Juha Hakola /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Käsillä oleva hallituksen esitys on kauan odotettu, voisinko sanoa, jopa parikymmentä vuotta odotettu lakiesitys. Kysymys on tässä siis autoverolain muuttamisesta siten, että autoverolain niin sanottuun muuttoautopykälään saadaan osin täsmennyksiä ja osin kokonaan uusi pykälä. Tämä asiakokonaisuushan oli edellisen kerran esillä maaliskuussa 2009, kun tekemäni lakialoitteen tuolloin allekirjoitti 125 kansanedustajaa. Tämä hallituksen esitys, joka on nyt käsittelyssä, luonnollisesti poikkeaa hieman tuosta silloin tekemästäni aloitteesta mutta on kuitenkin perusrakenteeltaan yhdenmukainen tuolloin tehdyn aloitteen kanssa.

Lähtökohtana ja perusteluina tuolle lakialoitteelle nostin tuolloin esiin kriisinhallinnan onnistumisen myös siitä näkökulmasta katsottuna, millainen on kriisinhallintahenkilöstön halukkuus hakeutua ja palvella ammattikoulutustaan vastaavissa tehtävissä kriisialueilla. Muutama vuosi sitten oli nimittäin havaittavissa selvää laskua hakijoiden määrässä. Kautta aikojen muuttoauto on koettu motivaatiota kohottavana tekijänä, jos sen näin voisin kuvailla. Samalla on kuitenkin todettava, että autovero ei ole eikä sen pidä olla palkanlisä eikä suoranainen palvelussuhteen etu, mutta todellisuudessa se kyllä mielletään lisäporkkanaksi.

Aloitteen ensisijaisena tarkoituksena oli poistaa keinotekoista byrokratiaa ja selkeästi vanhentunut käytäntö niin sanotun muuttoajoneuvon verotuksen osalta siltä osin, että ajoneuvo viedään ulkomaille niin sanotusti käyttöä varten. Keinotekoisen siitä aiemmasta käytännöstä teki se, että kriisinhallintatehtävissä työskentelevät rauhanturvaajat joutuivat viemään tuon mahdollisen muuttoajoneuvonsa esimerkiksi palveluspaikan naapurimaahan odottelemaan oman palveluksen loppumista. Näin tehtiin vuosikymmenet, voisinko sanoa, yli kaksi vuosikymmentä, mutta hyöty siitä on mennyt pääsääntöisesti ulkomaalaisille huolinta- ja laivayhtiöille.

Nyt käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä autoverolakiin lisätään muutama pykälä. Keskeisin muutos mahdollistaa alennuksen autoverotuksessa myös niissä tapauksissa, joissa ajoneuvoa ei voi terrorismin tai sotatilan vuoksi tai muista näihin rinnastetuista syistä oleellisesti heikentyneen turvallisuustilanteen vuoksi käyttää tai säilyttää. Lisäksi on hyvä todeta, että hallituksen esitys sinällään sisältää siis tämän edun myös muille kuin kriisinhallintatehtävissä toimiville. Kyse on siis yhdenvertaistamisesta siten, että kaikki ne, jotka työskentelevät tällaisella alueella kriisinhallintatehtävissä, oli kyseessä sitten siviili- tai sotilaskriisinhallinta, ovat oikeutettuja edellytysten täyttyessä autoveron alennukseen. Tähän tulevat myöskin mukaan ne henkilöt, jotka työskentelevät humanitäärisissä tehtävissä kyseisen kaltaisilla kriisialueilla.

Arvoisa rouva puhemies! On myöskin tässä kohtaa paikallaan esittää toive siitä — kun luin tuota hallituksen esitystä, joka sinällään on aivan oikea ja erittäin hyvä kokonaisuus, mutta kuitenkin on tärkeää huomioida eräs asia — että kun sitten aletaan määrittelemään tuota kriisinhallinta-aluetta tai -paikkaa, jossa palveltuaan henkilö on oikeutettu ajoneuvon tänne tuomaan, ei voi nimittäin olla niin, että jokainen tapaus arvioidaan sen hetkisen alueen tilannearvion perusteella juuri sillä hetkellä, kun tullausmuodollisuuksia täällä tehdään. Nimittäin tässä hallituksen esityksessä viitataan muun muassa ulkoministeriön matkustusohjeisiin, ja pidän varsin kaukaa haettuna sitä, että viittaus ulkoministeriön matkustusohjeisiin olisi määrittely sille, voidaanko katsoa paikka kriisialueeksi tai yleensäkin tällaiseksi. Ohjeet eivät tietääkseni ole tarkoitettuja niille henkilöille, jotka työskentelevät kyseisellä alueella, vaan niille henkilöille, jotka sinne matkustavat, joten on hyvin kaukaa haettua, että tällainen otettaisiin oikeusperusteeksi, kun arvioidaan tätä kokonaisuutta.

Tätä samaa asiaa kun pohdin, tulin siihen lopputulokseen, että kyllä lähtökohta mielestäni on se, että jos esimerkiksi YK pyytää henkilökuntaa siviilikriisinhallintatehtäviin tai sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin jollekin alueelle, niin ei sitä varmastikaan Suomen tullin tarvitse enää pohtia, olikohan tuolla alueella kriisi vai ei. Ja tämä minusta on lapsus, että täällä lukee, että ulkoministeriön matkustusohjeet ovat jokin kriteeri sille, koska tämä on käytössä. Jokainen meistä varmasti tässä salissa — ainakin me kolme, edustajat plus puhemies — olemme sitä mieltä, että jos YK pyytää kriisinhallinta-apua (Ed. Pulliainen: Ministeri!) — anteeksi, ministeri Pekkarinenkin on vielä paikalla — niin ei varmasti ole Tullin tehtävä sitten pohtia kansallisella tasolla sitä, onko alueella kriisi vai ei.

Tähän kokonaisuuteen vielä tietysti täytyy todeta se, että jos aletaan sitten paikallisesti arvioida, onko alueella kriisi vai ei, mitkä ovat olosuhteet, niin jokainen, joka on joskus käynyt tuolla alueella, tietää, että välillä ollaan tilassa, missä käydään rauhanneuvotteluja, ei välttämättä sada mitään kranaatteja niskaan tai ei ole tulitaistelu käynnissä, toisaalta taas voidaan olla hyvinkin, esimerkiksi Afganistanissa, tämmöisten merkittävien tilanteiden alla.

Mutta kokonaisuudessaan tämä asia on mielestäni ainoa sellainen asia tässä esityksessä, mihin toivoisin, että asian valiokuntakäsittelyssä kiinnitettäisiin huomiota, koska muutoin tilanne johtaa ennakoimattomuuteen ja ennen kaikkea valituksiin. Me tiedämme jo historiasta, kuinka paljon autovero aiheuttaa valituksia eri suuntiin ja se on ollut aina meillä perinteisesti kiistakapula. En halua uskoa, että tähän esitykseen olisi kätketty tällainen kiistakapula mukaan, vaan lähden siitä, että tämä on kenties pieni lapsus, mikä on tapahtunut, ja se olisi helppo täällä valiokuntakäsittelyssä korjata.

Aivan lopuksi, arvoisa rouva puhemies, totean vielä, että tässä hallituksen esityksessä on myös lain 27 §:ään muutos, jonka tarve tuolloin 1,5 vuotta sitten käydyssä lähetekeskustelussa tuli ilmi ja joka liittyy muuttajan perheen käsitteistön korjaamiseen. Sekin on korjattu tässä esityksessä.