Olli Nepponen /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sisäasiainministeriön pääluokan osalta ensimmäiseksi nostimme esiin siviilikriisinhallinnan, jonka voimavaroja ulkoasiainministeriön hallinnon pääluokassa on nostettu merkittävästi, niin että ensi vuonna voidaan asettaa 150 siviilikriisinhallintaan osallistuvaa henkilöä toimintaan. Se on myönteinen kehitys, ja varmasti jatkossakin tuo tarve korostuu, ei kuitenkaan niin kuin täällä eilen nousi esiin, että sotilaallisen puolen rahoja siirrettäisiin, vaan molempia pitää vahvistaa, koska kustannuskehitys on nouseva erityisesti sotilaallisen kriisinhallinnan osalta.

Tässä yhteydessä nostamme esiin myöskin sen, että kun siviilikriisinhallintakeskus hoitaa Kuopiossa koulutuksen, niin sen voimavarojen tulee olla myöskin vastaavat, niin että se pystyy tuosta tehtävästään suoriutumaan. Erittäin myönteisenä valiokunta toteaa hyvän yhteistyön Puolustusvoimien Kansainvälisen Keskuksen ja siviilikriisinhallintakeskuksen välillä, ja näin pitää ollakin, koska saman tyyppisissä tehtävissä toimitaan.

Valiokunta lisää miljoona euroa maahanmuuttajien kotouttamiseen ja työllistämisen edistämiseen pilottiohjelman käynnistämisen osalta. On selvästi noussut esiin, niin kuin julkisuudessakin, että eräille alueille on keskittynyt normaalia suhteellisesti suurempi osuus maahanmuuttajia, ja näiden osalta, kun vastaavasti niillä alueilla on myöskin runsaasti työttömyyttä ja myöskin köyhyyttä, on nähty tarpeelliseksi erityisen pilottiohjelman käynnistäminen, mitenkä sitten maahanmuuttajat voidaan kotouttaa mahdollisimman hyvin ja myöskin hoitaa heidän työllistymisensä. Todetaan, että yhdessä valtion sekä Pääkaupunkiseudun ja muiden merkittävien maahanmuuttokohteiden kanssa ensi vuonna ja vuonna 2010 tätä pilottiohjelmaa toteutettaisiin.

Poliisitoimen osalta on todettava, että tänä vuonna poliisien määrä on 7 590 ja tavoitteena on pitää ensi vuonna hieman yli 7 600 poliisia palkattuina. Määrärahojen lisäys, runsaat 15 miljoona euroa, mahdollistaa suurimman osan työttömien poliisien palkkaamisesta, mutta ei välttämättä kaikkien. Näin myöskin todettiin poliisijohdon taholta. Pidetään välttämättömänä, että työllistyminen voidaan toteuttaa, koska uutiset työttömistä poliiseista ovat jo merkinneet hakijoiden määrän laskua Poliisikoulun osalta ja meille on välttämätöntä, että sisäiseen turvallisuuteen oleellisesti kuuluvan poliisivoiman määrä voidaan pitää ja näkyvyys taata kaikilla alueilla.

Eräissä poliisin erityisosissa on nähtävissä resurssien puutetta, mutta koska käynnissä on resurssiselvitys, niin valiokunta näkee, että kun tämä selvitys on valmistunut, niin silloin tähän määrärahatarpeeseen voidaan paremmin palata, ja toteaa, että tällä kertaa ei ollut suurempaan lisäykseen mahdollisuutta.

Rajavartiolaitoksen kiinteistöjen siirtäminen pääosin Senaatti-kiinteistöille on johtanut siihen, että Rajavartiolaitos on kuitenkin joutunut panostamaan sille jääneisiin kiinteistöihin ja, jotta se olisi pystynyt selviytymään, se on joutunut osittain jättämään palkkaamatta omaa henkilöstöään, mikä on sitten osittain vaarantanut rajavalvonnan. Siksi jo lisäbudjetissa 1,5 miljoonaa euroa ja nyt 2 miljoonaa euroa takaa sen, että Rajavartiolaitoksen toiminta saadaan normaaliksi ja ne vajeet, jotka ovat syntyneet näistä säästötoimenpiteistä, voidaan tällä lisämäärärahalla paikata. Se koskee osittain kalustohankintoja mutta koskee myöskin rajavartiohenkilöstön palkkaamista sekä Rajavartiolaitokselle jääneiden kiinteistöjen ylläpitoa. Tavoitteena tietenkin pitää olla sen, että kaikki Rajavartiolaitoksen kiinteistöt kaikilta osiltaan siirretään Senaatti-kiinteistöjen hallintaan.

Pelastustoimen osalta valiokunta kiinnittää huomiota palokuolemien suureen määrään vuosittain, ja siihen on löydettävä aivan uusia keinoja, ei vain pelkät varoittimet, jotka ovat hyvin tärkeitä, mutta on löydettävä myöskin jonkin näköinen ohjelma, jolla tähän suureen palokuolemien määrään voidaan jatkossa kiinnittää huomiota, niin että määrä saataisiin laskuun.

Hätäkeskuslaitoksen osalta on ollut huoli henkilöstön riittävyydestä. Toisaalta aikaisemmin on kiinnitetty huomiota, että poliiseja on ollut erilaisissa muissa tehtävissä myöskin hätäkeskuslaitoksessa, mutta asiantuntijakuulemisessa tuli esiin se, että myöskin hätäkeskuslaitoksessa aina muutaman poliisin tarve on ilmeinen, koska siellä tarvitaan myöskin poliisin asiantuntemusta, joten hätäkeskuslaitoksen henkilöstön koulutukseen, johon on panostettu, on kiinnitettävä jatkossakin huomiota.

Viimeisenä asiana Maahanmuuttoviraston osalta valiokunta pitää tärkeänä, että käsittelyajat ovat kohtuullisia, ja korostaa, että turvapaikkahakemusten nopea käsittely vähentää vastaanottovuorokausien määrää ja sitä kautta syntyviä kustannuksia. Uusi asiankäsittelyjärjestelmä ollaan ottamassa käyttöön, mikä merkitsisi prosessien osalta noin 30 prosentin tuottavuuden kasvua. Sitä on pidettävä erittäin hyvänä, mutta huolestuttavaa on se, että järjestelmän noin 15 000:ta henkilöä koskevaa käyttöönottokoulutukseen, joka on tarkoitus käynnistää ensi keväänä, ei ole varattu määrärahoja riittävästi.

Viimeisenä asiana valiokunta haluaa nostaa esiin sen, että kuntien korvaukset maahanmuuttajien kotouttamisen edistämiseksi ovat suuruudeltaan lähes samoja kuin vuodesta 1993 lähtien. Näiden ei arvioida enää kattavan palvelutuotannosta syntyneitä kustannuksia. Valiokunta korostaa, että kustannuskorvausten korottaminen helpottaisi sekä alaikäisten että kiintiöpakolaisten sijoittamista.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Haluan vaan muutaman asian nostaa esiin tästä pääluokasta. Tosiaan poliisin toimintamäärärahoja korotetaan ensi vuonna palvelutason parantamiseksi, mikä on hyvä asia. Valtaosa tästä korotuksesta käytetäänkin niitten työttömien poliisien työllistämiseen, jotta mahdollisimman moni määräaikaisessa virkasuhteessa ilman taustavirkaa oleva poliisi voitaisiin vakinaistaa. Määrärahan lisäyksestä huolimatta kaikkia työttömiä poliiseja ei saada työllistettyä vielä ensi vuonna, mutta poliisien eläköitymisen vuoksi tämä tilannekin lähivuosina paranee, tilaa alkaa tulla.

Jatkossakin on tärkeätä, että kenttäpoliiseja näkyy myös maaseutukunnissa. On hyvä, että poliisi saa rahaa myös sähköisten palveluitten kehittämiseen ja pelastajakoulutusta lisätään ja hätäkeskustoimintaa tehostetaan mietinnön mukaan. Tärkeätä on huomioida, että poliisihallinnon virkoja täytettäessä huolehditaan myös hätäkeskuslaitoksen poliisiosaamisen turvaamisesta.

Veijo Puhjo /vas:

Herra puhemies! Vanhasen ja Kataisen hallitus jatkaa entistä ja huonosti elvyttävää tuloveroalelinjaansa. Ensi vuodelle 2009 esitetään veroaleksi 850 miljoonaa euroa pääasiassa hyvätuloisia suosivana. Kustannukset siitä sälytetään kaikkien veronmaksajien maksettavaksi lisälainanoton muodossa. Eduskunnan enemmistö hyväksynee esitykset, mutta samalla se jättänee edelleen lapsipuolen asemaan yhteiskunnan tärkeiden toimintojen turvaamisen. Hallituksen esityksen mukaan muun muassa hätäkeskuslaitoksen ja poliisitoimen henkilöstöongelmat jäävät vaille kunnollista ratkaisua. Siihen tarvittavat lisämäärärahat olisivat mitättömän pieniä tuloveroaleen verrattuna.

Hätäkeskuslaitoksella on edelleen krooninen 100 hengen työvoimapula tilanteessa, missä henkilöstömitoituskin on laskettu täysin väärin. Nyt oletetaan nimittäin, ettei kukaan olisi lainkaan sairauslomilla tai muilla normaaleillakaan vapailla. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä tulee äänestämään tässä asiassa parannusesityksen puolesta.

Poliisitoimen henkilöstöongelmat pysyvät vakinaistamisista huolimatta jatkossakin vaikeina. Työttömäksi koulutettuja poliiseja tullee olemaan vielä vuosia, ellei hallitus muuta linjaansa. Pelkään pahaa, että Vanhasen ja Kataisen hallitus haluaa ensin viedä päätökseen poliisiorganisaation muutoksen, minkä seurauksena jatkossa maaseudulla tulee olemaan kova poliisipula. On väärin, että työttömiä poliiseja pidetään pelinappuloina. On vastuutonta antaa kansalaisille kuva, ettei poliisiksi kannata edes kouluttautua. Tämä näkyy jo nyt opiskelijoiksi hakeutuvien määrässä. Kansalaisten perusturvallisuuden takaamiseksi on tärkeää, että kaikki työttömät poliisit palkataan mahdollisimman pian. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä tulee tässäkin asiassa äänestämään lisämäärärahojen puolesta.

Herra puhemies! On vaikea ymmärtää, miksi hallitus ei ole kiinnostunut kansalaisten akuuttien hoitoonpääsyongelmien ratkaisemisesta.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Turvallisuustutkimusten mukaan kansalaiset luottavat poliisiin. Esimerkiksi hälytysvalmiusajalla tai rikosselvitystasolla mitattuna poliisin toiminta on tehokasta ja laadukasta. Poliisiin kohdistuva luottamus ja toiminnan taso on säilytettävä tulevaisuudessakin. Meillähän tavoitteena on, että vuonna 2009 työllistetään hieman yli 7 600 poliisia. Vapaiden virkojen vakinaistaminen on saatu nyt työn alle. Myös uusia virkoja ollaan suunnittelemassa, ja se tuonee noin 600 uutta lisätyöpaikkaa. Näillä toimenpiteillä päästään siihen, että Poliisikoulusta valmistuvat uudet poliisit eivät joudu työttömiksi tai hakeutumaan toisille aloille. Toivottavasti Poliisikoulun hälyttävässä laskussa ollut hakijamäärä tulee parempien työllistymisnäkymien myötä elpymään. Poliisien määrärahojen pitää olla sillä tasolla, että pystytään takaamaan pätevän työvoiman saanti.

Tuottavuusohjelman puitteissa on muistettava, että kansalaisten perusturvallisuudesta ei pidä tinkiä. Paikallispoliiseja tulee olla riittävästi myös haja-asutusalueilla. Työvoimapula voi olla edessä jo muutaman vuoden sisällä. Poliisista poistuu vuonna 2010 noin 100 henkilöä enemmän kuin heitä valmistuu Poliisikoulusta.

Arvoisa herra puhemies! Toinen erityistä huomiota vaativa asia on Rajavartiolaitos ja sen määrärahat. Rajavartiolaitos on viimeisen vuosikymmenen aikana luopunut suuresta osasta kiinteistöomaisuuttaan ja siirtänyt sitä Senaatti-kiinteistöille. Uusi kiinteistöratkaisu on ajanut laitoksen talouden ahtaalle, eikä toimintatilamenoissa voida hakea enää lisää säästöjä. Kohonneet toimitilakustannukset eivät missään nimessä saa nousta Rajavartiolaitoksen normaalia toimintaa hankaloittavaksi riippakiveksi. Jo nyt vaikuttaa siltä, että Rajavartiolaitoksen talouden saattaminen tasapainoon johtaa moniin leikkauksiin. Henkilötyövuosia on vähennettävä, mutta samalla on siirrettävä henkilöstöä Kaakkois-Suomeen ja Pääkaupunkiseudulle. Myös kalustoinvestointeja joudutaan panemaan jäihin.

Kaakkoissuomalaisena haluan korostaa sitä, että Itä-Suomessa rajaan kohdistuva paine on muuta maata suurempi. Se on samalla sekä Suomen että Euroopan unionin raja, joka työllistää paljon myös poliisia. Resurssipula voi aiheuttaa rajaturvallisuuden heikentymisen tulevina vuosina. Talousarviossa on otettava huomioon Rajavartiolaitoksen noin 5,8 miljoonan määrärahavaje. On äärimmäisen tärkeää, että Suomi pystyy tarjoamaan tehokasta ja reagointikykyistä rajavalvontaa.

Arvoisa puhemies! Pelastustoimen määrärahaan on hallitus osoittanut huomattavan korotuksen ja mielestäni syystä. Palokuolemien vuosittainen määrä Suomessa on asukaslukuun suhteutettuna ollut kohtuuttoman suuri verrattuna muihin länsimaihin. Ongelmana ei ainoastaan ole paloturvallisuus, vaan myös monet sosiaaliset ongelmat, kuten alkoholin käyttö, huumeet. Hätäkeskusten osalta haluan korostaa, että alalle koulutettua henkilökuntaa on oltava riittävästi. Hätäkeskuksiin tarvitaan myös poliisikoulutuksen saaneita työntekijöitä. Poliisin, Rajavartiolaitoksen ja hätäkeskuslaitoksen toimintojen laadun ja tehokkuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, ettei virkoja jätetä säästösyistä täyttämättä. Henkilöstön supistukset ja resurssipula johtavat helposti vaikeuksiin ja palvelun huonontumiseen. Laitosten toiminnassa ja taloudessa tarvitaan pitkäjänteisyyttä. Kansalaisten perusturvallisuus ei saa heikentyä.

Sisäasiainministeri Anne Holmlund

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitokset jaoston puheenjohtajalle erinomaisesta esittelystä, ja valiokunta on mielestäni kaiken kaikkiaan paneutunut hyvin keskeisiin kysymyksiin, jotka sisäasiainhallinnon toimialaa koskevat. Tässä yhteydessä on varmaan syytä muistuttaa, että poliisin tuottavuuden ja tulevaisuuden kannalta kaikkein keskeisin hanke, poliisin hallinnonrakenneuudistuksen ykkösvaihe, alkaa ensi vuoden alusta. 90 kihlakuntaa korvautuu käytännössä 24 poliisilaitosalueella, ja tämän kautta poliisin johtamisrakenteita on mahdollista keventää ja yhdenmukaistaa myös alue- ja keskustasolla.

Kiinteä osa poliisin rakenneuudistusta on poliisin keskushallintoviranomaisen — eli työnimenä Poliisihallitus — perustaminen osana kaksiportaiseen ohjaus- ja johtamismalliin siirtymistä. Uudistus toteutetaan vuoden 2010 alusta alkaen hallituksen tänä syksynä tekemän linjauksen mukaisesti. Sisäasiainministeriön osalta uudistuksen tavoitteena on ministeriön tehtävien ja operatiivisen poliisitoiminnan ohjauksen erottaminen toisistaan. Tähän kokonaisuuteen liittyy myös tänä syksynä tehty palveluverkkopäätös, jonka kautta poliisin palvelupisteitä on uudistettu ja tullaan myös uudistamaan. Tältä osin pidämme hyvin tarkkaan silmällä sitä, että palvelujen saatavuus eri puolilla Suomea ja tasapuolisesti toteutuu kaikkialla. Tarpeen vaatiessa ryhdymme myös tekemään muutoksia verkon osalta, jos ongelmia ilmenee.

Tärkeää on myös huomioida, että poliisin henkilöstötarpeesta valmistuu pitkän aikavälin suunnitelma. Niin sanottu Resu-työryhmä on tehnyt paljon työtä tämän eteen vuoden 2020 tilannetta silmällä pitäen. Tämä työ valmistuu vuoden 2009 tammikuussa eli varsin nopealla aikajänteellä. Tämän on tarkoitus olla pitkäjänteinen työkalu, jonka myötä sekä hallitus että myös eduskunta voivat tarkkaan seurata sitä, mikä tulee olemaan poliisin resurssitarve pitkällä aikajänteellä. Nythän tilanne on ollut hyvin pitkälti se, periytyneenä edellisen hallituksen ajoilta, että poliisin toimintamenot ovat tietyllä tavalla olleet hieman siksak-tyylisiä eli resurssit ovat olleet vajaita ja niitä on jouduttu paikkomaan tietyillä postimerkeillä tai lapuilla. Tästä kehityksestä on tarkoitus päästä eroon tämän resurssiselvitystyön myötä, ja uskon vakaasti, että siihen kysymykseen myös kaiken kaikkiaan vastataan.

Mielestäni ensi vuoden tilanne on siltä osin erinomainen, että ensi vuonna poliisin toimintamäärärahoja korotetaan noin 16 miljoonaa euroa toiminnan tason ylläpitämiseksi. Tämä käytännössä mahdollistaa poliisin toiminnan vakiinnuttamisen sekä poliisimiesten määrän pitämisen nykyisellä tasollaan. Määrärahalisäys myös parantaa poliisin kykyä rekrytoida uutta, vasta valmistunutta henkilökuntaa vuonna 2009. Tältä osinhan sisäasiainministeriö on erittäin paljon panostanut siihen, että saisimme työllistettyä mahdollisimman paljon työttöminä olevia poliisimiehiä. On aivan totta, että tämä työllisyystilanne on heijastunut negatiivisesti hakijamääriin, ja tämä on myös meillä erittäin suuri huoli. Silloin velvollisuutemme on osoittaa mahdollisimman monelle työttömälle työpaikka ja samalla myös vakinaistaa virkoja. Tähän työhön on määrätietoisesti lähdetty, ja siinä tullaan myös etenemään. Valitettavasti aivan kaikkia emme todennäköisesti pysty työllistämään mutta varsin merkittävän osan kyllä. Toinen perusperiaate on se, että työttömyysaika jäisi mahdollisimman lyhyeksi, jotta ammattitaito ja työinto säilyisivät vasta valmistuneilla mahdollisimman hyvänä.

Poliisin käynnissä oleviin toimitilahankkeisiin varataan 2,6 miljoonan euron määräraha. Pidän myös tätä erittäin merkittävänä lisäyksenä. Erittäin tärkeä myös poliisin työturvallisuuden kannalta on panssaroitujen miehistönkuljetusajoneuvojen hankkimiseen varattu määräraha. Kaikki, jotka olemme seurailleet otsikoita, tiedämme, että aika hurjiin tilanteisiin tänä päivänä poliisi joutuu, ja silloin myös panssaroitujen ajoneuvojen saaminen on ensiarvoisen tärkeää.

Kaiken kaikkiaan myös ampuma-aserekisteriä tullaan uudistamaan. Tämä on välttämättömyys, sillä meillä on hyvin vanhanaikainen rekisteri, ja pidän erittäin tärkeänä tämän määrärahan saamista poliisin käyttöön.

Myös internet-seurantaan on varattu vajaat 900 000 euroa, ja tältä osin tiedämme kaikki myös tämän kokonaisuuden tarpeellisuuden.

Rajavartiolaitoksen osalta on täälläkin herännyt jo huolta. (Ed. Rajamäki: Hyvä, että edes jossain!) On aivan totta, että Rajavartiolaitoksen osalta meillä on tiettyä haasteellisuutta liittyen resurssikokonaisuuteen. Pidän kuitenkin tärkeänä sitä, että tulemme tarkastelemaan pitkällä aikajänteellä seuraavien kehysten yhteydessä Rajavartiolaitokseen liittyvää kokonaisuutta.

Eräs yksityiskohta, joka liittyy tähän, on tietenkin myös kiinteistöomaisuuden siirtoon liittyvät ongelmat. Nämä tullaan myös ratkomaan kehysneuvottelujen yhteydessä, ja tulemme varmasti siihen saamaan kaikkia tyydyttävän ja hyvän ratkaisun.

Hätäkeskuslaitoksen osalta voisin ehkä lyhyesti todeta, että tällä hetkellä on ministeriössä erittäin laaja uudistuskokonaisuus siltä pohjalta, jonka eduskunnan käsittelemä hätäkeskusselonteko on antanut. On aivan välttämätöntä, että tarkastelemme myös rakenteita ja samanaikaisesti turvaamme hätäkeskuspalvelujen toimivuuden eri puolilla Suomea. Tämän eteen on tällä hetkellä erittäin laaja kokonaisuus työn alla.

Arvoisa puhemies! Näyttää siltä, että 5 minuuttia on kulunut, ja vastaan mielelläni tässä myös edessä oleviin kysymyksiin.

Tanja Karpela /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On hyvä asia, että poliisin määrärahoja nostetaan tuo 16 miljoonaa euroa, mutta minun mielestäni erään tärkeimmistä painopisteistä tulisi olla aselain valvonnan tehostaminen. Merkittävää on se, että tuo turvallisuuden tunne kohti poliisin toimintaa on varsin korkealla, mutta yleinen turvallisuuden tunne yhteiskunnassamme, esimerkiksi lapsiperheissä lähinnä koskien lasten kouluoloja, on heikentymässä, ja siihen varmasti vaikuttanevat nuo järkyttävät tapahtumat, joita vuoden sisällä olemme saaneet seurata.

Kysyisin ministeriltä: Millä tavalla budjetissa näkyy aselain valvonnan tehostaminen? Minkälaisia toimenpiteitä tai määrärahakohdennuksia aiotte asiaan esittää?

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Oli erittäin selkeästi jälleen esillä, että sisäministeriön poliisiosaston taloushallinta ei ollut kyllä lainkaan käsissä. Joulukuun alussa tässäkin talossa tuli ympäri Suomea tietoja lukuisista vähennyksistä isoissa poliisiasemissa. No, sen jälkeen kehyksen ja ensi vuoden talousarvion alueellistamisohjeet hätäisesti sisäministerin ja poliisijohdon toimesta tehtiin. Kokoomuksen poliisivoimat ja tiedotus korjasivat asiaa, Ylen ykkösuutisissa kerrottiin: 600 uutta poliisia Suomeen. Aivan uskomatonta, sinänsä hyvää median hallintaa mutta erittäin huonoa poliisin voimavarojen hallintaa. Tältä osin myöskin poliisin koulutuksen osalta nyt tehty raju aloittamismäärien pudottaminen tulee näkymään jo aikaisemmin tehdyllä poistumaennusteella niin, että meillä on erittäin vaikea tilanne 2010—2011. Sitten tässä on hämmentänyt varmaan aluetta myöskin tämä tuottavuusohjelman soveltaminen muuhun kuin poliisin henkilöstöön, jolloin poliiseja sidotaan epäolennaisiin tehtäviin. Tässä on poukkoilemista. Poliisin taloushallinnan osalta kyllä olisi pitänyt jo voimassa olevien kehys- ja talousarviomäärärahojen puitteissa osata alueellistaa rahat.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy antaa kyllä tunnustus, että uuden poliisiylijohtajan myötä myöskin poliisin talousasiat ovat (Ed. Rajamäen välihuuto) aivan uudella, paljon paremmalla tolalla kuin aikaisemmin ja me saamme siellä hyvin täsmälliset selvitykset. Poliisihallinto on tällä hetkellä melkoisessa murroksessa, joten on ymmärrettävää, että kun nämä organisaatiomuutokset saadaan kaikki käyttöön, silloin asia on lopullisesti selvillä.

Unohdin esittelypuheenvuorossa nostaa esiin nopean reagoinnin internetin seurannan lisäämiseen ja myöskin aserekisterin ylläpitoon. Sitä kautta tarjoutuu mahdollisuus seurata tilannetta, kun on käynyt julkisuudessa ilmi, että aseita on edelleen sellaisilla henkilöillä, joilla on vahva rikostausta myöskin, joten se antaa nyt resurssit tähän parempaan seurantaan, johonka on varmasti vielä jatkossa paremmin panostettava, kun uusi aselaki saadaan valmiiksi.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Poliisin, Tullin ja Rajavartioston yhteistyö on äärimmäisen tärkeää, ja siinä on menty yhteistyöesteitten madaltamisessa ihan oikeaan suuntaan. Annettiin muun muassa rajamiehille lisävaltuuksia viime kauden aikana, ja tämä voimavarojen yhteiskäyttö on ollut muun muassa Pohjois-Suomessa äärimmäisen tärkeää.

Mutta rajavartiostohenkilöstön supistukset ja niiden kohdentaminen ovat jotain käsittämätöntä. Nyt esimerkiksi itärajalla Sallan Kelloselästä Rajajooseppiin syntyy alue, jolla ei ole jatkossa yhtään rajavartioasemaa. Esimerkiksi Savukosken kunnassa, jolla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa yli 60 kilometriä, ei myöskään ole yhtään miehitettyä asemaa. Tämä johtuu valtion tuottavuusohjelmasta, ja on mielenkiintoista kuulla ministerin vastaus siihen, jos poliisin, Tullin ja Rajan toiminta kaiken kaikkiaan liittyy kansalaisten turvallisuuteen ja työ- ja elinkeinoministeriön osalta sekä ministeri Pekkarinen että ministeri Cronberg ovat irtaantuneet valtion tuottavuusohjelmasta, niin ettekö te voi harkita samaa. Onko ihan oikein, että osa ministeriöistä ilmoittaa irtautuvansa siitä sitovaksi sanotusta velvoitteesta ja te ette edes yritä samaa?

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta on lisännyt miljoona euroa pilottihankkeeseen, jolla edistetään maahanmuuttajien työllistymistä ja kotoutumista. Se on erinomainen asia, sillä työ on paras kotouttaja, ja tärkeä seikka tässä on kielikysymys, kielikoulutus, kielikoulutukseen nopea pääsy ja sen katkeamattomuus. Mutta toisaalta on myös niin, ettei kielitaidon puutteesta saisi tehdä estettä työllistymiselle. Kysyisin arvoisalta ministeri Holmlundilta: minkälaisia toimenpiteitä on ajateltu tässä pilottihankkeessa toteuttaa?

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuten ed. Rajamäki totesi, on hieman ollut epätietoisuutta siitä, kun viime vuonna, taikka tänäkin vuonna, on jätetty hyvin paljon täyttämättä poliisivakansseja, kun henkilöt ovat siirtyneet eläkkeelle. Nyt on informoitu sitten, että niitä täytetään mielin määrin, jos sitaateissa voi näin sanoa. Ulkopuolinen on ollut hieman hämmentynyt tästä viestinnästä.

Arvoisa puhemies! Kuten ministeri täällä totesi, ensi vuoden alusta tulee uusia organisaatiomuutoksia ja palvelupisteitäkin lakkautetaan aika paljon. Olisin tiedustellut sitä, miten ministeri on suunnitellut tämän henkilöstön tiedon tason säilyvän näissä yhteispalvelupisteissä. Onko aikomus siirtää näihin pisteisiin niitä henkilöitä, jotka ovat toimineet tällä hetkellä lakkautetuissa palvelupisteissä, joiksi niitä voidaan tällä hetkellä kutsua?

Tero Rönni /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt kun tästä poliisista, Tullista ja Rajasta ed. Mustajärvikin sanoi, niin sain tässä viestiä viime viikolla, jossa kerrottiin tullivirkailijoitten suulla, että heidän pitäisi ihan muutaman tunnin taikka muutaman päivän koulutuksella siirtyä paikasta toiseen ja siellä tosiaan sitä siirtämistä tehdään jo paikasta toiseen. Onko tässä nyt koulutus oikealla kohdallaan ja riittääkö se tällä hetkellä?

Sitten näihin poliisin määrärahoihin. Jos nyt lisätään reilusti, niin loppuuko tässä nyt tämä keskinäinen kilpailu ja tuo leikkiminen, joka on ollut, että näitä rikosilmoituksia tehdään nyt sitten toisistaan oikein kilvan, että päästäisiin oikeisiin töihin, että näistä lapsellisista leikkihommista päästäisiin ulos? Sitten myöskin se, mihin näitä poliiseja nyt sitten tulee. Meillä on aika lailla iso ongelma muun muassa raskaan liikenteen valvonnassa, jossa poliisit tekevät yhtä sun toista elikkä täysin toisistaan tietämättömiä päätöksiä, jotka eivät ole läheskään linjassa koko maata ajatellen monessa eri asiassa, ja valvonnan tarvetta olisi.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sisäministerin johdollahan on tehty Suomessa erittäin hyvää työtä siviilikriisinhallinnan koulutuksessa ja rekrytoinnissa. Mutta kuten jaoston puheenjohtaja täällä kiinnitti huomiota, meillähän on erittäin vakava kustannusvaje tällä hetkellä, ja se ei koske vain siviilikriisinhallintaa, vaan myöskin sotilaallista kriisinhallintaa. Sen takia on hyvä, että ensi vuonna tulee tämä selvitys, jossa katsotaan vähän laveammin toisaalta sotilaallisen siviilikriisinhallinnan välisiä linjauksia sekä toisaalta myöskin kriisihallinnan ja kehityspolitiikan välisiä linjauksia. Tässähän on tämä iso kysymys.

Nyt olisi mielenkiintoista kuulla ministeri Holmlundin kommentti tähän ministeri Väyrysen ehdotukseen. Kerron sen, mitä hän eilen täällä esitti. Hän lähtee siitä, että nyt, kun meillä vapautuu sotilaallisesta kriisinhallinnasta esimerkiksi Länsi-Balkanilta voimavaroja, voitaisiinko tavallaan siirtää sitten siviilikriisinhallinnan hyväksi näitä varoja, joita osin voidaan käyttää sitten myöskin oda-kelpoisina kehitysyhteistyömäärärahoina. Tämä on hyvin tärkeä asia, varsinkin kun Suomi on vielä profiloitunut erittäin osaavana kriisinhallintamaana elikkä meillä olisi paljon annettavaa näihin siviilikriisinhallinnan kohdemaihin. Eli tämä olisi minunkin mielestäni erittäin mielenkiintoinen ja järkevä linjaus, mikäli tällaista vapautumista sotilaallisen kriisinhallinnan varoista tapahtuu.

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kysymykseni on periaatteessa sama kuin tässä ed. Laukkasella, mutta kysyn: onko ollut keskustelua hallituksen piirissä tästä tällaisesta resurssien siirrosta?

Toisekseen: eikö ministerikin näe, että kehitysyhteistyörahat pitäisi hoitaa ihan eri väylää pitkin ja että kriisinhallinta, sotilaallinen ja siviili, hoidetaan sitten suurin piirtein nykymenolla?

Reijo Kallio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen huolestunut rajaturvallisuutemme tilasta. Tästä myöskin edustajat Paajanen ja Mustajärvi käyttivät mielestäni hyvin perustellut puheenvuorot.

Ei riitä, ministeri, että te pitkällä aikavälillä tarkastelette tätä tilannetta, kun ongelmat kaatuvat syliin. Rajavartiolaitos on tällä hetkellä tietääkseni ainoa hallinnonala, joka etupainotteisesti on saavuttanut vuoteen 2011 ulottuvat tuottavuusohjelman äärettömän kovat tavoitteet, mutta tämäkään ei riitä. Tällä hetkelläkin toimitilakustannusten määrärahavaje on 5,8 miljoonaa euroa, investointivelkaa on tehty viime vuosien aikana 6 miljoonaa euroa. Eli ne pienet lisäykset, joita valiokunta on tehnyt ja joita tehtiin lisätalousarviossa, eivät tätä tilannetta korjaa. Ainoa tapa tasapainottaa taloutta jatkossakin on henkilöstömäärän edelleen vähentäminen, siis siitäkin huolimatta, että tuottavuusohjelman tavoitteet vuoteen 2011 mennessä on jo saavutettu.

Ettekö te, ministeri, ole huolissanne Rajavartiolaitoksemme ja rajaturvallisuutemme tilasta, ja miten te pystytte (Puhemies: Minuutti on täyttynyt!) takaamaan laadukkaan operatiivisen toiminnan, jos henkilöstöä edelleenkin vähennetään?

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Rajavalvonta on Schengen-rajalla hoidettava tinkimättä. Siitä varmaan olemme kaikki samaa mieltä. Rajaturvallisuutta ei mielestäni voida hoitaa uskottavasti, mikäli resurssipula jatkuu valiokunnan mietinnössä kerrotulla ja kuvatulla tavalla. Ongelmaksi ovat muodostuneet toimitilakustannukset, ja ilman valtiovarainvaliokunnan määrärahalisäystä Itä- ja Pohjois-Suomessa olisi jouduttu henkilöstösiirtoihin. Tämä olisi varmasti ollut alueelle merkittävä takaisku.

Tässä on nostettu esille tämä kiinteistöjen siirto Senaatti-kiinteistöille. Mikä on tällä hetkellä tilanne, ja ollaanko siellä tekemässä ratkaisuja?

Toinen ongelma, josta on pakko kysyä, on se, että Joensuun oikeus- ja poliisitalo on menossa sulkuun ensi viikolla sisäilmaongelmien vuoksi. Onko ministeri tästä tietoinen, ja joutuvatko nyt poliisivoimat ja oikeustalon henkilöstö telttamajoitukseen, vai mitkä ovat ne ratkaisut?

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri ansaitsee kiitoksen siitä, että tähän poliisien työllisyysasiaan tartuttiin selkeästi, ja sehän on niin, että näiden sisäänottomäärien ja niiden rahojen, jotka ovat palkkaukseen käytettävissä, täytyy kulkea samassa linjassa. Muuten joudutaan juuri sellaisiin tilanteisiin, että valmistuvat poliisit eivät saa töitä, ja se on koko järjestelmän uskottavuuden kannalta erittäin huono asia.

Nyt, kun poliisihallintoa uudistetaan siten, että kihlakuntatasolta siirrytään näihin maakunnallisiin yksiköihin, niin tuolla maakunnissa käydään aikalaista kisaa siitä, missä vielä putka säilyy. Toivon, että tässä yhteydessä myöskin ministeriön tasolta seurataan hyvin tarkasti sitä, mitä tämä organisaatiouudistus vaikuttaa käytännön päivystystoiminnan järjestämiseen ja miten voidaan myöskin jatkossa vähintään nykyisellä tasolla kansalaisten turvallisuuspalvelut taata myöskin maakuntakeskusten ulkopuolella.

Matti Kauppila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot on aika niukasti määritelty. Onko siihen tarvetta saada lisää? Elikkä vasemmistoliitto tulee siihen esittämään lisäystä.

Mutta tähän poliisipiirien ja poliisin toimintaan, tämähän alkoi jo edellisellä eduskuntakaudella, tämä poliisipiirien yhtenäistäminen ainakin Päijät-Hämeessä ja kihlakuntien yhtenäistäminen, ja nyt ovat jatkotoimenpiteet ja se toteutusvaihe menossa. Kysyisin:

Onko taloudellisen rikollisuuden resursseja määritelty niin, että ne tuottaisivat, koska sieltähän nyt tuottoja voi saada? Sen mukaan, mitä lehdistä lukee, nyt jo on 50 miljoonaa euroa jemmassa. Minusta sieltähän poliisien palkat maksetaan, kun satsattaisiin sille puolelle.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä toivon, että ministeri Holmlund suhtautuu rakentavan myönteisesti ministeri Väyrysen esitykseen siviilikriisinhallintaan mahdollisesti vapautuvien voimavarojen lisäämiseksi tätä kautta, mitä Väyrynen eilen täällä esitti. Tarvitaan yli hallinnonalarajojen tarkastelua ja vanhoista reviiriajatteluista ulospääsyä.

Pidän myönteisenä, että poliisien toimintaan rahaa lisätään 15 miljoonaa euroa ensi vuoden osalta hallituksen toimesta, ja pidän tärkeänä, että sisäministeriö ottaa aktiivisen roolin kuntien yhteispalvelupisteitten kehittämisestä sen suunnitelman mukaan, minkä selvitysmies Timo Kietäväinen teki. Tässä poliisihallinnolla on tärkeä rooli, ja pitää tarvittaessa katsoa niitä lainsäädännöllisiä muutoksiakin, mitä tarvitaan, jotta ne yhteispalvelupisteet voisivat toimia mahdollisimman hyvin jokaisessa kunnassa.

Myönteistä oli myöskin Rajavartiolaitoksen määrärahan lisääminen eduskunnan toimesta. Nyt estetään alueellistaminen ikään kuin väärään suuntaan. Tämähän olisi merkinnyt pohjoisesta etelään väen siirtämistä, kun hallituksen tavoitteen pitää olla toisinpäin ja turvata näitten syrjäisten alueittenkin elinvoima.

Petri Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Te, ministeri Holmlund, olette onnistunut lisäämään kehyskaudelle 2009—2012 poliisille 35 miljoonaa euroa, josta ensi vuonna saadaan lisää noin 16 miljoonaa euroa. Tämä aiheutti meille jaostossa hyvin erikoisen tilanteen, jollaista en muista 10 vuoden kansanedustajaurani aikana olleen. Poliisille ei tarvinnut lisätä määrärahoja hallituksen esitykseen eduskunnan toimesta. Meille on saatettu tietoon, (Välihuutoja sosialidemokraattien ryhmästä) että noin 600 uutta poliisia saa viran, joko vakinaistetaan tai määräaikaistetaan. Se tietää sitä, että vuonna 2009 tilanne saattaa olla jopa sellainen, että vain loppuvuonna 2009 valmistuneet poliisit eivät välttämättä saa virkaa, mutta käytännössä kaikki muut aikaisemmin työttöminä olleet poliisit saavat viran. Tämä on lopultakin hyvä lopputulos.

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri! Sen lisäksi, että on huoli tietenkin riittävistä poliisiresursseista henkilömäärissä ja työntekijöinä, on huoli myöskin siitä, millaiset heidän työskentelyolosuhteensa ovat. Näissä kohdin muun muassa Kotkassa toimitaan lähestulkoon — kun täällä äsken muualtakin päin Suomea kuultiin, että työolosuhteet ovat suorastaan lainvastaiset — aivan riittämättömissä tiloissa. Nyt vielä, kun on tehty tämä uusi organisaatiouudistus, jossa keskitetään poliisivoimia, olisi näiden tilojen oltava asianmukaiset. Suunnitelma on ollut myöskin yhdistää oikeustalo ja poliisitalo yhdeksi kokonaisuudeksi, ja tässä on alueella edetty hyvin, ja uudenlaiset työskentelymallit yhteistoimintapisteistä ovat olemassa. Nyt ei tarvittaisi kuin päätös siitä, että se talo rakennetaan.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Palo- ja pelastustoimi kuuluu sisäasiainministerille, ja esitänkin tämmöisen ikuisen kysymyksen palomiesten eläkeiästä. Se on tässä hallitusohjelmassa luvattu selvittää tällä hallituskaudella. Milloin se selvitys tulee, ja aiotaanko siihen nyt sitten rahaa näissä budjeteissa myöntää? Ja mitä mieltä ministeri on palomiesten eläkeiän alentamisesta? Siinä on myös palomiesten turvallisuudesta kyse, pystyvätkö savusukeltamaan, ja kun usein he ovat ambulanssinkuljettajia ja sellaisia, niin potilaita kuljettamaan, kun on ikääntyneitä palomiehiä. Milloin tämmöinen selvitys tulee? Aiotaanko siihen antaa rahaa? Nyt on hallituskausi puolessa välissä, luulisi, että semmoinen selvitys olisi annettu.

Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaksi kysymystä ministeri Thorsille:

Tänä syksynä maahamme on saapunut ennätysmäärä alaikäisiä turvapaikanhakijoita. Miten näiden lasten ja nuorten erityistarpeista ja erityistilanteista pidetään huoli? Turvapaikkahakemusten käsittely on hieman nopeutunut. Siitä huolimatta ne ajat ovat sietämättömän pitkät ja yksittäiset tapaukset voivat venyä epäinhimillisen pitkiksi.

Täällä kerrotaan tästä uudesta asiankäsittelyjärjestelmästä, joka olisi yksi tekijä tämän järjestelmän nopeuttamiseksi, mutta sitten todetaan juuri, että tätä rahoitusta ei ole ministeriössä. Miten tämä asia nyt sitten hoidetaan, että tätä henkilöstöä kyetään kouluttamaan tämän järjestelmän käyttöönottoon?

Sisäasiainministeri Anne Holmlund

Arvoisa puhemies! Ensin kiitos näistä hyvistä kysymyksistä. Koetan vastata mahdollisimman moneen.

Ensinnäkin ed. Karpela ja myös ed. Nepponen kysyivät ampuma-aselainsäädännöstä. Sitähän uudistetaan kaiken kaikkiaan tällä hetkellä erittäin ripeällä aikajänteellä. (Ed. Rajamäen välihuuto) Myös aselupakäytäntöjä on jo tiukennettu, niin kuin varsin hyvin varmasti eduskunnassa tiedättekin. Samanaikaisesti olemme tehneet sen ratkaisun, että seulomme myös taaksepäin jo annettuja aselupia, näitähän on ajettu yhteen eri rekistereiden kanssa ja on pyritty nyt seulomaan sieltä kaikki huolestuttavat tapaukset. Tämä käytännön työ tullaan tekemään kihlakunnissa ja käytännössä laitostasolla. Pidän sitä erittäin tärkeänä.

Ed. Rajamäki arvosteli, että on väärin sammutettu ja luvut ovat vääriä, vaikka hyvin työllistetään poliiseja. Tietysti minua hieman hämmästyttää se, että kun olette julkisuudessa sanonut, että mätäpaiseet pitää puhkoa, niin kuitenkin olette jättänyt ne minun puhkottavikseni, mutta ilmeisesti meillä on jokaisella oma aikamme. (Ed. Rajamäki: Voi hyvänen aika!)

Ed. Mustajärvi totesi Pohjois-Suomen tilanteesta. On hyvin tärkeää, että Pohjois-Suomen osalta varaudumme siihen, että turvallisuusviranomaiset ovat riittävän paljon läsnä myös Pohjois-Suomessa. Kaiken kaikkiaan rajavalvonnan automatisointi on yksi keskeinen osa tätä kokonaisuutta. Pitää myös paikkansa se, että Rajavartiolaitos on etupainotteisesti toteuttanut omat tuottavuustavoitteensa. On hyvin tärkeää, että tulemme kehysten yhteydessä seuraamaan tätä kokonaisuutta, että rajaturvallisuus ei sitä kautta vaarannu. Voin kuitenkin sanoa, että mielestäni puheenvuorot, joissa väitetään rajaturvallisuuden heikentyneen, ovat kyllä täysin perusteettomia. (Välihuutoja) Tällaista ongelmaa ei tässä tilanteessa ole, mutta on aivan selvää, että pitkällä aikajänteellä tämä tulee myös ratkaista.

Ed. Vistbackalle: Palvelupisteiden osalta tullaan ihmisten asiantuntemus ilman muuta hyödyntämään, ja tämä palvelupiste- ja yhteispalvelupisteverkosto on tällä hetkellä työn alla. Tulemme seuraamaan sitä sisäasiainministeriössä erittäin tarkkaan, kuten myös valtiovarainministeriö omalta osaltaan seuraa yhteispalvelupisteiden kokonaisuutta. Tämä on meillä jatkuvasti agendalla, ja tulemme toteuttamaan sen.

Ed. Rönni puuttui hieman muihin kysymyksiin. Voin vakuuttaa hänelle, että sekä laillisuusvalvonta että sisäinen tarkastus ovat tällä hetkellä meillä työn alla. Ne tehdään sisäisenä selvityksenä ministeriössä ja uskon, että varmasti tulemme löytämään siihen myös hyviä ratkaisuja, ja ne tullaan myös julkisuuteen kertomaan. Tässä vaiheessa en osaa kertoa aivan tarkkaan, minne päin poliiseja tulee, mutta kuitenkin näyttää nyt siltä, että pystymme ainakin kaikkein kiperimmät paikat täyttämään, ja se on erittäin tärkeä kysymys.

Ed. Laukkaselle siviilikriisinhallintakysymykseen: En ollut paikalla, kun ministeri Väyrynen toi esille oman kantansa, mutta haluan kuitenkin muistuttaa siitä, että sotilaallinen ja siviilikriisinhallinta eivät kilpaile keskenään, ne täydentävät toisiaan, ja hyvin monilla aloilla tilanne on se, että siviilikriisinhallintaa ei voitaisi tehdä, ellei sotilaallinen kriisinhallinta olisi läsnä. Tämä kokonaisuus on mielestäni erittäin tärkeä. Sisäasiainministeriön osalta meillehän kuuluu kotimaan valmiudet ja rekrytointi, siihen liittyvä kokonaisuus, ja luonnollisesti meidän voimavaramme on sidottu niihin päätöksiin, joita ulkoasiainministeriössä tehdään, ja on tärkeää, että nämä kaksi resurssikokonaisuutta kulkevat käsi kädessä.

Siviilikriisinhallinta on kasvava toimiala. Valtioneuvostohan hyväksyi kansallisen siviilikriisinhallinnan strategian ulkoministeriön ja sisäministeriön yhteistyönä. Tämä antaa hyvän pohjan sille kokonaisuudelle, jota tulemme toteuttamaan, ja tulemme nostamaan noin 150 henkeen käytännössä meidän siviilikriisinhallintaosaamisemme. Myös ed. Salolainen kysyi tästä samasta asiasta.

Rajaturvallisuuteen oikeastaan tuossa jo ehdin vastatakin. Olen pitänyt hyvin tärkeänä sitä, että Rajavartiolaitos on tehnyt tuottavuustavoitteensa tai tuottavuustoimensa siten, että ne ovat tapahtuneet hallitusti. Tästä tulen pitämään kiinni myös tulevaisuudessa, kun lähinnä pieniä asemia yhdistetään siten, että voimavaroja voidaan kohdentaa huomattavasti paremmin.

Voin myös vakuuttaa, että ensinnäkin Joensuun poliisi- ja oikeustalo on meillä aivan ykkössijalla. Tiedän tarkkaan, mikä siellä on tilanne, ja uskon, että tältä osin saamme nopeasti päätöksiä. Myös Kotka on priorisoitu, sanotaan, kahden tärkeimmän joukkoon, eli Kotka ja Joensuu ovat todellakin niitä kaikkein keskeisimpiä. Vierailin itse Kotkassa, tiedän sen surkean tilanteen, ja se on todellakin nopeiden toimien edessä. Tämä on aivan välttämätöntä. Nämä ovat mielestäni hyvin perusteltuja kysymyksiä. Niihin tulette saamaan myös konkreettisia vastauksia lähiaikoina.

Ed. Satoselle: Tulemme seuraamaan hyvin tarkkaan turvallisuuspalvelujen ylläpitämistä ja toimivuutta myös keskusten ulkopuolella. Putkakysymys tulee lähiaikoina ratkaistavaksi, ja siihen liittyy myös isompi kysymys siitä, että joudumme sprinklaamaan putkatiloja. Tämä on pelastuslain osalta välttämättömyys, kaikki eivät vastaa tätä päivää.

Ed. Kauppila kysyi Hätäkeskuslaitoksen osalta. Voisin todeta, että Hätäkeskuslaitoksella ei tällä hetkellä ole mitään akuuttia ongelmaa rahoituksen osalta. Me joudumme kuitenkin kehysten yhteydessä tarkastelemaan tilannetta ja katsomaan, miten kehyskaudella tämä kokonaisuus käytännössä sitten muotoutuu.

Ed. Rantakangas kysyi yhteispalvelupisteiden tilanteesta. Tuossa jo mainitsinkin, että seuraamme niitä tarkkaan, ja myös VM on tässä työssä mukana. Jossakin vaiheessa on tarkoitus myös pyytää selvitys tai seurantaraportti Poliisiammattikorkeakoululta, miten palvelut kehittyvät, ja uskon, että siltä pohjalta on myös hyvä käydä jatkokeskustelua.

Ed. Salo teki erinomaisen analyysin tilanteesta virkojen osalta. Pidän itsekin hyvin tärkeinä näitä poliisivirkojen vakinaistamisia ja sijoittamisia eri puolille Suomea. (Ed. Rajamäki: On varmaan yksi lainatuimpia puheenvuoroja eduskunnassa!)

Vielä viimeinen kysymys. Ed. Kangas kysyi palomiesten eläkeiästä. Nyt pyydän, että ed. Kangas esittää kysymyksensä ministeri Kiviniemelle, koska palomiesten eläkeikä kuuluu hänen tontilleen.

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Arvoisa puhemies! Ensin haluan kiittää myöskin esittelevää ed. Nepposta, joka nosti esiin nämä kuntakorvausasiat liittyen pakolaisiin. Todella se on niin kipeä tilanne, että muun muassa Kajaani on irtisanonut vastaanottosopimuksensa.

Ed. Karimäki kysyi tästä kuntapilotista, joka on lisätty tähän, ja siitä kiitämme. Tarkoitushan on, että eri viranomaiset pystyvät tehostamaan muun muassa työpaja- ja etsivää työtä ja kaikkea sitä yhteistyötä, joka voi edistää maahanmuuttajien työllistymistä.

Ed. Ojansuu kiinnitti huomion samaan asiaan, joka esittelypuheenvuorossa oli: miten toteutetaan se koulutus, joka on välttämätön, jotta päätöksentekojärjestelmä toimisi. Voin kertoa, että olemme sopineet valtiovarainministeriön kanssa, että he irrottavat puoli miljoonaa tähän koulutukseen. Mielestäni tämä on oikein, koska koulutus palvelee hyvin paljon poliiseja, ulkomaan edustustoja ja muita viranomaisia. Tällä tavalla me saamme sen hyvin, hyvin pitkälle, ja se on tärkeä prosessi, että päätöksenteko nopeutuu.

Mitä tulee alaikäisten turvapaikanhakijoiden tilanteeseen, laki edellyttää muun muassa, että he myöskin hakuvaiheessa saavat tarpeellisen terveydenhoidon. Ohjeistusta ei ole tässä vaiheessa annettu, koska jokainen lääkäri on velvoitettu huolehtimaan siitä, että lapsi saa tarvittavaa terveydenhoitoa. Mutta muuten tarvitaan tällä hetkellä lisää koulutusta, että olisi asiantuntevaa henkilökuntaa lastensuojelulain määrittämissä puitteissa huolehtimassa näistä alaikäisistä.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on nostettu esiin huoli rajaturvallisuudesta. Lisäbudjetin 1,5 miljoonaa ja nyt tässä varsinaisessa budjetissa tulleet 2 miljoonaa euroa ovat merkittäviä lisäyksiä. Kävin keskustelun Rajavartiolaitoksen johdon kanssa, ja he toteavat, että rajaturvallisuudesta voidaan huolehtia riittävällä varmuudella. Jaosto antoi myöskin tehtäväksi Rajavartiolaitokselle käydä keskustelut valtiovarainministeriön kanssa kiinteistörahojen sisällyttämisestä budjettiin, ja saimme sieltä vastauksen, että ensi vuodelle ne on otettu huomioon.

Näin ollen minä lähden siitä jaoston puheenjohtajana, että ainakin näillä lisäyksillä rajaturvallisuudesta voidaan kohtuullisesti huolehtia ja henkilöstön siirrot etelään voidaan jättää toteuttamatta. Se on suora vastaus myöskin Rajavartiolaitokselle. Totta kai puutteita ja haasteita on monia edelleenkin.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri Holmlund, minä luotan kyllä edelleenkin Rajavartioston johtoon enemmän kuin teihin.

Toinen asia on, että poliisin taloushallinnon osalta tämä ei ole todella nyt käsissä. Tehtiin tällaisia nopeita ikään kuin olemassa olevien virkojen uudelleen perustamisia paperilla, ja erityisesti tämä koulutustaso ja poistuma on hallitsematta. Minusta on myöskin aivan järkyttävää todeta, että te täydellä pokalla puhutte aserekisteri- ynnä muista asioista, kun todellisuudessa te ette Jokelan jälkeen tehneet mitään ennen kuin Kauhajoen uusi tragedia tuli.

Ja ministeri Thorsin osalta on sanottava, että te olette antanut erittäin vaarallisen signaalin ulos ulkomaalaislaillanne, puheillanne. Alaikäisten lasten tulo kasvaa jopa 700:aan, perheiden yhdistämisen kautta puhutaan jopa 3 000 somalin tulosta tänne. Turvapaikkajärjestelmään pitää kansalaisten voida luottaa. Nyt tässä syntyy sellaisia kustannuksiakin, ettei niitä edes ole arvioitu, ei ministeriön eikä eduskunnan taholta. Eli tämä koko turvapaikkajärjestelmä on päässyt käsistä teidän väärien signaalienne ja toimintanne ansiosta.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Nepponen jo vastasi arvoisalle ministerille tuosta Rajavartiolaitoksen tilanteesta. Minäkin keskustelin Rajavartiolaitoksen päällikön kanssa kahteen eri otteeseen, ja tilanne pelastui tältä osalta juuri niin kuin ed. Nepponen kertoi, mutta niiden rahojen pitää olla pohjissa tulevaisuutta varten.

Ajatelkaapa, arvoisa ministeri, että Keski-Sallasta, Karhutunturista, pitää mennä Sodankylän kunnan pohjoisimpaan nipukkaan eikä yhtään ainutta kiinteää rajavartioasemaa ole. Kyllä pitää olla valtavan hyvä kalusto ja valtava valmius henkilöstössä, että pystyy hoitamaan rajaturvallisuuden tuolla. Siellä on menossa villi itä ja villi itä kummallakin puolella rajaa kohta.

Juha Korkeaoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Siviilikriisinhallinnan kehittäminen on tärkeätä, ja tämä ensi vuonna valmisteltava kokonaisvaltainen strategia on tässä yhteydessä välttämätön. Ongelmahan on ollut se nimenomaan siviilipuolella, että saman kaltaista reserviä ja pitkäjännitteistä toimintatapaa kuin on sotilaallisella puolella ei siviilipuolella ole ollut. Esimerkiksi poliisien lähteminen siviilikriisinhallintatehtäviin on usein aiheuttanut poliisilaitoksilla, joista nämä henkilöt lähtevät, henkilöstöongelmia. Kysyisinkin, onko suunnitteilla jotain sellaista toimintatapaa, jossa luotaisiin tällainen reservi niin, että tämä 150, johon tähdätään, isoon määrään poliiseja näissä tehtävissä, voitaisiin koota niin, että se ei kotimaan toimintoja haittaisi.

Kaiken kaikkiaankin on sanottava, että tämä painopiste sotilaallisen, siviili- ja kehitysyhteistyön välillä on tärkeä kokonaisuus selvitettäväksi, ja tässä suhteessa on tarkasteltava (Puhemies: Minuutti onkin nyt jo tarkasteltu!) tilannetta kentällä, miten nämä resurssit kohdistetaan niin, että saadaan mahdollisimman hyvä tulos siellä kentällä aikaiseksi.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Peräsin ministeri Holmlundilta tuottavuusohjelman henkilöstövähennyksiin kohdistuvaa kritiikkiä, mutta sen sijaan hän enemmänkin ylisti sitä, kuinka Rajavartiostossa on nämä tuottavuusohjelman henkilöstövähennykset ja muut vaatimukset toteutettu etuajassa ja sellaisinaan. No, se ei ole ainoa asia, missä minä ajattelen eri tavalla kuin ministeri.

Minä kysyn ihan yksinkertaisesti, kuinka te ajattelette, että yli sata kilometriä itärajaa valvotaan automaattisesti tai yhä vähemmillä partioilla, yhä vähemmällä henkilöstöllä, kun kaiken kaikkiaan poliisin, tullin ja rajan kaikki resurssit ovat sillä alueella vähentyneet, turismi kasvaa, liikennevalvontatehtävät lisääntyvät, maastoliikenne ja liikkujien määrät kasvavat koko ajan ja myös metsästyksen valvontaan pitäisi panostaa. Kuinka tämä yhtälö voidaan toteuttaa?

Sisäasiainministeri Anne Holmlund

Arvoisa puhemies! Vastaan hyvin lyhyesti näihin kysymyksiin.

Ensinnäkin aserekisterin osalta haluan todeta myös sen, että, ed. Rajamäki, teidän aikananne on tehty perusselvitys ampuma-aserekisteristä. Kuitenkaan ette lähtenyt viemään sitä eteenpäin. Nyt sitä työtä tehdään. Tämä on kuitenkin tosiasia, mikä pitää muistaa. Toimitan teille henkilökohtaisesti listan vaikka niistä teoista, mitä itse olen tehnyt Jokelan jälkeen ja myös Kauhajoen jälkeen, jos teillä on siitä epäselvyyttä. Ihan populistilinjalle ei kannata tässä mennä, vaikka moni muu on siihen mennyt. Odotan, että edellinen ministeri on pikkaisen vastuullisempi tässä asiassa.

Arvoisa puhemies! Tuottavuuskysymyksiin, joista ed. Mustajärvi jo aikaisemmin puhui: Olen lähtenyt siitä, että tuottavuus on kaikilla hallinnonaloilla yksi välttämättömyys, johon meidän pitää panostaa. Sisäasiainhallinnossa me lähdemme siitä, että me pystymme tekemään ja meidän pitää pystyä tekemään se ilman, että turvallisuus vaarantuu, ja tämä on erittäin keskeinen reunaehto.

Olen itsekin vieraillut useampaan kertaan Lapissa, tutustunut tähän kokonaisturvallisuustilanteeseen, ja tiedän myös Rajavartiolaitoksen haasteet siellä. Kaiken kaikkiaan meillä on painopiste ollut selkeästi kaakkoisrajalla, kuten myös lentoasemalla, ja tämä on aiheuttanut tietysti sitä, että tietyiltä alueilta on vähennetty toimintoja. Olemme kuitenkin valmiit seuraamaan tätä tilannetta ja varmistamaan sen kaiken kaikkiaan Rajavartiolaitoksen kanssa, että sellaisia siirtoja ei tulla tekemään, jotka aiheuttavat selkeästi ongelmia Lapin turvallisuustilanteelle. Tämä on erittäin tärkeä asia, ja lupaan, että sitä seurataan. Tarpeen vaatiessa raportoin siitä myös täällä.

Ed. Nepponen puhui tuossa vielä Rajavartiolaitoksen tilanteesta, joka on myös aika paljon puhuttanut kaiken kaikkiaan täällä. Pidän hyvin tärkeänä lisäystä, jonka eduskunta on tehnyt, ja mielestäni se tulee tarpeeseen. Rajavartiolaitoksella on hyvin paljon erilaisia hankkeita, haasteita, myös tuottavuustavoitteiden osalta, niin kuin tuossa jo mainitsin. Aikaisemmassa puheenvuorossani puutuin jo siihen, että nämä asiat tulee ratkoa myös kehysratkaisun yhteydessä, ja luotankin siihen, että saamme sellaisen kokonaisuuden, joka palvelee kaiken kaikkiaan rajaturvallisuutta, myös harva-alueiden turvallisuutta siltäkin osin kuin Rajavartiolaitoksen läsnäolo on välttämättömyys.

Tämä koskee oikeastaan myös ed. Pulliaisen kommenttia siltä osin, että Lapissa on välttämätöntä kaiken kaikkiaan se toiminta, jota Rajavartiolaitos suorittaa, ja myös erävalvontaan ja salametsästykseen liittyvät asiat ovat hyvin tärkeitä.

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Arvoisa puhemies! Siitä siviili- ja sotilaallisen kriisinhallinnan suhteesta: Jos meillä nyt osallistuminen vähenee Länsi-Balkanilla, niin tiedämme, että on suuria paineita sotilaalliseen kriisinhallintaan muun muassa maissa, joissa vaaditaan hyvin paljon enemmän resursseja per lähetettävä henkilö, joten vaikka miten symppaisi tätä siviilikriisinhallintaa, niin meillä on myöskin paineita ja toiveita, että voisimme esimerkiksi esiintyä enemmän YK:n lipun alaisuudessa, vaikkakin kaikki operaatiot, joihin me olemme osallistuneet, ovat olleet YK:n mandaatilla. Mutta tällainen kokonaisvaltainen ote, siviilikriisinhallinta, sotilaallinen kriisinhallinta ja kehitysyhteistyö ja muu ulkopolitiikka, on erittäin tärkeä.

Mitä tulee lisääntyneeseen turvapaikanhakijoiden määrään, niin jos me katsomme sitä lisääntynyttä määrää muissa Euroopan maissa, niin Norjassa ja Hollannissa määrä on ennen kaikkea lisääntynyt. Luulen, että joidenkin maiden kiristynyt politiikka on johtanut siihen, että määrä näissä maissa on lisääntynyt. Ennen kaikkea tästä tämä johtuu. Edellinen hallitus ei käynnistänyt mitään tällaisia niin sanottuja takaisinottosopimuksia, mutta ministeriryhmä on eilen antanut valtuuden sisäministeriölle ja ulkoministeriölle muun muassa, että tehdään yhteistyötä Afganistanin kansalaisten vapaaehtoisen paluun ja palauttamisen tukemisessa. Jonkin verran on aina ollut vaihtelua turvapaikanhakijoiden määrässä, jopa suuria vaihteluita eri vuosina koko 2000-luvun. Vuodet 2004 ja 2005 olimme melkein 4 000:n paikkeilla. Vuonna 2007 määrä oli historiallisen alhainen, ja me näemme, että suuri osa erityisesti alaikäisistä turvapaikanhakijoista tulee muualta Euroopasta ja tällä hetkellä maihin, joista yhteydet ja vastaukset niin sanottuihin Dublin-kyselyihin kestävät entistä kauemman aikaa.

Ulla Karvo /kok:

Arvoisa puhemies! Sisäministeriön vastuulla on sisäinen turvallisuus ja maahanmuutto. Nämä osa-alueet käsittävät varsin heterogeenisen kokonaisuuden, jolla on kytköksiä moneen eri hallinnonalaan. Esimerkiksi kriisinhallinta kuuluu kolmen ministeriön hallinnonalalle. Toisaalta käsittelyssä olevaan hallinnonalaan heijastuu voimakkaasti myös kansainvälinen toimintaympäristö.

Pääluokan hallinnon osalta voisi todeta hallinnon tietotekniikkakeskuksen aloittaneen toimintansa 1.3.2008. Haltik on jatkuvan toiminnan operatiivinen keskus, joka tuottaa sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton tarvitsemat tieto- ja viestintätekniset palvelut. Keskus on tärkeä työllistäjä Rovaniemellä, ja olisi syytä selvittää, voidaanko mahdollisesti jatkossa toimintaa laajentaa ja kehittää edelleen.

Sisäisestä turvallisuudesta vastaavana tahona on poliisitoimi keskeisessä asemassa, kuten edellä käydyssä keskustelussa on käynyt ilmi. Työttömien poliisien työllistyminen ja määräaikaisten virkasuhteiden vakinaistaminen ovat olleet erityisen tarkastelun kohteena. Myös tuottavuusohjelma on linjattu siten, ettei sitä kohdisteta operatiivisissa tehtävissä toimiviin poliiseihin.

Ministeri Holmlund on asettanut työryhmän selvittämään poliisin pitkän aikavälin henkilöstötarvetta. Poliisien määrä on turvattava ja poliisin näkyvyys ja palveluiden saatavuus on varmistettava koko maassa. Ikävien koulutragedioiden vuoksi on hyvä asia, että internetseurannan tehostamiseen ja aserekisterin uudistamiseen on esitetty määräraha.

Määrärahojen kohdentaminen järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan on myös erittäin hyvä asia. Järjestäytyneiden rikollisryhmien toiminta liittyy usein huumausaineiden laajamittaiseen maahantuontiin ja levittämiseen sekä rahoittamiseen. Tämä rikollisuus on vaarallista juuri järjestäytyneisyytensä vuoksi, ja se ulottaa turmiollisesti lonkeronsa laajalti yhteiskuntaan. Tämän piirissä toimii paljon myös harmaaseen talouteen liittyviä kytkentöjä. Eilen peräänkuulutettiin harmaaseen talouteen puuttumista, ja tässä yhteydessä se on myös osaltaan mahdollista.

Rajaturvallisuudesta puhuttaessa tulivatkin edellä esille Lapin ongelmat, joten en puutu tässä sen enempää siihen.

Arvoisa puhemies! Sisäasiainministeriö on myös maahanmuuttoministeriö. Suomessa tullaan varmasti tulevaisuudessa tarvitsemaan työperäistä maahanmuuttoa entistä enemmän omien kansalaisten ikääntymisen myötä. Tärkeää on maahanmuuttajien kotouttaminen mahdollisimman nopeasti. Uuden ulkomaalaislain avulla voidaan jouduttaa tänne tulevien ulkomaalaisten työhön sijoittumista. Kuitenkin on otettava huomioon myös mahdolliset vieraista kulttuureista aiheutuvat negatiiviset vaikutukset. Ei ole syytä ummistaa silmiään näiltä asioilta, vaan on lisäksi seurattava muidenkin maiden tapahtumia ja otettava niistä opiksi.

Kokonaisuudessaan hallinnonalan tavoite taata sisäinen turvallisuus on haastava, ja siihen on hallituksen toimesta hyvin varauduttu.

Lenita Toivakka /kok:

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta on mietinnössään aivan oikein huolestunut kotoutumisen tämänhetkisestä tilanteesta, aivan kuten kotouttamislain toimeenpanoselonteossakin on lausuttu.

Meillä on viime päivinä keskusteltu paljon ulkomaalaispolitiikasta, kun ulkomaalaislaki valmistui hallintovaliokunnassa ja hallintovaliokunta ei ollut valmis niihin muutoksiin, joita ministeri Thors esitti tähän lakiin. Suurimpia huolenaiheita oli nimenomaan ajatellen talousarviokeskustelua se, että taloudelliset vaikutukset oli arvioitu hiukan epämääräisesti, ja olimme huolis-samme siitä, miten kotoutuminenkin tulee tapahtumaan.

Meillä on täällä samanaikaisesti eduskunnassa käsittelyssä selonteko kotouttamislain toimeenpanosta, ja tälläkään hetkellä meillä ei ole riittävästi osaamista maahanmuuttajille niin tärkeän kotouttamisen tukemiseen. Osaamisen lisäksi luonnollisesti on pulaa myös rahasta. Kotouttamisselonteossa on laajasti käsitelty kotouttamisen kustannuksia, ja ne olisi tullut paremmin huomioida myös ulkomaalaislakia valmistellessa.

Kuten tässä on aikaisemmin mainittu, jotta pystymme paremmin vastaanottamaan Suomeen tulevia maahanmuuttajia, on välttämätöntä korottaa kunnille turvapaikanhakijoista maksettavia korvauksia. Korvaukset ovat tällä hetkellä vuoden 1993 tasolla, ja ne eivät enää vastaa palvelutuotannosta aiheutuvia kustannuksia.

Arvoisa puhemies! Vuoden 2009 budjetti sisältää poliisille lisärahoitusta lähes 16 miljoonaa euroa, mikä on erittäin myönteinen asia. Poliisien määrää pystytään tällä nostamaan, ja tavoitteena on myös mahdollisimman monen määräaikaisessa työsuhteessa olevan poliisin vakinaistaminen. Huolimatta tästä määrärahalisäyksestä kaikkien työttömien poliisien työllistäminen ei kuitenkaan vielä ole mahdollista. Ministeri Holmlund on kuitenkin tätä työtä määrätietoisesti edistänyt, ja on välttämätöntä, että työttömien poliisien työllistämistä edelleen jatketaan.

Aivan kuten valtiovarainvaliokunta on mietinnössään todennut, on tärkeää, että poliisimiesten määrä turvataan ja poliisin näkyvyys ja palvelujen saatavuus varmistetaan kaikkialla maassamme. Kansainvälisesti vertaillen maassamme on suhteessa asukaslukuun vähän poliiseja. Siksi on tärkeää, ettei tuottavuusohjelmalla vaaranneta poliisin operatiivista toimintaa. Maamme on maantieteellisesti laaja ja harvaan asuttu, ja tämä asettaa erityisiä haasteita poliisityölle. Poliisin näkyminen katukuvassa ja teiden varsilla on tehokkainta ennalta ehkäisevää toimintaa.

Nyt kun poliisihallinnon kehittämistyö on käynnissä, on pidettävä huoli siitä, että poliisin palvelut turvataan todellakin kaikkialla. Vaikka väki joissakin Itä-Suomen maakunnissa ja Pohjois-Suomessa vähenee, välimatkat pysyvät aivan yhtä pitkinä. Matka Mikkelistä Pieksämäelle kestää edelleen tunnin, ja työtehtävän suorittaminen vie saman ajan kuin aiemminkin. On tärkeää, että niissä maakunnissa, missä väki vähenee, ei samassa suhteessa vähennetä poliiseja. Lomasesongit aiheuttavat paineita Itä- ja Pohjois-Suomessa. Tällöin väkimäärä jopa tuplaantuu ja matkat ovat pitkiä ja vesistöt aiheuttavat myös esteitä poliisien kulkemiselle.

Poliisien toimintakenttä laajenee, ja poliisilta vaaditaan muun muassa tehokkaampaa toimintaa internet-seurannassa. Onkin positiivista, että tässä talousarvioesityksessä internet-seurannan tehostamiseen on esitetty lähes 900 000 euroa. Tällä summalla mahdollistetaan noin 10 henkilön palkkaaminen internet-rikollisuuden ehkäisyyn. On myös positiivista, että sisäministeri ja opetusministeri ovat yhdessä perustaneet työryhmän pohtimaan kouluturvallisuuden parantamista.

Valtiovarainvaliokunnan ja hallintovaliokunnan tavoin olen kuitenkin edelleen huolestunut eräiden poliisin erikoisyksikköjen resursseista. Esimerkiksi liikkuva poliisi, suojelupoliisi sekä keskusrikospoliisi ovat haasteiden edessä, kun niiden täytyy ylläpitää toimintatasoaan niukin resurssein.

Juha Hakola /kok:

Arvoisa herra puhemies! Täällä on käyty monia tärkeitä keskusteluja nimenomaisesti poliisin resursseihin liittyen. Viime keväänähän näytti osin siltä, että näin syksyn tullen olisi oltu tilanteessa, että poliiseja olisi ollut työttömänä lähes 300. On kuitenkin todettava, että hallituksen määrätietoiset lisäpanostukset johtivat siihen, että näin ei käynyt, vaan tällä hetkellä tilanne on se, että 140 työtöntä poliisia kyettiin työllistämään syksyn aikana. Hallitus on panostanut poliisin toiminnan vakiinnuttamiseen ja edelleen työttömänä olevien poliisien palkkaamiseen noin 16 miljoonaa euroa ensi vuodelle. Kuten tällä on todettu monessa puheenvuorossa, on ollut hienoa huomata ministerin ja ministeriön aktiivisuus siinä, että ensi vuodelle on tarkoituksena perustaa 600 uutta virkaa, siis vakinaistaa nyt määräaikaisessa työsuhteessa olevia poliisimiehiä.

Samaan aikaan on kuitenkin äärimmäisen tärkeää pitää huolta siitä, että tuo ketju jatkuu aina näihin nuorempiin, nyt työttömänä oleviin poliisimiehiin saakka siten, että vaikutus siellä olisi mahdollisimman hyvä. Poliisiylijohtaja Paatero piti viime perjantaina puheenvuoron, jossa hän kertoi, että näillä näkymin vuoden 2009 lopussa olisi työttömänä enää vain alle 100 poliisimiestä ja heistäkin suurin osa niitä, jotka valmistuvat vuoden 2009 loppupuoliskon aikana.

Täällä käytiin debatissa kovaa keskustelua siitä, mikä vaikuttaa mihinkin, ja koska poliisityöttömyys on tulossa 2010, on todettava, että ne poliisimiehet, jotka 2009 ja 2010 valmistuvat, ovat aloittaneet poliisikoulutuksen vuonna 2006 ja 2007, joten tämäkin on hyvä kuulijoiden tiedostaa.

Mitä tulee sitten poliisihenkilöstön määrään kokonaisuudessaan, siihen vaikuttaa luonnollisesti rahoituskehyksen ohella myöskin valtion tuottavuusohjelma. Monissa poliisiyksiköissä tuottavuusohjelmaa toteutetaan eläkepoistuman ja määräaikaisten virkasuhteiden päättämisen avulla. Henkilöstön vähentäminen on hankalaa, koska muu kuin poliisihenkilöstö toimii pääosin asiakaspalvelutehtävissä sekä poliisitoiminnan tukitehtävissä. On aivan selvää, että mikäli poliisimiehiä siirretään kenttätehtävistä sisätöihin, silloin voidaan kysyä, ovatko he lupapalvelutehtävissä ym. asiakirjatehtävissä koulutustaan vastaavissa tehtävissä.

Arvoisa puhemies! Hätäkeskuslaitoksen ongelmat eivät julkisuudessa olleiden tietojen mukaan ole poistuneet. Olen erityisen huolestunut Helsingin hätäkeskuksen tilanteesta. Hätäkeskus on pystyssä käytännössä työttömien poliisimiesten avulla. Tällä hetkellä leimallista on se, että mikäli käy niin, että kaikki tuolla aikataululla työllistyvät kuin täällä on esitetty, näyttää siltä, että Hätäkeskuksessa vallitsee entistä suurempi kriisi.

Julkisuudessa on esitetty kovaa kritiikkiä siihen ja täällä Pääkaupunkiseudulla paraikaa käydään keskustelua siitä, miten Helsingin hätäkeskuksen yhdistäminen Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskukseen olisi mahdollista. Oman näkemykseni mukaan nyt olisi ensisijaisen tärkeää tarkastella johtamista ja toimintamallien kehittämistä. On nimittäin pidettävä kirkkaana mielessä se, että Helsinki poikkeaa monilta toiminnoiltaan muusta maasta. Samalla kyseessä ovat kuitenkin pääkaupungin ja Suomen suurimman työssäkäyntialueen hätäkeskusten toiminnat. Oman tietoni mukaan Helsingin pelastuslaitos, poliisi ja ensihoito ovat johtajiensa kannanoton perusteella täysin yhtä mieltä siitä, ettei Helsingin hätäkeskusta tulee siirtää toiselle toimialueelle.

Arvoisa puhemies! Pelastustoimen määrärahaan täytyy olla tyytyväinen. Budjetissa on vuodelle 2009 esitetty 877 000 euron rahoitusta, jolla on tarkoitus lisätä pelastajakoulutuksen aloituspaikkoja 30:lla nykyisestä 120:stä. Suunta on oikea, ja näin pelastustoimi kykeneekin helpottamaan lähivuosina eteen tulevaa pulaa osaavasta pelastushenkilöstöstä.

Ed. Nepponen käytti erittäin hyvän puheenvuoron ja esitti huolestuneisuutensa palokuolemien määrästä. Eilen palokuolemien määrä oli 95. Se on jo nyt enemmän kuin viime vuonna. Näin ollen panostukset asumisen paloturvallisuuteen ovat erityisen tärkeitä.

Arvoisa puhemies! Rajavartiolaitoksesta on sanottu tärkeitä asioita täällä. Yhdyn itse näihin näkemyksiin. Kiinnitän kuitenkin huomiota siihen, että täällä esitettiin debatin aikana ankaran hyvää keskustelua, mutta nyt koko oppositio näyttää jääneen pois tästä keskustelusta.

Jari Larikka /kok:

Arvoisa puhemies! Tosiaankin oppositio loistaa poissaolollaan, ja ilmeisesti tässä palo- ja pelastustoimessa minun täytyy nyt toimia jonkin näköisenä pienenä oppositiona. Olen nimittäin lukenut aika suurella hämmästyksellä budjettikirjan sisäasiainministeriön kohtaa Pelastustoimi. Siellä tilastoissa esimerkiksi budjetoidaan kaikki huomattavasti alemmaksi kuin edellisen vuoden toteuma. Palokuolemat esimerkiksi, vaikka ne ovat vakiintuneet 100—120 kuolemantapaukseen, on budjetoitu kuitenkin aina vaan 90:ksi ja sen alle. Hälytystehtävissä on tiputettu 104 000:sta 10 000 pois. Tulipaloja on vuonna 2007 toteutunut 14 100, ja nyt on budjetoitu, että 13 500. Ymmärrän kyllä, että tavoitteenasettelun pitää tässä asiassa olla hieman alle toteutuneen, mutta kun ei siellä ole mitään toimenpiteitä, miten näihin päästäisiin, niin tuntuu vähän arvailulta.

Kaikkein suurimpana ihmetyksen aiheena tässä kohtaa on ollut tämä ensimmäisen riskialueen saavutettavuus 6 minuutissa. Kun se on ollut 54 prosenttia hälytystehtävistä, niin nyt se on nostettu 90 prosenttiin. Tämähän tarkoittaa sitä, että joko meidän pitäisi ruveta rakentamaan lisää palolaitoksia ja palkkaamaan henkilöstöä tai sitten nykyisissä palotehtävissä ei ole ajettu tarpeeksi nopeasti. Totuus on ihan selkeästi erilainen, ja ongelmaa ei selkeästikään osata ymmärtää.

Sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen totesi kyllä rehellisesti kolme viikkoa sitten maanpuolustuskurssilla, että suomalaisten nopea ikääntyminen johtaa tulipalojen määrän 20—30 prosentin nousuun. Samoin lisääntyvät kaikki erilaiset muutkin onnettomuudet. Tulevaisuus ei siis oikeasti ole meille kovinkaan hyvä. Kun lisäämme siihen riskikertoimen, jonka palomiesten ikääntyminen sekä ammattikunnan nykyinen, pelastusvalmiutta heikentävä eläkeikä tuovat tullessaan, ovat vitsit vähissä. Oikeassa elämässä suomalaisia menehtyy jatkossa tapaturmaisesti sekä palokuolemien kautta paljon enemmän kuin tänä päivänä, vaikka me kuinka olisimme budjetoineet tämän alemmaksi.

Arvoisa puhemies! Valtion talousarvioesityksessä kohta Pelastustoiminta ja varautuminen alkaa näin: "Pelastustoimessa vuonna 2007 käynnistetty hanke pelastushenkilöstön toiminta- ja palvelukyvyn turvaamiseksi saa työnsä päätökseen vuoteen 2009 mennessä." Kohta on huomattavasti pidempi ja sisältää sen saman liirumlaarumin, mitä täällä on käsitelty jo pitkälti toistakymmentä vuotta. Asiahan on hyvä, että selvitetään, mutta nyt täytyisi kuitenkin siirtyä selvittelyssäkin hieman eteenpäin ja alkaa selvittää, kuka ne työt kohta siellä tekee, koska tämänhetkinen henkilöstö ei siihen kohta enää kykene.

Näen nimittäin asian niin, että jos päätetään jatkaa nykyisellä 65 vuoden eläkeiällä, palomiehet pysyvät viroissaan tämän mukaisesti loppuun asti ja niitä virkatehtäviä hoitaen, jotka ikä ja kunto sallivat. Jos pelastus- ja turvallisuustaso halutaan säilyttää nykyisellä tasolla, edellyttää se noin 2 000 palomiehen pestaamista uusiin virkoihin. Vain siten säilyisi hyvä, henkiä pelastava toimintataso, josta olemme voineet olla tähän asti hyvin ylpeitä.

Työterveyslaitos on tällä hetkellä meillä avainasemassa. Työterveyslaitos vapauttaa palomiehiä liian raskaista työtehtävistä. Ruotsi on toiminut tässä esimerkillisenä. Ruotsissa 50-vuotiaat palomiehet on jo vapautettu liian raskaista työtehtävistä ja 58-vuotiaana heidät laitetaan eläkkeelle. Meillä asia on toiminut niin, että kun palomies täyttää 50, häntä ei enää uskalleta testata siihen kaikkein raskaimpaan työhön, mutta työtehtäviin häntä kyllä yritetään edelleen patistaa, mutta testata ei uskalleta.

Hallituspuolueet ovat luvanneet ratkaista palomiesten ammattikohtaisen eläkeiän. Nähtäväksi jää, ylletäänkö täällä vastuulliseen ja tilannetta korjaavaan ratkaisuun vai jatketaanko vielä kauankin selvittämistä. Näen, että ratkaisevassa asemassa on nyt sisäisestä turvallisuudesta vastaava ministeri Anne Holmlund. Jollei hän näe asiassa uhkaa ja korjaamisen tarvetta, ei hallinto- ja kuntaministeri Kiviniemenkään ole tarpeen ryhtyä toimiin. Asia on ongelmallinen. Sitä pallotellaan kahden ministeriön välillä kuin raakakumipalloa. Kuitenkin olen varma, että kun meillä palotoimessa käy jokelat tai kauhajoet, niin vastuu on aina istuvan sisäministerin. Tietoa asiasta on ollut aivan riittämiin, ja siitä on keskusteltu.

Arvoisa puhemies! Kysymys on vastuun ottamisesta. Palomiehet ovat oman osuutensa asiassa tehneet, kertoneet päättäjille, missä mennään ja mitkä ovat riskit. Tällä hetkellä riskit eivät ole enää palomiesten hallittavissa, vaikka piirtäisimme minkälaiset tunnusluvut valmiiksi tulevaisuuteen. Valtiovallan tavoite, että Suomi on vuonna 2015 maailman turvallisin maa, ei nykyisillä linjauksilla toteudu. Korostan vielä: Palomiesten eläkekysymys ei ole enää vuosikausiin ollut edunvalvontakysymys. Se on ollut pitkään meidän kaikkien turvallisuuskysymys.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Sisäasiainministeriö on asettanut ensi vuoden tavoitteeksi, että poliisitoimi, pelastustoimi ja Rajavartiolaitos osallistuvat omalta osaltaan kansallisen kilpailukyvyn kannalta tärkeän sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseen siten, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna 2015. Sisäisen turvallisuuden keskeiset tavoitteet on vahvistettu ohjelmassa, joka saatiin sisäasiainministeriössä kasaan viime keväänä. Itse pidän kyseistä ohjelmaa aika merkittävänä poikkihallinnollisena paperina, jonka tavoitteisiin ja toimenpide-ehdotuksiin on meidänkin täällä vahvasti sitouduttava.

Käsiteltävästä talousarviosta sisäasiainministeriö on linjannut, että maahanmuuttohallinnon ja Maahanmuuttoviraston toiminnan kehittämistä jatketaan. Myös työvoiman maahanmuuttoa edistetään. Pidänkin hyvänä sitä, että valiokunta nostaa esiin kunnille maahanmuuttajien kotouttamisen edistämiseksi maksettavan korvauksen, joka on peräisin vuodelta 1993 ja siten vanhentunut ja riittämätön. Kuntakorvauksen korottaminen helpottaisi pakolaisten sijoittamista ja kuntien sitoutumista kotouttamiseen.

Kuopiossa toimivan Pelastusopiston pelastajakoulutus turvaa työvoiman saatavuuden henkilöstön ikääntyessä ja jäädessä eläkkeelle. Pelastustoimen toimintamenoihin onkin lisätty 2,3 miljoonaa euroa, joista täytyy kiittää valiokuntaa ja hallituksen linjauksia.

Talousarvion kirjauksen mukaan sisäasiainhallinnossa työskentelee ensi vuonna noin 15 600 henkilöä. Sisäasiainministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus ensi vuonna on 93 henkilötyövuotta. Tässäkin hallinnonalan keskusteluin päästään tuottavuusohjelmaan.

Sisäasiainministeriön toimintasektoreilla ja niiden toimivuudella on suuri merkitys sille, kuinka suomalaiset kokevat maan ja oman turvallisuutensa. Toivon, että tämän työn tuottavuutta pystytään mittaamaan muutoinkin kuin henkilötyövuosissa. Voisiko tuottavuusmittaristoa laajentaa laadukkuudella? Sen mittaamiseen kyllä löytyy Suomesta malleja, meillä kun osataan laatua arvottaa aina yliopistojen toiminnasta myöskin yritysten toimintaan asti.

Tuottavuusohjelman näkökulmasta korostan vielä tuoretta sisäisen turvallisuuden ohjelmaa ja siihen sitoutumista. Ohjelman toimenpide-ehdotukset perustuvat asiantuntijoiden arvioihin sisäisen turvallisuuden tulevista haasteista ja keskeisistä kehittämistarpeista. Se lista on tavoitteiltaan sellainen, että sitä ei tuottavuusohjelmankaan tavoitteiden toteutuminen saa vaarantaa.

Arvoisa puhemies! Sisäasiainministeriön hallinnonalaa kuvaa turvallisuuden tavoitteeseen vastaaminen. Talousarvion täydentämisesitys vastaa osaltaan tähän turvallisuustyöhön, kun poliisitoimeen esitetään lisättäväksi miljoona euroa ampuma-ase-, aselupa- ja turvallisuusalan valvontarekisterin uudistamiseen ja 880 000 internet-seurannan järjestämiseen. Nämä ovat erinomaisia lisäyksiä ja reilun vuoden aikana tapahtuneisiin järkyttäviin tekoihin nähden myös ovat omiaan herättämään luottamusta valtion reagointikykyyn kansalaisille tärkeissä asioissa.

Anne-Mari Virolainen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Poliisien merkityksestä on puhuttu täällä jo runsaasti, mutta haluan liittyä vielä siihen samaan joukkoon. Poliisien näkyvyys katukuvassa lisää eittämättä kansalaisten perusturvallisuuden tunnetta. Jo pelkkä tietoisuus, että poliisi on lähellä, ehkäisee ilkivaltaa mutta myös luo järjestystä ja valvonnan tuomaa turvallisuutta.

Aivan kuten ministeri Holmlund omassa vastauksessaan kertoi, sisäministeriön suunnitteilla oleva organisaatiouudistus siirtää poliisin operatiiviset toiminnot pois ministeriön alaisuudesta ja siirtää ne Poliisikeskusviraston alaisuuteen. Vuonna 2010 voimaan tulevan uudistuksen yhteydessä muutoksia tapahtuu myös paikallistasolla. Resursseja siirretään kiinteistä kustannuksista kenttätyöhön, jolloin poliisien näkyvyys katukuvassa vahvistuu. Vaikka jotkut kritisoivatkin lupahallinnon toimipisteiden vähentämistä, näen niin, että yhteispalvelukonsepti muiden viranomaisten kanssa kuitenkin tehostaa poliisien tehtäviä siellä, missä heitä tarvitaan, eli kentällä.

Jokelan ja Kauhajoen tapahtumat ovat herättäneet keskustelua paitsi nuorten lisääntyneen pahoinvoinnin myös poliisin toimien, tarkemmin aselupien ja internet-valvonnan, osalta. Sisäministeri Holmlund on toiminut aktiivisesti, ja poliisien voimavaroja ja resursseja on lisätty, viimeisimpinä noin 900 000 euron määräraha internet-seurannan kehittämiseen ja miljoona euroa aselupien rekisteriuudistukseen. Poliisin toimintaan ja poliisimiesten määrän lisäämiseen on jo aiemmin budjetoitu noin 16 miljoonaa, minkä turvin parin vuoden sisällä lähes kaikki poliisit työllistyvät. Lisäksi on pyrkimys vakinaistaa määräaikaiset työsuhteet, jotta työvoiman saanti turvataan myös jatkossa. Toisin sanoen uudistuksiin ja toimenpiteisiin on ryhdytty, ja tavoitteena on aivan selkeästi kääntää nousuun nyt laskuun kääntyneet poliisikoulutuksen hakijamäärät.

Kansainvälisyys ja globaalit rikollisuuden muodot näkyvät yhä enemmän myös Suomessa, tästä tyypillisenä ja vakavimpana esimerkkinä järjestäytynyt rikollisuus. Tämä rikollisuuden lajityyppi on nimensä mukaisesti hyvin organisoitunutta ja laajalle levittäytynyttä. On hyvä, että määrärahoja kohdennetaan niin, että poliisien voimavaroja suunnataan järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi, varsinkin kun tiedämme järjestäytyneen rikollisuuden kytkennät huumausaine- ja ihmiskauppaan sekä harmaaseen talouteen, josta rikoshyödyt ovat olleet miljoonia euroja.

Arvoisa herra puhemies! Hätäkeskusuudistus ei valitettavasti useista toimenpiteistä ja muutoksista huolimatta ole lähtenyt toimimaan odotetusti. Ongelmia on ilmennyt paitsi tietojärjestelmissä myös henkilöstön saatavuudessa ja jaksamisessa. Erittäin valitettavaa onkin, että joka neljäs puhelu on turha tai tahallinen häirintäpuhelu. Valiokunta onkin korostanut omassa mietinnössään, että poliisihallinnon virkoja täytettäessä tulee huolehtia myös Hätäkeskuslaitoksen poliisiosaamisen turvaamisesta, ja tämän asianhan ministeri Holmlund jo tuossa vahvisti, kun hän kertoi, että hätäkeskusten jatkokehitystä on luvassa.

Arvoisa herra puhemies! Niin surullista kuin se onkin, valitettavan useassa perheessä on edessä vuoden väkivaltaisin aika, kun joulu lähestyy. Poliisi on aktiivisesti vaikuttamassa siihen, että kaikilla Suomen kunnilla olisi jatkossa turvallisuussuunnitelma, josta löytyvät toimenpiteet muun muassa perhe- ja läheisväkivallan ennalta ehkäisemiseksi. Kokoomus on sitoutunut yhdessä poliisiviranomaisten kanssa palauttamaan kansalaisten luottamuksen poliisin toimintaan, ja ministeri Holmlundin johdolla työ on hyvällä pohjalla muun muassa pitkän tähtäimen henkilöstötarpeen arvioinnin avulla, työttömiä poliiseja työllistämällä sekä pitämällä poliisien työttömyysaika mahdollisimman lyhyenä, jotta ammattitaito ja työkyky säilyvät hyvänä.

Keskustelun nopeatahtinen osuus päättyi.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Kun edellinen Matti Vanhasen hallitus hallitusohjelmansa mukaisesti laati ensimmäisen sisäisen turvallisuuden ohjelman Suomeen syksyllä 2003, siinä oli nimenomaan tärkeänä poikkihallinnollinen eri viranomaisten yhteistyöajattelu. Siitä ei myöskään silloisen kansliapäällikön, edellisen kansliapäällikön ja virkamiesjohdon tahdosta huolimatta tullut niin sanottua koppalakkimallia, vaan nimenomaan linjasin sen laajalla turvallisuuskäsitteellä myös sosiaalisen turvallisuuden käsittäväksi sisäisen turvallisuuden ohjelmaksi. Myös nuorten syrjäytymisen vastainen työ otettiin poikkihallinnollisesti työn kohteeksi.

Täällä on keskusteltu poliisin voimavaroista, ja tältä osin poliisin taloushallinta sisäasiainministeriössä on valitettavasti kyllä tänä syksynä osoittanut ihan samanlaista hallitsemattomuutta nimenomaan voimavarojen alueellistamisessa kuin menneinäkin vuosina eräissä vuosissa, jolloin piti ministerin johdolla järjestää poliisin taloushallintaryhmä ministeriön talousjohdon kanssa käymään nimenomaan voimavarojen suuntaamista läpi. Ihmisiä on jo uhattu irtisanoa, on pätkätyössä. Kuitenkin rahaa on, kun olisi alueellistettu. Tämä on erittäin huonoa myöskin siltä osin, että nyt ikään kuin tehtiin paniikkitoimenpide koulutusmäärien pudottamiseksi ja samaan aikaan sitten valtiovarainvaliokunnan hallitusryhmät toteavat, että tästä voikin nyt seurata muutaman vuoden päähän se ongelma, ettemme pysty täyttämään poliisin virkoja. Siksi, hyvät ystävät, sitä koulutusmäärää nostettiin korkeammalle juuri, että 2010—2011 tilanteessa, jossa eläköityy ja poistuu enemmän kuin valmistuu, olisi parempi reagoida poliisin vahvuuden kautta.

Sosialidemokraatit esittävät 10:tä miljoonaa euroa poliisin voimavaroihin liittyen nimenomaan liikenneturvallisuuteen, liikkuvan poliisin ja keskusrikospoliisin vakavan rikollisuuden torjuntaan ja harmaan talouden talousrikollisuuden torjuntakyvyn parantamiseen. On vahvistettava myös 2004 perustamamme krp:n ulkomaisen laittoman työvoiman valvontayksikön työtä, jotta voidaan vakavammin puuttua harmaan talouden, ihmissalakuljetuksen, ihmiskaupan ongelmiin. Tässä on ongelma se, että hallitus leikkaa muun muassa samaan aikaan työsuojelun voimavaroja, jolloin työehtojen valvonta harmailla markkinoilla ja työmarkkinoilla myöskin on heikentynyt.

Rajavartioston voimavarat ovat todella vakavan alasajon kohteena. En muista Rajavartioston johdon koskaan puhuneen niin vakavalla äänellä voimavaroistaan kuin tänä syksynä. Kysymys ei ole pelkästään poliisin, Tullin, Rajan ptr-yhteistyöstä vaan meidän EU:n ulkorajojen, Schengen-alueen turvallisuuskysymyksestä laittoman maahantulon, ihmiskaupan, ihmissalakuljetuksen torjumisesta. Näihin kysymyksiin pitää paneutua hallituksen vakavammin. Sosialidemokraatit esittävät Rajavartioston voimavaroihin myöskin tältä osin lisäystä.

Maahanmuuton ja turvapaikkapolitiikan osalta on ajelehdittu erittäin vakavalla tavalla. Ministeri Thorsin johdolla hallitus antoi yksimielisen ulkomaalaislain muutosesityksen, joka oli selkeä poikkeama edellisen kauden EU:n yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan linjauksista.

Nimenomaan siinä palauttamiseen liittyvien esteiden pohjalta oleskelu—työlupa-automatiikka toimi. Humanitaarinen pykälä oli rakennettu niin laajalle, että se poikkesi täysin näistä EU:n yhteisistä, myös meidän puheenjohtaja-aikanamme laajennetun yhteisvastuun ajatuksista.

Nyt eduskunnassa onneksi on annettava tunnustus hallintovaliokunnalle, että se on linjannut nyt tähän ulkomaalaislakiesitykseen kannan sen mukaan kuin aikaisemman, edellisenkin hallituksen ja EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan linjaukset edellyttävät. Siitä olen hyvin tyytyväinen, että juuri poistamalla 51 a §:n ja korjaamalla 88 §:ää se vastaa kyllä myöskin minun jo lähetekeskustelussa keväällä 2007 täällä esittämääni kritiikkiä.

Siinä oli varsinainen iso muutos vaivihkaa ikään kuin heitettynä eduskunnan saliin. Lähetekeskustelu oli rakennettu ikään kuin rutiiniasiana — erittäin iso asia. Nyt valitettavasti tämän lain ja ministeri Thorsin ja hallituksen toimien seurauksena Suomesta on lähtenyt jo vääriä signaaleja maailmalle. Ollaan pahasti ajautumassa vanhan Ruotsin tielle. Norjan, Ruotsin, Tanskan muutettua perheiden yhdistämis- ym. säädöstöjä nimenomaan laittoman maahantulon ja perusteettomien turvapaikanhakijoiden määrän hallitsemiseksi Suomessa tämä tie on nyt löystynyt. On valitettavasti todettava, että erityisesti tämä näkyy alaikäisten lasten määrän kasvuna, ja heitä on valitettavasti odotettavissa osin organisoidustikin meille vielä satamäärin. Tämä tulee olemaan myöskin sitten sellainen kysymys, että ensinnäkin kansalaisten luottamuksen kannalta me tarvitsemme aktiivista maahanmuuttoa ja työperäistä maahanmuuttoa mutta kansalaisten on voitava luottaa siihen, että meidän turvapaikkajärjestelmää ei käytetä väärin ja että turvapaikkajärjestelmä toimii. Tältä osin on erittäin vakava asia. Toinen on sitten kustannusten osalta, että niitä ei budjetissa ole esitetty eikä niitä hallita.

Toisena asiana kiinnitän huomiota myöskin pelastushelikopteritoimintaan. Se siirtyi sisäministeriöltä sosiaali- ja terveysministeriölle ministeri Holmlundin romutettua edellisen hallituksen kaikki meidän valmistelumme. Kumppanuusmallissa, jossa Raha-automaattiyhdistys maksoi operatiivisen toiminnan, sairaanhoitopiirit lääkinnällisen puolen, tämän pelastushelikopteritoiminnan kustannus- ja hankintayksikön perustamattomuus luo nyt epävarmuutta pelastushelikopteritoiminnan jatkoon heinäkuun alusta 2010. Sepe, Aslak, Ilmari — näiden osalta uskon, että ministeri Risikossa on se ministeri, joka pystyy nyt ottamaan tämän sisäasiainministeriön luotaan työntämän työtehtävän vastaan ja vastuullisesti katsomaan, mitenkä tämä turvallisuuslisää tarkoittava lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminta järjestetään. Mutta siinä henkilöstön ja tukikohtien ja muun kannalta pitäisi löytää pian sairaanhoitopiireille tapa varmistaa se, että niiden kustannukset eivät nouse ja ne voivat sitoutua tähän lääkinnälliseen yhteistyöhön.

Myöskin arpajaislaki on valmistelematta. Kun ministeri Holmlund siirsi tämän kumppanuusmallin historiaan, niin arpajaislain kautta Raha-automaattiyhdistyksen panostukset pitäisi tähän lisätä.

Täällä puhuttiin myös erittäin tärkeitä asioita pelastus- ja palohenkilöstön eläkeiästä. Edellisen hallituksen aikana otin palomiesten eläkeiän johdollani valmisteluun ja eri toimijoiden kanssa hyvin vaikeiden neuvottelujen jälkeen tehtiin työkykyyn ja pelastuslaitosten keski-ikään ja suorituskykyyn liittyviä arvioita. Olen edelleen samaa mieltä kuin silloin sisäministerinä ilmoitin, että tämä nykyinen palomiesten eläkeikä ei ole tästä maailmasta. Se ei vastaa palo- ja pelastustoimen turvallisuusvaatimuksiin, ja kun silloin keskustapuolue ja asianomaiset ministerit arvostelivat Kuntaliiton kanssa minua siitä, että sisäministeri puuttuu palomiesten eläkeasiaan, kun se ei kuulu sisäministerille, ilmoitin, että palo- ja pelastusturvallisuus ja siitä vastaaminen kuuluu sisäministerille.

Olen samaa mieltä ed. Larikan kanssa, että tämä on turvallisuuskysymys. Kyllä hallituksen pitää pystyä. Valmisteltua työtä on riittävästi ja selvityksiä. Tästä on nyt tehtävä päätöksiä myös turvallisuussyistä.

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ulkomaalaisesta työvoimasta ja työehtojen valvonnasta. Päätöksiä ei edelleenkään ole tehty työsuojelupiirien henkilöstön vähentämisestä. Se on keskustelun alla. Toisaalta, vaikka toimintaa on esimerkiksi muutettu keskusrikospoliisissa, yhteistyö on tiivistynyt Maahanmuuttoviraston, työsuojelupiirien ja poliisin välillä. Sitä käydään jatkuvasti ja sitä kautta saadaan tätä tietoa, mihin tarvetta on.

Tässä otettiin esiin pakolaisten kuntakorvausten korottamisen tarve monessa puheenvuorossa. On kestämätöntä, että edelleen faktisesti samoissa luvuissa korvausten osalta ollaan kuin 1990-luvun alussa. Se on huolestuttavaa, koska ymmärrämme, että kunnat eivät tässä tilanteessa katso voivansa aina ottaa vastaan tarvetta vastaavasti pakolaisia ja heitä, jotka ovat saaneet oleskeluluvan täällä meidän maassamme.

Toivon, että kotouttamiseen me pystymme palaamaan sitten, kun selonteko on valmistunut eduskunnassa.

Ulkomaalaislain osalta ja pohjoismaisesta turvapaikkatilanteesta todettakoon, että jos Norja tällä hetkellä esimerkiksi kiristää, niin he tekevät muun muassa takaisinottosopimuksia joidenkin maiden kanssa ja ovat miettimässä sitä tilannetta.

Tässä yhteydessä ulkomaalaislaista, joka oli hallituksen yksimielinen esitys ja josta oli hallituksen sisällä neuvoteltu, on levitetty muun muassa perheiden yhdistämisestä ja karkottamisesta mielikuvia, jotka ovat totuudenvastaisia. Hallitus ei koskaan esittänyt, että ne, jotka olisivat mahdollisesti siirtyneet niin sanotusta B-luvasta määräaikaiseen, jatkuvaan lupaan, olisivat saaneet perheen yhdistämisen ilman niin sanottua toimeentuloedellytystä.

Tietenkin tilanne on sellainen, että muiden maiden politiikka vaikuttaa meihin, se on kiistaton tosiasia. Me näemme, että muun muassa Dublin-tapaukset ovat lisääntyneet erityisesti alaikäisten keskuudessa, ja se aiheuttaa tällä hetkellä kovin suuria paineita nopeaan päätöksentekoon. Se aiheuttaa yhteisiä paineita muun muassa poliisille ja Maahanmuuttovirastolle.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Vuodesta 1993 olleet kuntien kotouttamisen avustukset ovat todella jääneet jälkeen, ja SDP esittää niihin myös korjausta.

Mutta on erittäin tärkeätä, että turvapaikkajärjestelmää ei käytetä väärin ja toisaalta ettei harmaan talouden ja ulkomaisen laittoman työvoiman valvonta petä. Työsuojelutarkastuksen noin sadan tarkastajan vähentäminen, krp:n ulkomaisen laittoman työvoiman valvontayksikön voimavarakysymykset, käännetyn arvonlisäverojärjestelmän vastustaminen nimenomaan tämän hallituksen taholta, nämä kaikki yhdessä luovat valitettavasti vääriä edellytyksiä toimia tehokkaasti. Nimenomaan laajennetun yhteisvastuun aloitteen mukaan, joka Suomen puheenjohtaja-aikana sisäministerineuvostossa vietiin läpi, vaadittiin kaikilta yhteistä menettelyä turvapaikanhakijoita kohtaan mutta vaadittiin myöskin yhteisten normien noudattamista. Nyt ministeri Thorsin toimesta on annettu vääriä signaaleja ja me olemme erittäin vaikean perusteettomien turvapaikanhakijoiden määrän kasvun ja alaikäisten lasten määrän kasvun edessä.