Arvoisa puhemies! Kesästä 2007 on odotettavissa leväkesä Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Merenpohjan kuollut alue laajenee Suomenlahden sisäistä ravinnekuormitusta kasvattaen. Leväkukintaan vaikuttaa eniten fosfori. Omista päästöistämme on 62 prosenttia maataloudesta, typpipäästöistä 51 prosenttia. Maatalouden ympäristötukiohjelma ei kohdistu tehokkaasti päästöihin. Suomenlahti ja Saaristomeri rehevöityvät. Pääministerin johdolla kestävän kehityksen toimikunta ja valtioneuvoston kanslia ovat julkistaneet kansallisen kestävän kehityksen strategian Kohti kestäviä valintoja — kansallisesti ja globaalisti kestävä Suomi. Tavoitteena on hyvinvoinnin turvaaminen luonnon kantokyvyn rajoissa. Strategia sisältää Itämeren tulevaisuuden. Luvussa Itämeren tilan parantaminen mainitaan valtioneuvoston Itämeren suojeluohjelma, maatalouden ympäristötukiohjelma ja ympäristötietoisuus.

Arvoisa pääministeri ja myös maa- ja metsätalousministeri, mitä hallitus aikoo tehdä nimenomaan maataloutemme fosfori- ja typpipäästöjen vähentämiseksi?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Kyllä maatalouden ympäristöohjelma, jota on toteutettu jo koko Suomen EU-jäsenyyden ajan, siis toistakymmentä vuotta, on merkittävällä tavalla vähentänyt sekä fosfori- että typpikuormituspotentiaalia. Meillä typpilannoitustasot ovat erittäin huomattavasti alentuneet, itse asiassa puolittuneet tämän ensimmäisen kauden aikana. Nyt on juuri hyväksytty tai hyväksymismenettelyssä uusi ympäristötukiohjelma, joka asettaa entistä tiukemmat ehdot maataloudelle ja tulee merkitsemään sitä, että maatalouden kuormitus vesistöihin tulee alenemaan. Tosin meillä on paljon myös tutkimuksen puolella vielä tarpeita selvittää, millä käytännön keinoilla voisimme entistä paremmin päästä asetettuun tavoitteeseen.

Arvoisa puhemies! Suomenlahden keskeinen tekijä on Pietari, jonka fosforikuorma on 2 000 tonnia vuodessa. 2 miljoonan euron investointi Pietariin vähentäisi päästöistä kaksi kolmannesta. Suomi oli mukana Pietarin lounaisen puhdistamon hankkeessa, jossa maamme panos oli merkittävä hankkeen aloitukselle. Rahoitus tuli pääosin muualta, ja laitteiden hankinnan on laskettu tuoneen sijoitetun rahan kaksinkertaisena takaisin. Suomenlahti, Saaristomeri ja koko Itämeri voivat huonosti. Elvytykseen tarvitaan kaikkia keinoja. Tällainen on muun muassa John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -projekti.

Arvoisa puhemies! Kysyn ulkoasiainministeriltä: Onko ulkoministeri valmis tukemaan kemiallista fosforin talteenoton käynnistämistä Pietarin puhdistamoissa niin, että jatkokustannukset tulevat venäläisten itsensä maksettaviksi?

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Me olemme lähialueyhteistyössä olleet tukemassa monenlaisia ympäristöhankkeita tuolla sektorilla. Itse asiassa tässä fosforinpoistokysymyksessä, johon kysyjä viittaa, täytyy löytää yhteistyötoimintamalli Pietarin vesilaitoksen kanssa. Kyllä tämä asia on lukuisissa eri yhteyksissä ollut myöskin ministeritasolla esillä paitsi ulkoasiainministeriön myös ympäristöministeriön taholta. Tässä rahallinen satsaus ei tällä kertaa ole suurin ongelma vaan se, että päästään yhteistyössä eteenpäin, että tämä kemiallinen fosforinpoisto onnistuisi. Mutta jatkossakin tulemme varsinkin pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuuden kautta tukemaan monella eri tavalla ympäristöhankkeita tässä lähialueella.

Arvoisa puhemies! Eduskunta kiinnitti ministeriön huomiota rakennerahastolakipaketin yhteydessä siihen, että ympäristötuen ehdoissa on joitakin sellaisia näkökohtia, jotka ovat käytännölle vieraita, mikä saattaa johtaa siihen, että maanviljelijät eivät ryhdy niihin tarttumaan. Kysyn ministeriltä:

Onko valmiuksia nyt siihen, että tehtäisiin mahdollisimman pikaisella aikataululla kompensoiva malli ja aivan erikoisesti että otettaisiin tämä biokaasumahdollisuus huomioon niin, että se käytännön tasolla toteutuisi joka tapauksessa? Nythän tehdään seitsemäksi vuodeksi lainsäädäntöä ja käytäntöä näissä asioissa.

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Karjalannan käsittely biokaasureaktoreissa on merkittävä mahdollisuus parantaa ravinteiden palautusta oikean suuruisina määrinä takaisin peltoon. Tässä kuitenkin tosiasia on se, että ennen kuin meillä on kattavasti käytössä biokaasureaktoreita, aikaa tulee kulumaan aika paljon, useita vuosia joka tapauksessa. Tässä nyt tehdään ympäristöohjelmaa viideksi vuodeksi eteenpäin ja tämän aikana tullaan edistämään kaikin tavoin biokaasureaktoreiden käyttöönottoa, mutta tarvitsemme myös muita keinoja, joita on uudessa ympäristöohjelmassa otettu esille tämän kuormituksen pienentämiseksi.

Herra puhemies! Niin kuin ministeri äsken totesi, suomalainen maatalous on kantanut vastuunsa kyllä ravinnepäästöistä ja pienentänyt niitä erittäin merkittävästi. Samoin ympäristöohjelman, joka nyt on suunnitteilla, täytyy olla sellainen, että siihen voivat viljelijät edelleen sitoutua.

Puhemies! Suomen kokonaispäästöt Itämereen ovat erittäin pienet verrattuna monien muiden rantavaltioiden päästöihin. Kysynkin ministeriltä:

Ovatko muut rantavaltiot nyt sitten myöskin maatalouden osalta samalla viivalla kuin me olemme, vai lasketellaanko sieltä varsinkin uusien jäsenmaiden osalta päästöjä tulemaan Itämereen ja syy laitetaan meille?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Venäjää lukuun ottamatta muut Itämeren rantavaltiot ovat EU:n jäsenvaltioita, ja kaikissa EU:n jäsenvaltioissa tullaan ottamaan käyttöön ympäristöohjelmat uudella rahoituskaudella. On kuitenkin selvää, että monissa näistä uusista jäsenmaista maataloustuotanto tehostuu tavalla, joka on vaarassa lisätä vesistökuormitusta ja tällä tavalla tuoda painetta Itämeren suuntaan. Tavoitteena kuitenkin kaikkien maiden osalta on se, että näillä ympäristöohjelmilla maatalouden kuormitusta alennetaan, ja uskon, että komissio hyväksyessään näiden maiden ohjelmia tulee voimakkaasti kiinnittämään huomiota siihen, että kuormitus ei kasvaisi vaan päinvastoin alenisi.

Arvoisa herra puhemies! Suomen päästöt ja varsinkin Suomen maatalouden päästöt Itämereen taitavat olla ja ovatkin ilmeisesti aika vähäiset kaiken kaikkiaan. (Ed. Petri Salo: Pisara meressä!) — Todellakin pisara meressä.

Herra puhemies! Ministeri ensimmäisessä vastauksessaan viittasi siihen, että ympäristötukiohjelma on hyväksymismenettelyssä parhaillaan, ja siitä hyväksymismenettelystä olisinkin kysynyt. Nimittäin on kuulunut, että yhtä perustoimenpiteistä, ihan perustavaa laatua olevaa perustoimenpidettä, mitä Suomi on tähän ympäristötukiohjelmaan suunnitellut sisällyttävänsä, ei EU olisi hyväksymässä eli kalkitusta.

Arvoisa ministeri, voitteko tähän asiaan nyt pikkaisen antaa valaistusta?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Pitää paikkansa, että komissio ei ole hyväksynyt Suomen ehdotusta kalkituksen sisällyttämisestä ympäristötuen ehtoihin, mutta parhaillaan työskennellään korvaavien ja muiden ehtojen sisällyttämiseksi niin, että tukiohjelma olisi kattavuudeltaan kuitenkin suurin piirtein samanlainen kuin suunniteltiin.

Mitä tulee tähän Suomen maatalouden kuormitusosuuteen, se ei tietenkään Itämeren kokonaisuudessa ole kovin suuri mutta joka tapauksessa Suomen fosforikuormituksen osalta, niin kuin täällä tuli esille, tutkimukset osoittavat, että maatalous ja maaseutu kuormittavat noin 50 prosentilla fosforin osalta Suomen päästöistä Itämeren vesistöjä. Se vaikuttaa erityisesti Suomenlahden varsin rikkonaiseen ja matalaan rantavesialueeseen.

Arvoisa puhemies! Minua hivenen jäi askarruttamaan tämä maatalouden syyllistäminen tässä asiassa. Kysynkin asianomaiselta ministeriltä, kun tosiasia kuitenkin on se, että päästöistä suurin osa ei todellakaan ole maataloudesta vaan ihan muualta:

Onko meillä mekanismia, jolla me voimme vaikuttaa näihin Itämeren rantavaltioihin sillä tavalla, että me olisimme ikään kuin, uskallanko sanoa, johtamassa kehitystä sen suhteen, että esimerkiksi kaupungit eivät toimisi niin kuin ne toimivat?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Tämä on tietysti laajempi, ympäristöministerin toimialaan kuuluva asia. Kyllä Suomi on ollut erittäin aktiivinen kaikissa suhteissa Itämeren ravinnekuormituksen alentamiseksi. On kuitenkin sanottava — vielä palaan tähän alkuperäiseen kysymykseen maatalouden roolista — että maatalouden oma intressi on tietenkin myös se, että tarpeettomia ravinteita ei peltoon laiteta. Jokainen kilo maksaa maanviljelijälle, ja sen takia on tarkoituksenmukaista ja taloudellista etsiä kaikki ne keinot, joilla jokainen ylimääräinen kilo ravinteita jätetään levittämättä. Kuitenkin pitää varmistaa se, että satotasot säilyvät korkeina. Olemme kilpailuasetelmassa muutoinkin. Alenevat satotasot merkitsevät lisäpäästöjä jne. eli tässä on, niin kuin totesin, tutkimus tarpeen, ja viljelijät esittävät myös tutkimukselle kysymyksiä, miten parhaiten (Puhemies koputtaa) tässä pitäisi menetellä, ja tarvitsemme lisätutkimusta tälläkin sektorilla.

Värderade talman! Alla utsläpp, näringsutsläpp, som kommer ut i våra vatten sätts på lantbrukets konto och det här kan inte vara rätt. Hela vårt samhällsbyggande betyder att vi har stora grönområden, vi har golfbanor och vi har vägområden som medför stora utsläpp, men de hamnar som sagt på lantbrukets konto.

Nu frågar jag: Finns det tillräcklig forskning för att man skall kunna reda ut de här begreppen att varifrån kommer den här diffusa belastningen, och om det inte finns, vad tänker regeringen göra så att man vet varifrån den här belastningen kommer?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Varmastikaan ei ole aivan riittävästi tietoa siitä, mitkä ovat nämä kuormituksen lähteet aivan eksaktisti. On selvää, että esimerkiksi jätevesipuhdistamojen lietteessä on runsaasti fosforia. Mehän hyvin tehokkaasti puhdistamme jätevedet fosforista, mutta sitten kun liete läjitetään, kompostoidaan ja käytetään muun muassa viherrakentamiseen, tarkkaa tietoa ei ole siitä, lähteekö tämä fosfori uudelleen liikkeelle. Epäilyjä sen suhteen on olemassa, että näin kävisi. Tämä ympäristökuormitukseen liittyvä tutkimus on muun muassa Mtt:n painopistealueita, samoin Suomen ympäristökeskuksen toimialalla tehdään tutkimusta, mikä onkin aivan välttämätöntä, että saisimme tarkan kuvan siitä, mistä ravinnepäästöt ovat lähtöisin.