Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Maankäytössä ja kaavoituksessa kysymys on moninaisista intresseistä. Näitä ovat muun muassa ympäristönsuojelu, energiatehokkuus, ilmastonmuutoksen torjuminen, päästöjen vähentäminen, väestön ikääntymisestä johtuvat uudet tarpeet, asukkaiden elinympäristön viihtyisyys, kuntien omien palvelujen sijoittaminen, elinkeinoelämän ja kaupan etujen huomiointi, monipuolisen yritysrakenteen kehittäminen, uusien ja eri toimialojen yritysten sijainnin ohjaus.

Kaavoituksessa korostetaan ja tullaan tulevaisuudessa yhä enemmän korostamaan ympäristönsuojelua, energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen torjumista. Päästöjä voidaan torjua etenkin liikennemäärien vähentämisellä, johon voidaan pyrkiä yhdyskuntarakenteen eheyttämisellä. Ilmastonmuutosta torjutaan myös energiansäästöllä, energiatehokkuutta lisäämällä sekä uusiutuvan energian käytön edistämisellä.

Ennen taantumaa oli vuoteen 2020 mennessä tarkoitus rakentaa liiketilaa 5,2 miljoonaa kerrosneliömetriä. Pidän huolestuttavana ja erittäin tyhmänä kehitystä, jossa liiketilaa suunnitellaan rakennettavaksi tarpeisiin nähden kaksinkertainen määrä. Onneksi asuntoministerimme on realistinen tässä asiassa.

Vuoteen 2020 mennessä suunnitelluista liiketilan rakentamishankkeista alle 50 000:n kerrosneliömetrin hankkeita oli 133, yli 50 000:n kerrosneliömetrin hankkeita oli 22 ja yli 100 000:n kerrosneliömetrin hankkeita oli 10. Suunnitteilla oli yhteensä 38 kauppakeskusta, joista uusia oli 29. Nyt Suomessa on yli 60 kauppakeskusta. Uusista kauppakeskuksista 45 prosenttia suunniteltiin sijoitettavaksi keskustojen ulkopuolelle. Niiden vaikutus on valtava, koska ne heikentävät keskustojen elinvoimaisuutta.

Arvoisa puhemies! Liikerakentamisen mittakaavan suureneminen vaikuttaa yhdyskuntiin ja liikenteen järjestelyihin. Perheiden koon pieneneminen ja väestön ikääntyminen muuttavat kulutus- ja asiointikäytäntöä. Läheltä saatavien palvelujen merkitys kasvaa, kuten on muuallakin Euroopassa kasvanut. Onkin tarkasti arvioitava, kuinka kaupan rakenteen ja jakelujärjestelmien kehitys vastaa kulutuskäytäntöjen muutoksiin.

Kauppakeskusten sijoittumista on arvioitava monista näkökulmista, kuten suhteessa asutukseen, nykyisiin kauppapalveluihin sekä kevyen ja raskaan liikenteen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Näyttää siltä, ettei nykyisiä maakunta- ja seutukaavoja ole valmisteltu kauppakeskusrakentamisen määrää silmällä pitäen. Kaavoituslainsäädännön uudistamistarve on ollut erityisen suuri juuri vähittäiskaupan kahden suuren yksikön kanssa. Pidän lakiesityksen tavoitetta hyvänä, ja tästä suuri kiitos kuuluu asuntoministeri Vapaavuorelle.

Lakiesityksen 71 c §:n 1 momentin mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Tässä ilmeisesti viitataan tilaa vaativien erikoiskauppojen tarpeisiin. Pitäisin tärkeänä, että pykälässä mainittaisiin tilaa vaativat erikoiskaupat. 71 c §:n 2 momentin mukaan merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen maakuntakaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle edellyttää, että vähittäiskaupan suuryksikön sijoituspaikaksi tarkoitettu alue on maakuntakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. Kolmantena, 71 d §:n 1 momentin mukaan vähittäiskaupan suuryksikköä ei saa sijoittaa maakunta- tai yleiskaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle, ellei alue ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tätä tarkoitusta varten.

Arvoisa puhemies! Arveluttavaa pykälien muotoilussa on se, että niissä on takaportteja, jotka ovat seuraavia: ensimmäisenä maininta, että ellei kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltua sijoittaa keskustan ulkopuolelle, toisena, että keskustan ulkopuolinen vähittäiskaupan suuryksikön sijainti on maakuntakaavassa osoitettu tähän tarkoitukseen, sekä kolmantena, että ellei alue ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. Nämä ovat niitä takaportteja, joita vähittäiskaupan suuret ketjut tulevat hyödyntämään perusteluina sille, että kaupan suuryksikköjä sijoitetaan jonnekin muualle kuin keskustoihin.

Olennainen kysymys on, toimiiko kuntien yritysten sijainninohjaus tämän jälkeen vai haluavatko kunnat edelleen kaavoittaa vähittäiskaupan suuryksikköjä keskustojen ulkopuolelle. Toinen lähivuosien kaavoitukseen liittyvä kysymys on, miten tiivistetään nykyisiä yhdyskuntarakenteita merkittävästi, jotta voidaan vähentää päästöjä. Toivon, että yhdyskuntarakenteiden tiivistämiseen pyrkiviä lainmuutoksia valmistellaan lähivuosina.

Kiitän asuntoministeri Vapaavuorta, joka on kaikin voimin pyrkinyt siihen, että kaupan suuryksiköitä pitää sijoittaa keskustoihin. On toivottavaa, ettei eduskunta lievennä tätä lakiesitystä, koska lakiesitys jo nyt on varsin lievä tavoitteisiin nähden.

Timo Juurikkala /vihr:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti vaan totean, että vähän samalla tavalla kuin ed. Laxell haluan kiitellä tässä asuntoministeri Vapaavuorta siitä, että tätä kaupan suuryksiköitä koskevaa lainsäädäntöä täsmennetään ja terästetään tällä tavalla kuin tässä esitetään. Pääkohdiltaan tämä on oikean suuntainen. Tämähän tuo kaupan suuryksiköt nykyistä tarkemmin suunnittelun piiriin. Maakuntakaavassa pitää osoittaa ne paikat, jos ollaan liikkeellä keskusta-alueiden ulkopuolella, ja toisin kuin julkisessa keskustelussa on esitetty, niin tämähän ei todellakaan tarkoita edes sitä, että peltomarketit kiellettäisiin, vaan sitä, että niitä koskeva suunnittelutyö on tehtävä kunnolla ja pitää pystyä perustelemaan, jos on jotain erityistä syytä sijoittaa näitä keskusta-alueiden ulkopuolelle.

Sinänsä tähänhän on johtanut tarve siihen, että liikkumistarvetta saataisiin pienenemään. Peltomarketit aiheuttavat melko runsaasti autoliikennettä. Toisaalta tarvetta tälle lainsäädännölle on sitäkin kautta, että palvelujen saatavuudesta myös asuinalueiden läheisyydessä pitää pitää huolta. Nyt myös tähän on vaikuttanut toki tämä kaupan rakennemuutos sillä tavalla, että nämä vanhan lain määrittelyn mukaiset tilaa vievän vähittäiskaupan suuryksiköt ovat muuttaneet luonnettaan sillä tavalla, että rajankäynti on vaikeata. Nämä ovat pääosin kohdallaan. Ainut yksityiskohta, mitä hiukan mietin tuon tilaa vievän kaupan osalta, on autokauppa. Se on kuitenkin luonteeltaan säilynyt ehkä perinteisen kaltaisena, joten täytyy katsoa, miten tämä lakiesitys autokaupan sijoittumiseen sitten vaikuttaa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Oliko tässä joku aika sitten juuri tämä asia esillä kyselytunnilla, kun kokoomuksen kansanedustajat pitivät omaa ministeriään Jan Vapaavuorta tosi tiukoilla. Se liittyi, jos muistan oikein, Pieksämäen Ideapark-hankkeeseen, joka oli tullut tyrmätyksi, ja ministeri Vapaavuori lupasi, että tänne ennen joulua vielä tulee esitys, joka mahdollistaa Pieksämäen Ideaparkin ja Kiimingin Ideaparkin ja luoja ties minkä parkin. Elikkä toisin sanoen siis elämme tämmöisessä reaalimaailmassa, jolla on selvä poliittinen tarkoitus, joulurauha kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmään.

Arvoisa puhemies! Tähän liittyy perustelujen osalta semmoinen pikantti yksityiskohta: mitä on sinä aikana tapahtunut, kun aikaa on eletty siitä kyselytunnista tähän hetkeen, jolloinka tämä lähetekeskustelu on menossa? On tapahtunut sellaista, että raakaöljyn tynnyrihinta on noussut 10 dollaria barrelilta. Se on hyvin paljon. Ja tähän aikaan liittyy vielä semmoinen asia, että Iea eli tämä maailman energiajärjestö on ilmoittanut, että tämäkin — 91 dollaria oli tämän eilisen päivän noteeraus — on dumping-myyntiä. Itse asiassa se oikea hinta olisikin tällä rahan arvolla — mitä se nyt onkaan se rahan arvo tällä hetkellä — 115 dollaria barrelilta elikkä 159:ltä litralta. Ja tähän todellisuuteen tehdään tällaiset mahdolliseksi.

Arvoisa puhemies! Ei tässä mitään järkeä ole!