Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa puhemies! Sisäasiainministeriön hallinnonalalta haluan tässä puheenvuorossani keskittyä maahanmuuttoasioihin. On selvää, että Suomeen tulee tulevina vuosina muuttamaan työperäistä maahanmuuttoa enenevissä määrin niin kuin on arvioitu ja turvapaikanhakijoita aivan siinä mittakaavassa kuin on mitoitettu. Suurin kompastuskivi tällä hetkellä näyttää olevan se, että meillä eivät ole kotouttamistavoitteet, kotouttamisresurssit kunnossa, ja näen, että tähän on seuraavina vuosina sisäasiainministeriössä paneuduttava entistä enemmän.

Kotouttamisessa kaikkein tärkeimpänä asiana pidän koko maahanmuuttajan kokonaisvaltaista palveluverkostoa, jossa ovat peruspalvelut kunnossa, mutta ennen kaikkea katson tätä maahanmuuttoa opetuspuolen näkökulmasta. Maahanmuuton kaikkein vaikeimpana tekijänä ovat kielelliset ongelmat, ja näenkin tärkeänä, että tulevina vuosina sisäasiainministeriön on entistä enemmän eri hallintokuntien kanssa keskusteltava näitten kotouttamistoimenpiteitten tulevaisuudesta. Kieli, suomen tai ruotsin kielen opiskelu, on niin lapselle, aikuiselle kuin sitten myöskin varttuneelle tärkeä kotouttamisen väline.

Pidän myös tärkeänä sitä, että kunnille maksettavaa kotouttamisrahaa korotetaan tulevina vuosina vastaamaan niitä kustannuksia, joita maahanmuutosta kunnille ja alueille oikeasti käytännössä tulee.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa puhemies! Sisäministeriön hallinnonalan budjettiesitykseen sisältyy merkittäviä lisäyksiä poliisin, Rajavartioston, Hätäkeskuslaitoksen ja Maahanmuuttoviraston toiminta- ja muihin menoihin. Olemme hallintovaliokunnassa kantaneet huolta turvallisuusviranomaisten määrärahojen riittävyydestä ja vaatineet useissa mietinnöissä ja lausunnoissa määrärahojen lisäämistä. Täällä aiemmin edustajat Satonen ja Salo kiittelivät ministeri Holmlundia antamalla ymmärtää, että ministeri yksin olisi saanut aikaan nämä määrärahalisäykset. Sisäministerille tietysti kuuluu oma ansionsa tässä asiassa, mutta varsinaiset vaikuttajat näiden määrärahojen nostoon ovat usein hallituspuolueiden kansanedustajissa ja eduskunnan hallintovaliokunnassa sekä valtiovarainvaliokunnassa.

Kansalaisten perusturvallisuus on julkisen vallan vastuulla. Poliisin ja muiden kuin turvallisuusviranomaisten toimintaedellytykset on turvattava kaikissa oloissa. Yhteiskuntamme on väkivaltaistunut voimakkaasti. Väkivallan teot ovat tulleet ennalta arvaamattomammiksi ja raaistuneet. Väkivallan kohteeksi voi joutua kuka tahansa. Yhteiskunnan väkivaltaisuus on pystyttävä pysäyttämään, jotta kansalaiset voivat luottaa yhteiskuntaan, sen turvallisuuteen, eikä heidän tarvitse ottaa oikeutta omiin käsiinsä. Ennalta estävää työtä koulupoliisitoiminnassa, viranomaisyhteistyössä ja sidosryhmäyhteistyössä on sisäministeriön johdolla tehostettava. Juuri ennalta ehkäisevä työ säästää viranomaisten voimavaroja ja vähentää tarvetta niiden merkittävään lisäämiseen tulevaisuudessa.

Pora 1 ja Pora 2 -hankkeet tunnetaan poliisihallinnon kehittämishankkeina. Poliisin organisaatiota uudistettaessa on turvattava poliisipalvelut jokaisella Suomen kolkalla. Jos näin ei tapahdu, tämä uudistus on epäonnistunut. Nyt on tullut tietoja, että poliisivirkoja siirretään nykyisistä poliisilaitoksista uusiin maakunnan keskuspoliisilaitoksiin. Kiinni otettujen ja pidätettyjen säilytystä keskitetään. Näin ei tule tehdä, koska jos poliisipartiot nykyistä enemmän ryhtyvät kuljettamaan jokaista juoppoa kymmenien kilometrien päähän asuinseudultaan, se vähentää kansalaisten saamia poliisipalveluja juuri niiltä alueilta, joilta itsenäiset poliisilaitokset lopetetaan.

Arvoisa puhemies! Vuoden 2009 poliisin määrärahalisäykset mahdollistavat noin 600 nuoren nyt määräaikaisessa virkasuhteessa olevan tai juuri koulutetun poliisin työllistämisen ja virkojen vakinaistamisen. Hallintovaliokunta, jolle sisäisen turvallisuuden hallinnonala kuuluu, edellytti, että sisäministeriön tulee vakinaistaa määräaikaisissa viroissa olevat poliisit, koska näin suuren määrän pitäminen vuodesta toiseen määräaikaisissa viroissa ei olisi ollut enää edes laillista. Nyt poliiseja on Suomessa 7 590 — jonkun verran päälle — ja tämä määrä ylittyy, kun virkoja vuoden 2009 alusta vakinaistetaan. Tästä huolimatta työttömiksi arvioidaan jäävän merkittävän määrän koulutettuja poliiseja. Vuoden 2009 aikana poliisin rahoituskehystä pitää nostaa, jos nyt varatut rahat eivät riitä kaikkien työttömien poliisien työllistämiseen.

Koulutettujen poliisien työttömyys on osaltaan ollut romahduttamassa poliisikoulutukseen hakeutuvien määrää. Taannoisina vuosikymmeninä vain muutama prosentti hakijoista valittiin poliisikouluun. Nyt hakijoiden määrä on niin alhainen, että kriteerit täyttäviä hakijoita ei voida valita edes täysien kurssien määrää. Tämä on erittäin huolestuttavaa. Katastrofin välttämiseksi ministeriön tulee pian käynnistää laaja-alaiset toimet poliisikoulutuksen tarkoituksen turvaamiseksi. Poliisiammattikorkeakoululla on paljon huippupätevää opetus- ja muuta henkilöstöä, jonka ammattitaidon hyödyntäminen menee hukkaan, kun koulutettavana on vajaita kursseja. Se ei ole tuottavuutta, se on suoranaista tuhlausta. On etsittävä nopeasti uusia keinoja, joilla poliisiammatin houkuttelevuutta lisätään. Vaikka poliisin peruskoulutus kestää noin kolme vuotta, työpaikan saanti on ollut epävarmaa ja palkka on edelleen hyvin alhainen. On ymmärrettävää, miksi myös hyvistä hakijoista tulee pulaa. Samaan aikaan ikäluokat pienenevät.

Ministeriön pitäisi kokonaisvaltaisen selvityksen yhteydessä ottaa myös vakavasti pohdittavaksi poliisin palkkauksen merkittävä nostaminen. Vaarallisen ja vaativan työn tekeminen reilusti alle 2 000 euron bruttokuukausiansiolla ei varmasti ole paras suositus (Puhemies: 5 minuuttia!) tai houkutin alalle. Jos selvityksiä ei nyt tehdä, se voi suistaa koko poliisihallinnon suuriin rekrytointiongelmiin.

Arvoisa puhemies! Budjetti sisältää myöskin Rajavartioston ja Hätäkeskuslaitoksen toimintamenojen pienoisen lisäyksen. Rajavartiostolla on ongelmia Senaatti-kiinteistöjen vuokrakustannusten kanssa. Hätäkeskuslaitoksella koulutetun henkilöstön saatavuudessa on ongelmia.

Arvoisa puhemies! Lopuksi totean, että tuottavuusohjelma pitäisi poliisin osalta kokonaan purkaa. Tässä salissa tehtiin allekirjoittaneen ensimmäisenä allekirjoittamana ja yli sadan kansanedustajan allekirjoittamana vaatimus hallituksen parlamentaarisesti sisäistä turvallisuutta käsittelevän selonteon tekemisestä ja tuomisesta eduskunnalle. Asia on jumiutunut hallintovaliokuntaan, eikä riittävää ymmärrystä Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta näytä olevan. Jos nykyinen hallitus, Vanhasen kakkoshallitus, (Puhemies: 6 minuuttia!) ei tätä selontekoa tee, olen varma, että sen tekee seuraava hallitus, koska yhteiskunta väkivaltaistuu ja se on pakko tehdä.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Minä myöhästyin puheenvuorostani. Saanpahan nyt kommentoida sitten edustajan puheenvuoroa, nimenomaan sitä, että poliisin työhän ei ole mitään jäätelönmyyntiä, se ei ole pätkätyötä. Nyt on tärkeää, että hallitus nimenomaan tämän 16 miljoonaa lisäsi poliisin määrärahoihin. Osa rahoista menee tietysti kohonneisiin kustannuksiin, mutta hyvää on nimenomaan se, että määräaikaisia virkasuhteita voidaan nyt vakinaistaa, työttömät poliisit saadaan nyt töihin. Tämä heijastuu nyt myös poliisikoulutukseen hakevien määrään.

Poliisipalvelujen on muutenkin koko Suomessa oltava saatavissa. Tämä reviirien laajuus ei ole pelkästään Pohjois-Suomen ongelma, vaan, sanotaan, esimerkiksi meillä Tampereella Teisko on liian kaukana Tampereen pääpoliisiasemasta. Paikallisen poliisin tuntemus, alueen, ympäristön ja ihmisten, on arvokkaampaa kuin osataan edes arvata. Tässä mielessä olen myös tehnyt tästä kirjallisen kysymyksen. (Puhemies: Minuutti on mennyt!)

Oiva Kaltiokumpu /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Alatalo nosti tärkeän seikan esille, että tällä poliisien palkkauksella on monta ulottuvuutta. Ensinnäkin se antaa turvallisuuden näille nuorille, koulutetuille henkilöille omaan elämäänsä ja he saavat palkan ja perheellensä leipää eikä tarvitse katua enää tätä poliisin uralle lähtöä. Toisaalta se antaa hyvän vinkin nuorille alalle haluaville siitä, että poliisiin tosiaan pääsee myöskin töihin, jos käy näinkin pitkän koulutuksen.

Totean kolmannen seikan, jolla on vaikutusta tähän asiaan, jonka ed. Alatalo täällä toi esille, näiden poliisilaitosten toimintaan. Nyt, kun poliiseja saadaan palkata enemmän kuin aiemmin, vähenee se vaara, että näitä poliisivirkoja otetaan pois näistä poliisilaitoksista, jotka yhdistyvät, koska tämä tuottavuusohjelma olisi johtanut joka tapauksessa siihen, että rahaa ei olisi riittänyt näihin virkoihin ja (Puhemies: Minuutti on mennyt!) niitä olisi sitten vähennetty.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Sisäistä turvallisuutta on tehostettava, ja tavoitteena on oltava tehdä Suomesta Euroopan turvallisin maa. Muuttuva maailma ja muuttuva Suomi asettavat uusia haasteita turvallisuudelle. Turvallisuus on noussut viime aikoina keskustelun aiheeksi myös Suomessa. Tämä voi jatkossa heijastua ihmisten turvallisuuden tunteen heikkenemiseen. Suomi on silti yhä yksi Euroopan turvallisimmista maista. Tästä huolimatta meillä Suomessa on turvallisuuteen liittyviä ongelmia, joista ehkä keskeisin on väkivalta.

Väkivallan määrä Suomessa on korkeampi verrattuna läntisiin naapurimaihin. Yksilöihin kohdistunut väkivalta on raaistunut. Väkivallantekoihin on tullut aiempaa enemmän suunnitelmallisuutta sekä ennalta arvaamattomia ja harkitsemattomia piirteitä. Toinen iso ongelma on onnettomuuksien ja tapaturmien suuri määrä. Erityisesti koti- ja vapaa-ajan tapaturmia on paljon, ja niissä kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä on huolestuttavan korkea.

Nopeat nettiyhteydet ja muu informaatiotulva mahdollistavat muun muassa lapsille ja nuorille rajattomat mahdollisuudet käsitellä ja omaksua tietoa, jota eri lähteistä on saatavilla. Saatavilla on ilmeisesti myös aineistoa, jossa suorastaan yllytetään rikoksiin tai opetetaan keinoja rikoksen tekemiseen. Raakoja väkivallantekoja sisältävien filmien ja kuvien esittäminen ja niistä tehdyt vääränlaiset johtopäätökset voivat olla yllykkeinä väkivaltarikoksiin.

Yhteiskuntamme ei voi vaikuttaa saatavan tiedon määrään ja laatuun. Siksi on syytä vakavasti pohtia, miten voimme vaikuttaa niihin ihmisiin, jotka herkimmin saavat väkivaltaiseen toimintaan suuntautuvia vaikutteita ja voivat omaksua vääriä ja väkivaltaisia käyttäytymismuotoja. Laaja-alaisesti on mietittävä myös sitä, miksi Suomessa kasvava määrä ihmisiä päätyy ristiriitatilanteiden ratkaisemiseksi väkivallan käyttöön ja miten voimme yhteiskunnassamme vahvistaa väkivallan ehkäisyä ennalta ja vähentää uhrien kärsimyksiä ja muita väkivallan seuraamuksia.

Arvoisa herra puhemies! Tutkimuksissa on todettu, että henkinen tai muu osattomuus yhteiskunnassamme yleistyy. Puhutaan myös usein sukupolvet ylittävästä syrjäytymisestä. Vuosien kuluessa nuorten ja aikuisten henkinen pahoinvointi ja mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet ja perheiden kasvattava harmonia on järkkynyt. Perheiden tilaa ja sen kehityssuuntaa kuvaa hyvin se, että myös lasten ja nuorten huostaanotot ovat voimakkaasti lisääntyneet.

Jokelan ja Kauhajoen järkyttävät tapahtumat toivat kaikkien tietoisuuteen Suomen sisäisessä turvallisuudessa vuosien kuluessa tapahtuneet muutokset aiempaa huonompaan suuntaan. Suomessa on jo pitkään tapahtunut sellaisia henkirikoksia ja törkeitä väkivallan tekoja, joissa kohteeksi on voinut joutua kuka tahansa alueella ollut ihminen tai ihmisryhmä. Myyrmannin kauppakeskuksessa räjäytetty pommi oli yksi niistä.

Emme voi ohittaa sitä tosiasiaa, että Suomi on Länsi-Euroopan väkivaltaisimpia maita. Suomessa kuolee ihmisiä henkirikoksen uhrina 2,5-kertaisesti Länsi-Eurooppaan verrattuna. Lähes joka toinen päivä joku kuolee henkirikoksen uhrina, joka toinen viikko kuolee nainen perheväkivallan uhrina ja lapsi samasta syystä lähes joka viides viikko. Pahoinpitelyt ovat lisääntyneet tasaisesti viimeisten kymmenen vuoden aikana, ja muutoinkin erilaiset väkivallan muodot ovat yleisempiä Suomessa kuin länsimaissa yleensä. Väkivaltarikoksiin liittyy usein päihteiden väärinkäyttöä. Noin 80 prosenttia henkirikoksista on tehty päihteiden vaikutuksen alaisena. Yhä useammin henkirikoksiin ja törkeisiin yksilöön kohdistuviin rikoksiin liittyy myös huume- tai muu järjestäytynyt ammattimainen rikollisuus.

Arvoisa herra puhemies! Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelmassa on päätetty tehdä sisäisen turvallisuuden ohjelma, joka on viranomaislähtöinen ja hyvin tarpeellinen. Ohjelmassa tarvitaan koko yhteiskunnan läpi käyvää keskustelua ja keinojen etsintää kansalaisten turvallisuuden takaamiseksi ja kehittämiseksi. Tästä syystä ihmisten turvallisuuden tunnetta parantava ja turvallisia elämänvalintoja tukeva sisäisen turvallisuuden keskustelu voi tehokkaasti käynnistyä vasta vain parlamentaarisen selonteon laatimisella. Selonteko tulee laatia laajan sisäisen turvallisuuden pohjalta, ja valmistelun tueksi tulee asettaa myös seurantaryhmä.

Aila Paloniemi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Pilottiohjelma maahanmuuttajien työllistymisen ja kotouttamisen edistämiseksi on hyvä avaus, joka ansaitsee kiitoksen. Mutta kotouttamisen olennainen työkalu on myös ehdottomasti koulutus, joten päästään vielä keskustelemaan koulutuksesta, koulutus sekä maahanmuuttajan omalla äidinkielellä että suomen kielellä.

Opetushallitus runsas viikko sitten julkisti mielenkiintoisen selvityksen. Ensimmäistä kertaa Suomessa on laajasti tutkittu Suomessa asuvien maahanmuuttajanuorten koulutustilannetta. Heidän osaamisensa on heikompaa kuin suomenkielisen vertailuryhmän, ei liene yllätys, mutta suhtautuminen opiskeluun on myönteisempää. On hyvä huomata, kun noitten todistusten keskiarvoja verrattiin, että toisen polven maahanmuuttajat menestyivät parhaiten, jopa kantaväestöä paremmin. Heikoimmat keskiarvot saavat muista kuin EU-maista Suomeen muuttaneet. Myös maahanmuuttajissa tytöt menestyvät poikia paremmin. Maahanmuuttajat eivät ole mikään homogeeninen ryhmä, vaan oppilaiden ja opiskelijoiden tilanne vaihtelee huomattavasti kulttuuritaustan, Suomessa oloajan ja suomen kielen taidon mukaan. Riskialtteimmassa asemassa koulumenestyksen, toisen asteen koulutukseen pääsyn, sen läpäisyn ja työllistymisen osalta ovat muista kuin EU-maista tulleet ensimmäisen polven maahanmuuttajanuoret.

Arvoisa puhemies! Viranomaisten yhteistyö vielä kangertelee maahanmuuttajien opetusjärjestelyissä. Resursseja on tulijoihin ja maahanmuuttajiin nähden vielä niukasti, eikä aina löydetä myöskään sopivia opettajia. Tekemistä on edelleenkin myös kodin ja koulun yhteistyön kohdalla, nimenomaan kun puhutaan maahanmuuttajista. Kun kantaväestöstä toisen asteen opetukseen jätti hakematta tai sen keskeytti 5,5 prosenttia opiskelijoista, vastaava luku EU-maiden ulkopuolelta tulleilla ensimmäisen polven muuttajilla oli niinkin korkea kuin 15,4 prosenttia. Ammatillisen opetuksen kielikokeen katsotaan olevan yksi tärkeä syy juuri tähän, että keskeytetään toisen asteen koulutus.

Erityistä huomiota mielestäni pitäisikin kiinnittää toisen asteen koulutukseen siirtymässä olevien tukemiseen. Toisen asteen tutkinnon suorittaneet maahanmuuttajanuoret ovat keskimäärin heikommassa asemassa kuin kantaväestöön kuuluvat tutkinnon suorittaneet, ja ilman tutkintoa olevat suomalaisnuoret työllistyvät paremmin kuin ilman toisen asteen tutkintoa olevat vieraskieliset nuoret. Koulutuksen onnistuminen on avaintekijä maahanmuuttajien kotoutumisessa.

Suomessa on jo noin 25 000 kouluikäistä maahanmuuttajataustaista lasta ja nuorta. Valtaosa heistä asuu Etelä-Suomen kaupunkimaisissa kunnissa ja Pääkaupunkiseudulla. Vuonna 2025 joka viidennen Pääkaupunkiseudun koululaisen ennustetaan jo olevan maahanmuuttajataustainen.

Syrjäytymisvaarassa olevien ensimmäisen polven maahanmuuttajanuorten lisäksi, erityisesti sellaisten nuorten lisäksi, jotka muuttavat Suomeen peruskoulun päättövaiheessa, huolta aiheuttava ryhmä ovat peruskoulun käyneet maahanmuuttajatytöt. Osa heistä ikään kuin katoaa kirjoista ja kansista. He eivät ole koulutuksessa eivätkä työelämässä. Tässä varmaan kulttuurieroillakin on jotakin tekemistä tämän ilmiön kanssa. Mutta yhtä kaikki, nämä tytöt pitäisi saada tietenkin koulutuksen piiriin kuten kansaväestönkin koulupudokkaat.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Jokelan ja Kauhajoen myötä ollaan nyt uudistamassa aselainsäädäntöä. On hyvä, että toimiin tartutaan, mutta näkisin, että nyt pitäisi ennen kaikkea tarttua toimiin harkinnan kanssa. Olen ymmärtänyt useista yhteydenotoista, että ampumisen harrastajia ei ole tässä asiassa kuultu kovinkaan hyvin. Eikö olisi tärkeää kuulla kaikkia harrastajaryhmiä, joiden piiriin kuuluvat aseet?

Metsästäjät ovat aselain tiukennuksesta närkästyneitä. Heistä tehdään yleisesti syyllisiä näihin väkivaltaisiin tapahtumiin, vaikka kysymyksessä on mielenterveydellinen häiriö ja sen mukanaan tuomat ongelmat ja seuraamukset. Onkin ihan oikein todettu, että ase ei tapa vaan ihminen. Eli enemmän tulisi satsata nimenomaan näiden sairastuneiden ihmisten hoitoon.

Tähän asti aseluvat on käsitellyt ja myöntänyt poliisi. Niin sen tulisi jatkua tästäkin eteenpäin. On esitetty ajatuksia, että aseluvan hankkija ohjattaisiin lääkärille, joka suorittaisi arvion harrastajan tai luvan hankkijan kyvystä käsitellä ja pitää hallussaan asetta. Luulen, että lääkärit nousevat tässä asiassa vastarintaan. En usko, että heillä on halukkuutta ottaa tällaista viranomaisvastuuta tässä asiassa. Sen lisäksi lääkäreillä on kyllä työkenttä jo muutoinkin täynnä, paperisotaa ihan liikaakin. En haluaisi sinne sälyttää sitä lisää ja ajaa silläkin tavalla lääkäreitä yksityisille asemille. (Ed. Akaan-Penttilä: Puhuja on aivan oikeassa!)

Arvoisa puhemies! Luvanhankintaprosessiin sen sijaan tulee tehdä parannuksia, ja tämän kehittämistä varten tulee olla määrärahoja ja henkilöresursseja. Poliisien työkenttä on kasvanut kovasti ei pelkästään rikollisuuden lisääntyessä vaan myös tuottavuusohjelman seuraamuksena. Piirit ovat yhä suurempia, ja poliisien tulee ennättää moneen suuntaan isolla alueella. Siksi on tärkeää, että tämä aseluvan hankinta saa ihan oman resurssinsa, jotta sitä todella voidaan kehittää. Esittäisin, että maakunnissa koottaisiin työryhmä, joka muotoilisi luvan hankintaa oman maakunnan kannalta parhaiten hoidettavaksi ja toteutettavaksi. Samalla voitaisiin tarkentaa prosessin käytänteitä: kiinnitetäänkö riittävästi huomiota aseluvan hakijan taustaan, tarkoitukseen käyttää asetta jne. Näissä on olemassa hyviä käytänteitä eri puolilla Suomea. Niitä tulisi nyt koota ja jalostaa.

Metsästäjiä ei tässä aselaissa tulisi ryhtyä syyttämään ja heidän harrastustaan hankaloittamaan. Harrastuksen parissa on paljon nuoria, jotka ovat aidosti kiinnostuneita luonnosta ja siellä liikkumisesta. Myös metsästäjätutkinto antaa erittäin hyvät tiedot luonnonoloista ja siitä, mihin ihminen voi toimillaan vaikuttaa. Vastuullista kasvattamista siis nimenomaan. Metsästyksellä pyritään vaikuttamaan tiettyjen lajien säilyvyyteen ja pärjäämiseen eliöyhteisössä. Metsästys on riistanhoitoa, jossa painoarvo on luonnon kunnioittamisella ja hoitamisella. Aseet ja ampuminen ovat vain osa metsästystä.

Arvoisa puhemies! Olen iloinen, että opetusministeriö ja sisäministeriö ovat löytäneet yhteisen tien nimenomaan kouluturvallisuuden edistämiseksi. Poliisiylijohtaja Paatero esitti koulun ja poliisiyhteistyön lisäämistä. Se on kannatettava asia. Poliisien resursseja tulisikin lisätä niin, että heillä olisi mahdollisuus työskennellä niin sanottuna koulupoliisina omassa nimikkokoulussaan. Joillakin paikkakunnilla tähän on pystytty, ja työ on tuottanut erittäin hyviä tuloksia. Muun muassa yläkoulut kaipaavat poliisien tunteja ihan normaaleihin lukujärjestyksiin. Nuoret kuulevat näin poliisin näkemyksen heitä kiinnostavista asioista, kuten mopoista ja niillä liikkumisesta sekä päihteiden käytön vaaroista. Ennalta ehkäisevään työhön kannattaa aina panostaa.

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Poliisitoimelle nyt osoitettu määräraha ei riitä edes nykyiselle poliisimäärälle, eivätkä nykyisellään työttöminä olevat poliisit tule ensi vuoden aikana työllistymään ilman selkeitä määrärahalisäyksiä. Samalla tuottavuusohjelman leikkaukset vähentävät vielä entisestäänkin tiukkoja poliisitoimen resursseja. Ongelmaksi saattanee myös muodostua se, että sisäministeriön esittämä 8 miljoonan euron sähköisen asioinnin kehittäminen poistettiin viimeisessä talousarvioesityksessä. Pelättävissä on, että nämä määrärahat otetaan pois nyt poliisin perusrahoituksesta.

Arvoisa puhemies! Harmaaseen talouteen liittyvää pimeää työtä arvioidaan tehtävän jopa 80 000 henkilötyövuoden verran. Harmaa talous aiheuttaa vuosittain miljardien menetyksiä perusteettomina tukina sekä verotulojen puuttumisena. Kysymys on isosta summasta, joka virtaa ohi julkisten kassojen. Summa voisi myös olla käytettävissä esimerkiksi julkisiin palveluihin. Veropetoksia tehdään yhä järjestelmällisemmin samalla, kun kansainvälinen sijoitustoiminta on mahdollistanut entistä laajempia veronkierron muotoja. Talousrikosten arvioidaan olevan kansainvälistymisen ja teknisen kehityksen suomien mahdollisuuksien vuoksi kasvussa. Siksi rikostorjunnan on kehityttävä vastaavasti ja oltava vielä askelen edellä. Talousrikostorjuntaan sijoitetut resurssit korvautuvat kyllä moninkertaisesti takaisin saatuna rikoshyötynä.

Hallitus onkin linjannut talousarvioesityksessään sanojen tasolla, että poliisi jatkaa talousrikostorjunnan tehostamistoimia. Näillä sanoilla hallitus jättäytyy kuitenkin tiukasta harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnasta, sillä todellisia taloudellisia panostuksia talousarvioesityksestä ei löydy.

Arvoisa puhemies! Olemme joutuneet usein kantamaan huolta täällä salissa siitä, että hätäkeskusten toimintamenot riittävät. Hätäkeskuksissa tulee olla riittävä henkilöstö, jotta hätäviesti voidaan ottaa heti vastaan ja apua saadaan hälytettyä nopeasti perille. En voi kerta kaikkiaan hyväksyä, että hätäkeskuslaitoksen tulee vähentää 31 virkaa vuoden 2015 loppuun mennessä. Siksi hätäkeskuslaitokseen kohdistuvia henkilövähennyksiä ei tule hyväksyä.

Sisäisen turvallisuuden vahvistaminen on valtiojohdon tärkeimpiä tehtäviä. Siksi on huolehdittava, että korkeasti profiloidulla sisäisen turvallisuuden ohjelmalla on riittävät resurssit käytettävissä. Vaarana on, että sisäisen turvallisuuden ohjelma jää poikapuolen asemaan huutavan resurssipulan vuoksi. Se on ikävää myös siksi, että sisäisen turvallisuuden ohjelman rakentamiseksi ja sen toimenpiteiden saamiseksi kunnissa läpi on tehty paljon työtä. Lisäksi se on erittäin ikävää tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa, jossa tiedämme, että meillä on paljon sisäisen turvallisuuden riskejä olemassa erityisesti näiden koulusurmien jälkeen.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi muutama sana vielä maahanmuuttoon liittyen. Nimittäin kunnille maksettavat pakolaisten kotiutumisesta aiheutuvien kustannusten korvaukset ovat jääneet euromääräisesti yksittäistä pakolaista kohden samoiksi vuodesta 1993, vaikka Tilastokeskuksen julkistamien palveluiden hintaindeksin mukaan vuodesta 1993 vuoteen 2007 mennessä palveluiden hintataso on noussut 45,6 prosenttia. Tämä on myöskin hallituksen kotouttamislain toimeenpanoa koskevassa selonteossa huomioitu, nimittäin siinä todetaan, että kuntien saamia korvauksia tulisi nostaa 20 prosentilla. Määrärahataso on hallituksen budjetissa vuoden 1993 taksoilla laskettu 61 352 000 euroon. Selonteon esityksen hintalappu edellyttäisi noin 12,7 miljoonan euron panostusta. Valitettavasti siis kotouttamispolitiikan epäkohdaksi tulevat jäämään yhä tässäkin talousarvioesityksessä liian vähäiset satsaamiset ensinnäkin ylipäätäänkin kotouttamisen onnistumiseen mutta myös kuntien halukkuuteen ottaa vastaa pakolaisia.

Jyrki Yrttiaho /vas:

Arvoisa herra puhemies! Tuoreet uutisotsikot kertovat vaalirahoittajana mainetta niittäneen Nova Groupin hakeutuneen velkasaneeraukseen. Vähän aikaa sitten tämä yhtiö kamppaili 400 000:n verorästien kanssa. Merkittävien ja menestyneiden poliitikkojen taloudellinen tukeminen vaaleissa ja samanaikaiset verovelat eivät Suomessa herätä suurempaa ihmettelyä. Näin läpinäkyvä ja avoin on meillä rahan ja vallan liitto.

Yhtä vähän keskustelua on herättänyt se, et-tä Suomen tasavallan hallituksen kolmen ministerin vaalirahaa virtasi yhtiöiltä, joiden juuret ulottuvat Luxemburgin ja Brittiläisten Neitsytsaarten veroparatiiseihin. Tiedämme, että juu-ri Luxemburgin ja Neitsytsaarten kaltaiset veroparatiisit tuottavat harmaita hiuksia varsinkin verottajalle mutta myös talousrikollisten kintereillä roikkuville muille viranomaisille. Nämä uutiset halusin nostaa taustaksi sille keskustelulle, jota toivottavasti täällä käydään harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjumisesta ja tehokkaista välineistä sen juurimiseksi.

Hallitus laatii sisäisen turvallisuuden ohjelmaa. Viranomaisyhteistyön kehittämisestä talousrikosten torjunnassa kiistellään. Talousvaliokunta käsittelee parhaillaan sijoitusrahastolain muutoksia. Muutosten keskeisenä sisältönä on se, että sijoitusrahastojen rahasto-osuuksien hallintarekisteröinti sallittaisiin ulkomaisille sijoittajille. Monien asiantuntijoiden mukaan muutos aiheuttaisi toteutuessaan uusia mittavia veronkiertomahdollisuuksia sijoittajille kotimaisten sijoittajien ryhtyessä käyttämään statustaan väärin ja esiintymään ulkomaalaisina sijoittajina. Käsittelyssä oleva lakiesitys veisi merkittävästi pohjaa pääomatuloihin kohdistuvalta verovalvonnalta.

Herra puhemies! Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan tehostamisessa on Suomessa kuitenkin edistytty. 11 vuoden aikana toteutettujen talousrikostorjuntaohjelmien avulla on saatu hyviä tuloksia, kosolti lainsäädäntöä, viranomaisten toimintaa ja yhteistyötä on tehostettu ja on saatu myös lisäresursseja. Tästä huolimatta harmaa talous ja talousrikollisuus kasvavat kiihtyvällä vauhdilla. Edes taloudellinen taantuma ei hillitse menoa. Uhkaa käydä aivan samoin kuin 1990-luvun laman vuosina: rehellisesti toimivat yritykset häviävät kiristyviä tarjouskilpailuja, ja rikolliset saavat urakat. Näin kävi erityisesti konkurssien keskeyttämissä urakoissa, joita kilpailutettiin uusin, kiristynein tarjousehdoin.

Toki talousrikollisuuden kasvuun vaikuttavat monet muut objektiiviset seikat: harmaan talouden ja talousrikollisuuden kansainvälistyminen ja valvontamekanismien vähentyminen. Rikoksenteon välineet ovat halpoja, on helppoa ja halpaa pistää pystyyn osakeyhtiöitä, ketjuttaa niitä, muokata ryppäitä ja rakentaa läpipääsemättömiä ryteiköitä. Kansainväliset rahansiirtomahdollisuudet helpottavat rikosten tekoa, rahanpesua jne.

Mutta eräs syy, johon voimme vaikuttaa, on tahto puuttua harmaata taloutta ja talousrikollisuutta ylläpitäviin rakenteisiin. Tässä tehtävässä tarvittaisiin viranomaisten ja keskeisten ministeriöiden, valtiovarainministeriön, sisäministeriön ja oikeusministeriön, saumatonta yhteistyötä. Siksi on oleellista, että sisäisen turvallisuuden ohjelmaa järjestäytyneen ja vakavan rikollisuuden osalta valmistelleen asiantuntijatyöryhmän esitykset tyrmättiin juuri valtiovarainministeriön toimesta.

Työryhmä ehdotti neljännen talousrikostorjuntaohjelman sisältämiä tehokkaita toimenpiteitä, muun muassa rakennusalan käännettyä arvonlisäverojärjestelmää, rakennusalan urakoitsijoista annettavia neljännesvuosi-ilmoituksia, tulliselvitysrikoksen säätämistä ja sanktiointia, rekisterimerkintärikoksen törkeän tekomuodon säätämistä, Verohallinnon oikeuksien lisäämistä, muun muassa vertailutietotarkastuksen sallimista luottolaitoksissa, yritystukien maksajien oikeuksia saada nykyistä laajemmin verotustietoja. Nämä olivat siis tuon työryhmän ehdotuksia. Valtiovarainministeriö ei yhtynyt esityksiin, vaan ilmoitti kategorisesti: "Valtiovarainministeriön koordinoitu kanta on se, että raporttiin ilmestynyttä talousrikostekstiä on mahdoton hyväksyä. Siinä sanotut asiat ovat pahasti kesken, (Puhemies: 5 minuuttia!) ja valmistelun aloittamisestakin vallitsee täydellinen erimielisyys."

Arvoisa herra puhemies! Yhtä ohdakkeiselta näyttää talousrikollisuutta torjuvan viranomaisyhteistyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen lainsäädännön avulla. Sisäministeriön luonnos lakiesitykseksi viranomaisyhteistyöstä talousrikostorjunnassa sai vastaansa Verohallituksen varaukset ja oikeusministeriön kymmensivuisen kritiikin. Oikeusministeriön lausunnossa päädyttiinkin siihen, että viranomaisyhteistyön kehittämistä luonnoksen pohjalta ei ole syytä jatkaa.

Talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunta ei siis voi Suomessa hyvin ja ei varsinkaan tämän hallituksen aikana. Hallitus ei panosta talousrikollisuuden torjuntaan. Voidaan jopa sanoa, että tämä hallitus on painanut jarrua monille aloitteille, joilla voitaisiin käytännössä suitsia talousrikollisuuden kasvua. Tulevaisuuden kannalta tämä on todella vakava asia, vakava uhka Suomen taloudelle ja myös Suomen sisäisille oloille.

Paula Sihto /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomen kehitys ja turvallisuus nivoutuvat yleiseen kansainväliseen kehitykseen. Maailmantalouteen vaikuttavien ilmiöiden ja erilaisten turvallisuustilanteiden vaikutukset välittyvät nopeasti laajalle alueelle, ja tilanteiden hallinta kansallisin keinoin on vaikeutunut. Kehitykseen vaikuttaminen edellyttää kansainvälistä yhteistyötä ja hyvää valmiutta tarttua ongelmiin ja niiden syihin. Ihmisten liikkuminen lisääntyy Euroopan unionin sisällä Euroopan unionin ja Schengen-alueen laajetessa. Kansainväliset muuttovirrat kasvavat ja monipuolistuvat. Euroopan unionin ulkorajan merkitys ja rajaturvallisuuden haasteet kasvavat tulevaisuudessa.

Hallitusohjelman mukaisesti siviilikriisinhallintatoiminta laajenee. Operaatioihin osallistuu 150 asiantuntijaa tulevana vuonna. Ensi vuonna valmisteltavaan kokonaisvaltaiseen kriisinhallinnan strategiaan tulee sisällyttää pitkän aikavälin linjauksia siviili- ja sotilaallisen kriisinhallinnan sekä kriisinhallinnan ja kehityspolitiikan yhteensovittamisesta, ja siinä tulee korostaa kriisinhallinnan kokonaisvaltaisen lähestymistavan ja yhteistyön merkitystä. Kriisinhallintakoulutuksen järjestäminen yhteistyössä Kriisinhallintakeskuksen ja Puolustusvoimien Kansainvälisen Keskuksen kesken on myönteistä.

Suomi on muuttumassa nykyistä monikulttuurisemmaksi. Maahanmuutto kohdistuu ensisijaisesti Pääkaupunkiseudulle. Ylipormestari Jussi Pajunen kertoi työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kokouksessa, että laskelmat osoittavat joka neljännen helsinkiläisen olevan maahanmuuttajataustainen vuonna 2025. On tärkeää, että maahanmuuttajat integroituvat valtaväestöön ja siten heidän mahdollisuutensa kotoutumisen suhteen paranevat huomattavasti. On hyvä että pilottihanke maahanmuuttajien kotouttamiseen ja työllisyyden edistämiseen toteutuu vuosina 2009—2010 yhdessä valtion ja Pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Tälle hankkeelle on todella tarvetta. Samalla esitän huoleni siitä, että kunnille maksettava korvaus maahanmuuttajien kotouttamisen edistämiseksi on ollut saman suuruinen vuodesta 1993 lähtien eikä se siten kata palvelutuotannosta syntyneitä kustannuksia.

Poliisitoimi, pelastustoimi ja Rajavartiolaitos osallistuvat omalta osaltaan kansallisen kilpailukyvyn kannalta tärkeän sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseen, jonka tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa. Poliisikoulutukseen hakeutuvien määrä on ollut selvässä laskussa työllistymisongelmien vuoksi. On tärkeää, että työttömät poliisit saavat pikaisesti työtä ja määräaikaiset virkasuhteet vakinaistetaan ja näin turvataan pätevän poliisityövoiman saanti tästä eteenkinpäin. Tulevaisuudessakin poliisin tulee näkyä ja palveluja tulee saada kaikkialla Suomessa. Poliisin tehtäväkenttä on yhä laajempaa ja vaatii erityisosaamista, kuten Jokelan ja Kauhajoen koulusurmat osoittavat. Rahaa tarvitaan toiminnan kehittämiseen ja muuttuvan ympäristön mukanaan tuomiin haasteisiin vastaamiseen.

Rajavartiolaitoksen osalta olen huolissani rajaturvallisuuden tulevaisuudesta. Schengen-rajan valvontaan pitää kiinnittää huomiota kokonaisuudessaan, ja EU:n asettamista velvoitteista tulee huolehtia.

Pelastustoimen alalle esitetään lisäkoulutuspaikkoja suuren eläköitymisaallon iskiessä muutaman vuoden kuluttua. Se on oikean laatuista varautumista. Palokuolemia esiintyy Suomessa eniten kaikista länsimaista suhteutettuna asukaslukuun. Palokuolemien taustalla on erilaisia yhteiskunnallisia ongelmia, muun muassa alkoholiongelmat ja syrjäytyneisyys, joihin jo sisäisen turvallisuuden ohjelmakin vaatii perusteellisempaa puuttumista.

Arvoisa puhemies! Väestön ikääntyminen, yksin asuvien vanhusten määrä ja väestön keskittyminen kasvukeskuksiin sekä harvaanasuttujen alueiden palveluiden turvaaminen asettavat haasteita julkisten palvelujen tuotannolle. Turvallisuuspalvelujen tasapuolinen saatavuus on tulevaisuudessa entistä haastavampaa.

Tapani Tölli /kesk:

Arvoisa puhemies! Sisäasiainministeriön pääluokan osalta haluan ottaa esille muutamia asioita.

Ensiksikin poliisitoimen osalta haluan todeta tyytyväisenä sen, että poliisin toimintamäärärahoja on lisätty lähes 16 miljoonaa euroa verrattuna tähän vuoteen. Tämä asia on ollut hallintovaliokunnassa useita kertoja esillä, ja tähän on hyvin yhteisesti haluttu vaikuttaa, ja on todettava tyydytyksellä, että tämä lisäys on tehty. Nyt pystytään jonkun verran vakinaistamaan poliisien virkoja ja pystytään helpottamaan työttömien poliisien työllistämistä. Kuitenkaan tilanne ei ole vielä täysin hyvä.

Olin viime perjantaina Poliisiammattikorkeakoululla, missä oli nuorten poliisien eettisen valan juhla. Paikalla oli noin 170 poliisia, jotka antoivat valan. Se oli hyvin juhlallinen ja tärkeä tilaisuus. Siinä tilaisuudessa nousi esille tämä ongelma, että osa poliiseista on työttömänä, ja se, että tällä hetkellä juuri tästä tilanteesta johtuen Poliisiammattikorkeakouluun hakijoiden määrä on vähentynyt. Kuitenkin pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna poliiseista voi tulla pula, ja siksi täytyy hoitaa resurssitilannekin niin, että se toimii, kun tarkastellaan pitempää aikaväliä.

Tähän liittyy myös se, että tuottavuusohjelma toteutetaan poliisin osalta niin, että operatiivisissa tehtävissä olevien poliisien määrää ei vähennetä. Tällä hetkellä on kuitenkin ongelmana se, että monet poliisit tekevät tai joutuvat tekemään jotain muuta kuin varsinaista poliisin tehtävää. Tähän kokonaisuuteen on kiinnitettävä yhteisesti huomiota.

Suomessa poliisin työtä arvostetaan. Suomalainen poliisi koetaan luotettavana, turvallisena ja osaavana, ja tätä työtä meidän yhteisesti on tuettava. Se, toimiiko poliisitoimi hyvin vai ei, vaikuttaa välittömästi meidän koko sisäiseen turvallisuuteemme.

Arvoisa puhemies! Toinen asia, johon haluan kiinnittää huomiota, on Rajavartiolaitos. On erittäin tärkeää, että valiokunta esityksessään on lisännyt Rajavartiolaitoksen budjettiin 2 miljoonaa euroa. Se helpottaa sitä kiinteistöjen kustannustilannetta, joka olisi muuten merkittävällä tavalla vaikeuttanut Rajavartiolaitoksen toimintaa, ellei tätä olisi lisätty. Rajavartiolaitoksen osalta voi kokonaisuudessaan todeta, että meillä on varsin hyvin toimiva Rajavartiolaitos ja tässäkin mielessä on välttämätöntä, että sen resurssit ovat turvatut.

Kolmas asia, johon haluan kiinnittää huomiota, on hätäkeskuslaitosten toiminta. Siihenkin budjettiesityksessä on määrärahoja lisätty, mutta hätäkeskuslaitosten toiminta erityisesti henkilöresurssien osalta vaatii jatkuvasti toimenpiteitä, että hätäkeskukset tässä yhteiskunnassa toimisivat riittävän hyvin. Tällä hetkellä pahimmat ongelmat keskittyvät edelleen Pääkaupunkiseudulle.

Seuraavaksi haluan todeta vielä, että tärkeää oli, että valiokunta lisäsi pilottiohjelmaan maahanmuuttajien työllistymisen ja kotouttamisen edistämiseksi miljoona euroa. Parhain tapa maahanmuuttajien kotouttamiselle on se, että he mahdollisimman hyvin työllistyvät.

Arvoisa puhemies! Lopuksi totean koko sisäministeriön pääluokan osalta tuottavuusohjelmasta, että on erittäin tärkeää, että siinä kiinnitetään huomiota tuottavuuden mittareihin, että mittareita on muitakin kuin vain henkilöstön määrä. Arvioidaan myös vaikuttavuutta. Jos esimerkiksi sisäinen turvallisuus heikkenee sen takia, että toimintaresurssit on viety liian alhaisiksi, sillä on myös erittäin kielteinen kustannusvaikutus.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Muutamia huomioita sisäasiainministeriön pääluokasta.

Poliisitoimeen saatujen lisämäärärahojen, 15,8 miljoonan euron, määrä on erittäin hyvä, ja se antaa uskoa siihen, että poliiseja saadaan todella kenttätyöhön ja tutkimustyöhön lisää. On nimittäin niin, että tänä päivänä on selvästi havaittavissa, että rikollisuus on lähtenyt hakeutumaan niille alueille, missä poliisien määrää on nopeasti vähennetty. Tämä tarkoittaa käytännössä maaseutua, missä esimerkiksi omaisuusrikosten määrä on hälyttävästi kasvanut, pahimmillaan niin, että samalle vapaa-ajanasunnolle, kesämökille, on murtauduttu saman syksyn aikana kaksi kertaa. Edelliset vahingot on juuri saatu korjattua, ja viikon päästä uudestaan. Tämä ongelma on sen takia vakava, että kun yhteiskuntaan syntyy tällainen tyhjiö, jota ei valvota eikä vartioida millään lailla eikä poliisin palveluja ole saatavissa, niin tämä valitettavasti ohjaa yhteiskunnallisesti negatiivista käyttäytymistä jatkossakin yhä huonompaan suuntaan.

Olisi poliisihallinnolle tärkeää saada nyt myös jatkoon tieto siitä, että työttömiä poliiseja ei enää poliisikoulusta valmistu ja että kaikki työttömänä olevat jo valmistuneet poliisit saadaan aktiiviseen poliisityöhön. On ymmärrettävä toki myös valtion tuottavuusohjelman vaatimukset ja se, että pyritään valtionhallintoa tehostamaan, mutta sitä ei missään tapauksessa saa toteuttaa poliisin kenttätyötä ja tutkimustyötä vähentämällä. Kauhajoen ja Jokelan kamalat tapaukset osoittavat meille, miten välttämätöntä on esimerkiksi valvoa tietoverkkoja taikka pysäyttää kansainvälistä rikollisuutta, mikä tietää sitä, että kansainvälistä poliisiyhteistyötä on edelleen kehitettävä Euroopan unionin mittapuussa, jotta pystytään ammattimaiseen rikollisuuteen vaikuttamaan jo hyvästi etukäteen, niin että emme niihin vaikeuksiin joutuisi tulevaisuudessa yhä pahemmin.

Viime kaudella poliisin ja Rajavartioston yhteistyötä tehostettiin sillä lailla, että saatiin Rajavartiosto korvaamaan maaseutukunnissa ja varsinkin rajakunnissa sitä poliisivajetta, jota poliisien vähentäminen maaseudulla on aiheuttanut. Se on vaarassa kariutua nyt, kun Rajavartiolaitoskin vähentää henkilöstöään koko ajan varsinkin niin sanotulta vihreältä rajalta. Tosiasia on tänä päivänä nimittäin se, että Rajavartiosto keskittää kaiken rajavalvontatoimensa maarajan rajanylityspaikoille ja lentoasemille ja satamiin. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että vihreältä rajalta rajavartiomiehiä siirretään yhä enemmän näille rajanylityspaikoille, satamiin ja lentokentille.

Esimerkiksi Ilomantsin rajakomppanian alueella aikanaan oli 120 rajavartijaa työssä ja jo voimassa olevien suunnitelmien mukaan se tulee vähenemään noin 40 rajavartijaan lähiaikoina. Ymmärtää helposti sen, että tällainen henkilöstövähennys vääjäämättä johtaa rajavalvonnan tason heikkenemiseen. Tällä tiellä ei voi loputtomiin mennä. On pidettävä huoli siitä, että myös Rajavartioston määrärahat turvataan ja ennen kaikkea niin, että toimintakyky koko ajan parantuu eikä heikkene.

On muistettava, että Rajavartioston kiinteistöt tämän vuoden alusta siirtyvät 78-prosenttisesti Senaatti-kiinteistöille, mistä aiheutuu tulevaisuudessa yhä enemmän vuokramenoja, jotka tietysti rajoittavat Rajavartioston toimintaa tulevaisuudessakin, koska vuokrakulut ovat kuitenkin nousevia ja Senaatti-kiinteistöjen tuottovaatimuksen pitää toteutua. Jäljellä oleva kiinteistömassa on sovittu jääväksi Rajavartiostolle, mutta valtiovarainvaliokunnan viime vuonna antaman lausuman perusteella senkin kiinteistömassan omistusta harkitaan jatkossa.

On syytä muistaa, että nämä Rajavartiostolle jääneet kiinteistöt, mitä vielä on jäljellä, monesti ovat näitä niin sanottuja vartiotupia tai partiotupia, siellä rajan pinnassa pieniä, vähäisiä rakennuksia, joilla on kuitenkin aktiivikäyttöä. Mielestäni sen kiinteistöomaisuuden pitäisi jäädä edelleen Rajavartiostolle, että pystyttäisiin turvaamaan vihreänkin rajan valvonta kohtuullisesti ja niin, että rajavartijoilla olisi myös se levähdyspaikka siellä rajan pinnassa eikä tarvitsisi jatkuvasti pitkiä taipaleita esimerkiksi autolla ajaa.

Arvoisa herra puhemies! Lopuksi totean, että sisäasiainministeriön pääluokan kohdalla on jatkossa oltava myös erittäin tarkkana, että määrärahoja ei enää nykyisestä tasosta supistettaisi, vaan mieluumminkin tätä poliisin linjausta noudattaen vuosittain hieman kasvatetaan, että kansalaisten turvallisuus pystytään takaamaan.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa herra puhemies! Poliisin paikallishallinnon kehittäminen on ollut pitkien etäisyyksien Lapissa erityisen haastavaa, ja pelkona on ollut, että se vie edelleen resursseja kentältä. Kentän resursseja ei tule vähentää, koska tällä on kauaskantoisia seurauksia. Partiot vähenevät, kasvavat hälytysviiveet lisäävät tutkinta-aikoja ja laskevat rikosten selvittämisprosentteja. Liian niukoilla resursseilla pelattaessa vaarantuu paitsi yleinen turvallisuus myös poliisien työturvallisuus. Ennaltaehkäisyltä putoaa pohja pois, kun poliisi katoaa katukuvasta.

Ihan lopuksi otan esille vielä näin parhaimman matkailusesongin kynnyksellä vilkkaan ja kasvavan matkailun tarvitsemien poliisipalvelujen turvaamisen. Tämä on ensiarvoisen tärkeää, koska Lapin matkailukeskuksissa ihmismäärät kasvavat moninkertaistuen matkailun myötä. Kuten olemme tänään kuulleet, kun Rajavartiolaitos ja Tullilaitos vetäytyvät harvaanasutuilta alueilta, voi poliisi hädän keskellä olla ainoa paikalla oleva viranomainen. Tämän vuoksi poliisien päivystyspiirit eivät saa muodostua liian suuriksi.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämän puheenvuoron voisi tietysti käyttää oikeusministeriön, sisäasiainministeriön tai sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan kohdalla, mutta käytän sen nyt tässä sisäasiainministeriön pääluokassa.

Sisäisen turvallisuuden perusedellytyksenä on poikkihallinnollinen yhteistyö ja ennaltaehkäisy. Näiden äsken mainitsemieni ministeriöitten, oikeusministeriön, sisäasiainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön, välille pitää saada vahva poikkihallinnollinen yhteistyö. Silloin eivät mene sektorit päällekkäin eikä sektoreille myöskään jää katvealueita.

Toinen asia, mikä on noussut lakivaliokunnassa monesti esille, on se, että näiden ministeriöitten välillä tietokoneohjelmat eivät keskustele keskenään. Minun mielestäni, kun puhutaan, että Suomi on tietoyhteiskunta, näiden ohjelmien yhteensopivuus pitää saada ehdottomasti toimimaan.

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Sisäasiainministeriön hallinnonalalla tulee kaikkein suurin uhka tulevana vuonna olemaankin juuri tämä tuottavuusohjelma, joka tässäkin keskustelussa on tullut jo monesti esille. Tuleekin kyllä mieleen kysyä, kuinka pitkälle me olemme todella valmiit menemään turvallisuudesta tinkimisessä, kun tuottavuusohjelman pakotteet aina vain tässä tiukkenevat ja yhtä tiukasti niistä pidetään kiinni.

Sitten, arvoisa puhemies, toinen näkökulma vielä, jonka halusin tässä nostaa esille, on se, että kunnille pakolaisista maksettavien laskennallisten korvausten suuruus on todellakin jämähtänyt vuoden 1993 tasolle. Kyllä keskeistä nyt olisi kiireimmiten pyrkiä siihen, että nämä laskennalliset korvaukset nostetaan kuntien tilanteen ja vastaanoton helpottamiseksi. Kyllä me tiedämme, että kysymys on varsin pienistä summista. Esimerkiksi 5 prosentin korotus olisi vain noin 600 000 euroa, että isoista rahoista tässä ei ole edes kysymys. Valitettavasti asiaa ei kuitenkaan tämän budjetin yhteydessä korjata kunnolla.

Markku Pakkanen /kesk:

Arvoisa puhemies! Poliisitoimen määrärahojen korotus lähes 16 miljoonalla on erittäin myönteinen asia poliisiasialle. Tänään päivän keskustelussa kuitenkin täällä salissa nousi esiin muun muassa Senaatti-kiinteistöjen asian yhteydessä rakentaminen ja muun muassa Kotkan poliisilaitoksen nykyinen kunto todettiin huonoksi, ja se todellakin sitä on.

Ihmettelen kuitenkin sektorin sisällä tapahtuvia siirtoja, kun tiedetään, että Kouvolassa on loistavat, aivan nykyaikaiset poliisitilat ja poliisin pääpaikka siirrettiin Kotkaan. Nyt tulee ongelmaksi, että sinne pitää rakentaa uudet tilat. Tämän tyyppistä niin sanottua rahojen haaskaamista hiukan ihmettelen. Kotkan poliisi kyllä tarvitsee hyvät poliisiaseman tilat, se on totta, mutta pääpoliisiasemaksi meillä on kohta maakunnassa kaksi pääpoliisiasemaa kiinteistöjen suhteen.