamahdollisuus on mahdollisimman hyvä. Se tapahtuu vain toimivan parlamentin kautta.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Todellakin on hyvä painottaa täällä, niin kuin esimerkiksi edustajat Olin, Kimmo Kiljunen ja Sasi ovat painottaneet, kansainvälisten tehtävien merkitystä. Niiden merkityshän myös kyllä ihmisten mielessä kasvaa, ajatellaan nyt vaikkapa ilmastonmuutoskysymyksiä taikka globaalia köyhyyttä, noita suuria haasteita. Kyllä tässä toisaalta menemme oikeaan suuntaan myös yleisessä mielipiteessä, media seuraa enemmän näitä kysymyksiä, ja edelleenkin niin, että eduskunnan työjärjestys on ottanut ne entistä paremmin huomioon muun muassa poissaolokirjausten laadussa.

Mutta vielä tähän työhön, mikä on ensisijaista. Kun vielä edustetaan maata ulkomailla, vaikutetaan kansainvälisiin toimintoihin, päätöksiin, niin toisaalta sieltä saadaan myös tietoa sen pohjaksi, niiden lakien ja muiden säätämisen pohjaksi, mitä me täällä teemme. Ilman tuota tiedon saantia on aika huono sitten viedä hyvin täällä lainsäädäntöä eteenpäin.

Toinen asia tästä itse päätöksestä. Todella, jos olisimme edenneet alkuperäisellä työryhmän esityksellä, niin meillähän olisi ollut tynkä puhemiesneuvosto todella kauan, mikä on yksi hyvin kielteinen asia. Tässä haluan todeta, että näiden oikeusoppineiden lisäksi kyllä uskon, että se, että eduskunnan pääsihteeri tässä asiassa ikään kuin höristi korviaan, hänellä on kuulevat korvat, auttoi tätä asiaa.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa puhemies! Tässähän jotkut puolueet lähinnä ajattelivat näitä vaikeuksia, kun sitten hallitus muodostetaan ja tulee ministerinimityksiä ja sitten joudutaan miettimään valiokuntapaikkoja uudelleen. Tämä on ryhmän sisäinen asia. Ryhmät ovat näistä haasteista selviytyneet tähänkin asti ja selviytyvät tämän jälkeenkin. Olisi ollut todella harmillista, jos tällaisten käytännön ongelmien vuoksi olisi lamaannutettu eduskunnan valiokuntatyöskentelyn käynnistyminen, edustajien sitoutuminen ja asennoituminen valiokuntatyöhön. On totta, ettei hallitukselta tule ensimmäisinä viikkoina ehdotuksia, kun ei hallitusta ole, mutta valiokunnat voivat kuitenkin jo tarttua työhön myös tänä aikana ja ovat tärkeitä.

Olen samaa mieltä, että kansainväliset tehtävät ovat entistä vaativampia, niihin menee entistä enemmän aikaa, niitä pitää arvostaa entistä enemmän. Mutta täytyy kuitenkin muistaa, että se arvostuksen lisääminen ei saa tapahtua sitten tämän perinteisen lainsäädäntötyön, budjettien käsittelyn, muiden tässä talossa tapahtuvien lainsäädäntötöiden kustannuksella. Kyllä tämä on kuitenkin tärkeintä, että eduskunta tekee lakeja, hyväksyy niitä, käsittelee budjetteja jne., vaikkakin kansainväliset toiminnat yhä enemmän vaikuttavat ja niiden merkitys korostuu.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kaikilla hankkeilla on aina joku piste, johon verrataan, ja tässä tapauksessa todellakin se piste, johon verrataan, on työryhmän alkuperäinen ehdotus. Siihen nähdenhän on ihan toisesta avaruudesta tämä nyt tehtävä ratkaisu, kerta kaikkiaan oikein. Tuli vaan mieleen se näistä kansainvälisistä tehtävistä — tätä ei tarvitse ottaa kovin vakavasti — että me voisimme ensin nämä tärkeimmät kansainvälisten tehtävien edustajat valita jo heti välittömästi. Nimittäin muistetaanpas sitä arvostuksen olemattomuutta, kun kaikki Euroopan neuvoston tehtävissä olleet edustajat eräässä vaiheessa putosivat seuraavissa vaaleissa pois juuri sen takia, että oli luotu sellainen kuva, etteivät siellä mitään järkevää tee, ja on tehty suorastaan typerä henkilökohtainen ratkaisu, että on sinne vetäydytty lepäilemään. No, tilanne on siitä nyt jokseenkin paljon muuttunut, mutta joka tapauksessa näitä kansainvälisiä tehtäviä voisi joillakin tämmöisillä jipoillakin korostaa ja tähdentää.

Kalevi Olin /sd:

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti. Minusta ed. Uotila kuvasi hyvin sen tähän asiaan liittyvän puolen, että kotimainen kenttätyö ja lainsäädäntötyö on täällä luonnollisesti tärkeätä.

Mutta mainittakoon tässä yhteydessä, arvoisa puhemies, että kun viime viikolla tapasin Ruotsin viime vaalikauden puhemiehen von Sydowin, niin hän kertoi, miten Ruotsissa on menettely. Esimerkiksi hän kertoi omalta kohdaltaan, että hän valitsee vain Euroopan neuvoston ja siihen liittyvän vähintään kahden valiokunnan työskentelyn. Tämä tarkoittaa, että Ruotsissa on mahdollista myös mennä näin, että voidaan keskittyä ja se tieto sitten tuoda tänne. Mutta halusin tämän kuitenkin eräänä esimerkkinä kertoa.