Olli Nepponen /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan yleisesti on todettava, että Puolustusvoimien nyt budjettiin sisältyvät toimintamenot mahdollistavat toiminnan ylläpitämisen vuoden 2008 tasolla, mikä merkitsee muun muassa varsin mittavaa kertausharjoitusohjelmaa, niin kuin on ollut tänäkin vuonna.

Puolustusvoimien henkilöstö on tällä hetkellä noin 15 800, ja puolustushallinto on toteuttanut osin pitkälti myöskin ulkoistaen tuottavuusohjemaa suunnitelmallisesti ja vaatimusten edellyttämällä tavalla. Uusien vaatimusten mukaisesti vuoden 2015 loppuun mennessä on kuitenkin vähennettävä asetetun uuden lisätavoitteen mukaisesti 1 083 henkilötyövuotta. Valiokunta on huolestunut siitä, että puolustushallinnon henkilöstön määrä lähestyy kriittiseksi arvioitua 15 000 henkilötyövuoden rajaa, joka on laskettu tarvittavan nykyisen kaltaisen järjestelmän minimitarpeeksi. Valiokunta myöskin korostaa, että tässä toteutettaessa ulkoistamisia tuottavuusohjelmaa jatketaan edelleen hyvän työnantajan periaatteita noudattaen muun muassa Rakennuslaitoksen osalta ja muissa käynnissä olevissa kumppanuushankkeissa.

Jaosto kuunteli hyvinkin paljon asiantuntijoita varusmiesten sosiaaliseen ja taloudelliseen asemaan liittyen ja kiinnittää huomiota taloudellisen ja sosiaalisen aseman parantamiseen ja pitää erittäin myönteisenä varusmiesten päivärahojen korottamiseen esitettävää 4,7 miljoonan euron määrärahaa. Edelleen pidämme tärkeänä toimenpiteitä, joiden avulla varusmiehet selviävät palveluksesta ilman omarahoitusosuutta ja voivat siirtyä palveluksen jälkeen sujuvasti takaisin normaalielämään. Myöskin paljon oli keskustelua terveydenhuoltopalvelujen riittävästä turvaamisesta, joka on ensiarvoisen tärkeää muun muassa mielenterveyspalvelujen osalta ja palveluksen aikana tapahtuneiden lisääntyneiden keskeyttämisien osalta. Edelleen korostamme, että puolustusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyössä tulee pitää esillä varusmiesaikaisen eläkekertymän ja kotiuttamisrahan suuruuden uudelleen tarkastelu ja palauttaminen ohjelmiin.

Puolustusvoimien kiinteistöt ovat Senaatti-kiinteistöjen hoidossa, ja siinäkin on painotettava, että riittävien vuokrarahojen tulisi aina sisältyä budjettiesitykseen. Kun nyt on myöskin lisätty Senaatti-kiinteistöille noin 30 miljoonan euron lisämäärärahat, jotka on tarkoitus kohdentaa lähinnä puolustushallinnon tarpeisiin, kuten räjähdevarastojen rakentamiseen ja kiinteistökannan korjaamiseen, niin siihen liittyen valiokunta pitää välttämättömänä, että samalla puolustushallinnon menokehystä korotetaan ottaen huomioon investointien vuokravaikutukset.

Kun puolustushallinnon osalta on esillä ennakollinen hinta- ja kustannustarkistus noin 1,5 prosenttia, niin on todettava, että se ei kata kustannusnousuja ja liian pienenä tehty ennakollinen tarkistus aiheuttaa turhaa epävarmuutta ja haittaa Puolustusvoimien toiminnan tarkoituksenmukaiselle suunnittelulle. Näin ollen tähänkin jatkossa tulisi enemmän kiinnittää huomiota.

Puolustusvoimien varaosavaje on kumuloitunut erittäin kriittiselle tasolle, ja sen arvioidaan olevan noin 70 miljoonaa euroa, ja se on huolestuttava, koska materiaalinen valmius laskee ja keskipitkällä aikavälillä toiminnan tason ylläpito vaarantuu. Huoltoajat ovat pitkittyneet, ja muun muassa lentokaluston seisonta-aikoja joudutaan pidentämään huomattavasti edullisempien varaosien puutteen vuoksi. On äärimmäisen ongelmallista, että miljardeja tulee uusiin hankintoihin ja sitten puuttuu vaikkapa vain 100 000 euron määräraha, jotta Hornet saadaan lentämään. Valiokunta näkee, että normaalin toimintatason edellyttämien varaosien hankintaan tarvittavien määrärahojen tulee sisältyä vuosittaiseen rahoitukseen. Valiokunta pitääkin myönteisenä asiantuntijakuulemisen yhteydessä käytyä keskustelua, jonka mukaan kehysehdotuksen laatimiseen liittyen puolustusministeriö tulisi jatkossa sisällyttämään peruslaskelmaan välttämättömät varaosahankinnat siten, että ei kumulatiivista varaosavajetta enää synny vuosina 2010—2013.

Huoltovarmuus on äärimmäisen tärkeä, ja valiokunta nostaa esiin sen, että jatkossakin materiaalihankintaprojekteissa tähdätään vähintään 50 prosentin kotimaisuusasteeseen järjestelmän elinkaaren aikana, siis koko elinkaaren aikana. Valiokunta nostaa esiin myös momentin, joka on sisällytetty puolustushallinnon pääluokkaan julkisen hallinnon verkkoturvallisuuden edistämiseksi, jolle on esitetty lähes 200 miljoonan euron määräraha. Valiokunta pitää tärkeänä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen kannalta turvallisen tietoliikenneverkon, ensisijaisesti puolustushallinnon tietoliikenneverkon, varmistamista ja korostaa, että tässä varmistustyössä tulee ottaa huomioon myös olemassa olevat muut julkisen hallinnon sekä muut yksittäisten toimijoiden verkkoratkaisut, joihin monet puolustushallinnonkin verkoista perustuvat. Kaiken kaikkiaan toteamme, että verkkoturvallisuuden edistäminen parantaa kokonaishuoltovarmuuttamme.

Tilausvaltuudet ovat hyvin monimutkaiset ja pitkälle ulottuvat. Budjettikirjassahan on niistä vain yleiset periaatteet ja rahanjaot. Valiokunta hieman tukistaa asiantuntijoita siitä, koska heti ensi esittelyssä olisi paikallaan, että ainakin eduskunnassa esiteltäisiin riittävän pitkälle menevät yksityiskohdat, tilausvaltuuksien sisällöt, etteivät ne tule sitten julkisuuden kautta, niin kuin nyt Hornet-hankintojen osalta tapahtui.

Tämä budjetointitapa on ongelmallinen, koska siinä on monia eri valtuuksia, joissa tapahtuu viivästyksiä ja aika ajoin joudutaan tuomaan tarkistusesityksiä niin lisä- kuin varsinaisessakin budjetissa. Nyt puolustusministeriö on asiantuntijakuulemisessa esittänyt budjetointitavan muutosta. Ehdotuksen mukaan vuosittain hyväksyttäisiin yksi teknisen tutkimuksen, tuotekehityksen ja hankevalmistelun tilausvaltuus ja yksi Puolustusvoimien materiaalisen kehittämisen tilausvaltuus, johon koottaisiin kaikki käynnissä olevat vanhat tilausvaltuudet sekä uudet alkavaksi suunnitellut hankkeet. Alkavia hankkeita koskevat menotiedot ilmoitettaisiin Puolustusvoimien kehittämisohjelmatasolla, koska sillä on vaikutusta nimenomaan tarjouspyyntövaiheessa. Valiokunta toteaa, että esitetyllä tavalla voitaisiin yksinkertaistaa muutosten hallinnointia. Tällöin talousarvioon sisältyisi vanhoista hankkeista tarkempaa määrärahatasolla olevaa tietoa ja uusiin alkaviin hankkeisiin suunnitellut määrärahat pysyisivät salaisina tilausvaltuuksien hankintaprosessin ollessa vielä kesken. Valiokunta pitää ehdotusta harkittavana mutta korostaa kuitenkin, että valtuudet ja niiden sisällä tapahtuvat muutokset tulisi esitellä yksityiskohtaisesti eduskunnalle ennen päätöksentekoa.

Valiokunta lisäsi vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen tukemiseen 500 000 euroa. On äärimmäisen tärkeätä, nyt kun Maanpuolustuskoulutusyhdistyksestä on tullut julkisoikeudellinen yhteisö ja se hoitaa lakisääteisiä tehtäviä, että me turvaamme sille sekä myöskin muille maanpuolustusjärjestöille riittävän tukitason ottaen huomioon kustannuskehityksen.

Viimeisenä asiana, täällä on käyty keskustelua sotilaallisen kriisinhallinnan osalta, ja varmasti se keskustelu jatkuu, mutta totean, että kustannuspaineet ovat äärimmäisen kovat ja sieltä rahojen siirtäminen siviilikriisinhallintaan on varmasti mahdotonta. Erittäin myönteisenä pidämme, että sotilaallisen kriisinhallinnan tehtävien palvelussuhteen ehdoista on päästy sopimukseen ja tätä kautta voidaan taata riittävän toimintakykyinen ja koulutason omaava henkilöstö vaativiin tehtäviin.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Puolustushallinto on kantanut oman kortensa kekoon valtion tuottavuusohjelman toteuttamisessa, ehkäpä joidenkin mielestä liiankin tehokkaasti. Näyttää jo hivenen huolestuttavalta, että henkilöstömäärä lähestyy tuota kriittistä 15 000 henkilötyövuoden rajaa, niin kuin ed. Nepponen äsken totesi. Sitä on pidetty miniminä nykyisen kaltaisen järjestelmän ylläpitoon.

Budjettiin varatut Puolustusvoimien toimintamenomäärärahat mahdollistavat toiminnan tason säilyttämisen, ja eväitä riittää tällä hetkellä myös kertausharjoitusten ja lentotuntien ylläpitämiseen, mutta myös varusmiesten päivärahoja pystytään korottamaan. Varusmiesten päivärahojen korotus on heidän oman elämisensä kannalta äärimmäisen tärkeä ja iso asia. Myös kehittämisohjelmiin on varattu kiitettävästi rahaa, ja puolustus- ja turvallisuusstrategiaa toteutetaan.

Haluan kuitenkin korostaa, että suomalaisen puolustusvälineteollisuuden kannalta on tärkeää turvata riittävät tutkimus- ja tuotekehitysmäärärahat myös seuraavalle vuosikymmenelle. Puolustusteollisuudessa on syytä kartoittaa jatkuvasti yhteistyömahdollisuuksia kansainvälisellä tasolla. Kotimainen kysyntä ei pelkästään riitä pitämään puolustusteollisuutta kannattavalla tasolla, vaikka Puolustusvoimien hankinnoissa noudatetaan 50 prosentin kotimaisuusastetta. Avain menestykseen on suomalainen ammattitaito yhdistettynä erikoistumiseen.

Arvoisa puhemies! Hallituksen kehyspäätös sisältää hinta- ja kustannustason kompensoinnin Puolustusvoimille. Vuoden 2008 hinta- ja kustannustason ennakollinen indeksi, 1,5 prosenttia, ei kata todellisia kustannusnousuja. Puolustusmateriaalien ja energian hinnat ovat kallistuneet. Liian pienenä tehty hinta- ja kustannustarkistus aiheuttaa ehkä turhaa epävarmuutta ja haittaa suunnittelua. Rauhan ajan Puolustusvoimien käytössä olevan kaluston toimintakunnon ylläpito on kaikilla kolmella puolustushaaralla haasteellista. Huoltoajat ovat nousseet, ja akuutti varaosavaje aiheuttaa ongelmia. Tämä näkyy esimerkiksi Hornet-lentokaluston seisonta-aikojen pidentymisenä, joka johtuu pitkälle varaosien puutteesta.

Arvoisa puhemies! Rahoitussyistä ei ole pystytty hankkimaan myöskään tarvittavaa määrää varaosia, ja tuo kumuloitunut vaje on tällä hetkellä 70 miljoonan euron kieppeillä. Lisärahoitus on siis tarpeen, jotta käytössä oleva operatiivinen kalusto pystytään pitämään toimintakunnossa. Hyvin koulutetut sotilaat ja reserviläiset ovat hyödyttömiä, jos heidän käytettävissään ei ole tarpeellista välineistöä.

Lopuksi haluan kiinnittää vielä huomiota varusmiesten kuntoon. Kun mittareina ovat fyysinen kunto ja henkinen tasapaino, nykyisin palvelukseen tulevat varusmiehet eivät pärjää vertailussa aiempien sukupolvien kanssa. Nykyisin varusmiespalveluksen suorittaa loppuun vain noin 80 prosenttia ikäluokasta, josta keskeyttäneiden määrä on huolestuttavan suuri. On ikävää, että nuorisomme peruskunto on laskussa. (Ed. Laukkanen: 2 400 metriä Cooperin keskiarvo!) Tähän huolestuttavaan trendiin olisi kiinnitettävä isoa huomiota jo aiemmin kuin varusmiespalvelukseen ollaan tulossa. — Ed. Laukkaselle totean, että 2 580 metriä juoksi puhuja viime syksynä.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Kuten on kuultu, niin puolustusministeriön hallinnonalan haasteet johtuvat pitkälti edellisen hallituksen toimenpiteistä, ja onkin erinomaista, että puolustusministeri Häkämies on toiminut aktiivisesti Puolustusvoimien investointi- ja materiaalimäärärahojen turvaamiseksi.

Suomen on pidettävä huolta uskottavasta puolustuksesta sekä toimittava aktiivisesti kansainvälisissä operaatioissa. Erityisesti oman puolustusmateriaalin hankinnat korostuvat, kun emme ole päässeet yhteisymmärrykseen Natoon liittymisestä. (Ed. Laukkanen: Kukahan tuon puheen on kirjoittanut?) Punamultahallituksen leikkaukset puolustusbudjettiin romahduttivat reserviläiskoulutuksen kuudennekseen entisestä ja aiheuttivat monia muitakin haasteita harjoitustoiminnalle. Näitä jälkiä on paikattu jo edellisen vuoden budjetissa, mutta korjaavia toimenpiteitä jatketaan myös tässä budjetissa, jotta taso voidaan palauttaa leikkauksia edeltäneelle vuoden 2005 tasolle.

Suomen osalta puolustuspolitiikan kehittäminen yhteistyön suuntaan on tarkoituksenmukaista, ja maamme etu on ulkopoliittisesti vahvempi Euroopan unioni. Kokonaisvaltainen kriisinhallinta sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla on maallemme mahdollisuus. Suomen puolustuksen kannalta on keskeistä, että Suomi on mukana niin YK:n kuin Euroopan unionin ja Naton rauhanturvaamistoiminnassa. Lisäksi Suomen on syytä olla mukana Euroopan unionin ja Naton nopean toiminnan joukkojen päivityskierroissa. Yhteinen eurooppalainen puolustuksemme turvaa pitkälti Naton rakenteisiin, eikä meillä ole varaa jättäytyä pois tästä yhteistyöstä. Suomen sodan ajan vahvuuden säilyttäminen tavoitetasolla vaatii kuitenkin merkittäviä panostuksia puolustustekniikkaan, ja korkea kotimaisuusaste hankinnoissa on periaate, josta ei tule tinkiä.

Arvoisa puhemies! On ilo huomata, että puolustusministeriön momentille on lisätty määrärahoja julkisen hallinnon verkkoturvallisuuden kehittämiseen. Jokin aika takaperin Virossa valtionhallinnon tietojärjestelmät joutuivat hyökkäyksen kohteeksi ja tukkeutuivat. Tässä muodossa tapahtuvat hyökkäykset ovat tämän päivän realistisia turvallisuusriskejä ja uhkakuvia. Näihin Suomen on varauduttava erittäin huolellisesti, jotta vastaavista mahdollisista tilanteista selvitään. (Ed. Tennilä: Suomen puolustus siis nojaa Naton rakenteisiin, niinkö?)

Varusmiespalveluksen kiinnostavuus on korkealla tasolla, mutta huolta on aiheuttanut palvelukseen astuvien nuorten kunto. Sodan ajan joukkomme tarvitsevat kaikki saatavilla olevat panokset, ja varusmiespalveluksen suorittaneiden osuus pitäisi saada säilymään yli 70 prosentissa. Hallituksen periaatepäätös liikunnan edistämisen linjoista on yksi oivallinen tapa vastata tähän poikkihallinnolliseen haasteeseen, mutta on myös tärkeää, että varusmiestoimikuntien ja Varusmiesliiton toimintaedellytyksistä pidetään huolta eikä näiden tahojen toimintaa liiaksi ulkopuolelta ohjata. On ollut hieno huomata, miten ministeri Häkämies on rakentanut keskusteluyhteyttä näiden tahojen kanssa ja toiminut yhteistyössä Varusmiesliiton kanssa varusmiespalveluksen kehittämiseksi. Rakentavan yhteistyön tuloksena varusmiesten päivärahaetuuksia kehitetään ensi vuonna yhteensä 4,7 miljoonalla eurolla. Jatkossa lienee tarpeen tarkastella edelleen varusmiesten eläkekertymää ja kotiuttamismäärärahan suuruutta. (Ed. Laitinen: Ministeri rupeaa kohta punastumaan!)

Vaikuttaa siltä, että lisäresurssitarpeista huolimatta myös puolustusministeriön hallinnonalalle kohdentuvat säästötavoitteet on otettu vakavasti ja ne näkyvät erilaisina kustannustehokkuuden kehittämistoimenpiteinä. (Ed. Laukkanen: Ei kestä enää yhtään kehua!) Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö avaa kiinnostavia mahdollisuuksia hallinnonalalle. (Ed. Pulliainen: Tapahtuuko sekin puolustusministerin johdolla?) — Luen vaan budjetista, siellä sitä sanotaan. — Yhteistyötä ja erikoistumista on syytä kuitenkin tehdä mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla tinkimättä puolustuksemme ja sen ydintoimintojen laadusta, tehosta ja toimivuudesta. Kiitos tarkkaavaisuudesta!

Juha Hakola /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ihan muutama sana tähän päälle, ehkä hieman eri teemoista.

Puolustusvoimat valmistautuu uuden turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon edellyttämien muutosten toteuttamiseen. Nykyinen talousarviohan perustuu vielä vuoden 2004 selonteon linjauksiin. On todettava, kuten ed. Nepponenkin täällä alustuspuheenvuorossaan sanoi, että Puolustusvoimat ansaitsee todellakin kiitoksen niistä toimista, joihin se on tuottavuuden toimenpideohjelman myötä ryhtynyt uudistamalla keskeisiä hallintorakenteita ja johtamisjärjestelmiään. Tietyllä tavalla olen huolestunut siitä, kykenemmekö ylläpitämään Puolustusvoimien nykytilaa myöskin tulevaisuudessa. Tulevaisuuden uhkat ja sodankäynti edellyttävät aivan uudenlaisia valmiuksia, aikaisempaa tiiviimpää kansainvälistä yhteistyötä. Ne ovat haasteita, joihin meidän pitää joka päivä pystyä vastaamaan yhä enenevässä määrin, olkoon sitten kysymys EU-yhteistyöstä, Nato-yhteistyöstä tai mistä muusta tahansa.

Julkisuudessa on käyty keskustelua Puolustusvoimien resurssitarpeesta. Muun muassa ministeri Häkämies on todennut resurssitarpeista, että vuoden 2008 puolustusbudjetin rahoituksella olisi pohja, se lisättynä vuosittaisella kustannusten nousua vastaavalla täysimääräisellä indeksikorotuksella sekä muistaakseni 2 prosentin vuotuisella puolustusbudjetin lisäyksellä kyettäisiin tämä kokonaisuus kattamaan. Puolustusvoimien toiminta- ja suorituskyky kuitenkin kyetään pitämään nyt esitettävällä budjettirahoituksella kohtuullisen hyvänä. Toiminta on monipuolista, ja se voidaan ylläpitää ainakin tämän vuoden 2008 minimitasolla. Lentotunnit, alusvuorokaudet, koulutetut reserviläiset ja varusmiehet ovat tietysti keskeisimpiä mittareita sille, mitä kyetään tekemään, mitä kyetään toteuttamaan. Toinen merkittävä kysymys on myöskin se, miten varusmiehet kykenevät harjoittelemaan, ja tuo maastovuorokausien keskiarvollinen määrä, 40, on varsin hyvä.

Mitä tulee sitten materiaalivalmiuteen, valmiuden laskuun, toiminnan tason ylläpitohan ei mahdollista riittävän rahoituksen kohdentumista kunnossapitokustannuksiin ja varaosahankintojen kattamiseen, kuten täällä jo aiemmin on todettu. Tuo varaosahankintojen taso tietenkin huolestuttaa ja ennen kaikkea se, miten se tulee sitten vaikuttamaan operatiivisesti merkitykselliseen osakokonaisuuteen.

Sotilaalliseen kriisinhallintaan esitetyt määrärahat mahdollistavat saadun selvityksen mukaan osallistumisen nyt tiedossa oleviin kriisinhallintaoperaatioihin. Tosiasiahan on se, että Suomi on tähän mennessä osallistunut kriisinhallintaoperaatioihin vain pääsääntöisesti Maavoimien joukoin. Nyt kuitenkin kansainvälinen yhteistyö myöskin Ilma- ja Merivoimien puolella on lisääntynyt. Tuosta on selkeänä osoituksena se, että Merivoimat ovat olleet mukana muun muassa kansainvälisissä kriisinhallintaan liittyvissä operaatioissa Välimerellä.

Arvoisa puhemies! Tässä tämä.

Susanna Haapoja /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Meitä suomalaisia pidetään hyvin rauhallisena kansana, (Ed. Laukkanen: Mutta ei pohjalaisia!) mutta tarvittaessa tulee voida puolustaa koko maata — siis tarvittaessa. Puolustamme ihmisiä, elinolojamme, elinkeinojamme ja ympäristöämme. Tavoitteena on aina uskottava puolustus, sen ylläpito ja kehittäminen. Yhteistyö muiden viranomaisten kanssa, mistä tänään on puhuttukin, on ensiarvoista Suomessa ja EU:ssa. Yleiset kriisinhallintavelvoitteet vievät talousarviosta sievoisen summan. Puolustuksen tulee aina perustua ajatukseen, että on puolustettavaa ja haluamme sen myös tehdä.

Hallinnon tarpeellisesta rakennekehityksestä ja kustannusten noususta ministeriö on joutunut nytkin etsimään säästöjä. Ne on kuitenkin tehtävä ilman tavoitteiden laskemista. Valiokunta viittaa 15 000 henkilötyövuoden kriittiseen pisteeseen, jonka on arvioitu riittävän nykyisen laajuiseen toimintaan puolustushallinnossa.

Suomalaiset rakastavat kotimaataan maailman ja Euroopan unionin osana. Puolustuspolitiikka nojaa tähän henkeen. Meille suomalaisille on myös tärkeää, että vähintään puolen puolustusmenoista tulee olla kotimaista alkuperää, kotimaisia hankintoja. Maanpuolustushenki ja yleinen asevelvollisuus tasaavat vastuuta meille kaikille ja lisäävät luottamusta myös meille demokratiassa. Puolustusvoimien jakautuminen koko maahamme on myös maanpuolustushengen kannalta tärkeää.

Arvoisa puhemies! Maanpuolustusjärjestöjen toiminta on oleellinen tukijalka puolustustoiminnassamme. Järjestöjen toimintaan esitetään ensi vuodelle 1,65 miljoonaa euroa. Maanpuolustusjärjestöjen toimintaan ja koulutustarpeeseen tulee varoja kuitenkin jatkossa lisätä. Valiokunta on lisännyt varoja vapaaehtoiseen maanpuolustukseen lakisääteisten toimintojen turvaamiseksi maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ja muiden järjestöjen kustannusten nousun kattamiseksi. Reserviläistoiminta, kurssit ja ohjelmat yleistä turvallisuutta ylläpitävinä toimintoina, tarvitsee tulevinakin vuosina vahvempaa panostusta.

Suomella ja Kauhavalla on loistavat edellytykset tarjota paikka hyvälle lentokoulutukselle. Lentopetrolin hinnan noustessa on kiinnitettävä huomiota lentokoulutukseen suunnattaviin menoihin. Ilmavoimien lentotunnit tulee pitää vähintään nykyisellään, koska niiden karsiminen aiheuttaa myös kotimaisen puolustusteollisuuden työllisyydenkin laskua.

Kustannusmuutosten menopaineet kohdentuvat valitettavasti varaosahankintoihin, ja tämä viivyttää esimerkiksi huoltoaikoja. Lentokaluston seisonta-ajat ovat kalliita, ja edullisten varaosien saatavuuteen tulee kiinnittää huomiota. Vuosittaisen varaosiin liittyvän määrärahan tulee olla budjetissa varmana tekijänä. 70 miljoonaa euroa on jo kriittisellä tasolla, niin kuin olemme kuulleet. Kansainvälisen lentokoulutusyhteistyön toteuttaminen Kauhavalla lisäisi mahdollisuuksia suomalaiselle puolustus-, ilmailu- ja avaruusteollisuudelle.

Lakeuden taivaalla on tilaa lentää, ja lennoille sopiva, ed. Ahonen, lauhkea vyöhyke on olennainen osa tätä toimintaa. Matkustaja- tai muuta liikennettä ei ole häiriöksi. Kauhavalla on pitkät perinteet ja osaaminen ilmailussa ja puolustukseen liittyvässä toiminnassa. Uskon Matti Vanhasen ja ministeri Häkämiehen hallituksen käyvän edelleenkin tarmokkaasti keskusteluja eurooppalaisen lentokoulutuksen saamiseksi Kauhavalle. Selkeitä toiminnan kohdentamisia tähän suuntaan on jo vuosien saatossa tehtykin.

Puolustusministeriön yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on parantaa uskottavaa puolustuskykyä, ennaltaehkäistä sotilaallista turvallisuusuhkaa ja parantaa torjuntakykyä. Korkeista tavoitteista ja päämääristä huolimatta puolustusministeri on hoitanut taloudelliset vastuunsa oivallisesti. Toivottavasti joukot kuitenkin harjoittelevat rauhan aikana eikä tarvita kriisejä.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Kyllähän tässä tätä ylistystä on kuunneltu, kuinka hyvin yhteistoiminta Naton kanssa sujuu jnp. Nato on sotaliitto, ja tosiasiassa suuri osa Naton jäsenistä käy sotaa Irakissa edelleenkin.

Hornet-hävittäjät aikoinaan hankittiin torjuntahävittäjiksi. Niitä perusteltiin torjuntahävittäjähankinnoilla tiedustelu- ja torjuntatehtäviin. Nyt näitä torjuntahävittäjiä ollaan muuttamassa rynnäkköhävittäjiksi, elikkä niihin ollaan hankkimassa ilmasta maahan -ohjuksia. Tämä kauppa ei ole kovin edullinen, se maksaa paljon, tavattoman paljon. Toisekseen tässä myöskin tehdään selvä strateginen muutos näille koneille, koska ne muutetaan torjunnasta hyökkäysaseiksi. (Ed. Korkeaoja: Ei, tämä oli väärä tulkinta!) En pidä tämän suuntaista kehitystä oikeana. Näin ollen tähän rahaan, jota täällä esitetään, tulemme esittämään vastalauseen mukaisesti vähennyksen.

Toinen asia on sitten se, että täällä aseostot on sidottu indeksiin. Tietojen mukaan siinä on 5 miljoonaa euroa nyt kyllä ensi vuodelle varattu, mutta on se aika erikoista, että sosiaalipuolen etuuksia, joissa on kysymys jokapäiväisestä leivästä pienituloisille ihmisille, ei läheskään kaikkia ole sidottu indeksiin, mutta aseostot kyllä sidotaan indeksiin. Näitä indeksikorvauksia on maksettu joskus kyllä todella paljon enemmän, ensi vuoden osalta on ilmeisesti arvioitu, että indeksit eivät sitten niin paljon muutu. Näin ollen tulemme esittämään tästä vastalauseen perusteluissa, että puolustusministeriön pääluokasta vähennetään 95 miljoonaa euroa.

Sitten varusmiesten kohdalle. On tietenkin hyvä ja välttämätöntä, että varusmiesten päivärahoja nostetaan, mutta myöskin varusmiesten kotiuttamisraha tulisi ottaa uudelleen käyttöön. Meillä on sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassa siitä ponsiesitys, ja sitä on hyvä perustella vielä sillä, että kun nyt on tämmöinen voimakas laskusuhdanne tulossa ja työttömiä, lomautettuja on kymmeniätuhansia, niin kotiutuvat varusmiehet jäävät paljon helpommin työttömiksi. He ovat menettäneet käytännössä työpaikkansa, kun ovat lähteneet varusmiespalvelukseen. Heillä ei ole työpaikkaa. Siinä mielessä olisi oikein myöskin tätä taustaa vasten, että heille maksettaisiin kotiuttamisraha. Valitettavasti hallitus ei ole kiinnittänyt huomiota tähän kotiuttamisrahaan, kun varusmiehet vapautuvat asepalveluksesta.

Me olemme vastustaneet osallistumista Nrf-joukkoihin ja vastustamme myöskin nopean toiminnan joukkojen rotaatioon osallistumista. Mielestämme tämä nykyinen järjestelmä on jo aivan riittävä ja missään tapauksessa sitä ei tulisi laajentaa. Emme pidä oikeana sitä, että Suomea sidotaan yhä kiinteämmin Nato-verkostoihin. Siinä on aina vaarana se, että kun tarpeeksi kiinteästi Natoon sidotaan, niin jossain vaiheessa me olemme niin tiukasti liekanarussa siinä, että olemme siellä mukana, missä emme välttämättä haluaisi olla ja missä ei olisi kansallisten etujen mukaista olla.

Puolustusministeri Jyri  Häkämies

Arvoisa puhemies! Muutama sana debatin pohjaksi.

Ensinnäkin haluan kiittää valiokuntaa erittäin asiantuntevasta mietinnöstä. Siinä kiinnitetään huomiota esimerkiksi tuottavuusohjelmaan, varusmiesten sosiaaliseen asemaan nostamalla esille tulevaisuutta ajatellen esimerkiksi kotiuttamisraha ja eläkekertymän huomioon ottaminen, varusmiespalveluksen huomioon ottaminen eläkekertymää määriteltäessä, puolustushallinnossa käytettävä indeksi, tilausvaltuudet, varaosavaje, edelleenkin vapaaehtoiseen maanpuolustukseen suunnattu lisämääräraha.

Tästä verkkoturvallisuudesta toteaisin, että on todettava, että tuon rahamäärän sijainti puolustusministeriön pääluokassa on enemmän tämmöinen parkkipaikkakysymys. Kysymys on koko julkisen hallinnon verkkoturvallisuuden varmentamisesta, mikä on tietysti tärkeä asia, mutta koskettaa koko julkista hallintoa, ei suinkaan vain puolustushallintoa.

Mutta sitten itse tuohon budjettiin. Puolustushallinnon budjetti jakautuu kolmeen osaan. Kolmannes menee palkkoihin, kolmannes toimintaan ja kolmannes hankintoihin. Tästä viimeksi mainitusta eli hankintojen osuudesta on hyvä pitää kiinni.

Viime viikonvaihteessa pidetty kertausharjoitus hyvin osoitti sen, että kertausharjoitusten merkitys yleiseen asevelvollisuuteen sidottuna on aivan ensiarvoisen tärkeä. Olemme nyt päässeet tyydyttävälle tasolle, palauttaneet kertausharjoitusten vuorokaudet, koska ilman kertausharjoittamista yleinen asevelvollisuus ei tietenkään toimi, jos varusmiespalveluksen suorittamisen ja kertaamisen välille jää liian pitkä aika.

Materiaalikysymykset ovat puhuttaneet myös viime aikoina. Hyvin ajankohtainen asia on Pääkaupunkiseudun ilmapuolustuksen vahvistaminen, joka etenee suunnitelman mukaisesti. Hornetin osalta toteaisin, että kaikki ne toimet, joita tällä vaalikaudella on tehty tai tehdään, ovat päätösperusteisia ja perustuvat aikaisempiin selontekoihin ja aikaisemman hallituksen päätöksiin. Tämä hallitus ei ole tehnyt eikä tule tekemään uusia päätöksiä Hornetien osalta. Se on sitten seuraavan hallituksen asia pohtia, miten nämä hankkeet etenevät. Mutta mitä tulee tähän Hornetin ikään kuin elinkaaripäivitykseen, ne todellakin perustuvat selontekoon ja etenevät aivan selontekojen määrittelemien linjausten puitteissa.

Eräs ehkä huomionarvoinen asia on hankintapäätös, joka liittyi maastokuorma-autoihin. Tuo hankinta kohdistui Sisu Autolle kilpailun jälkeen, mutta sillä on ehdottomasti merkittävä rooli kotimaisen kuorma-autoteollisuuden työllistävälle vaikutukselle ja yleensä tuon teollisuudenhaaran Suomessa pysymiselle.

Yleinen asevelvollisuus, sen tulevaisuus, on puhuttanut paljon menneen kesän aikana ja varmasti tämän syksynkin aikana, ja siitä varmasti puhutaan selonteon yhteydessä. Tänä päivänä ikäluokasta vain reilut 70 prosenttia suorittaa asevelvollisuuden, ja olemme siis sillä tasolla, josta ei ole alaspäin menemistä. Kuitenkin eduskunta, näin ymmärrän, aina painottaa yleisen asevelvollisuuden merkitystä. Se on kustannustehokas tapa järjestää puolustus, mutta sillä on myöskin yhteiskunnallinen merkitys. Se hitsaa suomalaista yhteiskuntaa oivallisella tavalla yhteen.

Neljäntenä ja viimeisenä asiana otan esille kriisinhallinnan, jonka rooli osana ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa aina vain vahvistuu. On tärkeää, että Suomi on omalta osaltaan kantamassa kansainvälisen yhteisön jäsenenä vastuuta kriisien ennaltaehkäisystä tai sitten niiden hillitsemisestä. Perussääntönä voisi todeta, että se vanha sääntö "tuhat rauhanturvaajaa ja 100 miljoonaa vuositasolla" on eräällä tavalla vanhentunut. Ensinnäkin rauhanturvaajien määrä ei välttämättä ole tänä päivänä eikä tulevaisuudessakaan tuota tuhatta, mutta sen sijaan kustannukset ovat jo tänä päivänä ylittäneet tuon 100 miljoonan johtuen siitä, että kriisit ovat yhä vaativampia, ovat yhä kauempana, ovat yhä turvattomampia, joten näihin asioihin pitää panostaa, kuten esimerkiksi ensi vuoden budjetissa panostetaan nimenomaisesti turvallisuuteen.

On tärkeää huomata, että kriisit ovat erilaisia. Siinä, missä Balkanilla sotilaallinen kriisinhallinta on nyt liudentumassa ja tuo operaatio jatkuu siviilikriisinhallintana, laki ja oikeus poliisimissiona, on selvää, että niin Afganistanissa kuin Afrikassa tarvitaan kehitystoimien pohjaksi sotilaallista kriisinhallintaa. Parhaillaan UM:n, ulkoministeriön, johdolla laaditaan suomalaista laajan kriisinhallinnan konseptin uudistamista, jonka ideana siis on, miten sotilaallinen ja siviilikriisinhallinta sekä kehitystoimet voitaisiin entistä paremmalla tavalla yhteennivoa ja voitaisiin saada sitä kautta parempia tuloksia aikaiseksi.

Eli jos olen oikein ymmärtänyt, että täällä on esitetty näkemys siitä, että sotilaallisen kriisinhallinnan rahoja tulisi siirtää siviilikriisinhallinnan puolelle, en voi totta kai siihen yhtyä, (Ed. Pulliainen: Miksette?) mutta yhdyn siihen näkemykseen, että siviilikriisinhallinnan rooli on äärimmäisen tärkeä. Meillä on hyvä yhteistyö.

Mutta kaiken pohjana sotilaallisessa ja muussakin kriisinhallinnassa on se ed. Haaviston usein peräänkuuluttama ajatus siitä, että tarvitaan poliittinen sopimus. Tarvitaan poliittinen pohja näille kriisinhallintatoimille, joita sitten edistetään ja vahvistetaan, oli sitten kysymys Afganistanista tai Afrikasta tai Balkanista. Haasteita tässä suhteessa valitettavasti riittää, mutta mielestäni Suomen rajallinen mutta tärkeä osuus on tulevaisuudessakin entistäkin tärkeämpää.

Juha Korkeaoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puolustusvoimien tila on tänä päivänä hyvä. Puolustusvoimien korkea johto on tämän vuoden aikana voinut todeta, että määrärahojen lisäys kertausharjoitustoimintaan on ollut tärkeä tavoite ja se on nyt toteutunut ja myös ensi vuoden budjetin osalta voidaan edetä niin, että asetetut tavoitteet saavutetaan.

Meidän puolustuksemme keskeinen osa on, niin kuin ministerikin totesi, yleinen asevelvollisuus, ja Suomen tuleekin kaikissa yhteyksissä, kun mietimme kehittämistoimia, miettiä sitä, millä tavalla ne vaikuttavat yleiseen asevelvollisuuteen. Tässä on päivärahojen, kotiuttamisrahojen, eläkekertymän lisääminen, se on tärkeätä, mutta sen lisäksi pitää tietysti myöskin miettiä asevelvollisuuden sisältöä ja sen kehittämistä niin, että nuorten motivaatio tulla asevelvollisuutta suorittamaan säilyy korkealla myös tulevaisuudessa.

Reijo Laitinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ensinnäkin on todettava se, että ed. Nepponen jaoston puheenjohtajana esitteli erinomaisella tavalla tämän pääluokan. Sosialidemokraatit eivät ole tehneet muutosesityksiä tämän pääluokan kohtaan. Sen sijaan olemme kyllä arvostelleet yleisperusteluissa tuottavuusohjelmaa.

Niin kuin valiokunnan puheenjohtaja Korkeaoja sanoi, noin pääsääntöisesti Puolustusvoimien tila on tänä päivänä hyvä, mutta sitä uhkaa merkittävällä tavalla tuottavuusohjelma. On nimittäin niin, että edellisen hallituksen tuottavuusohjelman mukaisesti tuottavuusvähennys puolustusministeriön hallinnonalalle on noin 1 890 henkilötyövuotta vuoteen 2011 mennessä. Nykyisen hallituksen valtion tuottavuusohjelmassa puolustusministeriön hallinnonalalle asetettu velvoite vähentää vielä lisää 1 083 henkilötyövuotta, elikkä yhteensä lähes 3 000 henkilötyövuoden vähennys vuoteen 2015 mennessä, uhkaa meidän puolustustamme, ja me olemme menossa siihen suuntaan, että henkilöstön määrä (Puhemies: Minuutti kulunut!) putoaa reippaasti alle sen 15 000:n, mitä on pidetty kriittisenä rajana, jopa noin 14 000:een.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten jo totesin, jaosto kuuli paljon asiantuntijoita varusmiesten tämän hetken tilanteesta, ja yhdyn siihen huoleen, mikä puolustusvaliokunnan puheenjohtajallakin on, että varusmiesten motivaatiotasoon ja kaikkiin niihin etuisuuksiin on kiinnitettävä korostettu huomio tulevaisuudessa, että yleisen asevelvollisuuden arvostus säilyy kaikissa vaiheissa.

Toiseksi haluan ottaa kantaa ed. Kuopan toteamukseen Horneteista. Ne eivät ole mitään rynnäkkökoneita. Perustuu raskasasetutkimukseen ja edellisen selonteon mukaisiin linjauksiin se, että kaukovaikutteinen ominaisuus niille hankitaan.

Kolmantena oikeastaan esittäisin kysymyksen ministerille: millä tavalla vaikuttaa edessä oleviin puolustusmateriaalihankintoihin tekninen kallistuminen, joka on ollut varsin merkittävä ja tulee varmasti jatkumaan tulevaisuudessa?

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Naton taistelujoukkojen kierrätykseen osallistuminen, jota te suunnittelette, olisi uusi askel kohti Nato-jäsenyyttä. Tässä on selvästi olemassa työnjako. Te kuljette edellä lyhyin, sipsuttavin mutta päättäväisin askelin, ja kepu ja demarit tulevat perässä selkä edellä Natoa kohti perääntyen. Ovat siellä vihreätkin sen sekalaisen komppanian joukon jatkona.

Meihin teidän seireenilaulunne Nato-jäsenyyden autuudesta ei tehoa. Me haluamme pitää Suomen Naton ulkopuolella Suomen puolustusta kehittäen ja Suomen osallistumista YK:n rauhanturvaoperaatioihin lisäten. Tässähän on erikoinen tilanne. Te olette viemässä meitä Nrf:ään, te haluatte viedä meidän sotajoukkojamme lisää Afganistaniin, mutta kun YK pyytää Kongoon Suomelta rauhanturvavoimaa, niin te sanotte heti "ei". Eli kyllä teidän linjanne on nyt hyvin pahasti kallellaan sinne Natoon päin.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nimenomaan kriisinhallintalinjausten tekeminen on nyt todellakin välttämätöntä. Aivan oikein, ministeri, kuten sanoittekin, nyt on aika ryhtyä miettimään tätä kokonaisuutta, millä tavalla siviili- ja sotilaskriisinhallinnan voimavarat jaetaan, mikä on kehitysyhteistyön rooli tässä kokonaisuudessa. Kustannuspaine, niin kuin täällä jaoston puheenjohtaja on moneen otteeseen sanonut, koskee kaikkea, koskee siviilikriisinhallintaa, mutta myös sotilaallista mitä suurimmassa määrin.

Operaatiot ovat äärimmäisen vaativia, haastavia, ja siksi meidän täytyy tietysti olla erilaisissa porukoissa, ed. Tennilä. Tähänhän perustuu meidän yhteistyömme erilaisten nopean toiminnan joukkojen kanssa. (Ed. Tennilä: Niin, nyt lähdetään kierrätykseen!) — Siellä haetaan myöskin suorituskykyosaamista näiden kautta Suomelle. Tämä on hyvin olennaista.

Mutta ehkä ministerin olisi tässä yhteydessä nyt paikallaan hieman vielä täsmentää näitä kriisinhallintalinjauksia. Totta kai istutte tiukasti sotilaallisen kriisinhallinnan rahojen päällä, mutta onko hallituksen piirissä pohdittu sitä, mitä ministeri Väyrynen täällä on esittänyt eilen, että kun vapautuu esimerkiksi Länsi-Balkanilla sotilaallisen kriisinhallinnan voimavaroja, niitä siirrettäisiin siviilikriisinhallinnan pariin?

Toiseksi lyhyesti, puhemies, ehkä tässä yhteydessä, kun täällä nyt vasemmistoliitto avasi tämän Nrf-keskustelun, on hyvä todeta eduskunnalle, millä tavoin Nrf-kysymys aiotaan seuraavan kerran vielä tuoda (Puhemies: Minuutti kulunut!) hallituksen ja eduskunnan käsittelyyn.

Pekka Haavisto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvä, että puhutaan yhtä aikaa sotilaallisesta ja siviilikriisinhallinnasta ja nähdään myös tämän siviilikriisinhallinnan kehittämisen tärkeys.

Mutta olisin kiinnittänyt huomiota asiaan, jonka itse asiassa ed. Tennilä myöskin mainitsi vastauspuheenvuorossaan, eli Suomen rooliin YK-operaatioiden tukijana. Niin kuin tiedetään, YK on monilla maailman kriisialueilla aikamoisissa vaikeuksissa tänä päivänä. Siltä puuttuu resursseja, siltä puuttuu miehiä näistä operaatioista. Tietysti vika voi osittain olla YK:ssa, operaatiot eivät aina ole olleet niin onnistuneita.

Mutta minusta on tärkeätä, että Suomi miettisi myöskin vähän osana omaa YK-aktiivisuuttaan ja osana alkavaa turvaneuvostokampanjaa sitä, miten voisimme aktiivisemmin olla mukana tukemassa nimenomaan YK:n rauhanturvaoperaatioita. Ehkä tämä Tšadin operaation muutos YK-hatun alle tulee olemaan yksi näitä hetkiä, joissa Suomi voi osoittaa aktiivisuuttaan enemmän YK:n suuntaan. Mutta olisin mielelläni kuullut ministeriltä, onko tätä mietitty laajemmin, miten Suomi voisi olla aktiivisemmin tukemassa YK:n rauhanturvaoperaatioita.

Reijo Kallio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On helppo yhtyä edustajatoveri Laitisen kritiikkiin tuottavuusohjelmasta. Varaosavaje on jo pitkään hiertänyt ongelma, ja siihen täytyy saada kestävä kehitys. Huolta on myös kannettava kotimaisen puolustusvälineteollisuuden tilasta. Kotimaisten hankintojen pitäminen vähintään 50 prosentissa ja vastakauppavelvoitteiden tiukka noudattaminen osaltaan varmistavat sen, että meillä säilyy iskukykyinen puolustusvälineteollisuus. Toivoisin, ministeri Häkämies, että vastakauppojen osalta te tiukasti pitäisitte kiinni siitä, että kaikkiin yli 10 miljoonan hankintoihin liittyy aina vastakauppavelvoite. Nyt tämä budjettikirjaus mahdollistaa myöskin poikkeavan toiminnan.

Me tarvitsemme myöskin suurempia panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen myös puolustushallinnon osalta, samoin lisääntyvää kansainvälistä yhteistyötä. Meidän yritystemme pitäisi olla enenevässä määrin Euroopan puo- lustusviraston teknologiahankkeissa, ja meille tietysti tämä pohjoismainen puolustusväline- ja -materiaaliyhteistyö on hyvin luontevaa. Haluaisin siltä osin kysyä ministeri Häkämieheltä, miten te näette tämän tilanteen nyt varsinkin, kun Norja päätyi lentokonehankinnoissaan yhdysvaltalaiseen vaihtoehtoon.

Eero Akaan-Penttilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaksi kysymystä ministerille:

Toinen koskee näitä lisääntyneitä keskeytyksiä ja niihin liittyvää motivaatiota, mistä edustajat ovat täällä aikaisemmin kysyneet. Miten tämän asian hoitaminen korostuu alkavana vuonna 2009 niin, että siinä saataisiin parempia tuloksia?

Toiseksi sitten, kun budjettikirjassa puhutaan vaikuttavuustavoitteista ja kun siviilikriisinhallinnasta on paljon täällä puhuttu ihan aiheellisesti, minä rupesin vertaamaan näitä lukuja, mitä ilmoitetaan täällä kirjan sisällä. Nimittäin valmius sotilaalliseen kriisinhallintaan sen eri lohkoissa on 4, joka tarkoittaa "hyvä". Mutta kun katsotaan vaikuttavuustavoitteita pari sivua aikaisemmin ihan valtakunnallisen sotilaallisen suorituskyvyn osalta ja otetaan Maavoimat, Merivoimat ja Ilmavoimat, niin siellä on lähes kaikkialla alhaisempi, siellä on numero 3 pelkästään. Mitä ajatuksia tämä herättää teissä? Näiden lukujen perusteella näyttäisi siltä, että nimenomaan perustoiminnoissakin tarvitaan jotain lisää, ettei oikeastaan se riitä, mitä nykyisellään on.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tärkeitä asioita on otettu esille tässä debattipuheenvuoro-osuudessa, ja yksi erittäin tärkeä asia, joka liittyy paitsi tähän kotimaisuusasteeseen, liittyy myöskin huoltovarmuuteen ja kotimaiseen puolustusvälineteollisuuteen. Mietinnössä valiokunnan toteamuksena todetaan, että "puolustusvoimien tilausvaltuudet on nykyisin esitetty talousarviossa erittäin yleispiirteisesti". Tähän voimme yhtyä. Elikkä tästä herääkin kysymys siitä, onko suunnitelmia jo pitkälle aikavälille ja pitkäjänteisesti nimenomaan huoltovarmuusasioiden ja myöskin kotimaisten yritys- ja teollisuushaarojen tukemiseksi myös Puolustusvoimien osalta.

Sari Palm /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaksi näkökulmaa, toinen tuottavuusohjelmasta, joka on tällä alalla varsin tiukalla myös. Olisinkin kysynyt, onko puolustusministeriössä selvitetty tuottavuusohjelman henkilötiukkuuden lisäksi sitä, miten tämä tuottavuusohjelma puolustushaaralla suhtautuu sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen, joka on hallitusohjelman mukainen tavoite. Koskeeko tämä samalla lailla, samassa suhteessa, naisia ja miehiä Puolustusvoimissa?

Sitten aivan toinen näkökulma. Ajattelen näin, että varusmiesten palvelua tulee tukea kaikin mahdollisin keinoin ja se on se ensisijainen, mihin panoksia pitää laittaa. Näen, että jatkossa meidän tulee vakavasti keskustella kotiuttamisrahasta, ja pääsemme siitä keskustelemaan tällä viikollakin jo tai äänestämään. Mutta haluaisin myös kysyä ministeriltä, mitä ensi vuonna tehdään keskeyttäneiden osalta jälkihoidon toimien yhtenäistämiseksi valtakunnassa. Tiedän, että paljon on hyvää eri puolilla, mutta miten parhaita käytäntöjä yhtenäistetään tässä maassa?

Arja Karhuvaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin kysyä ministeriltä, mitä aiotte tehdä varusmiesten sairastavuuden vähentämiseksi esimerkiksi epidemia-aikoina. Olen törmännyt seikkoihin, että niin yksinkertainen asia kuin käsien desinfiointigeelit puuttuvat yhä edelleen monesta ruokalasta ja käsienpesumahdollisuuksia syömään tullessa ei ole myöskään järjestetty. Syyksi on ilmoitettu se, että ei tiedetä, rahoitetaanko ne keittiön budjetista vai ihan tavallisesta puolustusbudjetista. Nyt haluaisin saada vastauksen, kummasta ne rahoitetaan ja onko edes ajatusta tehdä jonkinlainen päätös siitä, että ne säädetään pakollisiksi jokaiseen ruokasaliin.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Hornet-hävittäjille on suunniteltu käyttöä kaukana Suomesta tapahtuviin rauhanturvatehtäviin. Ilmeisesti näihin suunnitelmiin tarvitaan Horneteille ilmatankkauskyky ja sitä varten ilmeisesti tarvitaan myöskin sitten tämä muutos, että on ilmasta maahan ammuttavia ohjuksia. (Ed. Nepponen: Ei todellakaan!) — No, ainakin tämmöisiä suunnitelmia siellä on näkynyt joissakin vaiheissa ja julkisuudessakin esiintynyt, että myöskin Ilmavoimia voitaisiin käyttää näissä rauhanturvatehtävissä. (Ed. Nepponen: Se on totta!)

Sitten on tietenkin se, että varustelua yhdenmukaistetaan Naton kanssa. Eihän se voi toimia, jos ei se ole piirulleen samanlainen siellä, koska Nato-maathan siellä ovat touhuamassa. Enkä pidä oikeana sitä, että Suomi laajentaa tällä tavalla näitä rauhanturvaamistoimia, koska ne eivät ole kovin tarkkoja ainakaan tuolla Afganistanissa. Ne amerikkalaisten rauhanturvatoimet ovat menneet pääasiassa siviilien niskaan. (Ed. Nepponen: Senkin operaation on eduskunta hyväksynyt!)

Tanja Karpela /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Me ylläpidämme valmiuksia kansainvälisessä sotilaallisessa yhteistyössä, ja tämä onkin varsin välttämätöntä, koska kuten tiedämme, me osallistumme jo nyt varsin moniin kriisinhallintaoperaatioihin. Tästä syystä linjaus kansallisen puolustuksemme linjauksen säilyttäminen siten, että meille jää mahdollisuus liittoutumiseen, on mielestäni välttämätöntä.

Ministeri otti puheeksi yleisen asevelvollisuuden, ja kuten totesitte, aika moni nuori mies on varsin huonossa kunnossa, miltei rapakunnossa, ja ei näin ollen asevelvollisuutta voi suorittaa tahi edes aloittaa. Millä tavalla tämä huomioidaan budjetissa?

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suurella ja mahtavalla itänaapurillamme ei varmasti ole toista tiukempaa tukijaa kuin ed. Esko-Juhani Tennilä ja hänen aatetoverinsa, olivatpa siellä vallassa sitten kommunistit tai riistokapitalistit.

Mutta minä olisin ministeri Häkämieheltä pyytänyt ja toivonut, kuten ed. Laukkanen, kannanottoa tähän, mitäs nyt tehdään, kun me emme pääsekään päivystyksiin. Kun me suljimme päivystykset Nrf:n päätöksestä ulkopuolelle, niin me emme pääse mihinkään muuallekaan. Miten tämä nyt korjataan? Tämä nyt kyllä on yksi esimerkki siitä, että sekä ulko- että puolustuspolitiikan johtosysteemi on vähän sekaisin, siihen tarvitaan kyllä selkeyttä.

Sitten toinen asia, ministeri Häkämies: Miten te olette vastannut Venäjän minun mielestäni aika ihmeelliseen pyyntöön sotaharjoituksista, (Puhemies: Minuutti!) minkälainen vastaus? 30 vuotta sitten syntyi meteli Suomessa tämmöisestä esityksestä. (Puhemies: Minuutti kulunut!) Nyt näyttää, että se menee vaan ilman muuta läpi.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan tähän ed. Ukkolan puheenvuoroon todeta, että minuakin ihmetyttää se yksi iso asia, että naapurimaassa on systeemi vaihtunut, mutta viholliset ovat vaan pysyneet ennallaan. Ettekö te tiedä, ed. Ukkola, että siellä on markkinatalous nykyään, ja olette vielä siellä sosialismin ajoissa, jolloin teillä oli sitä sosialismia vastaan jotakin hampaankolossanne? Mutta yhä vaan sama asenne sieltä kumpuaa. (Ed. Pulliainen: Vääriä kapitalisteja!) — Niin, että on vääriä kapitalisteja. Saattaa olla, että ed. Ukkola tuntee ne paremmin kuin minä. — Minä vaan pidän viisaana sitä, että aina naapureihin suhtaudutaan asiallisesti. Se on aina viisasta, ja näin pitää Suomen tehdä jatkossakin, oli se naapurin systeemi, mikä on.

Esko Ahonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hyvä, luotettava ja uskottava maanpuolustus muodostuu useasta palasesta, joista muun muassa yksi on koulutus, yksi on materiaalihankinnat jne. Peruskoulutus on tietysti se, mitä annetaan armeijassa, ja sen pitää olla hyvää ja ennen kaikkea tietysti motivoivaa, mutta kysyisin herra ministeriltä kertausharjoitusten tarpeellisuudesta ja määrästä, koska itse olen reservin yliluutnantti ja minulla on muutaman kerran ollut mahdollisuus olla kertausharjoituksissa mukana. Sehän on sitä jatkokoulutusta, ja näkisin sen erittäin tarpeellisena tulevaisuuden kannalta, että määräväliajoin annettaisiin erikoistehtävissä ja eri joukoissa oleville reserviläisille kertausharjoituksiin mahdollisuus ja kutsuttaisiin heitä.

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Budjetissa on 197 miljoonan euron määräraha verkkoturvallisuuden edistämiseen. Ei liene liian korostettua todeta, että turvallinen ja häiriötilanteissa toimiva tietoliikenneverkko varmistaa yhteiskuntamme elintärkeät toiminnot. Meillä on murheellisia esimerkkejä useista lähes ikuisuushankkeiksi muodostuneista projekteista, muun muassa henkilön sähköinen tunnistautumiskortti ja Ajoneuvorekisterikeskuksen Palko-hanke. Ministeri Häkämies, mainitsitte, että verkkoturvallisuus kuuluu usealle eri hallinnonalalle, mutta haluaisin tiedustella: mikä on näkemänne tavoiteaikataulu sille, että verkkoturvallisuutemme on kokonaishuoltovarmuuden edellyttämällä tasolla?

Tero Rönni /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministerille semmoinen kysymys: Onko nyt tosiaan muutettu näitä tilauskuvioita niin, että kotimaista teollisuuttakin huomioidaan jossain muussakin määrin kuin pelkän hinnan suhteen? Meillähän on hyviä esimerkkejä muun muassa Forssasta, jossa syksyllä loppui tehdas sen takia, että enää tilausta ei tehty, ja itsellänikin on ollut tilaisuus muutaman kerran käydä katsomassa eräissä yrityksissä, joissa ulkomaalaista, kiinalaista tekstiiliä on tänne tuotu ja se palaa kuin soihtu.

Samaten tuohon tuottavuusohjelmaan voisi sanoa, että nyt kun puuhataan näillä kumppanuushankkeilla ja kaikennäköisillä kujilla ja millogeilla, ties millä muilla, nehän ovat puhtaasti ulkoistamiskuvioita, niin laitetaanko tällä Rakennuslaitoksen siivoojien ulkoistamisella nyt sitten koko talous kuntoon ja ruvetaan niitä romuja saamaan sieltä sitten parempaan kuntoon, että saadaan näitä varaosia tilata? Minkälaista tavaraa muuten on ostettu, kun me tarvitsemme varaosia tällaisen määrän kaiken aikaa, että kymmeniä miljoonia vuodessa pitäisi uhrata pelkästään varaosien ostamiseen? Onko hankinnat tehty vähän vääränlaisista tavaroista?

Susanna Haapoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Maailmassa tuntuu olevan aivan uudenlaisia kriisejä, jotka perustuvat ehkä luontoon, ympäristöön ja aika usein myös energiaan, ja sitten on tietysti ihmisen toimesta tulleita katastrofeja, joihinka pitäisi pystyä vastaamaan myös ennakoivasti. Kysyisin ministeriltä: Olisiko mahdollista kehittää edelleen sekä ulko- ja turvallisuuspoliittista että sisäistä kriisinhallintaa ulkomaisessa yhteistyössä, koska uskon, että kokemuksia myöskin näistä luontoon ja ympäristöön ja energiaan liittyvistä kriiseistä on enemmän? Mielestäni nämä kriisit pitäisi huomioida myös sillä tavalla, että me olemme yhteisessä veneessä, kun esimerkiksi tsunami tai muunlainen asia joskus meitä kohtaa.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä oli jo muutama kysymys vähän sieltä päin, mitä ajattelin ottaa esille. Nimittäin jos oikein kuulin tämän aamun radiouutisista, niin Puolustusvoimilla on rättikannan uusiminen lähdössä käyntiin. Silloin tietysti tulee mieleen, että sen pitää olla laatutavaraa, kun tänne Pohjolaan hankitaan, eikä ihan mitä sattuu. Ja toisekseen, olisiko se mahdollista hankintafilosofiana toteuttaa sillä tavalla, että se on viipaloitu niin, että suomalainenkin teollisuus tässä pärjäisi?

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tuottavuusohjelman toteuttaminen tuottanee tuskaa myöskin ministerille. Se on puolustushallinnon osalta aika mittava, ja ymmärrän näin, että ennen kaikkea puolustushallinnon rakennuslaitoksen osalta se vaikuttaa kyllä työilmapiiriin. Se on näkynyt tuolla valiokunnan asiantuntijakuulemisessa.

Mutta erittäin iso ongelma meillä on varusmieskoulutuksen suhteen, se alkaa olla kulminaatiopisteessä. Jos ajattelemme, että saamme riittävän määrän sodanajan joukkoja koulutettua, ja tilanne on se, että lähes 20 prosenttia varusmiespalveluksen aloittaneista keskeyttää siinä ensimmäisten viikkojen aikana, niin joutuu kyllä kysymään, mikä on järjestelmässä vikana vai onko kynnys ilmoittautua pois lähteväksi liian alhaalla. On totta, että siellä ei riitä kaikille kädestä pitäjiä, mutta ehkä nyt kannattaisi ministeriössä miettiä niitä toimenpiteitä, joilla turvataan se, että sodan ajan joukkoja pystytään riittävästi kouluttamaan.

Reijo Paajanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallinnonalan henkilöstömäärä vähenee ensi vuonna noin 700 henkilötyövuodella. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että Maavoimien materiaalin kunnossapidon siirto kumppanuussopimuksella annetaan Puolustusvoimien ulkopuolisen palveluntuottajan Millog Oy:n tehtäväksi. Kysyn ministeriltä: onko tuo vaihdos toteutumassa oikealla tavalla? Sehän on ollut iso juttu Puolustusvoimissa.

Matti Kauppila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minäkin kyselisin näistä hankinnoista, mitkä nyt on toteutettu, onko joku salainen EU-sopimus taikka Nato-sopimus, että pelkkä kilpailuttaminen ja halvin hinta pätee näissä kaupoissa, koska jos mietitään varuskuntien merkitystä täällä siviilikriisinhallinnan puolella, niin sehän nähtiin siinä, kun nyt varuskuntia lopetettiin, minkälainen työllistäjä ne ovat. Elikkä onko nyt näköpiirissä, että meidän varuskuntapaikkakuntamme ja henkilöstö siellä pysyvät suurin piirtein vähintäänkin nykyisinä, taikka sitten onko mahdollista, että niihin väki lisääntyy?

Juha Mieto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Min oon lähinnä huolissa Suomen tulevaisuudesta. Ed. Reijonen vei osittain multa kysymyksen pois, mutta kyllä mä haluaisin siihen samahan palata. Nyt ku meillä oli puolustusvaliokunnassa kuultavana Puolustusvoimista oleva lääkäri, vai mikä sen korkia-arvoinen arvo oli, niin hän oli todella huolissaan siitä, että tänä päivänä kynnys lähtiä varuspalvelusta pois ensimmäisten viikkojen aikaan on liian herkkä. Ei tarvittu ku tulla pieni joukkohysteria siellä tai mua pikkusen ottaa päästä, lähretähän. Onko, ministeri, tarkootus tehrä selevitys ja puuttua tähän seikkaan? Suomalaanen mies on jatkoski kova mies, ja meidän tulevaisuures puolustus tuloo pohjautumahan tähän samahan ku tähän asti eli varusmiespalvelukseen.

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Poikkeusolojen huoltovarmuudesta on esiintynyt jonkun verran epävarmuutta, kuten ed. Kerola täällä jo esittikin. Erityisesti aluskapasiteetista ja sen ulosliputtamisesta on kannettu huolta. Olisinkin kysynyt ministeriltä: minkälaisia toimia on huoltovarmuuden osalta suunniteltu?

Markku Pakkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sotilaallinen kriisinhallinta on puhuttanut myös tässä salissa, ja niin kuin tässä kerrotaan, kulut ovat jo ylittäneet 113 miljoonaa ja sillä ei sitä tuhatta miestä enää maailmalle saada. Kysyisin ministeriltä: onko mietitty, että osallistuttaisiin enempi näihin YK-johtoisiin operaatioihin, koska kiistatta nämä Nato-johtoiset operaatiot ovat kalliita ja ne ovat melko kaukanakin vielä, joten näissä YK-operaatioissa saatettaisiin päästä tuolla samalla summalla, saatettaisiin saada enemmän miehiä maailmalle ja enemmän kokemusta ja ehkä enemmän aikaiseksikin?

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyn puolustusministeriltä, onko tästä suuresta ja kasvavasta varusmiespalveluksen keskeyttämisosuudesta tehty tai onko aikeita tehdä kunnollista selvitystä syistä. Itselläni on sellainen kuva, että pelkkä fyysinen ja psyykkinen kunto ei riitä selitykseksi tälle asialle, vaan kysymyksessä on enemmän jonkinlainen kulttuurinen ja asenteellinen muutos, ikään kuin motivaation puute. Tämä ainakin on tullut muutamien niiden nuorten miesten kohdalla esiin, joiden itse tiedän keskeyttäneen varusmiespalveluksen. He ovat olleet periaatteessa ihan hyväkuntoisia henkilöitä, mutta jonkinlainen motivaation puute on siellä takana. Onko varusmieskoulutuksessa mahdollisuus puuttua tähän, että tulisi riittävä motivaatio siihen heti koulutuksen alkuun jatkaa se loppuun saakka?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Hyviä kommentteja ja hyviä kysymyksiä. Yritän käydä niitä lävitse.

Ensinnäkin ed. Laitinen nosti esille tuottavuusohjelman, jonka osalta on myönnettävä, että puolustushallinto on aika tavalla osuuttansa tehnyt ja isolta osaltaan juuri ulkoistamalla kumppanuuksien kautta, mistä täällä on esimerkkeinä mainittu tämä kunnossapito eli Millog, joka starttaa nyt vuodenvaihteesta. Rakennuslaitoksen osalta täällä tuotiin esille tämä tuottavuusohjelman 200 henkilön vähentämistavoite. Sata siitä hoituu luonnollisen poistuman kautta, ja sadalla puolestaan on 4 vuoden suoja-aika siirtyessään uuden työnantajan palvelukseen. Eli tässä suhteessa henkilöstöstä ihan hyvän henkilöstöpolitiikan nimissä pidetään kiinni.

Mutta selonteossahan loppujen lopuksi tämä asia sitten viimeistään käsitellään. Me olemme sinne esittäneet toiveen, että tuo 15 000 olisi sitten ehdoton kipukynnys ja raja, mutta eduskunta sanoo siinä sitten viimeisen sanan. On myöskin sanottava, että ulkoistaminen ei aina tarkoita suinkaan miinusmerkkejä, vaan esimerkiksi Sodankylässä vaatetuskorjaamolla ovat työpaikat lisääntyneet ja sillä on siinä kunnassa ja siinä työllisyystilanteessa suuri rooli.

Ed. Nepponen kysyi tästä teknisestä kallistumisesta. Kyllähän näin on, eli puolustusmateriaali kallistuu vuotuisesti noin 7—8 prosenttia, ja juuri tästä syystä olemme esittäneet selontekoon vuosille 2011—2015, että nykysuorituskyvyn turvaaminen edellyttää nykyistä rahoitustasoa, inflaatiota plus tämän lisäksi vielä 2 prosenttia, joka on vuotuisesti noin 50 miljoonaa.

Ed. Tennilän puheenvuoron otin lähes kehuina, kun hän sanoi, että määrätietoisin askelin edetään, (Ed. Tennilä: Natoon!) mutta tämä kysymys tästä osallistumisesta Naton nopean toiminnan konseptiin on rinnan EU:n nopean toiminnan konseptin kanssa. Edellinen hallitus aloitti nuo valmistelut, joita nykyhallitus on vienyt eteenpäin. Pitää muistaa, että kysymyksessä on täydentävä toiminta. Tällaisen nopean toiminnan tarve kiistatta tässä kriisien maailmassa on olemassa, mutta sitten on erilaisia syitä, miksi esimerkiksi EU:n nopean toiminnan konseptia ei ole aktivoitu.

Sitten suomalaisen kriisinhallinnan tulevaisuudesta muutama sana. Ensinnäkin jos katsotaan tänä päivänä pääoperaatioita: olemme Balkanilla, Nato-johtoisessa Kosovossa, EU-operaatiossa Altheassa Bosniassa, sitten olemme Afganistanissa, mikä on Nato-operaatio, ja EU-operaatiossa Afrikassa Tšadissa. Tämän osalta hallitus on päättänyt, että me olemme YK:n tiedusteluun vastanneet positiivisesti eli haluamme jatkaa Tšadissa maaliskuun jälkeen, jolloin tuo EU-operaatio muuttuu YK-operaatioksi. Ja nyt jos vähän visioidaan tulevaisuutta, jos asiat menevät suotuisasti, niin Balkanilla todennäköisesti on nähtävissä lähivuosina tilanne, että Suomi voi siellä rauhanturvaajien määrää vähentää. Afganistanin osalta päätöksiä ei ole tehty, (Ed. Tennilä: Mutta mikä teidän kantanne on siihen?) mutta on indikoitu, ed. Tennilä, on arvioitu, että Afrikassa, esimerkiksi Tšadissa, voisimme nostaa määrää tästä nykyisestä 60:stä jo ensi vuonna esimerkiksi 100:aan ja kenties seuraavana vuonna 200:aan.

Äärimmäisen tärkeää tulee olemaan myöskin pohjoismainen yhteistyö Afrikassa. Tavoittelemme yhteistä koulutustoimintaa Afrikan unionin kanssa, joka on tärkeä tekijä Afrikassa, koska se korostaa omaa vastuutaan.

Täällä on nostettu esiin, voisiko sanoa, kotimaiset hankinnat, vastakaupat, huoltovarmuus, ne ovat yhteisiä kattotermejä tärkeälle asialle. Erityisesti tässä taloudellisessa ja työllisyystilanteessa täytyy kotimaisuus pystyä hyödyntämään, niin kuin on tehtykin, ja tässähän puolustushankinnoissa on käytettävissä tämä erikoinen 296 artikla, joka antaa mahdollisuuden tulkita hankinta sotilashankinnaksi.

Ed. Kuoppa, jos Horneteja joskus ulkomaille lähetetään, se on eduskunnan päätös ja poliittinen päätös tältä osin.

Venäläinen kollegani Anatoli Serdjukov esitti yhteisiä harjoituksia terrorismin ja kriisinhallinnan saralla. Totesin vastauksessani, että Puolustusvoimat ei harjoittele terrorismia vastaan, vaan se toiminta kuuluu sisäministeriölle, mutta sen sijaan yhteinen kriisinhallintaharjoitus esimerkiksi meriturvallisuuden nimissä Itämeren alueella niin, että kaikki Itämeren valtiot osallistuvat, olisi äärimmäisen tärkeä.

Verkkoturvallisuus on nostettu aiheellisesti esille. Se on yhä haastavampaa. Siinä, missä Suomi on tullut tietoyhteiskunnaksi, se on yhä haavoittuvampi, oli sitten kysymys energia- tai kuljetusjärjestelmästä, julkisesta hallinnosta. Sen vuoksi on tärkeää varmentaa näitä verkkoturvallisuuden, voisiko sanoa, kriittisiä pisteitä.

Forssan maastopuvuista sen verran, että kyllä, puolustushallinnossa siirryttiin uuteen käytäntöön, päätettiin ostaa valmiita maastopukuja. Ne ostettiin kotimaiselta valmistajalta, joka puolestaan tilasi kankaan ulkomailta. Mutta mitä nyt tulee tähän Forssan kangastehtaaseen, myöskin tämä Forssan kangastehdas on perustanut vuonna 2007 Kiinassa tuotantolaitoksen ja oman ilmoituksensa mukaan aikoo tulevaisuudessa valmistuttaa kankaansa Kiinassa. Eli lopputulos on, että jos olet siinä käsityksessä, että tilasit kankaan Forssasta, niin saattaa olla, että kangas toimitetaan Kiinasta. Näin tämä globalisaatio tässäkin suhteessa etenee.

Arvoisa puhemies! Mielestäni olen keskittynyt näihin pääkysymyksiin. Kiitän kommenteista ja kysymyksistä.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Suomella on YK:n rauhanturvaoperaatioissa tällä hetkellä 21 rauhanturvaajaa, 21 vain. Nyt kun Kongoon on pyydetty suomalaisia rauhanturvaajia YK:n puolelta, te olette sanonut ei. Natolle te sanotte aina kyllä, niin te olette Afganistanin osaltakin sanomassa. Nyt te olette viemässä meitä sitten vielä tähän Naton nopean toiminnan taistelujoukkojen kierrätykseen, joka on uusi askel kohti Natoa. Älkää tätä kiistäkö, ettekä te varmaan sitä kiistäkään. Mutta erikoistahan tässä on se, että kepu ja demarit seuraavat teidän perässänne selkä edellä samaan Nato-suuntaan perääntyen "ei nyt Natolle" -puhetta kuitenkin samaan aikaan pitäen. Tässä on selvästi työnjako. Minusta meidän pitää sanoa Natolle ei mutta olla YK:n rauhanturvaoperaatioissa enemmän mukana.

Juha Korkeaoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nato ja YK ovat ihan vastikään tehneet keskinäisen sopimuksen, joka liittyy muun muassa kriisinhallintatoimiin. YK tarvitsee Natoa kriisinhallintatoimissa. Kiistän kyllä sen ajatuksen, että Nrf:ään osallistuminen olisi askel Nato-jäsenyyteen. Sitä se ei missään tapauksessa ole, mutta eri asia on sitten arvioida kaiken kaikkiaan näitä nopean toiminnan joukkoja, niin EU:n nopean toiminnan joukkoja kuin Nrf:ääkin. Oma arvioni on se, että kun taloustilanne kiristyy kaikissa maissa, niin tällainen melko kallis järjestelmä kuin nämä — toistaiseksi on epäselvää, miten niitä käytetäänkin — nopean toiminnan joukot joutuu kriittiseen valoon kaikissa maissa, kun itse operaatioihin tarvitaan joukkoja ja miehiä. Ajatukseni on kyllä, että Suomen pitäisi keskittyä ja miettiä nimenomaan mieluummin itse operaatioon osallistumista kuin lisätä nopean toiminnan joukkoihin sitoutumista.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä tuli esiin semmoinen väite, että YK:n rauhanturvaoperaatiot olisivat kalliimpia kuin muut kriisinhallintaoperaatiot. Minä kyllä epäilen tuota. Sitä nyt ei suoraan ole laskettu, mutta kyllä kaikki operaatiot, olivat ne sitten YK:n lipun alla tai jonkun muun lipun alla YK:n valtuuttamana, ovat varmasti yhtä kalliita. Jos mennään Kongoon, se maksaa yhtä paljon kuin jos mennään Tšadiin.

Miksi otin puheenvuoron: lähinnä haluan muistuttaa, että me olemme vahvasti mukana myöskin YK:n rauhanturvaoperaatioissa maksajana. Me maksamme 30 miljoonaa euroa osuuttamme rauhanturvaoperaatioista. Se on 30 prosenttia siitä, mitä — noin 100 miljoonaa, nyt vähän enemmän — käytämme muihin kriisinhallintaoperaatioihin. Se on tämän 100—130 miljoonan euron lisäksi maksuosuus YK:n rauhanturvaoperaatioista. Tämä asia meinataan yleensä unohtaa.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Riippumatta siitä, kuka johtaa näitä rauhanturvaoperaatioita, ne ovat hyvin saman kaltaisia tänä päivänä. YK, EU, Nato kokoontuvat hyvin paljon samassa pöydässä, siellä pohditaan, minne lähdetään ja kuka ottaa milloinkin vetovuoron. Sen takia tällaista keskustelua, että näillä olisi jotain erityisiä eroja tai kustannuseroja, on aivan turha täällä käydä.

Ed. Korkeaoja nosti täällä esiin erittäin tärkeän näkökulman, ja se on juuri se, että nopean toiminnan joukkojen osalta, koskien sekä Eubg:tä että Nrf:ää, varmasti on edessä uudelleenarviointi. Ed. Tennilä, on hyvä muistaa, että meillä on eduskunnan päätös Nrf:stä, meillä on eduskunnan päätös. Olemme menossa sinne hakemaan koulutusta ja koulutuskykyjä mutta emme ole osallistumassa rotaatioon. On kokonaan toinen asia, jos hallitus aikoo ja haluaa tätä arvioida uudelleen. Mitään ei tapahdu ilman eduskunnan myötävaikutusta. Se täytyy keskustella hallituksessa ja tuoda tänne, eduskunta ottaa sitten uudelleen kannan. (Eduskunnasta: Mikä teidän kanta on?) — Jos semmoista arviointia tarvitsee tehdä, niin sitten otamme kantaa hallituksen esitykseen. (Puhemies: Minuutti kulunut!) Sen takia on turha mennä tässä vaiheessa tekemään liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta tämä on aika ihmeellinen väite tai ihmeellinen kannanotto ed. Korkeaojalta, että pitäisi luopua säästösyistä sekä EU:n että Naton nopean toiminnan joukoista. Onko muissa EU-maissa käsitelty tätä asiaa, niin että emme nyt poikkeaisi sentään siitä joukosta, mihin me kuulumme? Jos on, silloin minä haluaisin kyllä tietää, mitkä maat ovat suunnittelemassa tätä ja onko muita sellaisia maita, jotka eivät kuulu Natoon, lähtemässä pois nimenomaan näistä Naton nopean toiminnan joukoista. Minusta tämä on erittäin tärkeä asia jopa Suomen imagon kannalta.

Juha Korkeaoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En sanonut, että meidän pitäisi luopua näistä, mutta tunnettua ja tiedossa on, että muun muassa EU:n nopean toiminnan joukkojen käyttöä ja koko konseptia joudutaan arvioimaan. Nythän on tilanne muodostunut sellaiseksi esimerkiksi, että brittijoukot käyttävät nopean toiminnan joukkovalmiusvuoroa lepovuorona ja kun tulee Afganistanista joukko, niin sitten se on kotona ja niin sanotusti valmiusvuorossa ja vain äärimmäinen hätä, melkein kolmas maailmansota varmaan, tarvittaisiin, että ne saataisiin lähtemään sieltä. Eli tällä tavalla tämä konsepti alkuperäisessä ajatuksessaan ei mielestäni toimi sillä tavalla kuin piti. Sen takia meidän kannattaa arvioida tätä asiaa uudelleen. Totta kai pidämme sitoumuksemme, mutta tulevaisuutta ajatellen, kun on kova pula joukoista itse operaatioissa, mielestäni on tärkeämpää keskittyä niihin kuin näihin nopean toiminnan joukkoihin.

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Lyhyesti, todellakin on näin, niin kuin ed. Laukkanen totesi, että silloin, kun puhutaan kriisinhallintaan osallistumista, se on aina eduskunnan päätös. Eli kukaan ei tässä varmaan ole viemässä mihinkään muutoin kuin eduskunnan antamalla mandaatilla.

Täällä on puhuttu näistä kustannuksista. Ihan lyhyesti: rauhanturvaaja Kosovossa maksaa vuodessa 80 000 euroa, rauhanturvaaja Afganistanissa 145 000 euroa, rauhanturvaaja Tšadissa 240 000 euroa. Tämä ei suinkaan riipu siitä, onko operaatio YK:n alla tai EU:n alla tai Naton alla, vaan siitä, missä nämä operaatiot sijaitsevat ja kuinka paljon esimerkiksi turvallisuuteen ja logistiikkaan joudutaan panostamaan.

Aivan kuten ed. Korkeaoja totesi, YK tarvitsee Natoa, mutta niin Natokin tarvitsee YK:ta. Esimerkiksi Afganistanin osalta Isaf-operaatio ja YK:n korkea edustaja Kai Eide toimivat tiiviissä yhteistyössä, ja tämän yhteistyön onnistuminen hyvin pitkälti tulee varmasti myöskin olemaan hyvin keskeisellä sijalla sen osalta, mihin tuossa operaatiossa päädytään.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Tätä talousarvioasiaa voi käsitellä tietysti monella lailla, ja kommentoin muutamia tekstejä, mitä puolustusministeriön hallinnonalalta on sanottu. Lähden oikeastaan liikkeelle siitä, että kun maanpuolustuksellisista asioista puhutaan, aina välillä tulee mieleeni vanha roomalainen totuus "si vis pacem, para bellum", toisin sanoen "jos haluat rauhaa, valmistaudu sotaan". Ja se ei tarkoita militarismia ja innostuneisuutta sodasta, vaan sitä, että mikäli ne järjestelmät, jotka rauhan aikana ovat käytössä, joutuvat tositoimiin, ne pystyvät siihen, mihin niiden väitetään ja luullaan pystyvän.

Tätä taustaa vasten kun lukee tätä tekstiä, niin ensimmäisellä sivulla pääluokassa 27 ihan selvästi ilmoitetaan, että puolustusministeriön hallinnonalan suurin haaste on suorituskykyjen kehittämisen osalta resurssien riittävyys sekä teknologian hankinnan, käytön ja ylläpidon kallistuminen. Ne ovat kaksi ihan selkeätä asiaa. Ja kun mietin tätä salikeskustelua, jota tässä äsken on käyty, niin täällä on ollut hämmästyttävän monta puheenvuoroa, joissa itse asiassa on haluttu resurssien riittävyys laittaa vähintään kyseenalaiseksi. Ja osa on tykännyt, että sitäkin teknologiaa, mitä uusitaan ja hankitaan, jotta ajan tasalla pysyttäisiin, pitäisi jarruttaa. Toivoisin kyllä niiltä, jotka tähän suuntaan tätä asiaa ajattelevat, parempia perusteluja siitä, mistä he lähtevät liikkeelle. He eivät voi lähteä liikkeelle siitä, että tätä koko maata pystytään jatkossakin puolustamaan, vaikka he sanovat, että yleistä asevelvollisuutta meillä edelleen kannatetaan ja alueellinen maanpuolustus on erittäin tärkeä asia. Koen heidän viestinsä vähän, mitenkä nyt sanoisin, vastakkaisina tai vain yleisluonteisena huomioina.

Itse asiassa tämän ensimmäisen sivun perusteella, arvoisa puhemies, voi aivan hyvin jo huolestua koko tästä puolustushallinnon alasta. Mihin suuntaan se on menossa, jos me tosiaan kaiken näin hoidamme kuin tässä kirjassa sanotaan? Päällisin puolin kieltämättä näyttää hyvältä, mutta moni asia on kyllä niin sanotusti suomen kielellä aivan kiikun kaakun. Otan vain yhden esimerkin, ja se on tästä henkilöstösuunnitelmasta, jossa yleisesti myönnetään, että 15 000 on se raja, jolla me pärjäämme. Sen alla me emme pärjää. Onhan se tietysti rohkeasti sanottu, että jos me olemme vähän yli 15 000:n, niin sitten me muka reteesti pärjäämme. 15 000, 16 000, 17 000 on suurin piirtein sama määrä, jos näille taistelukentille joudutaan, mitä toivoakseni ei koskaan kyllä tapahtuisi. Mutta tässähän jäljet pelottavat, miten se on, "vestigia terrent" latinaksi.

Tässä sotilaallisessa maanpuolustuksessa on maanpuolustustahto erittäin tärkeä asia. Täällä on siihen liittyviä havaintoja ollut jo tarpeeksi. Minkä takia keskeytetään niin paljon? Ministeri ei siihen äsken kerinnyt vastata. Minä tiedän, että hänellä on ajatuksia, ja toivottavasti ne realisoituvat, niin että myöskin motivaatiopuoleen pystytään enemmän panostamaan. Se on pelkkää matematiikkaa, kuinka monta sotilasta meillä on rivissä 20 vuoden kuluttua. He ovat kaikki syntyneet jo. Ja jos heistä 20 prosenttia otetaan pois, onko se tulevaisuudessa jopa 30, niin se on aika hurja mahdollisuus, joka meille silloin kääntyy täällä eteen.

Jos ajatellaan vielä ihan tämän puolustushallinnon sisällä siis armeijaan, sotilasmahtiin liittyviä asioita, niin nämä vaikuttavuustavoitteet ovat kyllä mielenkiintoista lukemista. Ne ovat Keltaisessa kirjassa sivulla 188 ja sitten vastaavasti sotilaallisen kriisinhallinnan osalta sivulla 200. Ja kyllä se nyt jonkinlaisia kelloja minussa ainakin herättää, että Maavoimien osalta suorituskyky asteikolla 1—5 on 3. Siis se ei ole 4, joka olisi hyvä, vaan se on 3. Se koskee Maavoimia, se koskee Merivoimia. Ilmavoimat on ainoa, joka on nelosilla täällä, ja sekin on kyllä heikko nelonen, kun ajatellaan, että välillä siltä loppuu bensa, välillä sillä ei ole lentotunteja ollenkaan tarpeeksi verrattuna vaikka Natojoukkoihin. Minä tiedän, että suomalaiset lentäjät lentäisivät paljon enemmän, jos vaan voisivat. Varaosista on pulaa, ja korkeatasoinen kalusto ei pääse niihin lentoihin, mihin pitäisi. Tätä numeroa pitäisi lukea paljon huolellisemmin läpi. Pääesikunta myöskin 3. Mistä syystä?

Arvoisat edustajakollegat! Kiinnittäkäämme tähän jatkossa enemmän huomiota kuin ehkä sitten sotilaallisen kriisinhallintakyvyn parantamiseen, jossa on siviilikriisinhallinta mukana. Se on tärkeä osalohko, mutta näiden eri asioiden vertaaminen keskenään on tietenkin ... Jos tätä keltaista kirjaa käytetään pohjana tälle keskustelulle ... Siellä vielä on, minkä kerkiän sanoa tähän, kehittämisohjelma, jossa on seitsemän eri alakohtaa. Jos ne kaikki tehdään, niin kuin tässä on ajateltu, on aika hienosti, jos tällä budjetilla pärjätään. Meidän täytyisi muistaa, että pelkästään 7 prosenttia jo hankinnat nousevat jatkossa.