Värderade talman, värderade ministrar! Debatten om flyktingkvoten och dess hantering har fortsatt. Det är ju väldigt genant när vi vet att endast 75 av 750 flyktingar har tagits emot. Problemen sägs bero på meningsskiljaktigheter mellan inrikesministeriet och arbetsministeriet. Situationen är som sagt skamlig. Min fråga till statsministern är:

Vad kommer regeringen att göra för att vi så väl som möjligt skall kunna uppfylla vårt internationella ansvar och ta emot de flyktingar som har godkänts av Unhcr?

Arvoisa puhemies! Arvoisat ministerit! Keskustelu kiintiöpakolaisista on jatkunut, ja olemme huomanneet, että on erilaisia väitteitä muun muassa työnjaosta tai riitaisuuksista ministeriöiden kesken, riitaisuuksista, jotka mahdollisesti johtavat siihen, että emme saa pakolaiskiintiötämme täyteen. Erityisen piinallista on, että kaikki ehdotetut pakolaiset ovat Unhcr:n hyväksymiä. Haluan tiedustella pääministeriltä:

Mitä te olette tehneet näitten riitaisuuksien ratkaisemiseksi, ja voimmeko vielä täyttää kiintiömme?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä todella vaikuttaa siltä, että vaikeuksia tämän vuoden kiintiön täyttämisessä on, mutta ei se välttämättä mahdotonta ole. Nyt pitää vain työskennellä, jotta vuosittain tämä kiintiö myös meidän osaltamme täytetään. On kiinnitetty huomiota siihen, että hallintojen yhteistyössä on ollut jonkin verran hankauskohtia ja valintaprosessissa on ollut hitautta, mutta siihen on kiinnitetty huomiota.

Arvoisa puhemies! Kiitos vastauksesta. Se kyllä ihmetyttää, miksi Suomen ministeriöt, miksi Suomen viranomaiset eivät voi hyväksyä kiintiöpakolaisiksi niitä pakolaisia, jotka ovat saaneet tämän statuksen jo Unhcr:n kautta. Tietysti mieleen tulee kysymys, onko maita, jotka nyt on kokonaan otettu pois, että niistä tulevia suojelun tarpeessa olevia ihmisiä ei oteta ollenkaan maahamme ja miksi näin.

Min tilläggsfråga gäller: Varför kan vi inte i Finland godkänna som kvotflyktingar de flyktingar som Unhcr har godkänt? Det verkar ganska bekymmersamt att man stänger ute flyktingar från vissa länder, länder som samtidigt ger bevis på att det finns människor som har ett stort behov i enlighet med internationella konventioner om skydd.

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Tämä järjestelmähän toimii sillä tavalla, että jo tämän vuoden tammikuussa on Unhcr:ltä saatu esitykset niistä, jotka voisivat olla Suomeen otettavia kiintiöpakolaisia, ja sen jälkeen siitä on käyty neuvotteluja sisäministeriön ja työministeriön välillä ja sisäministeriö tietenkin arvioi turvallisuusnäkökulmaa tässä prosessissa. Tuosta esityksestä ei löytynyt riittävästi sellaisia ryhmiä, joissa tämä turvallisuusnäkökulma olisi täyttynyt, ja sen vuoksi pyysimme Unhcr:ltä lisää esityksiä.

Mutta normaalisti tämä prosessi toimii niin, että silloin, kun paikan päällä arvioidaan sitä, ketkä pakolaisista tulevat valituiksi, siinä on mukana Ulkomaalaisvirasto ja siinä on mukana supo ja siinä on mukana työministeriö, ja tässä paikallistason arvioinnissa ei ole ollut ongelmia, vaan se on sujunut varsin hyvin ja hyvässä yhteistyössä.

Mutta nyt tässä on ollut muutamia sellaisia kriisitilanteita maailmallakin, jotka ovat vaikuttaneet siihen arvioon, mikä on turvallista ja mikä ei, ja sen vuoksi on käyty neuvonpitoa useampaan kertaan.

Arvoisa puhemies! Kriisejä ja konflikteja on ympäri maailmaa, ja kiintiöpakolaisjärjestelmä on se menetelmä, jolla Suomeen saadaan pakolaisia, jotka ovat kaikkein hädänalaisimmassa asemassa. Viime kuussa eduskunta kävi keskustelun maahanmuutosta, ja tuossa yhteydessä hyväksyttiin mietintö, jonka ulkoasiainvaliokunta oli valmistellut. Tuossa mietinnössä vaadittiin pakolaiskiintiön kasvattamista tuhanteen.

Mitä hallitus on tehnyt sen puolesta, jotta pakolaiskiintiötä kasvatettaisiin?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Hallituksen linjauksissa on lähdetty siitä, että pidämme tämän 750:n tason. Se on totta, että eduskunnan keskustelussa esitettiin kunnianhimoisempia tavoitteita myös.

Arvoisa puhemies! Olemme viime viikkoina saaneet seurata mediasta, miten sekä sisäministeriön että työministeriön virkamiehet keskenään kiistelevät tästä poliittisesta asiasta.

Olisinkin kysynyt kaksi kysymystä. Ensinnäkin olisin kysynyt ministeri Filatovilta: Mikä on työministeriön osuus ja vastuu päätösten hidastumisesta? Olisin myös kysynyt pääministeri Vanhaselta, kun olitte ilmoittanut jossain haastattelussa, että Suomi voisi täyttää tätä tämän vuoden vajetta tulevien vuosien pakolaiskiintiössä, että voisiko se toteutua jo ensi vuonna?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! En ole tätä tekniikkaa tutkinut, mutta periaatekantani on se, että tietysti jos jonain vuonna aukkoa syntyy, että emme kiintiötämme täytä, pitää olla mahdollisuuksia siihen, että sitten jonain toisena vuotena korvattaisiin ja korjattaisiin se.

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa on lähdetty siitä, että tämä kiintiön täyttö voisi olla useampivuotinen prosessi, jolloin automaattisesti luotaisiin tilanne, jossa yhden vuoden budjettirahaa voitaisiin ikään kuin siirtää seuraavalle, jos kiintiö yhtenä vuonna jostakin syystä ei täyty esimerkiksi sitä kautta, että päätökset kyllä ovat olemassa, mutta sitten tässä paikallistason valinnassa ei tulekaan riittävästi niitä ihmisiä, jotka sitten tulevat Suomeen. Silloin tämä toimii tavallaan automaattisesti siten, että toisen vuoden kiintiötä voidaan käyttää seuraavana vuonna. Mutta tällä hetkellä meidän budjettimme ei salli sitä, että voitaisiin automaattisesti siirtää, ja se on tietenkin asia, joka on koko hallituksen harkittavissa, halutaanko tehdä sellainen budjettimuutos, joka mahdollistaisi ensi vuonna tämän vuoden auki jäävän kiintiöosuuden.

Niin kuin sanoin, tammikuussa me aloitimme tämän prosessin, mutta sitten näistä Unhcr:n esityksistä ei löytynyt riittävästi sellaisia ryhmiä, joissa työministeriön ja sisäministeriön (Puhemies koputtaa) välillä olisi ollut yhteinen näkemys, että heitä voidaan ottaa.

Arvoisa herra puhemies! Kannatan hallinnon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, mutta on pakko myöntää, että oli aika häkellyttävää nähdä televisiossa hallituksen kahden virkamiehen olevan suorastaan toistensa tukassa tämän asian tiimoilta. Kun työministeriön virkamies väitti, että sisäministeriö turvallisuusperustein, mutta uskontoon liittyen sulkisi nimenomaan muslimiuskoiset niiden ulkopuolelle, joita tänne voidaan ottaa, niin onko teillä työministeriössä todellakin perusteita väittää jotain tällaista, ja jos teillä ei ole, niin olisiko ministeriössä sisäisen keskustelun paikka?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! En ole valitettavasti nähnyt tuota ohjelmaa, mutta silloin, kun näitä ryhmiä on käyty läpi, on käynyt niin, että ne ryhmät, jotka ovat olleet tulossa muslimimaista, ovat tulleet turvallisuusperustein poissuljetuiksi. Mutta en näe yhteyttä siinä, että peruste olisi uskonto, vaan se on todennäköisesti jokin muu tai sitten se on sattuma, mutta turvallisuus on ollut se peruste. Mutta näin on tässä prosessissa käynyt, että ne ryhmät, jotka on suljettu pois, ovat olleet tähän uskontokuntaan kuuluvia.

Sisäasiainministeri Kari Rajamäki

Arvoisa puhemies! Kuten viime viikolla ed. Sumuvuoren kysymykseen vastasin, niin tässä kiintiön kohdentamispäätöksen valmistelu on todella tärkeä aloittaa hyvissä ajoin ja varhaisemmin juuri sen takia, että vuodesta 2003 lähtien olen pitänyt välttämättömänä, että suojelupoliisi arvioi aseellisiin järjestöihin tai mahdollisiin terroristijärjestöihin liittyvät kytkennät kiintiövalintojen yhteydessä ja että suojelupoliisin näkökulmat otetaan huomioon. Suojelupoliisi on ollutkin mukana valmisteltaessa kiintiön kohdentamista virkamiestasolla ja valittaessa yksittäisiä Unhcr:n kiintiöpakolaisia, Suomelle esitettyjä henkilöitä.

Ed. Zyskowiczin lailla pidän edesvastuuttomana sitä, että Suomen kannalta annetaan virkamiehen taholta kuva, että meillä syntyisi uskonnollista rajausta tai uskonnon vastaisia valintakriteerejä. Kategorisesta kielteisestä kannasta ei nimittäin ole ollut minkään kansallisuuden kohdalla kysymys. Siitä kertoo myös se, että Ulkomaalaisvirasto on kuluvana vuonna tehnyt myönteisiä kiintiöpäätöksiä Unhcr:n esittämissä hätätapauksissa myös esillä olleisiin kansallisuuksiin (Puhemies koputtaa) kuuluvien pakolaisten osalta.

Arvoisa puhemies! Kun Suomi EU-puheenjohtajamaana on ollut hyvin voimakkaasti yrittämässä sovitella Lähi-idän kriisiä, niin tiedustelen nyt ulkoministeri Tuomiojalta, että kun näistä Unhcr:n suosittelemista pakolaisista osa esimerkiksi oli jordanialaisia, niin siellähän on ollut esimerkiksi palestiinalaisten pakolaisleirejä jo 50-luvulta saakka. Eikö tämä yhtään nyt aiheuta ongelmia Suomen kyvylle toimia tässä asiassa ongelmien ratkaisijana, jos käy niin, että turvallisuusluokitukset johtavat siihen, että tämän kaltaisista maista, kuten nyt Lähi-idän alueelta, myöskin Iranin, Irakin alueelta, Suomeen ei voi pakolaisia tulla?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! En ole havainnut tällaisia ongelmia, eikä tällaisia viestejä ole Suomesta lähetetty.

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Rajamäki omassa vastauksessaan totesi, että tuo valmisteluprosessi pakolaiskiintiön täyttämiseksi pitäisi aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, mikä varmasti on hyvä asia, jotta ennätetään kaikki tarvittavat asiat tarkistaa. Ministeri Filatov totesi, että jo tammikuussa tämä prosessi alkaa aina vuoden alusta.

Nyt kuitenkin ihmetyttää se, kun elämme jo joulukuuta ja tiedämme, että vasta 75 pakolaista on otettu tästä 750:n kiintiöstä, kummassa ministeriössä tämä ongelma nyt sitten on ollut. On aika hämmentävää seurata tätä keskustelua tiedotusvälineiden kautta. Toivoisin teiltä nyt selkeää vastausta siihen, millä tavoin aiotaan välttää, ettei tämä tule jatkossa toistumaan. Tekevätkö ministeriöiden virkamiehet riittävän paljon yhteistyötä? Mikä on teidän suunnitelmanne siihen, että nämä ministeriöiden virkamiehet saataisiin nyt paremmin toimimaan yhteen?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä on tietysti koko hallinnon ongelma, kun näin tapahtuu, ja koko hallituksen siitä pitää huoli ja vastuu kantaa. Hallituksen piirissä asia on keskusteltu jo aiemminkin ja on nähty, että näitä vaikeuksia on. Täytyy luottaa siihen, että tämä yhteistoiminta ryhtyy paremmin pyörimään.

Minusta on aika lailla selvää se, että jos käy niin, että jonain vuonna merkittävästi meiltä jää pakolaiskiintiötä ikään kuin täyttämättä, meillä pitää olla kyllä silloin edellytykset seuraavana vuonna ikään kuin erityistapauksena nostaa sitten vastaanotettavaa määrää niin, että pitkässä juoksussa kannamme oman vastuumme, ja eiköhän siihen myös tekniikka löydy.

Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä pääministeriltä täsmennystä siitä, aiotteko käynnistää välittömästi valmistelun sen takaamiseksi, että tältä vuodelta toteutumatta jääneen kiintiön osa tavalla tai toisella hoidetaan ensi vuonna, joko ensi vuonna lisäbudjetin avulla tai jo tänä vuonna teettämällä päätös siitä, että tämä määräraha, joka jää käyttämättä, voidaan siirtomäärärahana siirtää ensi vuodelle.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Katsotaan nyt tämä vuosi ensin loppuun ja sen jälkeen tehdään tämä arvio. Mikään erityinen rahallinen kysymyshän tämä ei ole, koska jos yhdeltä vuodelta säästöä jää, niin sinällään valtiolla kyllä voimavaroja sitten riittää.