Täysistunnon pöytäkirja 127/2014 vp

PTK 127/2014 vp

127. KESKIVIIKKONA 10. JOULUKUUTA 2014 kello 14.00

Tarkistettu versio 2.0

18) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

 

Markus  Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Vuonna 2013 eduskunnassa hyväksyttiin kuntarakennelaki, jossa kunnille säädettiin velvoite selvittää kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävää kuntien yhdistymistä. Kuntarakennelain säätämistä koskevassa eduskuntakäsittelyssä selvitysvelvollisuuden määräaika sidottiin perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hyväksymiseen. Jo silloin meillä oli tapetilla sote-uudistus, ja kun oli epävarmaa, milloin tämä keskeinen rakenneuudistus saadaan eduskunnassa valmiiksi, päätettyä, ei voitu kiinteää määräaikaa säätää rakennelain tiettyjen pykälien voimaantuloon.

Tuolloin perustuslakivaliokunnassa todettiin, että tämän vuoksi on valiokunnan mielestä välttämätöntä, että kunnille annetaan lainsäädäntöratkaisujen tultua hyväksytyksi riittävästi aikaa tehdä yhdistymisselvitykset ja mahdolliset yhdistymisesitykset. Perustuslakivaliokunta otti kantaa, että tuo aika ei voi olla kuitenkaan ainakaan kuutta kuukautta lyhempi aika. Mutta kun tätä ei voitu kiinteästi päättää, tuli niin sanottu voimaanpanolaki sinne erikseen säädettäväksi, ja nyt se on tuotu sitten eduskuntaan.

Kun ajattelee tätä kuntauudistuskokonaisuutta, jota tässä hallituksen esityksessäkin lähdetään oikeastaan tuomaan esille heti alussa, jossa todetaan, että "kuntarakenneuudistuksen yhteydessä", niin täytyy kysyä, minkä kuntarakenneuudistuksen yhteydessä oikein näin on tehty. Siis hallitus aloitti 2011, ja muistan hyvin, kuinka pääministeri Katainen tammikuussa 2012 antoi Talouselämä-lehdelle haastattelun, jossa hän totesi, että ennen kuin hallitus lopettaa työskentelyn, Suomessa on jäljellä korkeintaan sata kuntaa. Satakuntahan meillä edelleen on jäljellä, mutta kuntien lukumäärä on paljon suurempi. Nyt jos ajatellaan, miten tälle hallituksen keskeiselle rakenneuudistukselle on käynyt, niin täytyy sanoa, että se on kyllä lässähtänyt täydellisesti. Siitä tavoitteesta sadasta kunnasta, vahvoista peruskunnista, jotka myös ottavat soten harteilleen vastuukuntamallilla, ei ole jäljellä käytännössä yhtään mitään.

Kun tätä kuntarakennelakia lähdettiin säätämään, se lähdettiin keskeisiltä perusteilta juuri sote-uudistukseen sitomaan. Näissä kriteereissähän todettiin nimenomaan, että keskeinen asukasmäärä, joka tässä otettiin tavoitteeksi, vähintään 20 000 asukasta, on nimenomaan tähän sote-lakiesitykseen sidoksissa. Siinä mielessä joutuu nyt kysymään, että kun tämä koko uudistus on tietyllä tavalla lässähtänyt, niin tarvittaisiinko koko kuntarakennelakia tässä muodossaan ainakaan. Kun täällä nyt ei ministeriä ole paikalla, ei voi tästä häneltäkään kysyä eikä häntä siinä mielessä haastaa tähän asiaan, tarvitaanko tämän tyyppistä lainsäädäntöä ollenkaan. Nythän meillä sote-rakennelaki lähtee siitä joka tapauksessa, että nämä sosiaali- ja terveyspalvelut irrotetaan kuntaperusteisuudesta niin järjestämisen kuin tuottamisenkin osalta, ja siinä mielessä tällaisella 20 000 asukkaan määritelmällä, joka tänne rakennelakiin sisältyy, ei ole enää mitään merkitystä.

Toinen asia, jonka haluan, arvoisa puhemies, nostaa esille tästä laista, on se, että nyt tässä säädetään, että laki astuisi voimaan 1.2.2015 eli helmikuun alusta 2015. Tämä lain voimaantulo on siinä mielessä ongelmallinen, että meillähän on tullut nyt tämä hyvinkin tiiviissä kytköksessä oleva sote-rakennelaki eduskuntaan käsittelyyn, mutta meillä ei ole mitään tietoa siitä, milloin ja missä muodossa se tulee täällä eduskunnassa hyväksyttyä. Sen takia pidän erikoisena sitä, että nämä muutokset, jotka on kytketty sote-uudistukseen, tuodaan tänne ja halutaan helmikuun alussa voimaan, yritetään siis ilmeisesti saada tämä mahdollisimman nopeasti läpi, kuitenkin niin, että meillä ei ole tästä sote-uudistuksesta lopullista varmuutta. Sen takia olisin toivonut, että täällä paikalla olisi ollut todella ministeri vastaamassa näihin kysymyksiin ja myös esittelemässä perusteet, miksi näin ollaan nyt esittämässä.

Tapani Tölli /kesk:

Arvoisa puhemies! Kataisen hallituksen tärkein rakenneuudistus oli pääministerin sanojen mukaan kuntarakenneuudistus. Nyt siihen liittyvään lakiin ollaan tekemässä muutosesityksiä, ja esittelevää ministeriä ei näy paikalla. Olen hämmästynyt. Olisin kyllä kysynyt ministeri Risikolta, oletteko te tämän lakiesityksen kanssa nyt tosissanne. Nimittäin kuntarakennelailta sinänsä on jo pohja lähtenyt pois.

Sinänsä on ymmärrettävää, että tähän selvitysvelvollisuuteen esitetään nyt määräaikaa, kun se jäi viime vuonna, kesäkuussa 2013, avoimeksi ja liitettiin siihen, että selvitysvelvollisuuden määräaika päättyy puoli vuotta sen jälkeen, kun sote-järjestämislaki on tullut voimaan. No, nyt tämä on päätetty irrottaa, mihin on sinänsä perusteet, mutta sitten tässä lakiesityksessä ei ole paneuduttu lainkaan selvitysvelvollisuuteen liittyviin kriteereihin.

Voimassa olevassa laissahan nimittäin on määritelty selvitysalueet sillä tavalla, että ne muodostuvat tietyillä kriteereillä. Yksi kriteeri on, että pitää muodostua 20 000 asukkaan alue, ja siinä käytetään perusteena sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämistä. Niin kuin varmasti ministeri Risikkokin ja valtiovarainministeriön kuntaosasto on hyvin tietoinen, eilen oli esittelyssä sote-järjestämislaki, joka tuo esille sen, että tämä 20 000 asukkaan raja tässä asiassa on mennyttä aikaa. Mutta kuitenkin tässä nämä kriteerit esitetään, jolloin voi kysyä, mihin tämä nyt sitten oikein perustuu. Tämä antaa meidän lainsäädännöstä aika erikoisen kuvan: pitääkö tämä ottaa tosissaan, ja jos pitää, niin mitä tämä tarkoittaa.

Tähän liittyy myös sitten se näkökulma, että yhdistymisavustus on sidottu siihen, että yhdistymisselvitys ja ehdotus yhdistyneeksi kunnaksi perustuvat niihin kriteereihin, jotka muodostavat alueen. Entäs jos pari kolme kuntaa päättää, että ruvetaan neuvottelemaan ja valmistelemaan kuntaliitosta, ne tulevat yhteisymmärrykseen ja näyttäisi, että siitä tulisi toimiva kokonaisuus, ja ne eivät saakaan avustusta, kun selvitysalue ei mene näiden kriteerien mukaisesti?

Arvoisa puhemies! On varsin erikoista, että näin kevein perustein tuodaan tämä lakiesitys ja varsinkin, kun taustalla on se, että tämä kuntarakennelaki, johonka muutosta esitetään, oli Kataisen hallituksen tärkein hanke.

Arvoisa puhemies! Vielä se lopuksi, että mitä tällä saatiin aikaan? Tässä edellä edustaja Lohi viittasi siihen, että esimerkiksi pääministeri Katainen totesi, että vuonna 2015 on enintään 100 kuntaa Suomessa. Se olisi tarkoittanut sitä, että 200 kuntaa olisi poistunut kartalta. No, se luku 2 on ihan oikein: ensi vuoden alussa poistuu kyllä 2 kuntaa, mutta ei 200, ja ne kaksi kuntaa ovat kriisikuntia, jotka on pakkoliitetty. Tämä on se lopputulos siitä saldosta — ei kovin ihmeellinen. Kyllä tässä kannattaisi nyt olla realisti ja todeta tilanne, että tähän on tultu, miten tästä eteenpäin, ettei hämmennetä nyt kuntakenttää sen enempää kuin tarvitaan.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Kiitoksia, se oli tasan sallittu 5 minuuttia.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa herra puhemies! Oli toden totta, että tämän hallituksen ohjelma oli yksityiskohtainen ja jollakin lailla se muistutti jopa — ja muistuttaa ehkä edelleenkin — lain kirjausta, kun kuntarakennelakia lähdettiin rakentamaan hallintovaliokunnassa. Sinänsä siitä on todettava, että asiantuntijakuulemiset olivat aika mielenkiintoisia, sillä niin monelta taholta tuo kuntarakennelakiesitys tyrmättiin, mutta niin se vain sieltä pöydältä valmistui, toki vastalauseineen.

Näin yksityiskohtainen hallitusohjelma kirjauksineen minusta vähän on kyllä eduskunnan työskentelyn aliarviointia ja valiokuntien työskentelyn aliarviointia, mutta kai tämä maailma nyt sitten näin on. Alikersantti Rokkakin totesi, että "kaikel’ viisii on maailma kallellaan".

Tämä historialliseksikin uudistukseksi kuvattu ja tarkoitettu kuntauudistus kytkettiin sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän uudistamisen VOS-valtionosuusjärjestelmän uudistamisen rakennepaketteihinkin, mutta niin kuin me tiedämme, nyt tämä sote-laki on tullut aivan eri tavalla kuin hallitusohjelmaan oli kirjattu, ja se on muuttanut tämän tilanteen, kuten edellä olevat puhujat totesivat. Ymmärrän kyllä tuon tekstin sen luettuani, mutta en näe niitä perusteita, miksi tämä on tuotu.

Vuoden alusta lausuntokierroksella oli esitys valtioneuvoston toimivallan laajentamisesta kuntaliitoksissa. Sitä ei viety eteenpäin. Ehkä tässä vielä sitten joitain kaikuja siitä esityksestä on.

En kiistä millään sitä, etteikö kuntakentällä tarvita uudistusta, mutta meillä on ollut uudistuksia maailman sivu, tai oikeastaan siis suomalaisen kunnallisen itsehallinnon ja kuntakentän aikana liitoksia on tapahtunut. Meillä on edelleen kriisikuntamenettely, jonka tuloksena ilmeisesti kuntaliitoksiakin on syntynyt, mutta on myös esimerkkejä kunnista, jotka ovat kriisikuntamenettelyn kautta pystyneet tekemään talouden korjausliikkeen. Muun muassa Muhoksen naapurikunta Utajärvi näin menetteli.

Mielenkiinnolla jään nyt odottelemaan tämän lain käsittelyä ja esittelyä hallintovaliokunnassa. Siellähän tämä täytyy sitten perusteluineen kuulla, koska ministeri täällä paikalla ei ole kertomassa, miksi on tämän esityksensä nyt tässä muodossa tänään antanut.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Voisi oikeastaan sanoa, että nyt tämän surullisen tarinan, jota nyt on tässä todistettu jo kohta kolmen vuoden ajan, tietynlainen, kuinka nyt sanoisikaan, loppusaldo on tässä luettavissa. Hallituksen piti uljaasti tehdä suuri kuntauudistus, jättää maahan ainoastaan 70—80, lopulta ehkä 100 kuntaa. Suomalaiset kunnat, niitten päättäjät, valtuutetut ja viranhaltijat pantiin ennennäkemättömään rumbaan. En tiedä, ovatko Suomen kunnallishistoriassa 3—4 vuoden aikana kuntien keskeiset päättäjät ja viranhaltijat joutuneet tai päässeet niin moneen erilaiseen esitykseen antamaan lausuntoa niin monesta erilaisesta mallista ja niitten tiimoilta kokoontumaan yhteisiin maakunnallisiin, alueellisiin ja valtakunnallisiin kokoontumisiin kuin nyt on tapahtunut.

Mutta kaikesta tästä tapahtumasta kun katsotaan, mitä on jäänyt käteen: ei yhtään mitään. Mitään ei ole tapahtunut, ei kuntarakenteitten eikä myöskään hallituksen omin toimin kuntien palvelurakenteitten uudistamiseksi. Myöskin tässä mielessä, arvoisa puhemies, tämä on aika historiallinen runsaat kolme vuotta, mikä taakse on jäänyt. En muista, milloin on käynyt viimeksi niin, että yhden vaalikauden aikaan on tehty pari kolme kuntaliitosta. Me joudumme menemään todella pitkälti taakse ennen kuin tällainen kuiva kausi löytyy. Siihen nähden, minkälaiseen rumbaan kaikki äsken sanotut kunnalliset päättäjät on laitettu, ne hedelmät, mitä tästä kaikesta on saatu aikaiseksi, ovat todella olemattomia, ennennäkemättömän olemattomia. Voisi oikeastaan kysyä, kuka on vastuussa niistä kaikista taloudellisista uhrauksista ja kustannuksista, mitä kuntakenttä on joutunut kokemaan, kun se kaikki nämä lausunnot ja kun se kaikki nämä kokoontumiset on juossut kokoon tässä viimeisten kolmen vuoden aikaan.

Arvoisa puhemies! Tämä esitys, jolla nyt sitten annetaan takaraja näille selvityksille, esitys, jonka perusteet aikanaan rakennettiin toisenlaisessa tilanteessa — kaiketi silloinen hallitus uskoi, että tulee palvelurakenteessa ihan toisenlaiset ratkaisut ja järjestelyt kuin mihin nyt ollaan päätymässä. Silloin kaiketi hallitus arvioi, että kunnat ovat jotain muuta kuin mitä ne nyt näyttävät olevan, jos sote-ratkaisusta tulee totta. Tällaiseen ikään kuin viitekehykseen, toimintaympäristöön, aikanaan tämä lakiesitys rakennettiin. Nyt kuitenkin sitten tällä samalla aasilla aiotaan ratsastaa eteenpäin ja asetetaan uusi takaraja. Minun on hirveän helppo yhtyä täällä esitettyihin puheenvuoroihin: tällaista esitystä ei pitäisi ollenkaan saattaa voimaan.

Vähintä, arvoisa puhemies, kaiken tämän kolmen vuoden tanssin jälkeen, mikä pitäisi täällä nyt suorittaa, on se, että käydään sellainen ihan oikea lähetekeskustelu, jossa ainakin se ministeri, jonka nimi tuon paperin alla on, on täällä paikalla vastaamassa, miksi näin ja miten hän itse arvioi, onko perusteet nyt, kun kaikki se toimintaympäristö on muuttunut, todellakin toimia niin kuin mitä tämä esitys käytännössä tarkoittaa.

Arvoisa puhemies! Minulla ei ole tapana esittää tällaisia asioita pöydälle, mutta minusta eduskunnan on syytä vielä pohtia, pitäisikö tällainen asia arvioida silloin täällä lähetekeskustelussa, kun myöskin asianomainen ministeri on paikan päällä.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Kun kyseessä on hallituksen tärkein rakenneuudistus, ainakin hallituksen itsensä laatiman ohjelman mukaan, niin on kyllä todella erikoista, että täällä ei ole vastuuministeri eikä kukaan ministereistä puolustamassa tätä eikä perustelemassa, miksi tämänsisältöisenä tuodaan nyt tämä voimaanpanolaki ja kuntarakennelain muutosesitys tähän saliin. Tässähän on kuitenkin kysymys olennaisesta lain tiettyjen pykälien voimaanpanosta, joka velvoittaa kuntaa tekemään tiettyyn päivään mennessä selvityksiä. Ja nyt, kun me tiedämme, että sote-uudistus lähtee aivan toisenlaisista lähtökohdista — se lähtee niistä lähtökohdista, että tuotanto ja järjestäminen irrotetaan kuntaperusteisuudesta — silloin voi sanoa, että tämän rakennelain pohja tavallaan murenee.

En voi tässä tilanteessa, kun ministeri ei ole paikalla, tehdä muuta kuin esittää, että tämä asia jätetään nytten pöydälle ja käsitellään jossakin tulevaisuudessa lähellä olevassa täysistunnossa.