Jari Koskinen /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Eduskunta käsitteli kuluvan vuoden aikana maamme ensimmäisen liikennepoliittisen selonteon. Nyt loppukäsittelyssä oleva budjetti pohjautuu liikennepoliittisen selonteon linjauksiin. Selonteon yksi tavoite oli liikenneinvestointien pitkäjänteisyys ja ennustettavuus. Väyläinvestointiohjelma antaa Tiehallinnolle varmuutta suunnittelukohteista, elinkeinoelämälle perustaa sijoittumispäätöksille sekä palveluntuottajille mahdollisuuden varautua ...

Herra puhemies! Väyläinvestointiohjelma siis antaa Tiehallinnolle varmuutta suunnittelukohteista, elinkeinoelämälle perustaa sijoittumispäätöksille sekä palveluntuottajille mahdollisuuden varautua hankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Ensi vuoden budjetissa on yli 350 miljoonaa euroa sekä uusien väylähankkeiden aloittamiseen että jo käynnissä olevien hankkeiden jatkamiseen. Summa on historiallisen suuri, ja siihen voi olla enemmän kuin tyytyväinen. Uusia hankkeita käynnistyy ensi vuonna kuusi kappaletta. Näistä kolme lähtee liikkeelle niin sanotulla aikaistamisrahoituksella. Tämä aikaistamisrahoitus oli yksi elementti liikennepoliittisessa selonteossa. On hienoa, että tällekin vaihtoehdolle on siis löytynyt kysyntää.

Herra puhemies! Perinteisen budjettirahoituksen rinnalle on jo pitkään kaivattu myös muita rahoitusmalleja. Elinkaarimallista on jo saatu kokemuksia ja liikennepoliittisessa selonteossa liputettiin sen puolesta. Asiaa on pohdittu myös erilaisissa selvityksissä. On hyvä, että ministeri on asettanut erillisen selvityshenkilön selvittämään tie- ja liikennerahastojen soveltuvuutta ja mahdollisuutta liikennehankkeiden rahoittamisessa. Tämän työn pitäisi valmistua ensi vuoden aikana. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan sen työn tuloksia.

Liikennehankkeiden rahoituksesta puhuttaessa on muistutettava myös pääomabudjetoinnista. Monissa eri raporteissa on todettu, että myös budjetointimenettelyssä on kehittämistarpeita. Nykyisessä budjettikäytännössä liikenneinvestoinnit käsitellään käyttömenoina. Kyseessä ovat kuitenkin erittäin pitkäaikaiset investoinnit. Ei ole hyväksi, että isot kehittämishankkeet ovat samalla viivalla budjetissa normaalien valtion juoksevien menojen kanssa. Myös investointimenot pitää siis jaksottaa käyttöaikansa mukaisesti. Kuntataloudessa pääomabudjetointi on jo käytössä. Valtiovarainvaliokunta on asiasta lausunut jo aiemminkin. Toivottavasti valtiovarainministeriössä meneillään olevassa talousarviolainsäädännön uudistamisessa tämä asia muutetaan.

Ainoa asia, josta hallitus ei saa ihan täyttä kymppiä, on perusväylänpidon määrärahat. Perusväylänpidon rahoitus on laahannut perässä jo monta vuotta ja monta hallituskautta. Tieverkon kunto rapistuu, ja sen korjausvelkaa lisää kustannusten nousu. Tilanne ei ole uusi eikä yllättävä. Koska tilanne on vakava, valtiovarainvaliokunnan tekemistä lisäyksistä ensi vuoden budjettiin noin puolet kohdistui perustienpidon ja perusradanpidon määrärahoihin. Toivon, että ensi vuoden lisäbudjetissa näitä määrärahoja korotetaan vielä lisää. Ne ovat tärkeitä liikenteen sujuvuuden sekä liikenneturvallisuuden vuoksi. Ne sopivat hyvin myös elvyttäviin toimiin, koska rahat jakautuvat oikeudenmukaisesti ympäri Suomea. Monien asiantuntijoiden mielestä tärkeämpää onkin lisätä perusväylänpidon rahoitusta kuin esimerkiksi aloittaa joku uusi kehittämishanke. Elinkeinoelämän tarpeita ja liikenteen sujuvuutta helpottavat myös yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamisiin lisätyt määrärahat.

Herra puhemies! Lopuksi vielä yksi asia, johon mietinnössä kiinnitetään huomiota. Kun jotain yhteysväliä parannetaan, niin täysi hyöty siitä yhteiskunnalle koituu vasta sitten, kun se on kokonaan kunnossa. Mietintöön on otettu kaksi esimerkkiä: Pohjois-Pohjanmaalla Oulun seudulla Valtatie 20 on toinen viittä vaille valmis kokonaisuus. Toinen vastaava on Valtatie 2 Vihti—Pori-välillä. Olisi suotavaa, että ensi vuoden aikana nämäkin kaksi hanketta saataisiin lopullisesti valmiiksi.

Omasta ja liikennejaoston puolesta kiitän ministeri Vehviläistä hyvästä yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana. Yhteistyö on ollut miellyttävää ja mutkatonta.

Esko-Juhani  Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! — Ruppeeko kuulumaan nyt?

Niin, arvoisa puhemies, alueiden kilpailukyvyn määräävät hyvinkin arkiset ja itsestäänselvät asiat. Niihin kuuluu saavutettavuus. Se ratkaisee enemmän kilpailukykyä eri alueiden välillä kuin yleensä uskotaan. Siksi on syytä puhua aina vaan teistä, rautateistä, lentoyhteyksistä, satamista, tietoliikenneyhteyksistä. Jos joltakin alueelta ne puuttuvat tai ne ovat puutteelliset, niin kyllä se sitten näkyy kaikessa tuon alueen osalta, myös uusien, työpaikkoja tuovien investointien osalta. Seutukunta, jonne esimerkiksi lentoyhteydet ovat huonot, on nykytilanteessa, nykymaailmassa, jo lähtökohdaltaan hyvin heikossa asemassa, kun yritykset toimintojaan suunnittelevat. Tietenkin maaseudun osalta on kysymys usein siitä, että kun tieyhteydet menevät todella heikoiksi, niin sieltä muutetaan senkin vuoksi pois kohti taajamaa.

Herra puhemies! Nyt on havahduttu siihen, että Suomen tiestö on heikonlaisessa kunnossa ja rahoitusta perustienpitoon ollaan lisäämässä, mutta meidän mielestämme ei lähimainkaan vielä riittävästi. Näiden rahojen lisäämistä puoltaa myös tämä taloudellinen tilanne. Juuri nyt pitää satsata valtion puolelta sellaisiin toimiin, jotka voidaan käynnistää nopeasti ja jotka tuovat varmasti uusia työpaikkoja. Siksi me esitämme perustienpitoon vastalauseessamme merkittävän lisäyksen.

Sama koskee perusradanpitoa. Kyllä on kaikkien tiedossa se, että moni ratayhteys on hyvin heikossa kunnossa. Olin muutaman kerran Turussa ja kuulin siellä junassa sellaisen tosikertomuksen, että kun rata on siinä kunnossa kuin on ja myöhästymisiä tulee, niin kerran konduktööri oli ilmoittanut Turun-junassa, että "älkää säikähtäkö, juna on tällä kertaa ajassa", kun se läheni määränpäätä. Eli myös ratapuolelle pitää satsauksia tulla enemmänkin kuin mitä tässä esitetään. Toivon mukaan elvytyspaketissa viimeistään löytyy lisää sekä tienpidon että radankunnostustöiden rahoja.

Se, mistä olen huolissani, on, että alueellisesti noin maan kattavasti nämä tie- ja ratahankkeet ovat tietyllä tavalla nyt painottuneet toisin kuin pitäisi. Pohjoinen on selvästi heikoilla, tämä on sanottava. Onhan siellä tämä iso radankunnostushanke Seinäjoki—Oulu, mutta niillä rahoilla, joita esitetään, se venyy ties mihin saakka, jopa 2020-luvulle saakka. Sehän tuhoaa junassa kulkemista tällä pitkällä ja tärkeällä osuudella Helsingistä pohjoiseen. Jos aina vaan on ratatyö käynnissä ja sen mukaisia hankaluuksia kulkijoilla, niin varmasti haetaan toisenlaisia kulkumahdollisuuksia. Tähän pitää tulla selvästi lisää panostusta.

Ihan pohjoisimman osan, Lapin, osalta olen nyt kovasti huolissani siitä, että Rovaniemen kohdalla Valtatie 4:n parantaminen, joka sisältyy liikennepoliittisen selonteon kakkoskoriin eli vuoden 2011 jälkeisiin investointiohjelmiin, on siirtymässä mitä ilmeisimmin hamaan kaukaiseen tulevaisuuteen. Sitä ei löydy näistä Tiehallinnon kehittämissuunnitelmista enää ollenkaan, ja se saattaa mennä vaikka kuinka kauaksi. Minulla on, arvoisa ministeri, sellainen käsitys, että teilläkin on tekemistä tämän hankkeen siirtämisen kanssa ja oman perän hanketta olette samaan aikaan eteenpäin viemässä. Tämmöinen tieto on olemassa, ja minä haluan, että se täällä nyt keskustellaan selväksi.

Rovaniemen hanke on varmasti perusteltu sekä paikallisesti että myös töiden tarpeen osalta. Ei sitä pidä pidemmälle siirtää. Sitä pitää sitäkin jouduttaa, jos tosissaan lähdetään myöskin näitä elvytystoimia suorittamaan. Mutta haluanpa kuulla selkeän selvityksen siitä, miksi Rovaniemen hanke, joka on näitä isoja erillishankkeita, on näin huonoa kohtelua Tiehallinnossa nyt saamassa. Tietoa kulkee, mutta mikä on todellisuus, niin siitäpähän ministeri nyt sitten vastauksensa antaa.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Budjettiesitys on laadittu kehyspäätöksen mukaisesti. Tarpeet perusväylänpidon parantamiseen ovat toki lähes loputtomia. Tiehallinnon, Ratahallintokeskuksen ja Merenkulkulaitoksen arvioiden mukaan perusväylästön lisärahoitustarve onkin yhteensä noin 150 miljoonaa euroa. Perusväylänpidon resurssien lisääminen onkin perusteltua nykyisessä tilanteessa, kuten jaoston puheenjohtaja totesi, kun talous- ja työllisyystilanne on heikkenemässä. Kun kustannustaso laskee, kannattaa tietysti tehdä sellaisia töitä, jotka joka tapauksessa on tehtävä.

Pitkään jatkuneesta rahoitusvajeesta johtuen väyläverkko on osittain tosiaan huonossa kunnossa. Tuossa talousarvioesityksessä sanottiin, että päällystetyistä teistä arvioidaan ensi vuonna olevan huonokuntoisia tai erittäin huonokuntoisia 3 500 kilometriä, mikä on 100 kilometriä enemmän kuin tätä vuotta koskeva ennuste oli. Huonokuntoisia tai erittäin huonokuntoisia siltoja arvioidaan olevan 900 kappaletta, joten tarpeita riittää. Valtiovarainvaliokunnan ehdotuksen mukaan momentille lisätäänkin nyt tuo reilut 20 miljoonaa euroa alueellisten investointien toteuttamiseen ja kevyen liikenteen väylien rakentamiseen.

Arvoisa puhemies! Perusradanpidon korjausinvestointeihin esitetään 140 miljoonan määräraha, josta osoitetaan noin 20 miljoonaa puuhuollon tarvitsemien rataosuuksien kunnostamiseen. Päärataverkkojen ylläpitoon jää siten noin 120 miljoonaa, ja tällekin momentille löytyi sitten lisää valtiovarainvaliokunnan toimesta lähes 14 miljoonaa. Liikenneinfran merkitys on selkeä. On hyvä, että yksityistieavustusten määrä myös nousee 23 miljoonaan euroon.

Puuhuollon turvaamiseksi kohdistetaan seuraavan kolmen vuoden aikana noin 140 miljoonaa euroa. Tämä kohdistetaan alempiasteisen tiestön parantamiseen. Teitä kunnostetaan jopa 8 000 kilometriä, siis noin 10 prosenttia yleisestä tieverkostamme. Se on paljon. Näillä rahoilla on jo tänä vuonna korjattu omassakin kunnassani Joroisissa ja Etelä-Savon muissa kunnissa yleensä useita tienpätkiä per kunta ja tulevina vuosina työtä jatketaan. Pääkohteena on sorateiden kelirikon vaurioiden poistaminen, mutta myös päällystettyjen teiden kelirikkokorjauksia tehdään.

Arvoisa puhemies! Valtion avustusta eräiden lentopaikkojen rakentamisen ylläpitoon on muutettu niin, että määrärahaa saa käyttää valtion avustuksen maksamiseen myös Mikkelin kentän rakenteiden ja laitteiden investointeihin ja ylläpitomenoihin. Säännöllinen reittiliikennehän Mikkelin kentälle loppui 2005, mutta lentokentällä on jatkuvasti muuta lentoliikennettä, kuten vaikkapa Puolustusvoimien.

Talousalueemme yritysten kannalta on positiivista, että Varkauden ja Savonlinnan lentoliikennettä tuetaan valtion taholta ensi vuonnakin miljoonalla eurolla. Enää tätä ei sidota 50 prosenttiin peruspalvelutason ostokustannuksista. Sitä kautta tietysti alueen kuntienkin maksuosuudet voivat pienentyä. Toki tämä taantumavaihe vaikeuttaa matkustajamäärien kasvattamista.

Juuri valmistuneeseen Huutokoski—Savonlinna-radan peruskorjaukseen liittyen Jokijärven tilasta Joroisissa on oltu huolestuneita. Nyt näyttäisi siltä, että asia etenee oikeaan suuntaan, ja toivonkin, että Ratahallintokeskus ja ympäristökeskus löytävät asiassa yhtenäisen näkemyksen.

Eteläsavolaisittain positiivista on, että budjettiehdotuksesta löytyy 42 miljoonaa euroa Lusi—Mikkeli-tien korjaamiseen. Mikkelin kaupungin kohta sopisi myös hyvin ensi vuoden ensimmäiselle lisäbudjettilistalle, samoiten kuin Savonlinnan ohitustien aikaistaminen tai Pieksämäen Ideaparkin liikennejärjestelyt. Toki niitä pienempiäkin hankkeita tuolla Etelä-Savon tarjouslistalla on. Savonlinnan ohitustiejärjestelyt sekä syväväylän siirto ovat joka tapauksessa alkamassa viimeistään vuonna 2010. Myös tien 23 korjaaminen alkanee ensi vuosikymmenellä. Olisi tärkeää, että painopiste olisi silloin Heinäveden osuudella, missä meillä vastikään oli myös kuolonkolari.

Marjo  Matikainen-Kallström /kok:

Arvoisa puhemies! Autot ja tiet, ne puhuttavat aina; kuoppa siellä, kuoppa täällä, siltarumpu siellä, siltarumpu täällä.

Hallitus on jo alkuperäisessä budjettiesityksessään ottanut liikenteen tarpeet hyvin huomioon. Nyt taloudellisen tilanteen muututtua jyrkästi, niin meillä kuin varsinkin maailmalla, ovat hallituksen ja eduskunnan tekemät lisäykset budjetin väylävaroihin enemmän kuin paikallaan.

Perustienpitoon eduskunnan ehdottama 20,25 miljoonaa euroa ovat hyvä lisä, samoin perusradanpitoon ehdotettu 13,75 miljoonaa euroa. Asiantuntijoiden mukaan koko perusväylästön välitön lisärahoitustarve on vähintään 148 miljoonaa. Ensi vuoden budjettiin tulevat määrärahat eivät siis riitä edes väylien peruskunnon ylläpitoon, saatikka uusien väylien aloittamiseen. Edellisten hallitusten aikana tiestö ja rataverkosto ovat päässeet pahoin rappeutumaan, osittain jopa vaarallisiksi. Nyt niiden korjaaminen on entistä kalliimpaa ja hankalampaa. Onneksi tämä hallitus yrittää parsia aikaisempien laiminlyöntejä.

Liikenteen sujuvuuteen niin teillä kuin radoillakin vaikuttaa ratkaisevasti niiden kunto. Kun esimerkiksi liikenteen nopeuksia on alennettava huonon kunnon vuoksi, kärsivät teollisuutemme kuljetukset siitä. Vaikka vienti ei enää vetäisikään samoin kuin tähän asti, ovat nopeus ja toimitusvarmuus edelleen välttämättömiä kaupankäynnissä.

Erilaisia hankkeita vertailtaessa on tietysti huomioitava niiden tarpeellisuusjärjestys esimerkiksi turvallisuuden parantamiseksi, mutta heti seuraavaksi on mietittävä niiden työllistävä vaikutus. Liikenneinfraa korjattaessa on esimerkiksi valittava työt, jotka vaativat enemmän työvoimaa kuin koneita.

Valitettavaa on, että Uudenmaan perustienpitoon ei saada lisäyksen jälkeenkään riittävästi lisärahaa. Kustannusten noustua 5 prosentin vuosivauhtia määräraha jää todellisuudessa kehityksestä jälkeen. Toivottavasti kustannusten nousu tässä taloudellisessa tilanteessa pikkuhiljaa taittuu. Kun puunsaannin turvaamiseksi välttämättömiä sorateiden kunnostuksia on tehtävä myös täällä Uudellamaalla, merkitsee se valitettavasti uusien investointien, kuten kevyen liikenteen väylien parantamisen, edelleen siirtymistä. Nyt budjettiin lisätty noin 20 miljoonaa kohdistetaan osittain juuri kevyen liikenteen väylien rakentamiseen. Toivottavasti siitä heruu tännekin osa. Meillä on täällä tällä hetkellä jonossa yli 300 kiireelliseksi luokiteltua hanketta, joista on pystytty toteuttamaan vain keskimäärin kolme vuosittain.

Sen sijaan suuret väylähankkeet Uudellamaalla ovat vihdoin saamassa rahoitusta ja etenemässä, siitä todellinen kiitos tälle hallitukselle. Sillä on merkitystä sekä koko Suomen liikennelogistiikan että Etelä-Suomen työllisyyden parantajana. Kehärata, Länsimetro, Kehä I ja Kehä III ovat kaikki paitsi paikallisesti myös valtakunnallisesti merkittäviä liikenteen osuuksia, joilla parannetaan ratkaisevasti koko Suomen liikenteen sujuvuutta. Erityisesti haluan mainita Kilpilahden uuden tieyhteyden saaman rahoituksen, joka merkitsee turvallisuuden ja sujuvuuden lisääntymistä öljykuljetuksissamme.

Arvoisa puhemies! Joukkoliikenteen kehittämisohjelma "Arki paremmaksi — joukkoliikenne toimivaksi" on suurten haasteiden edessä. Me joukkoliikenteen käyttäjät odotamme innolla ja toiveikkaina hallituksen tahdon mukaisten parannusten toteutumista. Suurten kaupunkien joukkoliikenteen tuki on hyvä alku kohti joukkoliikenteen suosion nousua ja puhtaampaa kaupunki-ilmaa. Joukkoliikenne pitäisi vain saada toimivaksi ja riittävän edulliseksi. Tehdään nyt niitä eilen mainitsemiani kotitöitä: kunnostetaan suomalaista kansallisomaisuutta, kuten tiestöämme ja ratojamme, ja työllistetään samalla täällä kotimaassa mahdollisimman monta suomalaista kansalaista.

Veijo Puhjo /vas:

Herra puhemies! Ensi vuoden 2009 valtion talousarviosta päätettäessä tulee aktiivisesti varautua tuleviin tarpeisiin.

Talouden taantuman jälkeiselle pohjoisen ja Kainuun kaivostoiminnan menestymiselle on luotava jo nyt hyvät edellytykset myös perusradanpidon suhteen. Talvivaaran rakentaminen Kainuussa on hyvässä vauhdissa, ja tiedossa on, että sieltä saatava nikkeli viedään Harjavaltaan jalostettavaksi. Kuljetusreitin akselipainojen korotuksineen tulisi olla kunnossa kaivoksen valmistuttua. Siksi on tärkeää, että puuhuollon turvaamisen lisäksi perusradanpidon kunnostuksessa otetaan erityiskohteeksi myös malminkuljetuksen turvaaminen.

Valtiovarainvaliokunta toteaa mietinnössään, että asiantuntijoiden mukaan rataverkon parantaminen ja tason turvaaminen edellyttäisi esitettyyn perusradanpidon rahoitustasoon 50 miljoonan euron korotusta. Eräiden arvioiden mukaan tarve on 148 miljoonaa euroa. Vasemmistoliitto esittääkin talousarvioon reilua korotusta.

Satakunnan kansanedustajilla on yhteinen talousarvioaloite akselipainojen korottamiseksi radalla Tampereelta Satakuntaan, jotta Talvivaaran nikkeli voitaisiin mahdollisimman edullisesti viedä jalostettavaksi.

Kokonaisuutena liikenneasioissa Satakunnassa koetaan, että Helsingin herrat kohtelevat rahanjaossa maakuntaamme epäoikeudenmukaisesti. Me koemme, että maakuntamme kehittämisessä me jäämme koko ajan jälkeen suhteessa muihin maakuntiin. Liikennepoliittisesti meillä Satakunnassa olisi rahoituksen vain riittäessä mahdollisuudet suureen ympäristöpoliittiseen tekoon. Olen nimittäin aivan varma, että matkustajavirroissa tulisi tapahtumaan suuri siirtymä junan käyttäjiksi Porista Tampereen kautta Helsinkiin ja muuallekin Suomeen, mikäli tasoristeykset Porin radalta poistettaisiin ja mikäli saataisiin edes yksi suora junayhteys Porista Helsinkiin. Matka-ajan lyhentyessä reilusti alle kolmen tunnin on selvää, että matkustajat siirtyisivät ympäristöystävälliseen junaan oman auton käytöstä, lentoliikenteestä ja linja-autoliikenteestä. Tasoylikäytävien poistosta Satakunnan kansanedustajilla onkin yhteisaloite.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Keskustalaisen liikenneministerin johdolla Suomen liikennepolitiikkaa on linjattu hyvin onnistuneella tavalla varsin tiukoista budjettikehyksistä huolimatta. Ministeri Vehviläisen johdolla on käynnistetty lukuisia uudistuksia ja hankkeita, joilla pyritään ratkaisemaan pitkälle tulevaisuuteen meidän liikenne- ja logistiikkapolitiikkamme.

Liikennepoliittisen selonteon linjaukset sisältävät pitkälle tulevaisuuteen keskeiset painotukset siitä, miten Suomen pitää hoitaa tätä kansallisesti tärkeää liikennepolitiikkaa. Mutta sen lisäksi on vireillä monta selvitystä ja valmistelutyötä, jotka ovat merkittäviä tulevaisuuden kannalta. Esimerkiksi selvitysmies Pasi Holmin työ, jossa kartoitetaan uusia rahoitusmahdollisuuksia liikenneinvestointien toteuttamiseen, on tärkeä hanke. Samoin oli selvitysmies Olli Riikosen hanke, jossa selvitettiin joukkoliikenteen kehittämismahdollisuuksia, mukaan luettuna haja-asutusalueen joukkoliikenteen kehittäminen.

Tämä hallitus on myös tehnyt tärkeitä linjapäätöksiä, esimerkiksi puuhuollon turvaamiseksi. On haluttu huolehtia siitä, että liikenneverkon kunto ei muodostuisi pullonkaulaksi teollisuuden puuhuollon turvaamiseksi, ja tähän on kohdennettu merkittäviä panostuksia. Samoin hallituksen päätös kaivannaisteollisuuden infran rahoittamisesta ja rakentamisesta vastaa myöskin tulevaisuuden haasteisiin, kun mietitään, millä tavalla Suomi voi talouden notkahduksesta selviytyä ja miten pystymme elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä turvaamaan. Nämä kaikki hankkeet on valmisteltu keskustalaisen liikenneministerin johdolla, ja hänelle pitää antaa myönteinen tunnustus ja palaute.

Arvoisa puhemies! Suomen kilpailukyvyn ja menestyksen kannalta liikenneverkosto on aivan avainkysymys. Sen takia on tärkeää, että hallitus on käynnistänyt lukuisia isoja kehittämishankkeita, joilla halutaan varmistaa elinkeinoelämän kilpailukykyä mutta myöskin koko Suomen liikenneyhteyksien saatavuutta.

Hallitus on käynnistänyt todella miljardiluokan aluepoliittiset hankkeet täällä Pääkaupunkiseudulla. Haluan korostaa sanaa "aluepolitiikka", koska se monta kertaa ymmärretään vain muun kuin Uudenmaan alueen kehittämisenä. Nyt on panostettu aluepoliittisesti tänne eteläiseen Suomeen todella miljarditason rahoitusta, ja on tärkeää, että tulevien vuosien aikana tämä tasapaino rakentuu koko Suomen osalta niin, että liikennepoliittisen selonteon hankkeet toteutuvat yksi toisensa jälkeen, jolloin kartta koko Suomen kannalta on tasapainoisempi.

Itse pidän erittäin tärkeänä, että esimerkiksi Seinäjoki—Oulu-ratayhteyden osalta varmistetaan riittävä rahoitus. Tämä hanke ei voi jäädä näin pitkäkestoiseksi kuin pahimmillaan on ennakoitavissa. Sille pitää löytää nopeasti myöskin tarvittavaa lisärahoitusta. Samoin Oulun lentokentän kehittäminen toiseksi kansainväliseksi kentäksi, Valtatie 4:n kehittäminen jne., samanlaisia hankkeita on myöskin itäisen Suomen osalta.

Puhemies! On tärkeää myös huolehtia siitä, että yksityistieverkoston rahoitus on turvattuna. Tässä on edetty oikeaan suuntaan. Yksityistiethän ovat meidän laajin ja kattavin liikenneverkostomme, jolla on erityisen suuri merkitys raaka-ainehuollon mutta myöskin elinkeinotoiminnan ja asumisen kannalta. Tämä hallitus on tässä edennyt juuri oikeaan suuntaan.

Perustienpidon osalta voi yhtyä siihen huoleen, mitä täällä on jo aiemmissa puheenvuoroissa todettu. Me tarvitsemme tulevien vuosien aikana tuntuvaa tasokorotusta perustienpidon määrärahoihin, mikä voi turvata sen, että esimerkiksi ne tärkeät liikenneturvallisuuden kehittämishankkeet, kevyen liikenteen väylät ja muut ratkaisut pystytään sisällyttämään entistä laajemmin näihin tiehallinnon toteuttamisohjelmiin.

Joukkoliikenteen osalta tarvitaan kokonaisuus, jossa huomioidaan myöskin haja-asutusalueen joukkoliikenne toki unohtamatta näitä Pääkaupunkiseudun ja muita kasvukeskuksia. Ensi vuoden alkuun valmisteltu elvytyspaketti on tärkeä, ja siellä pystytään toteuttamaan myöskin lisää infrahankkeita, jotka tuovat työtä ja toimeentuloa koko maahan.

Puhemies! Haluan vielä korostaa viestintäministeriöön kuuluvaa tietoliikenneyhteyskysymystä. On erittäin tärkeää, että laajakaistayhteyksien saatavuudesta huolehditaan koko maassa. Se on tärkeää perusinfraa, tänä päivänä välttämättömyys, jotta elinkeinotoiminta ja yrittäminen eri puolilla Suomea voidaan toteuttaa tasavertaisesti. Sen takia on tärkeää, että hallitus noudattaa hallituksen tietoyhteiskuntastrategiaa ja turvaa viime kädessä riittävän nopeat tietoliikenneyhteydet koko Suomen alueelle.

Liikenneministeri Anu Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Ensinnäkin haluaisin todeta, että tämä mietintö, joka valtiovarainvaliokunnan ja erityisesti liikennejaoston johdolla on tehty, tunnistaa kyllä hyvin ne kipupisteet, mitkä meillä kaiken kaikkiaan tässä meidän liikennepuolen osalta ovat olemassa. Siellä käydään läpi tätä perusväylänpitoasiaa, jonka me kaikki hyvin tunnemme. Se varmasti vaatii lisärahoitustakin, mutta totean kyllä sen, että tässä salissa ei ole mikään ryhmä syyntakeeton tähän asiaan, että se korjausvelka on siellä kasvanut. Muun muassa sosialidemokraatit ovat 12 vuotta olleet hallituksessa ja olleet myös vastaamassa siitä, että tämä korjausvelka on syventynyt, ja tiedämme, että se ei yhdessä budjetissa tule korjattua.

Mutta sitten totean tähän yleislinjaan, miten talousarvioesitys on laadittu. Toistan sen, mitä täällä alkusyksystä puhuttiin, että totta kai se on laadittu yksi yhteen selonteon linjausten kanssa, se on selvä asia. Selonteko on tässä myös ollut se taustatekijä. Tämän vuoksi haluan sanoa ed. Tennilälle, joka vihjaili omassa puheenvuorossaan, että Rovaniemen kohta olisi jotenkin laitettu sivuun suhteessa selontekoon. Se ei pidä paikkaansa. Selonteossa Rovaniemen kohta on siellä 2011 jälkeisellä listalla, ja sen te tiedätte, ja tämä selonteko on yksimielisesti tässä salissa hyväksytty.

Muutoin jatkan sitten pohjoisen osalta sen verran, että jäin miettimään, että kun selonteko on pohjana, niin meillä itse asiassa on ensi vuonna valmistumassa pohjoisesta Kemin kohta ja sillat. Selonteossa on juuri päätetty siitä, että Rovaniemi—Kemijärvi-rataosuus sähköistetään. Nyt jo tiedämme, että olemme pystyneet omilla toimillamme, kun lisättiin muun muassa tämä yöjunayhteys, helpottamaan ja lisäämään yöjunaliikenteen käyttöä pohjoiseen. Pohjoiseen matkustaminen on 20—30 prosenttia lisääntynyt ja tämä on minusta tärkeä asia.

Seinäjoki—Oulu-rataosuuden vahvistaminen ja varmistaminen on erinomaisen tärkeä asia, ja niin kuin olen aiemminkin täällä sanonut, tulen tekemään sen puolesta töitä, että se hanke voi keskeytymättömänä jatkaa. Siihen liittyy toisiakin kohtia, eli ainahan peruskorjaus syö sitä kapasiteettia, mitä on, niin voi olla, että meidän pitää sen vuoksi myös katsoa lähitulevaisuudessa, lähivuosina, Savon-rataan. Jos me tarvitsemme pohjoisesta reittiä kuljettaa myös tavaraliikennettä mahdollisimman paljon, niin silloin pitäisi katsoa myös, että se voidaan tietyllä toisella osuudella korjata.

Mutta sitten menen vielä ensi vuoden rahapuoleen ja investointivolyymiin, kun uskon, että te haluatte myös näistä elvytysasioista tässä keskustella. Totean, että meillä on erittäin korkealla tasolla jo ensi vuonna näillä päätöksillä, joita tässä talousarvioesityksessä on, tämä investointivolyymi. Se on yli 400 miljoonaa euroa. Haluan sanoa oppositiolle, että esimerkiksi pari vuotta sitten se oli vähän yli 200 miljoonaa euroa. Totta kai meidän tahtomme, hallituksen tahto, on, että on mahdollisimman tasainen investointivolyymi, että se on hyvä myös tämän rakennusalan työllisyyden kannalta.

Siellä on lähdössä kuusi hanketta liikkeelle. Kun puhutaan raidehankkeista, niin isoja asioita on. Muun muassa Kehärata on lähdössä liikkeelle, Länsimetro jatkuu sillä tavalla, että hyvässä lykyssä sekin myös ensi syksynä oikeasti käynnistyy, ja tämä jo edellä mainittu Seinäjoki—Oulu yhteysväli. En ymmärrä niitä talousihmisiä, jotka sanovat, että nyt pitää aikaistaa Kehärataa ja Länsimetroa. Minusta monta kertaa on näyttänyt viime viikkojen keskustelussa, että talousoppineet eivät tiedä sitä, mitä on jo päätetty, ja sitten he eivät välttämättä aina ymmärrä, miten pitkä matka on hankkeesta kun se on paperilla, sehän on rakennustyömaa. Se kaari ei ole ihan viikko tai kaksi. Tällä viikolla emme kyllä maailmaa saa valmiiksi emmekä myöskään näitä elvytystoimia saa tällä viikolla valmiiksi, vaikka siltäkin on välillä tämä keskustelu tässä salissa kaiken kaikkiaan kuulostanut.

Haluan elvytysasioista todeta sen, että kun me valmistelemme ensimmäistä lisätalousarviota, niin omalta osaltani aion painottaa sitä, kun teemme niitä esityksiä eteenpäin, ettei tämä mikään uutinen ole, että tämmöisiä asioita painotetaan. Ensinnäkin hankkeitten, joita laitetaan liikkeelle, pitää olla mahdollisimman tehokkaita ja myös ensi vuonna käynnistettäviä, viimeistään ensi syksynä niitä on laitettava liikkeelle. Sen lisäksi haluan omalta osaltani korostaa lisäkriteereitä, että niitten on lisäksi oltava alueiden, seutukuntien kannalta hyvää työllisyyttä tukevia sekä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja taloudellista toimeliaisuutta ja muuta taloudellista toimeliaisuutta virittäviä. Sitten liikennepolitiikan puolelta kun katsotaan, niin kyllä liikenneturvallisuuden edistämisen pitää olla aina yhtenä tärkeänä kysymyksenä. Voin sanoa, että silmät suut täyteen on tullut eri puolilta varmasti hyviä esityksiä hankkeista ja meillä on vaan vaikeus siinä, että me voimme valita sellaisia hankkeita, jotka ovat toinen toistaan parempia.

Jari Koskinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri on aivan oikeassa. Kun täällä mietitään seuraavia hankkeita tai sitä, mitä tehdään ensi vuoden alussa, niin pitää tarkkaan harkita, että rahat käytetään mahdollisimman hyvin ja huolella. Tiedetään, että on olemassa valmiita suunnitelmia, jotka voidaan laittaa liikkeelle, mutta toisaalta perusväylänpidossa on paljon sen tyyppisiä kohteita, että ne lähtevät heti liikkeelle eri puolilla Suomea. Toivon, että näitä painotetaan niissä ratkaisuissa, joita aikanaan tehdään. Samalla tavalla reagointiherkkyyttä on hallitus osoittanut myös muutamissa muissa hankkeissa. Kun puunkuljetuksen osalta tarvittiin toimenpiteitä, niitä on laitettu liikkeelle, kun eräitä vähäliikenteisiä ratoja piti kunnostaa, niissä on päästy liikkeelle samalla tavalla, Talvivaara on hyvä esimerkki siitä. Jos todellakin elinkeino jotain tarvitsee, niin hallitus pystyy nopeasti reagoimaan ja tehdään sen tyyppisiä ratkaisuja, mitkä ovat kaikkien hyväksi. Uskon, että tällä samalla johdonmukaisella linjalla hallitus jatkaa tästä eteenkinpäin.

Esko Ahonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministeri Vehviläiselle tästä esittelystä ja ennen kaikkea tietysti hallitukselle myös suuri kiitos siitä liikennepoliittisesta selonteosta, joka tänne tuotiin. Se on nyt ensimmäinen merkki siitä, että meillä Suomessa katsotaan näitä liikenneasioita pitkäjännitteisesti. Sellaisen tempoilevan politiikan, mikä on takavuosina ollut ja pitkin historian sivun, minun mielestäni pitää olla nyt taakse jäänyttä elämää. Ellemme pääse pitkäjänteiseen toimintaan perustienpidon ja -radanpidon osalta, niin meillä korjausvelka tulee, niin kuin ministeri tuossa sanoi, kasvamaan jatkuvasti. Olemme pystyneet liikennejaostossa lisäämään jossakin määrin perustienpitoon rahaa, ja tietysti, kun nyt katsotaan tätä työllistämispakettia, niin näissä lisätalousarvioissa meidän on tietysti syytä katsoa eteenpäin. Nyt näyttää siltä, että tulevina aikoina on aika edullista tehdä näitä korjauksia ja silloin me saamme sitä kautta parhaimman nettotuoton euroa kohti.

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pohjana on selonteko, ja eduskunta on moneen kertaan huolensa liikennerahoituksesta esittänyt. Asiantuntijakuulemisissa on kuultu, että verkko rapautuu ja esimerkiksi Suomen sillat ovat jo siinä tilanteessa, että ne ovat pian turvallisuusriski. Eli lisärahaa tarvitaan, siitä olemme varmasti yksimielisiä. Valitettavasti sitä ei riittävästi ole tulossa.

Olisin kuitenkin kysynyt suurten kaupunkien joukkoliikenteen tuesta, ylipäätään joukkoliikenteen tuesta. Tuen määrä on pisara valtameressä verrattuna tarpeeseen. Nyt kun yhdessä on todettu, että ilmaston ja ruuhkien vuoksi joukkoliikennettä on tuettava, jotta käyttö lisääntyisi, hinta ja saatavuus ovat keskeisiä asioita. Kunnat avaavat budjettejaan vuoden alussa, kunnat kurjistuvat, taatusti tulee myös paineita lippujen hintoihin. Onko todella nyt niin, että tässäkään kohtaa ei nähdä yhtään tätä joukkoliikenteen tilannetta laajemmin?

Toisena kysymyksenä: Tampereen seudulla puhutaan kovasti siitä, että on saatu positiivinen signaali alueen raideliikenteelle, rahaa ei kuitenkaan näy missään. Olisin kysynyt aikataulua tähän asiaan.

Matti Kauppila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minua kiinnostaisivat hiukan nämä kustannusrakenteet nyt, kun tässä mennään korkeasuhdanteesta alaspäin. Meillä on liikennepoliittisen selonteon mukaan hankkeita, niin kuin ministeri mainitsi, aika paljon. Ovatko nyt sitten urakointihinnat lähteneet laskuun, saammeko samalla eurolla enemmän töitä, enemmän urakoita teetettyä kuin aikaisemmin, koska minusta se on olennainen tekijä tälle kaikelle? Miten Oulun radan urakointi onnistuu? Saadaanko se suhteellisesti halvemmalla kuin nyt vanhat rakenteet? Täällä Pääkaupunkiseudullahan on menossa aikamoinen mylläkkä, joka ainakin minun mielestäni saattaa taata suurille urakoitsijoille sen, että ne pystyvät säilyttämään hintatasonsa. Vai onko tässä liikehdintää?

Markku Pakkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niin kuin tässä on kerrottu, täällä sisävesiväylästön kehittäminen on asia, jota haluaisin vielä korostaa tässä ministeriön osassa. Esimerkiksi Kymijoen kanavan kehittäminen on asia, joka olisi kenties ollut viime vuosikymmenellä jo korjattava asia, ja näin metsäteollisuuden puuhuoltoon olisi saatu riittäviä väylävaihtoehtoja nykyisten pelkästään tieliikenteen ja rautatieliikenteen rinnalle. Toivoisin, että tähän sisävesiväylästöön ministeri antaisi vielä vähän tarkemman vastauksen, onko sinne saatavissa mitään erityistä lisärahoitusta.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Joukkoliikennelain valmistelu on parhaillaan käynnissä, ja melkoinen urakka siinä onkin. Puutun joukkoliikenteeseen. Haja-asutusalueilla kutsuliikenne, missä sitä on kokeiltu, on todettu toimivaksi. Kysyn arvoisalta ministeriltä: Onko joukkoliikennelain yhteydessä tarkoitus tehdä päätökset yhden miehen selvityksen pohjalta vai nopeammassa tahdissa? Asialla olisi varsin kiire. Kuten myös aiemmissa puheenvuoroissa on viitattu, silläkin puolella myös tätä valtion rahan nostamista tarvittaisiin kiireellisesti.

Edelleen haluan tähdentää ministerille ja uskon, kun tätä elvytyspakettia kootaan, että kevyen liikenteen hankkeisiin ja yleensä perustienpitoon eri puolilla maata — tähdellisiä hankkeita, löytyy joka puolelta — nyt sitten (Puhemies: Minuutti on kulunut!) kohdennettaisiin näitä resursseja.

Johanna Sumuvuori /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On ilahduttavaa kuulla, että ministeri Vehviläinen on luvannut pitää Pohjanmaan radan puolia. Liikennevaliokuntahan on korostanut, että hankkeen pitkittyminen aiheuttaa tarpeettomia lisäkustannuksia ja heikentää sekä henkilöliikenteen että teollisuuden kuljetusten toimivuutta ja kilpailukykyä. Valtiosihteeri Raimo Sailas on todennut Keskipohjanmaa-lehdessä vastikään, että Seinäjoki—Oulu-radan perusparannuksella ja Kokkolan ja Ylivieskan kaksoisraiteella olisi hyvät mahdollisuudet päästä hallituksen elvytyslistalle. Kysynkin: Yhtyykö ministeri Vehviläinen tähän valtiosihteerin näkemykseen?

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministerin kaavailut ensi vuoden ensimmäisen lisätalousarvion niin sanotun elvytyspaketin sisällön suhteen tuntuivat erittäin kannatettavilta. Haluan erityisesti korostaa sitä, että tuossa harkinnassa otettaisiin todella merkittävällä tavalla huomioon ne välittömät työllistävät vaikutukset, joita näillä hankkeilla on, ja samalla kiinnitettäisiin huomiota myöskin näitten hankkeitten oikeudenmukaiseen alueelliseen kohdentumiseen.

Jatkon osalta haluan lyhyesti todeta, että pidän erittäin tärkeänä, että nyt pikaisella aikataululla todella selvitetään nämä uusien liikenneväylien rakentamiseen liittyvät rahoitusmallit, koska muuten tämä yhtälö ei jatkossa tule toimimaan.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! 6 vuotta sitten oli erittäin tärkeätä, että eduskunta sosialidemokraattien johdolla käynnisti keskeisiä liikennehankkeita, kuten nimenomaan Heinola—Lahtea, Valtatie 5:tä, Tampereen läntistä ohitustietä. Nyt suhdannetilanteessa, arvoisa ministeri, pitäisi hallituksen toimia samalla tavalla, eli käynnistää jo myöhennettyjä Kantatie 51:tä, Kirkkonummea, Savonlinnan liikennejärjestelyjä, Valtatie 5:n Kallansiltoja, Joensuun ohitusta, Haminan ohitusta ja pääradan kuntoon saattamista. Näitä on nyt välittömästi suhdannemielessä ja aluekehityksen sekä liikennepolitiikan näkökulmasta vietävä eteenpäin. Nopeimmin voidaan vaikuttaa varmasti teemapaketeilla eli turvallisuuspaketeilla. Raskas liikenne pois taajamaverkosta, ja kevyen liikenteen turvallisuushankkeet, joita on käytännössä tekemättä joka puolella Suomea, ovat erittäin suuri turvallisuusriski, ja näihin pitäisi panostaa. Arvostan myös sitä, että täällä ovat edustajat puuttuneet sisävesiliikenteen kehittämiseen. Kyllä meillä energiatalouden vuoksi ja ympäristösyistä pitäisi myös sisävesireitistöä kehittää. Saimaa—Päijänne-kanavointikysymystä ei saa unohtaa.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Hallitus sekä erityisesti liikenneministeri ansaitsevat kyllä kiitokset. Ministeri Vehviläisen aikaan on saatu paljon uutta ja koko tässä liikennepolitiikassa saadaan käänne parempaan. Tämä edellyttää tietysti nyt toimenpiteitä myös ensi vuoden alkupuolella, jolloinka päästään näihin investointeihin, elvyttäviin ratkaisuihin. Erityisesti haluan sanoa, että niissä kohteissa, missä tiesuunnitelmat ovat valmiina, ei muuta kun liikkeelle, koska ne luovat todella työtä ja saavat paljon hyvää aikaan.

Liikenteen turvaviraston alueellistaminen on yksi sellainen asia, josta haluan tässä lyhyesti myös olla kiittämässä. Se on oikeaa linjanvetoa. Mutta ministeriltä haluaisin kysyä myös sitten, kun meillä on maaseutualueella erityisesti taksiliikennepalvelujen osalta se ongelma, että tämä vanha asemapaikkamääritelmä ei näissä kuntaliitoskunnissa enää taida toimiakaan ja on pelättävissä, että sieltä häipyvät nyt sitten taksiliikennepalvelut: ministeri, mitä tässä asiassa voidaan tehdä?

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On pakko, ikävä kyllä, sanoa nyt, että harvoin kuulee tällaista hurskastelua kuin nyt tässä kuulee. Minä lainaan täältä budjettimietinnöstä teidän omaa kohtaanne. Momentille ehdotetaan 510 miljoonaa euroa, joka on noin 55 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2008 varsinaisen talousarvion ja lisätalousarvion rahat. Kun puhutaan perustienpidosta, niin täällä puhutaan niin kuin rahat olisivat lisääntyneet. Samanaikaisesti puhutaan, että perustieverkko rapautuu. Meillä on 14 000 siltaa korjauksen tarpeessa. Eiväthän ole tästä maailmasta enää nämä puheet. Ottakaa nyt realiteetit käteen ja katsokaa, mitä sanottiin siinä selonteon mietinnössä, joka oli yksimielinen. Siinä sanottiin, että painotusten pitää olla sillä puolella, sinne pitää kohdentaa varaa. Valtiovarainvaliokunta tekee mietintölausumia, jossa otetaan mukaan määrärahan lisääminen tai tasoittaminen maatalousmuseolle, metsämuseolle, 4H-toimintaan. Perustienpidosta ei puhuta mitään. Kyllä teidän arvopohjanne nyt tässä alueellisessa kehittämisessä ja tienpidossa on täysin hukassa ja ajatusmaailma on karannut johonkin pilviin.

Petri  Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nyt on aika tärkeää suhdannepoliittisesti miettiä, mitä ensi vuoden helmikuussa olevassa lisäbudjetissa liikenteen ja myöskin perustienpidon osalta sanotaan ja tehdään. Nyt haluttaisiin tietenkin niillä euroilla myöskin vaikuttavuutta. Valtiovarainministeri Katainen on julkisuudessa useasti kertonut, että hänen painopisteenään olisi erityisesti siltarakentaminen johtuen siitä, että sen vaikutus työllisyyteen, rakennustyöllisyyteen, ja teollisuuteen on paljon merkittävämpi kuin jonkun muun rakentaminen. Meidän tiedossamme on lähes tuhat suunniteltua rautatiesiltaa ja maantiesiltaa tällä hetkellä. Ovatko teidän, arvoisa ministeri, näkemyksenne samantyyppiset, että nyt kannattaisi sitä korjausvajetta, jota on syntynyt siltojen korjauksessa, painottaa erityisesti ensi vuoden lisäbudjetissa?

Liikenneministeri  Anu  Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Kolmeen asiaan erityisesti. Ensinnäkin tämä elvytysasia: Toistan sen, että hyvistä hankkeista on todella runsaudenpula, niitä löytyy joka paikasta. Mutta siihen, mitä ed. Salo sanoi näistä silloista: näin arvioidaan, asiantuntijat arvioivat sitä, että sillat ovat hyviä hankkeita, että niissä on monipuolista taitorakentamista ja sitä kautta ne ovat oikein mahdollisia tähän tulevaan lisätalousarvioon.

Sitten joukkoliikenteen osalta haluan todeta sen — ed. Karhu ja ed. Kähkönen ottivat tämän myös esille — että meillähän tehdään nyt joukkoliikenteen kehittämisohjelma, ja siinä pitää minusta ratkaista muun muassa tämä kyytitakuuasia, että sitä ei jätetä ratkaistavaksi tähän joukkoliikennelakiasiaan. Itse asiassa puolen tunnin päästä täällä talossa on alkamassa semmoinen joukkoliikenteen kehittämisseminaari alan edustajille, johon aion kyllä mennä sitten vähän myöhässä, kunhan tästä salista lähden. Kyytitakuu on semmoinen asia, joka pitää siinä kohtaa sitten ratkaista.

Mutta sitten tästä joukkoliikenteen laajemmasta sfääristä ed. Saara Karhulle totean sen, että tietysti viime keväänä, kun polttoaineitten hinnat olivat todella korkeat, meiltähän vaadittiin valtavasti toimia, että nyt pitää helpottaa sillä ja sillä tavalla tällä veropuolella, mutta nyt taas tiedetään, että öljyn hinta on laskenut ja polttoaineittenkin hinnat ovat laskeneet ja vähän se kulurakenne on nyt ehkä erilainen. Mutta en missään tapauksessa halua väheksyä sitä, mikä se joukkoliikenteellä kaiken kaikkiaan nyt on.

Sitten tämä kysymys tästä taksiasiasta. Ed. Rossille, joka on ollut aktiivinen tässä kysymyksessä myös, voin todeta sen, että meillähän on edellisen eduskunnan hyväksymä taksilaki, joka tuli voimaan silloin 1.8.2007 elokuussa, ja silloin esitettiin tiettyjä dubioita siitä, turvaako se Pääkaupunkiseudulle riittävät taksit ym. ja myös, miten haja-asutusalueet pärjäävät. Nyt meillä tulee noin 30 kuntaliitosta tässä parin viikon päästä, ja alueet suurenevat. Nyt tämän nykyisen, uuden taksilain mukaan asemapaikka on vain se yksi kunta. Ja voin sanoa, että minunkin kotikunnassani Joensuussa taitaa olla niin, että alkaa olla siitä torilta 100 kilometriä sinne Enon perukoille. Ja jos me emme pysty tarkemmin näitä asemapaikkoja määrittämään, niin me emme pärjää tässä hommassa. Tämä asia on ollut monta kuukautta tiedossa. Tänä aamuna olen laittanut lääninhallitukselle tästä ohjeistuskirjeen, eli katsomme ensin niin, että se lähtee sieltä kautta liikkeelle, ja lääninhallitukset ovat niitä toimijoita. Näitä esimerkkejä on eri puolilta Suomea tullut. Mutta jos tämä ei auta, niin sitten tulemme korjaamaan myös taksilakia.

Jacob Söderman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä olen jättänyt aloitteen Lövön sillan puolesta. Minä olen hyvin iloinen, että ministeri puhui niin kauniisti silloista. Tämä sijaitsee Dragsfjärdin kunnassa ja yhdistää kunnan alueen Kasnäsiin ja saaristoon ja on hyvin tärkeä siellä sijaitsevan teollisuuden ja saariston vuoksi. Aloite esitetään hylättäväksi. Kuitenkin kulttuuriministeri Stefan Wallin toi eilen julkisuuteen ilosanoman, että tämä silta rakennetaan; aloitetaan keväällä, ja se valmistuu syksyllä 2010. Arvoisa ministeri, voitteko te vahvistaa, että tälle sillalle todella on rahaa?

Toinen pikkuasia on se, että saariston yhteysliikennepalveluihin on aina alibudjetoitu rahaa. Nyt onneksi valtiovarainvaliokunta on lisännyt tätä rahaa merkittävästi, mutta eikö tätä rahaa hallituksen toimesta voisi heti panna riittävästi budjettiin?

Leena Harkimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Korjausvelkaa on, siitä ei pääse yli eikä ympäri, se on tosiasia. Mutta ei siitä sen enempää. Muutama positiivinen asia: Talousarviolainsäädännön uudistustyö pureutunee myös investointibudjetoinnin ja valtuusmenettelyn kehittämistarpeisiin. Minun mielestäni tämä on erittäin positiivinen asia, kuten myös se, että selvityshenkilö työstää tie- ja liikennerahastojen käytön mahdollisuutta eli näitä vaihtoehtoisia rahoitusmalleja. Huolta kannan osaamisesta infrarakentamisessa. Kun vähillä varoilla ja kiireessä elvytetään, niin silloin korostuu suunnittelun ja osaamisen merkitys. Haluaisin kysyä ministeriltä, riittääkö meillä Suomenmaassa osaavia henkilöitä tähän työhön. Kaipaamaan budjetista jäin myös teemapakettia, ja kysynkin: millaisia suunnitelmia ja aikatauluja ministeriössä on teemahankkeiden eteenpäinviemiseksi?

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Joukkoliikenteen lipputuista minäkin olisin vielä halunnut kysyä. Nehän, tunnettua kyllä, ovat olleet jäädytettyinä noin viisi vuotta, vähän ylikin. Kysyisin ministeriltä, onko mahdollista, että näitä jäädytettyjä tukia jollakin aikataululla voitaisiin nostaa? Niillä on kuitenkin erittäin suuri merkitys kaupunkikuntien liikennepolitiikassa. Tukien valtionosuushan on enää noin 20 prosenttia.

Toinen asia, josta haluan kiittää sitten, on tietenkin tämä kyytitakuu-asia, josta äsken kuulimmekin ministerin kertovan. Odotan tuolta kyytitakuulta paljon, ja odotan, että haja-asutusalueiden liikennepalvelut tuon kyytitakuun kehittämisen avulla nyt ainakin selkeästi paranevat nykyisestä.

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on tuotu esille, että tällä alueella on miljardiluokan hankkeita ja tehdään pitkäjänteistä työtä. Se on erittäin hyvä, että näin on. Mutta miten nähdään näiden panostusten vaikuttavan, kun kuitenkin koko ajan asiantuntijat toteavat, että ratojen huonokuntoisuuden takia kuljetusten turvallisuusriskit kasvavat ja aikataulujen noudattaminen vaikeutuu ja samoin rataverkon huono kunto johtaa siihen, että enemmän teollisuuden kuljetuksia ja myös matkustajaliikennettä siirtyy ennestään suuresti rasitetuille ja huonokuntoisille maanteille. Eli näkyykö näitten panostusten vaikuttavuus selvästi näissä selvitysmiesten selvityksissä? Huoli on mielestäni sen vuoksi aiheellinen, että meillä on jatkuvasti nyt panostettu, mutta jos tehdään riittämättömiä panostuksia, niin onko se ikään kuin (Puhemies: Minuutti on kulunut!) niillä ei olisi vaikuttavuutta ollenkaan?

Timo V.  Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Myös omalta osaltani haluan kiittää ministeriä hänen hyvin määrätietoisesta toiminnastaan liikennesektorin kehittämisessä. Nyt muun muassa ihan selvästi pyritään panostamaan tähän alueitten saavutettavuuteen, johon liittyen heittäisin kollega, kaima M. Korhoselle tällaisen haastavan kommentin siitä, että 1990-luvun loppupuolen hallituspolitiikassa valitettavasti liikennepolitiikka jätettiin aluepolitiikan keinovalikoimasta pois. Sitä on nyt sitten onneksi pyritty parantamaan.

Mutta ministerille myös kysymys tähän joukkoliikenteeseen liittyen. Mietinnössä todetaan, että määrärahojen vuoksi joudutaan lopettamaan lääninhallitusten arvioitten mukaan 300—500 linja-autovuoroa tuolta haja-asutusalueilta. Onko hallituksella minkälaisia suunnitelmia esimerkiksi ensi vuoden lisätalousarvioissa tämän tilanteen korjaamiseksi?

Reijo Paajanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Raskaan liikenteen määrä on kasvanut rajusti Suomenlahden satamista Venäjän suuntaan vievillä teillä. Olen ymmärtänyt, että liikenneministeriö on aloittanut neuvottelut maantieliikennesopimuksen muuttamiseksi vinjettimaksujen ja veroluontoisten maksujen muodossa. Voiko ministeri kertoa, missä tässä mennään?

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aloittaisin myös näistä teemapaketeista, joiden olisin toivonut näkyvän tässä budjetissa erityisesti muun muassa Kotolahden ratapihan hankkeen osalta, joka on valitettavasti jouduttu keskeyttämään, kun tässä budjetissa ei siihen ole rahoja tullut.

Ja toinen asia: Kyllä demarit ovat esittäneet tähän erillistä väylärahastoa, jolla voitaisiin edetä näissä hankkeissa, joka olisi uudenlainen malli tähän rahoitukseen, ja meillä on oma listauksemme myöskin eri hankkeista, joissa ilahduttavasti muun muassa E18 on näkyvissä. Huoli on kylläkin tästä transitoliikenteestä, jolle on tällä hetkellä luvassa vain lisää maksuja, lisää rasitteita, lisää rajoituksia. Kun Venäjän puolella on voitu joustaa puutulleista ja myöskin rajan yli kulkemisesta autoilla myöskin Vaalimaan kohdalta, niin miksi meillä tällä puolella ei voitaisi myöskin joustaa?

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Saamani selvityksen mukaan tuo seuraavan vaalikauden tiehankkeiden rahoitushomma ei ole lainkaan kunnossa. Nyt tulee tämän kehyspäätöksen mukaan jo niin isoja investointeja, mikä on sinänsä oikein, että näitä jatkoon otettuja hankkeita voidaan käynnistää aikaisintaan vuonna 2013 tämän eksperttiarvion mukaan. Lisäksi tiehallinnossa on tehty sellainen ratkaisu, että tiettyjä selonteossa olleita kakkoskorin hankkeita on priorisoitu, mutta Rovaniemen hanke ei kuulu tähän joukkoon. Eli tässä tarvitaan lisää rahaa ja uusia päätöksiä, muuten esimerkiksi tämä Rovaniemen hanke, ainoa Lapin hanke ensi vaalikaudelle, siirtyy, ei seuraavaan eduskunnan kauteen vaan sitä seuraavaan. Minä pidän oikeana ja hyvänä, että ministeri huolehtii oman perän tiehankkeiden viemisestä eteenpäin, mutta kyllä teidän pitää nähdä koko maa ja myös se pohjoinen osa maasta. Eli ruvetaan yhdessä puuhaamaan lisää rahoitusta, niin että koko maassa tapahtuu jotakin.

Liikenneministeri  Anu  Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Valitan, että jokaiseen kysymykseen en äsken ehtinyt vastata enkä ehdi nyttenkään. Mutta yhden tärkeän asian otan täältä esille, tähän Seinäjoki—Oulu-väliin liittyen. Kun täällä tuli kysymys tästä Ylivieska—Kokkola-elinkaarimallista, niin sehän on meillä jo selonteossa laitettuna tälle vaalikaudelle, ja tavoite on, että se vuonna 2010 pääsisi alkamaan. Ja olen itse sanonut tuolla ministeriössä, että se tulisi toteuttaa niin nopeasti kuin sitä vaan saadaan vietyä eteenpäin. Se olisi todella tarpeen ja tärkeä hanke.

Sitten vielä jos mennään tähän budjetointiin ja näihin valtuusmenettelyihin — ed. Harkimo puhui tästä — niin nehän nyt tehdään sen mukaisesti. Sekä tässä teidän mietinnössänne että myös selonteossa kannanotot ovat hyvin yksisuuntaisia, ja tämä ei ole salaisuus, että valtiovarainministeriö ei ole halunnut, että tämmöisiä menettelyjä otetaan kesken vaalikauden käyttöön. Minusta nyt on tärkeää, kun aletaan olla vaalikauden puolivälissä, että meillä tehdään perusteelliset selvitykset, ja kun tiedätte, että valtiovarainministeriö näitä selvittää ja siellä on se työryhmä, niin täältä myös aika tavalla niin kuin kärppänä valvotaan sitä selvitystyötä ja muistutetaan, että se aidosti myös tehdään.

Sitten teemapaketista totean sen, että tässä ensi vuoden talousarviossa ei ole teemoja käsitelty. Meillähän on 50 miljoonaa euroa teemoihin varattuna, ja ne on kohdennettu pääväylien liikenneturvallisuuden parantamiseen ja kevyen liikenteen väyliin. Älkää hätäilkö, kyllä niistä tullaan myös esityksiä tänne tuomaan.

Ed. Harkimo otti tärkeän kysymyksen esille, tämän suunnittelun osaamisen. Se on todella tärkeä kysymys, ja osittain voi olla niin, että kun me olimme puolitoista vuotta sitten siinä tilanteessa, että meillä oli todella paljon kustannusylityksiä, niin saattaa olla, että meillä ei ole ollut ihan riittävää osaamista, parhainta käsitystä suhdannetilanteesta ja siitä, miten se vaikuttaa sitten näihin kustannuksiin. Nyt tässä tilanteessa, kun on hankkeita paljon ja pitäisi pystyä priorisoimaan, tämä on entistä tärkeämpää, että me niin pystymme tekemään. Tämän väylävirastoratkaisun, jos ja kun siihen mennään vuonna 2010, yksi perusteluita on, että me saisimme eri väylävirastoista asiantuntemuksen ja osaamisen paremmin ja tehokkaammin yhteiseen käyttöön.

Ed. Paloniemi kysyi näistä lipputuista. Sanon ensinnäkin sen, että meillähän nyt on asetettu erikseen työryhmä myös sitä varten, että katsotaan joukkoliikenteen tuki, mikä on valtion tukea — te tiedätte kokoluokan, noin 100 miljoonaa on se joukkoliikennetukimomentti, ja sitten kunnat laittavat merkittävästi, Tampere esimerkiksi laittaa merkittävästi, omaa rahoitusta. Ja nyt käydään helmikuun loppuun mennessä läpi, mikä on niin kuin oikein ja miten ne painopisteet ovat, ja kehysriihihän on se paikka, missä meidän pitää se kokonaisuus kaiken kaikkiaan sitten katsoa.

Sitten täällä ed. Timo Korhonen otti esille tämän bussivuorojen lopettamisen. Minä epäilen, että tuo määrä, mikä nyt siellä mietintötekstissä on, ei ehkä pidä ihan paikkaansa enää sen jälkeen, kun hallituspuolueet ovat lisänneet sinne sen 3 miljoonaa euroa lisää tukea, että se ei ehkä tarkoitakaan ihan sitä. En pysty määrää täsmällisesti sanomaan. Se on hankalaa, jos joudutaan semmoisia vuoroja lakkauttamaan, joilla on aidosti liikkujia ja ihmisiä niissä busseissa, mutta sitten sen sanon, että sellaisen vakiovuoron pitäminen reitillä, jossa ei ole kuskin lisäksi kuin pari matkustajaa, ei ole kyllä kenenkään edun mukaista vaan siihen sitten tarvitaan niitä toisenlaisia palveluita, jotka pystytään tekemään pienemmällä kalustolla.

Sitten vielä ed. Paaterolle: Tunnen Kotolahden ja aika monet hankkeet, mitä täällä on mainittu, erittäin hyvin, ja totta kai tullaan katsomaan, miten niitä pystytään edistämään ja viemään eteenpäin.

Sosialidemokraattien ehdotuksesta erillisistä väylärahastoista: Se on kyllä sillä tavalla, että niitä ei kyllä ihan täksi jouluksi aikaan saada. Sen takiahan meillä on laitettu tämä selvitysmies Pasi Holm, että hän selvittää, miten tie- ja liikennerahasto on muodostettavissa. Jos muistan oikein, niin meillä on valtiontalouden ulkopuolella yhdeksän rahastoa, ja taitaa olla niin, että vaatii myös perustuslain mukaisen käsittelyjärjestyksen, että niitä ei polkaista niin sanotusti lisätalousarviokäsittelyn yhteydessä.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri luetteli hyviä kriteerejä, joilla liikennehankkeita voidaan laittaa järjestykseen, kun mietitään elvyttäviä investointeja.

Ehkä kuuntelin huonosti, mutta en kuullut, että ministeri olisi näiden kriteerien joukossa luetellut myös liikennehankkeiden vaikutuksen esimerkiksi ilmastonsuojeluun. Meillähän on nyt päällekkäin kaksi kriisiä: talouskriisi ja ilmastokriisi. Periaatteessa kaikilla liikenneinvestoinneilla voidaan elvyttää taloutta, ja ne ovat siinä mielessä tervetulleita, mutta osalla voidaan päinvastoin pahentaa tätä ilmastokriisiä, kun osalla voidaan auttaa ratkaisemaan sitä. Kysyisinkin: Kun näitä hankkeita mietitään elvyttämisnäkökulmasta, niin oletteko valmis priorisoimaan nimenomaan raideliikenneinvestointeja ja muita investointeja, joilla voidaan edistää joukkoliikenteen käyttöä?

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri mainitsikin tuossa äskeisessä vastauksessaan vuonna 2010 perustettavan väyläviraston, ja parhaillaan on käynnissä sijoittamisselvitys väyläviraston ja liikenteen turvallisuusviraston osalta. Kysymys on merkittävästä selvityksestä, koska tämä koskee satoja työpaikkoja, jollei jopa tuhansia. Sijoittamispaikkoina vertaillaan Pääkaupunkiseudun lisäksi Lappeenrantaa, Rovaniemeä, Kuopiota, Kouvolaa ja meriturvallisuuden toimintojen osalta myös Kotkaa. Alueellistamisesta annettujen ohjeiden mukaisesti paikkakunnalla pitää olla virastojen toimintaan liittyvää osaamista ja koulutusta ja alan muita toimia. Siksi kysynkin arvoisalta ministeriltä tähän osaamiseen ja alan muihin toimijoihin viitaten: Miksi Turku ei ole mukana selvitettävissä sijoituskohteissa?

Tuomo Hänninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Aluekehityksen näkökulmasta monipuolinen ja toimiva tie-, rata- ja lentoliikenneverkosto on välttämätön kilpailukykytekijä, sen me kaikki tiedämme. Alueista Lapin ja Kainuun väliin jää Koillismaan alue eli yli 40 000 neliökilometrin suuruinen junaliikennettä vailla oleva katvealue. Paikalliset teollisuusyritykset, kaivoshankkeet, vetovoimaiset matkailuyritykset sekä paikallinen väki ja matkailijat kaipaavat liikenneinfraan raideliikennettä. Arvoisa ministeri, millaiset mahdollisuudet on saada kokonaan uusia ratahankkeita — tässä tapauksessa peruskorjaus välille Kontiomäki—Taivalkoski ja sitten uusi rata Taivalkoski—Kuusamo—Ruka—Kemijärvi-välille — väyläsuunnitelmaan, ja millä aikataululla matkailija voisi päästä Helsingistä suoraan Rukalle viihtyisällä yöjunalla?

Pia  Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minusta on erittäin hyvä, että tässä on nyt noussut tämä joukkoliikenne näyttävästi esille. Täytyy kyllä sanoa, että aitoa huolta tulee tänä päivänä kantaa siitä, että esimerkiksi suurissa kaupungeissa on nyt paineita siihen, että nostettaisiin lippujen hintoja. Esimerkiksi meillä Tampereella tällaisia paineita on, ja demareina olemme vastustaneet sitä todella vahvasti koko ajan. Nämä ovat sellaisia aikoja, että pitää nähdä tämä liikennepuoli myös ilmastopoliittisesti ja siihen haasteeseen pitää pystyä vastaamaan. Kyllä minä nyt korostaisin sitä, että tässä yhteydessä jo, kun näistä määrärahoista äänestetään, voitaisiin ihan yhtenäisesti tätä joukkoliikenteen tukea tässä ja nyt nostaa, sillä kyllähän se juuri näin on kuin ed. Tynkkynen täällä sanoi, että myös ilmastohaasteet ovat edessämme ja myös elvytysmielessä pitää tukea raiteita. Sehän on meidän sosialidemokraattien linja ollut koko ajan, että rakennetaan koteja ja raiteita.

Mutta haluaisin ihan kysyä ministeriltä, kun meillä on esityksenä monia tärkeitä ympäristötekoja omassa luottamusbudjetissamme ja yksi niistä on joukkoliikenteen tukeminen siten, että työsuhdematkalippu tehtäisiin verottomaksi kokonaan: Onko ministeriössä tällaisia asioita valmistelussa kenties?

Timo Kaunisto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Turvallisuushankkeista kevyen liikenteen väylät ja tasoristeyshankkeet ovat erittäin tärkeitä, mutta usein unohtuu, että meillä esimerkiksi teollisuuden kuljetuksissa on vielä erittäin suuria solmukohtia ja vaarakohtia. Esimerkkini on Uudenkaupungin radalta. Uudenkaupungin lannoitetehdas satsaa voimakkaasti tuotantoon. Raaka-aine tulee junalla. Ammoniakkivaunuja tuodaan sadan vaunun letkassa Venäjältä sähköveturin vetämänä, mutta niitä ei voida sähköveturilla viedä Uuteenkaupunkiin asti, vaan se vaihdetaan dieselveturiin Turun asemalla ja vaan puolet voidaan viedä näillä dieselvetureilla Uuteenkaupunkiin ja puolet on varastoituna Turussa parinkin vuorokauden ajan. Jos jotakin menee pieleen, niin räjähdyskuvat ovat kuin Hirošiman onnettomuuden jäljiltä, mikä tietysti saattaa olla muun Suomen näkökulmasta Turkua ajatellen hyvinkin houkutteleva ajatus, mutta erittäin suuri riski on olemassa. Milloin saamme Uudenkaupungin radan perusparannettua ja sähköistettyä?

Lyly Rajala /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Rantakangas otti mielestäni hyvin esille täällä sen, että aluekehitys ei tarkoita pelkästään Kehä kolmosen ulkopuolista asiaa. Siitä me saimme vankan todistuksen, kun oltiin Talvivaaran kaivoksella vierailulla: Kajaanissa puhuttiin siitä, että ruuhkat Kehä kolmosella vaikuttavat sinne pohjoiseen saakka. Näin on.

Mutta sitten kysymys, arvoisa ministeri: Vuoden kuluttua voimaan astuu EU:n palvelusopimusasetus. Missä mennään tällä hetkellä henkilöliikennelain suhteen? Tulevatko meiltä nämä vanhat linja-autoliikenteen niin sanotut perheyritykset poistumaan tuon asetuksen myötä?

Tero Rönni /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta jaosto on tehnyt erittäin hyvän työn, kun he ovat rehellisesti kertoneet, mistä tässä asiassa on kyse. Se täytyy tunnustaa, että ei meistä, ketkä olemme hallituksessa vuoden 1995 jälkeen olleet, kukaan pääse vastuusta tämän perusväylänpidon rahoituksen kohdalta. Kaikki ovat sitä olleet valmiita laskemaan.

Lisäksi täytyy sanoa ja kysyä ministeriltä vielä, nyt kun tästä perusväylänpidosta puhutaan, erityisesti tästä hoidon tasosta, joka nyt on selkeästi laskenut. Päätieverkolla pidetään tiet kyllä hyvässä kunnossa, mutta kun mennään pikkuisenkin alempitasoiselle tieverkolle, niin niitä ei enää hoideta oikeastaan ollenkaan, jos tulee vähänkin huonompi keli. Tätä viestiä on nyt tullut jatkuvasti, enenevässä määrin joka talvi. Puuttuuko meiltä todella Tiehallinnosta osaamista? He eivät pyydä, kun tarjouksia pyydetään, muuta kuin semmoisia tarjouksia, joissa halvimmalla luvataan olla tekemättä yhtään mitään. Eikö olisi aika jo niin kuin turvallisuuteen vedoten ruveta vähän tarkastamaan, minkälainen osaamisen taso siellä tilaajapuolella oikein on olemassa?

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Todellakin Kotolahden ratapihan töiden keskeyttäminen Kotkassa on hallitukselta kielteinen teko myös ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Tässä toivoisi parempaa politiikkaa. Raideliikenteen kehittämisessä haluan kyllä kiittää ministeriä siitä, että suoraan Pääkaupunkiseudulta itään suuntautuvaa tällä hetkellä uupuvaa raidemahdollisuutta, Rantarataa, on selvitetty, ja se on positiivinen asia.

Mitä tulee sisävesiliikenteen kehittämiseen, niin mieluummin kannattaisi jättää heittämättä nämä Kymijoki-kanavointitäyt ja puhua Saimaan kanavan kehittämisestä ja parantamisesta. Siinä meillä olisi varmasti yhteistyötä kaikkien Kaakkois-Suomen kansanedustajien välillä.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Taksilakihan ei ole esteenä sille, että tämä taksien asemapaikka-asia hoidetaan, vaan lähdettiin siitä, että lääninhallitukset hoitavat homman. On hyvä, että te nyt ohjastatte lääninhallituksia. Jos ei usko, niin sitten tehdään pykälämuutos, eikö näin? Odotimme myöskin paljon enemmän siitä, että Pääkaupunkiseudun taksiyhdistykset tekisivät enemmän yhteistyötä, koska täällä on edelleenkin erittäin paljon taksien saatavuusongelmia muulloinkin kuin pikkujouluöinä.

Haluan myös kannustaa teitä, arvoisa ministeri, siihen, että viekää nyt ihmeessä nämä uusien virastojen, väyläviraston ja liikenneturvallisuusviraston, alueellistamishankkeet päätökseen. Vaikka on tässäkin salissa paljon vastustusta niille, yhteiskunnassa on paljon vastustusta, nyt on aika tehdä ne asiat, koska se antaa uskottavuutta myös hallituksen alueellistamisohjelmalle.

Puhemies! Olisin kaivannut kyllä ministeri Lindéniä paikalle, nythän on kyse liikenne- ja viestintäministeriöstä, ja tämä keskustelu laajakaistapolitiikasta on ihan yhtä tärkeää kuin muista väylähankkeista puhuminen. Erityisesti tämä 100 megan tavoite laajakaistan rakentamiselle kaikkialle Suomeen on suuri tavoite, kannatettava tavoite, ja siinä pitäisi tehdä yhteistyötä ja yhteensovittaa sitä hanketta myöskin puolustusministeriön hallinnonhaaralla olevan viranomaisverkkohankkeen kanssa. Erittäin suuri, kannatettava hanke.

Liikenneministeri  Anu  Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Virastouudistusasioista ja tästä sijoituspaikkakuntien valinnasta olen saanut paljon kyselyjä ja ymmärrän hyvin, että Varsinais-Suomestakin sitä kysytään. Oli monia eri kriteereitä: Yksi tärkeä asia oli, että maakuntien liitot olivat itse esittäneet alueellistamisen koordinaatiotyöryhmälle alkusyksystä omia paikkakuntiaan, mutta sitten yksi tärkeä kysymys on se, että vuosi sitten iltakoulussaan hallitus kävi läpi, mitä oli alueellistettu edellisen hallituksen aikana, edellisellä vaalikaudella, ja ne tiedot osoittivat, että Etelä-Suomi ja Länsi-Suomi olivat pärjänneet huomattavan paljon paremmin. Otettiin kanta, että pitää muuhun maahan myös laittaa näitä alueellistamisasioita enemmän eli Itä- ja Pohjois-Suomeen, ja se on kyllä painanut siinä, kun näitä paikkakuntia on tässä valittu.

Ed. Hänniselle ja myös ed. Kaunistolle sanon, että haluan muistuttaa kaikkia tässä salissa olleita, että ei ole kovin monta kuukautta siitä, kun liikennepoliittinen selonteko hyväksyttiin ja siinä päätettiin myös niistä uusista yhteysväleistä, mitä peruskorjataan tai jopa rakennetaan uudestaan. Sen mukaisesti aion itse myös tässä toimia.

Työsuhdematkalipun osalta totean, että siinä on ollut tämän syksyn ajan työryhmä valtiovarainministeriön johdolla ja liikenne- ja viestintäministeriö siihen osallistuu. En edes tiedä tällä hetkellä tarkkaan sitä, minkälainen se malli on, mutta jokainen tietää, että työsuhdelippu on uudistettava, jotta se on aidosti kannustava ja sitä halutaan todellakin käyttää.

Ed. Rajalalle joukkoliikennelaista: Siinähän on ollut kova ristiveto ministeriön ja myös sitten alan toimijoitten kanssa. Sitä on viikkoja nyt kyllä hiottu, ja olin itse viikko sitten heidän liittovaltuustonsa kokouksessa ja uskon niin, että saadaan semmoinen hallituksen esitys aikaiseksi, että sitä voidaan turvallisin mielin viedä eteenpäin. Se lähtee lausuntokierrokselle tammikuun puolessavälissä virkamiesten versiona, ja sen jälkeen katsotaan nämä taloudelliset vaikutukset ja lausuntojen yhteenveto.

Ed. Rönniä arvostan siitä, että olette samaa mieltä kuin minäkin, että tässä on vähän jokaisella vastuuta perusväylänpidon rahoituksesta. Siitä teille kaiken kaikkiaan kiitos.

Mutta sitten tämä evästys hoidon tasosta. Saan siitä valtavan paljon päivittäin palautetta näin talvisaikaan ja olen varma siitä, että minun täytyy paneutua ja pyytää siitä tarkempi selvitys, miten Tiehallinto sen itse näkee.

Kiitos tästä keskustelusta. Lähden joukkoliikenteen kehittämisseminaariin.

Hannakaisa Heikkinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kuten ministeri tuossa edellä totesi, parasta elvytystä todella ovat hankkeet, jotka tarjoavat laaja-alaisesti, monipuolisesti työtä ja toimeentuloa kohdealueella. Aivan vähän aikaa sitten muun muassa Tiehallinto linjasi, että uusista tiehankkeista Kallansillat olisi elvytystoimenpiteenä kannatettavin aloitettavaksi aikaisemmin kuin liikennepoliittisessa selonteossa viime keväänä ennen tätä talouden käännettä linjattiin.

Kuten ministeri mainitsi, näissä valittavissa elvytyskohteissa on tiettyjä asioita, joita halutaan korostaa, kun valintaa tehdään. Yksi tärkein on varmasti Kallansiltojen kohdalla se, että suunnittelutyö on valmis, vain päätös puuttuu. Todellakin, suunnittelu, paperit, mestarit ovat valmiina. Toisekseen sen laaja työllistävyysvaikutus: sen arvioidaan työllistävän 4x400 henkilötyövuotta. Kolmantena liikenneturvallisuus: millään muulla Suomen pääväylistä ei tällaista läppäsiltojen kaltaista tulppaa ole, sen varmasti tiedämme kaikki. (Ed. Pulliainen: Sehän on matkailunähtävyys!) — Se on hauska matkailunähtävyys, ed. Pulliainen, kun ambulanssissa jääpi läppäsiltojen väärälle puolelle ja kiire olisi Kysiin. Voi olla ja usein on kyse elämästä, kun siinä kuljetusmuodossa olemme. — Se tukee elinkeinoelämää hyvin laaja-alaisesti. Vielä viidentenä: todellakin, kun on kyse siltahankkeesta, myös monipuolinen taitorakentaminen on kyseessä, joten emme voi muuta savolaisina kansanedustajina kuin odottaa myönteistä päätöstä pikaisesti tämän elvytystoimenpiteen kohdalla.

Arvoisa puhemies! Hallitus antoi keväällä 2008 historian ensimmäisen liikennepoliittisen selonteon, jossa esitettiin linjaukset liikennepolitiikan osalta yhtenä keskeisenä tavoitteena parantaa rahoituksen periaatteita sekä pitkäjänteisyyttä. Selonteossa otettiin kantaa myös alueiden ja elinkeinojen menestymisen tukemiseen, väestön sujuvaan liikkumiseen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Liikennepoliittisen selonteon linjaukset on otettu monilta osin huomioon ensi vuoden talousarvioesityksessä, johon tulevien vuosien liikennepolitiikka ja sen toteuttaminen tulevat pohjautumaan.

Pitkään jatkuneesta alhaisesta rahoitustasosta johtuen väyläverkko on tällä hetkellä kuitenkin monin paikoin huonossa kunnossa. Antamassaan budjettimietinnössä valtiovarainvaliokunta on kannattanut perustienpidon resurssien lisäämistä. Tämä on perusteltua muun muassa liikenneturvallisuuden parantamiseksi sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja työllisyyden lisäämiseksi.

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä haja-asutusalueilla säännöllisiin vuoroihin perustuvan reittiliikenteen ylläpitäminen on osoittautunut vaikeaksi. Lääninhallitusten arvioiden mukaan esitetyllä määrärahatasolla joukkoliikenteen palvelut heikkenevät entisestään ja vähennysten seurauksena joudutaan lopettamaan noin 300—500 linja-autovuoroa. Hallitus on kuitenkin käynnistänyt joukkoliikenteen kehittämisohjelman, jonka tavoitteena on osaltaan lisätä joukkoliikenteen käyttöä ja turvata joukkoliikennepalvelut koko maassa. Liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaan parhaillaan esitystä, joka toteutuessaan turvaisi haja-asutusalueiden joukkoliikennepalvelut. Niin sanotulla kyytitakuulla todella taattaisiin asukkaille julkisen liikenteen yhteydet, joilla on mahdollista tehdä vähintään kaksi kertaa viikossa asiointimatka kuntakeskukseen tai muuhun taajamaan.

Lopuksi, arvoisa puhemies: Liikenteellä on merkittävä osavastuu ilmastonmuutoksessa ja sen torjumisessa. Liikenteen ympäristövaikutuksiin voidaan vaikuttaa muun muassa edistämällä joukkoliikennettä ja ympäristöystävällisiä kuljetusmuotoja. Tässä yhteydessä liikennepoliittisessa selonteossa painotetaan erityisesti raideliikenteen merkitystä. Valtiovarainvaliokunta on mietinnössään kiirehtinytkin perustellusti ratojen sähköistämisohjelman jatkamista. Maantiekuljetuksiin nähden toimivalla raideliikenteellä voidaan vähentää liikenteen päästöjä sekä edistää ympäristöystävällisten ja turvallisten rautatiekuljetusten kilpailukykyä.

Reijo Paajanen /kok:

Herra puhemies! Liikenneasiat ovat kautta aikain aiheuttaneet koviakin keskusteluja niin tässä salissa kuin salin ulkopuolella. Näin varmasti tulee jatkossakin olemaan. Perusväylänpitomme kunto ja tarpeet ovat niin mittavia, että puolustamisen arvoisia korjaus- ja rakentamiskohteita löytyy riittävästi jokaisen edustajan kotikulmiltakin. Budjetin myötä me aloitamme 6 uutta rakentamishanketta käynnissä olevien 16 hankkeen lisäksi. Lähitulevaisuudessa voitaneen käynnistää vielä uusiakin hankkeita, mutta ne vaativat ehdottomasti järkevät suunnitelmat ja myöskin toteuttajat, jotta talouden taantumaan tältä osin pystytään kotimaassa merkittävästi vaikuttamaan.

Viime vuonna saimme vihdoin paperille suunnitelman pitkän aikavälin investointi- ja rahoitusratkaisuista liikennepoliittisen selonteon muodossa. Meillä on valitettavasti iso vaje perustienpidon rahoituksessa, niin kuin se täällä jo tänäänkin on tullut esiin. Selonteon yhteydessä keskusteltiin erilaisten rahoitusmallien käyttöönotosta perustienpidossa. Niihin olisi nyt mielestäni tartuttava määrätietoisesti. Sillat, valtatiet, yksityistiet jne. kaipaavat kipeästi korjausta, ja niiden kunto heikkenee heikkenemistään. Rahoitus on yksi syy tietysti tähän. Olen todennut useamman kerran, että meidän olisi otettava mallia Ruotsista. Siellä toteutettiin kerralla laaja kaikki liikennemuodot kattava investointisuunnitelma.

Raskaan liikenteen määrät ovat kasvaneet rajusti Suomenlahden satamista Venäjälle suuntaavilla maantieosuuksilla. Puuhuollon kuljetukset kuormittavat osin samoja väyliä. Perustienpidon määrärahoja on suunnattu osin puuhuollon ja itäliikenteen tienpidon hankkeisiin, mutta mielestäni rahoitusta ja resursseja tarvitaan tähän tarkoitukseen huomattavasti enemmän. Olen myös kauan peräänkuuluttanut, että raskaan liikenteen tiemaksut on otettava käyttöön, mutta vain sillä edellytyksellä, että kotimaiselle liikenteelle tulee saman suuruinen kompensaatio millä tavalla hyvänsä.

Perusradanpidossa ollaan samassa tilanteessa. Rahoitustaso ei ole enää aikoihin ollut korjaustarpeiden tasalla. Rataverkon kunto laskee väistämättä, ellei rahoitusta saada lisää. Tämä johtaa liikenteen turvallisuuden ja täsmällisyyden heikkenemiseen. Myös liikennerajoituksia joudutaan lisäämään, ja VR:n kilpailukyky kärsii tästä.

Arvoisa herra puhemies! Kaakkois-Suomi on raskaan liikenteen osalta yksi suurimman liikennepaineen alla olevista alueista. Alueen elinkeinoelämän ja kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että perusväylät pysyvät hyvässä ja turvallisessa kunnossa. On pidettävä huolta siitä, että transitoliikenne ei siirry pois Suomesta. Se on talouden ja työllisyyden kannalta erittäin tärkeää. Transitoliikenne tukee myös Suomen oman viennin edellytyksiä ja alentaa logistisia kustannuksiamme. Erilaiset väylä- ja satamamaksut ovat taloudellisesti merkittäviä puhumattakaan niistä useista tuhansista työntekijöistä, joiden leipä tulee suoraan tai välillisesti tuosta liikenteestä. Venäjän talouskasvu on näkynyt kuljetusten määrässä. Nyt näemme, missä määrin maailmantalouden laskusuhdanne huojuttaa Venäjän taloutta. Suomen kautta kulkevat rekat ovat jo selvästi vähentyneet syksyn aikana. Liikenteen määrä voi hetkellisesti pudota, mutta olen vakaasti sitä mieltä, että Suomi tulee säilyttämään asemansa Venäjän tavarakuljetusten kauttakulkumaana.

Sanna  Perkiö /kok:

Arvoisa puhemies! Joukkoliikenteen kehittäminen on keskeisellä sijalla ilmastopolitiikassa ja raha on keskeinen tekijä, kun joukkoliikennettä viedään eteenpäin. Ensi vuoden talousarvioesitykseen sisältyy nyt ensimmäistä kertaa määräraha suurten kaupunkien joukkoliikenteen tuen maksamiseen. 5 miljoonan määräraha on kuitenkin pieni kaupungin omiin tukiin verrattuna. Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne saa julkista tukea huomattavasti vähemmän kuin Euroopan metropolialueiden joukkoliikenne keskimäärin. Ytv:n alueen neljän kaupungin joukkoliikenteen toimintamenoista katetaan noin 44 prosenttia kaupunkien omalla tuella. Useimmilla metropolialueilla ja erityisesti pääkaupungeissa valtio kantaa päävastuun joukkoliikenteen subventiosta. Suomen pääkaupunkiseutu on poikkeus, sillä täällä julkinen tuki tulee tosiaankin kaupungeilta. Helsinki aikoo laskea joukkoliikennelippujen hintoja tämän valtion kuitenkin jonkinmoisen joukkoliikennetuen avulla. Näin ollen helsinkiläiset kiittävät tästä kädenojennuksesta joukkoliikenteen kehittämiselle.

Noin laajemmin ajatellen Suomea joukkoliikenne on kuitenkin liikennemuotona sellainen, joka sopii lähinnä tällaisille tiheästi asutuille alueille. Joukkoliikenne ei ole ratkaisu, joka sopii joka ikiseen kuntaan ja kylään. Me emme voi taata vahvoja joukkoliikenneyhteyksiä joka paikkaan. Haluaisin näin ollen myös kiinnittää huomiota siihen, että jos me laajennamme joukkoliikennettä huomattavasti tukikeinoin ja laajennamme kannattamatonta joukkoliikennettä, me samalla varaamme valtion budjettivaroja vuosiksi eteenpäin ja syömme rahoitusta sitten muilta hyvinvointipalveluilta. Meidän pitää todellakin miettiä myös sitä, minkälaista joukkoliikennekokonaisuutta Suomeen rakennetaan. Eli tässä piilee myös erittäin suuri vaara, jos ylenpalttisesti tuemme tässä vaiheessa joukkoliikenteen laajentumista.

Lauri  Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Kuten tiedämme, ensi vuonna emme voi tehdä läheskään todella kiireellisiäkään korvausinvestointeja niin tie- kuin ratapuolella ja korvausvelka kasvaa entisestään. Näin on tapahtunut vuosikausia. Erityisesti parin viimeisen vuoden aikana kustannustason nousu on selvästi kiihtynyt. Viimeksi kuluneen vuoden aikana esimerkiksi päällystämisen osalta nousu on ollut 15 prosenttia suunnilleen. Käytettävissä olevan rahan ostovoima on oleellisesti pienentynyt rakennuskustannuksien ja erityisesti ratakiskojen ja ratapölkkyjen hinnannousun johdosta.

Liikenneväylillä on erittäin suuri merkitys kansantalouden ja työllisyyden parantamisessa. Toimivat liikenneyhteydet ovat elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja alueiden saavutettavuuden kannalta keskeisiä. Esimerkiksi akselipainojen nostolla saataisiin samaan junaan, asiantuntijat ovat kertoneet, noin 15 prosenttia enemmän metsäteollisuuden tuotteita, mikä pienentää puuteollisuuden logistisia kustannuksia. Toki se parantaa myös VR:n tulosta. Valitettavasti meiltä löytyy esimerkkejä, että rahanpuutteen vuoksi akselipaino tietyillä rataosuuksilla on jäänyt alle tuon 25 tonnin. Uhkana on, että pian meiltä löytyy myös ainakin yksi uusi esimerkki, jossa pitkän rataosuuden keskelle jää väli, jossa akselipaino on alempi kuin muulla rataosuudella. Toki se tietää sitä, että silloin koko rataosuuden kuljetuskapasiteetti on alhaisempi.

Väylähankkeiden kunnossapidon osalta rahoituksen jälkeenjääneisyys on suuri. Rahoitustasoon tarvitaan vuosiksi lisää rahaa, arviot liikkuvat 80 ja 200 miljoonan vuosittaisen korotuksen välillä, tämä alempi 80 miljoonaa ratapuolelle ja 150—200 miljoonaa vuosittain sitten tiepuolelle. Näillä panostuksilla pääsisimme pienentämään tiestön ja radanpidon korjausvelkaa.

Arvoisa puhemies! Päällysteiden ja siltojen kunto heikkenee jo tänä vuonna, sillä korjaustoimia on jouduttu merkittävästi vähentämään. Tarve päällysteiden uusimiseen olisi vuosittain noin 4 000 kilometriä. Kuluvana vuonna uutta päällystystä saadaan kuitenkin vain runsas 2 800 kilometriä ja ensi vuonna tästäkin määrästä parisataa kilometriä vähemmän. Huonokuntoisia, todella kiireellä kunnostusta vaativia siltoja on arviolta tuhat. Niin ratojen kuin teidenkin luvattoman huonosta kunnosta johtuvat liikennerajoituskilometrimäärät ovat nousseet rajusti. Esimerkiksi ratapuolella ne ovat viime vuodesta kaksinkertaistuneet. Nopeusrajoitukset tässä tapauksessa ovat huono lääke ja sitä paitsi ne tulevat kansantaloudelle kalliiksi.

Laiminlyönnit niin tien- kuin radanpidossa jo vuosien ajan, toistan, jo vuosien ajan, ovat vaikuttaneet myös liikenneturvallisuuteen. Täällä debatissa tuli esimerkiksi tämä hoidon taso, sen laiminlyönti. Meillä on ikäviä esimerkkejä liikenneonnettomuudesta viimeisenkin kuukauden aikana ja myös nämä erittäin alhaiset nopeusrajoitukset aiheuttavat sitä, että jonoja tulee ja tehdään sitten myös harkitsemattomia ohituksia. Eli turvallisuusriskit kasvavat päivä päivältä.

Arvoisa puhemies! Nyt tässä tulevassa hallituksen elvytyspaketissa minusta liikenneministerin linjaukset ovat ainakin siltä osin oikeat ja toivottavasti hän saa tahtonsa läpi. (Ed. Pulliainen: Kaikki rahat Pohjois-Karjalaan!) Eli näihin turvallisuutta parantaviin kevyen liikenteen väylähankkeisiin saadaan rahaa ja sitten nämä pienet perustienpidon hankkeet, joita löytyy tosiaan ympäri maata, myös työllistävät. Toki myös ne ovat siinä mielessä suhdannepoliittisestikin erittäin tärkeitä.

Myös on kiitos osoitettava näistä puuhuollon turvaamiseen liittyvistä hankkeista. Yksityisteihin lisätään rahaa ja sorateiden kuntoa voidaan siten ihan oleellisesti parantaa. Tietysti tässä on muistettava myös nämä niin sanotut vähäliikenteiset radat, niidenkin osalta vuosia on odotettu tätä kunnostamista ja nyt sitten vihdoin ja viimein muun muassa Pohjois-Karjalasta pohjoiseen menevä rata tullaan kunnostamaan. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä omassa budjetissaan esittää näihin niin kevyen liikenteen väylähankkeisiin kuin perustien- ja perusradanpitoon lisää euroja. Nämä lisäykset vastaavat niitä summia, joita myös asiantuntijakuulemisessa on tullut esille.

Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi, kun tuo kello tuossa näyttää sekoilevan, (Ed. Pulliainen: Kähkönen sekoilee!) totean vain, että myös omalla alueellani Lieksassa on sellainen tiehanke kuin Lieksa—Kuhmo, johon jotakin rahaa on tulossa, mutta Kelvä—Jaakonvaara ja Kantelelahdentie, niistä tullaan äänestämään. Näitten teitten välittömässä vaikutuspiirissä on yrityksiä, toki myös muita asukkaita. Nämä vaativat vain erittäin pienet rahasummat ja nämä ovat olleet ikuisuushankkeita. Toivottavasti ne nyt sitten näissä äänestyksissä saavat eduskunnan enemmistön tuen taakseen ja vihdoin ja viimein ne voidaan korjata tai sitten, kun helmikuussa hallitus toivottavasti tuo huomattavasti isomman paketin kuin tämän 100 miljoonaa, josta on tähän mennessä kuultu.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Maanteiden kunnossapitoon ja perusparantamiseen on hallituksen talousarvioehdotuksessa varattu määräraha, joka on pienempi kuin tänä kuluvana vuonna. Alemmanasteisen tiestön hoito ja kunnossapito kärsivät näin ollen. Kustannustason nousu aiheuttaa lisäongelmia. Tiedämme, että alempi tiestö on tärkeä osa tieverkkoa. Se palvelee sekä suurta osaa kansasta että myös elinkeinoelämää. Erityisesti puunkuljetukset kärsivät ja liikenneturvallisuus vaarantuu yhä enemmän heikon tiestön takia. Kristillisdemokraattisen ryhmän vaihtoehtobudjetissa olemme lisäämässä perustienpidon määrärahaa 30 miljoonalla, ja sekään ei ole vielä riittävä. Tiedämme, että tällä lisäyksellä tiestön kohtuullinen kunnossapito voidaan turvata, mutta tarpeelliseen perusparantamiseen se ei ole riittävä.

Ratojen huonokuntoisuuden takia tiedämme, että erityisesti turvallisuusriskit kasvavat ja aikataulujen noudattaminen vaikeutuu. Rataverkon kehittämisen rinnalla on todella huolehdittava siitä, että rataverkko pidetään jatkossakin koko maan kattavana. Ratojen kunnossapitoon ja korjausinvestointeihin on suunnattava budjettivaroja niin, että Ratahallintokeskukselle mahdollistuu suunnitelmallisesti pääratojen lisäksi myös niin sanottujen vähäliikenteisten ratojen pitäminen liikennöitävässä kunnossa.

Valtiovarainvaliokunta nosti esille, että huonokuntoinen rataverkko ja liikenteenohjaukseen liittyvät ongelmat heikentävät myös VR:n kilpailukykyä, ja on sinne lisäämässä yli 13 miljoonaa, mutta näemme, että tämäkään ei vielä ole riittävä. Tavaraliikenteen osalta ratojen huonokuntoisuudesta johtuvat painorajoitukset vaikeuttavat merkittävällä tavalla esimerkiksi puutavaraliikenteen kuljetuksia. Vaunukuormien kasvattaminen vastaavasti lisäisi rautatiekuljetusten kilpailukykyä, ja tiedämme, että kuljetuksia käyttävien yritysten toimintaedellytyksiä heikennetään, kun rataverkko ei ole kunnossa. Rataverkon huono kunto johtaa vähitellen siihen, että yhä enemmän teollisuuden kuljetuksia ja myös matkustajaliikennettä siirtyy jo ennestään suuresti rasitetuille ja huonokuntoisille maanteille. Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetissa olemme tekemässä tähän lisäystä 30 miljoonaa euroa, ja tiedämme, että tämäkään ei vielä takaa sitä tavoitetta, minkä asiantuntijat ovat asettaneet.

Arvoisa puhemies! Hallitus on hallitusohjelmassaan sitoutunut edistämään joukkoliikennettä ja sen käyttöä ympäristöystävällisenä kulkumuotona. Tämä on erittäin tärkeä linjaus. Joukkoliikenne onkin nyt nosteessa erityisesti myös kansalaisten keskuudessa. Ajoneuvohallintokeskuksen tutkimuksessa reilu kymmenes kyselyyn vastanneista autoilijoista kertoi alkaneensa käyttää julkista liikennettä viime vuotta enemmän. Tiedämme, että polttoaineen hinnannousu varmasti vaikuttaa tähän kiinnostukseen joukkoliikennettä kohtaan. Toinen seikka on tietenkin ympäristötietoisuus, henkilökohtaiset mahdollisuudet toimia ilmastonmuutosta vastaan. Sekä valtion että kuntien on nyt ymmärrettävä kehittää joukkoliikennettä. Ratkaisevaa on valtion tuki. Jos paikallisliikenteelle ja haja-asutusalueiden linjaliikenteelle ei heru riittävästi tukea, ei ole siellä myöskään liikennettä. Maaseudulla pelkkien asiakastulojen varassa toimivaa bussiliikenteen vuorotarjontaa on jouduttu useammalla alueella supistamaan jo useana vuonna peräkkäin. Joukkoliikenteen toimintaedellytykset haja-asutusalueilla ovat vaikeutuneet ja matkustaminen kallistunut. Joukkoliikennepalvelun tukeminen ja kehittäminen auttaa maaseudun säilymistä asuttuna ja elävänä.

Arvoisa puhemies! Se, että vuoden 2009 talousarvioesitykseen sisältyy määrärahan myöntäminen valtionapuna Helsingin ja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnalle sekä Tampereen ja Turun seutujen kunnille joukkoliikenteen palvelutason parantamiseen ja kehittämiseen, on hieno asia. Tämän lisäksi kristillisdemokraattien ryhmässä haluamme, että ajattelisimme sekä näitä alueita että maaseutua ja lisäisimme sinne myös 5 miljoonaa euroa joukkoliikennepalvelujen ostoon.

Markku Rossi /kesk:

Herra puhemies! Päivän uutinen oli ministeri Vehviläisen ilmoitus siitä, että hän on lähettänyt tänään lääninhallituksille ohjeistuksen taksiliikenneasioista ja nimenomaan kuntaliitoskuntien alueella taksiliikennepalvelujen turvaamisesta. Se on kysymys, jota myös eduskunnan on seurattava herkeämättä. Kuten ministeri totesi, niin mikäli tällä ohjeistuksella palveluja ei pystytä turvaamaan, se edellyttää silloin taksiliikennelain avaamista, ja siihen varmasti eduskunta on valmis. Kun tuota lakia aikoinaan tehtiin, niin silloin kyllä lähtökohta oli, että tietynlainen tarveharkinta laissa pitää pystyä olemaan ja pitää pystyä myös niin kylillä kuin muilla haja-asutusalueilla, puhumattakaan nyt uusista kuntaliitosalueista, nuo palvelut turvaamaan. Siitä kiitoksia ministeri Vehviläiselle vielä tässä erikseen.

Koko tämä liikennepolitiikka on kulkenut mielenkiintoisessa vaiheessa; samaa tuskaa on jaettu vuodesta toiseen 15 vuoden ajan ainakin. Nyt on sen aika todellakin, että näitä palveluita pystytään parantamaan. Muun muassa juuri edellä puhuja mainitsi raideliikenneasiasta esimerkiksi Kuopiosta etelään päin, ja kaiken kaikkiaan rautatieliikenne on lisääntynyt 20 prosentilla sen jälkeen, kun Lahti—Kerava-linjaus tuli, jolloin matkat nopeutuivat liki noin tunnilla. Tämä kuvaa hyvin sitä, mikä tuon liikennemuodon merkitys on, puhutaanpa ihan logistiikasta tai vaikkapa myös ilmastokysymyksistä.

Se, että tämä budjetti on käsitelty eduskunnassa liikennejaostossa, valtiovarainvaliokunnassa ja nyt sitten täällä suuressa salissa, varsin yksituumaisesti kuvaa tämän kokonaisuuden tärkeyttä. Olemme pystyneet lisäämään merkittäviä lisäyksiä niihin kipukohtiin, jotka on yhteisesti katsottu, ja täällä monta kertaa mainittu perustienpidon rahojen lisääminen yli 20 miljoonalla on yksi keskeinen asia.

Toinen on myös tuo perusradanpitopuolen vajaan 14 miljoonan euron lisäys, sekä myös on mainittava, että joukkoliikennepuolen 3 miljoonan lisäys tuo tavallaan balanssiin myös joukkoliikennepuolen. Suurten kaupunkien joukkoliikenneasia on erinomaisen hyvä asia omalta osaltaan, mutta lähtökohta on ollut, että se ei saa syödä muun maan joukkoliikennetukea. Tässä suhteessa eduskunnan linjaus on tämän linjanvedon mukainen.

Kun liikenne- ja viestintäministeriössä tällä hetkellä valmistellaan Liikenteen turvaviraston alueellistamista, niin tässä yhteydessä on tietysti katsottava tuon viraston toiminnallisuus sekä myös alueellistamisen muutkin kriteerit, joissa hallituksella on linjaus nimenomaan ehkä Itä- ja Pohjois-Suomen suuntaan painopisteenä. Noilta alueilta löytyvät hyvät vaihtoehdot myös Liikenteen turvaviraston alueellistamiseen. Mutta painotan myös sitä, että toiminnallisuus on kaikessa alueellistamisessa yksi niitä keskeisiä asioita, ja silloin kun eri virastoja kehitetään ja viedään eteenpäin, niin tästä kohdasta ja lähtökohdasta tämä asia on myös pystyttävä selvittämään.

Kun hallitus on laatimassa parhaillaan ensi vuodelle yleisen taloudellisen tilanteen johdosta elvytysratkaisuja, niin liikennepolitiikka on hyvä vipuvarsi myös työllisyyden aikaansaamiseen. Erityisesti siltojen rakentaminen, liikenneväylien rakentaminen tuottaa ja teettää paljon suunnittelutyötä ja varsinaista työtä sitten hankkeiden liikkeellelähtemisen jälkeen. Nyt on helppo ja hyvä katsoa meidän aiemmin valmistuneeseen liikennepoliittiseen selontekoomme, ja sieltä löytyy niitä hankkeita, joiden on keskeisesti ilman muuta oltava esillä nyt, kun näitä ratkaisuja viedään elvytystoimin eteenpäin.

Olennaista on tietysti, että tiesuunnitelmat ovat valmiina, jolloinka näitä voidaan ryhtyä tekemään. Kallansillat Päiväranta—Vuorela-alueella esimerkiksi on sellainen kohde, jossa tiesuunnittelu on tällä hetkellä valmiina. Työt voivat alkaa hyvin nopeasti sen jälkeen, kun päätös syntyy. Samalla lailla Savonlinnan ohikulkutie ja Kirkkonummi—Kivenlahti muun muassa ovat niitä hankkeita, joita on helppo nostaa esille perusväylänpidon ohella. Voi sanoa, että liki joka maakunnasta löytyy erittäin hyviä, kannatettavia hankkeita niin tie- kuin ratapuolella, ja tässä mielessä nuo on vakavasti otettava. Onhan todellakin niin, että maamme suurin tiehanke E18 eli Ykköstie, myös väli Lohja—Muurla, on käytännöllisesti katsoen valmis, ja samalla se tarkoittaa sitä, että kapasiteettia tuolta sektorilta tulee valmistumaan.

Liikennepolitiikka ei ole koskaan valmis. Siinä riittää ahkeroitavaa meille kaikille.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Budjetissa osoitetut panostukset liikennepuolen hankkeisiin ovat summiltaan merkittäviä ja osoittavat kohtalaisen hyvää tilannetajua hallitukselta. Liikenneväylien kehittämishankkeet on priorisoitu ajatuksella ja erityisesti Kehä kolmosen kauan kaivattujen parannustöiden käynnistyminen ansaitsee kiitokset.

Haasteellisinta on täällä jo useassa puheenvuorossa esiin tullut perustienpidon rahoitus. Rahamäärä on totaalisen riittämätön, eikä esimerkiksi Uudellamaalla tue riittävästi asuntotuotannon ja kasvun tavoitteita, joihin Helsingin seudun 14 kuntaa ovat sitoutuneet valtion kanssa solmitulla aiesopimuksella. Onkin tärkeä ja tervetullut viesti ministeriltä, että elvyttäviä toimia olisi jatkossa mahdollista lisämäärärahan turvin kohdentaa pienempiin tiehankkeisiin, perusparannuksiin ja muun muassa Nurmijärvellä paljon kaivattuihin kevyen liikenteen väyliin, ja vaikka metsäteiden palvelevuus on tärkeää, toivon todella, että mahdollisimman paljon perustienpidon rahoitusta voidaan seuraavassa vaiheessa kohdentaa kasvualueiden tukemiseen.

Joukkoliikenteeseen kohdennetut lisämäärärahat ovat myös olleet varmasti tarpeen, mutta suuriin kaupunkeihin kohdennettuna ne eivät helpota riittävästi laajaa Helsingin seutua, missä pendelöintimäärät ovat erittäin merkittäviä. On ollut hyvä kuulla, että tänään ministeri on täällä luvannut, että on valmis jatkossa panostamaan joukkoliikenteen tilanteen paranemiseen myös laaja-alaisemmin.

Samaan aikaan on kuitenkin pystyttävä huolehtimaan kasvualueiden liikenneverkosta, sen toimivuudesta ja turvallisuudesta. Helsingin seudulla joka aamu useat tuhannet pendelöivät suuriin kaupunkeihin ja kohtaavat liikenteen riskejä ja vaaratilanteita. Etenkin Hämeenlinnanväylällä Klaukkalan kohdalla tukos on tällä hetkellä päivittäin kohtuuton, ja Klaukkalan ohikulkutien rakentamisessa on päästävä etenemään viivyttelemättä.

Arvoisa puhemies! Suomen talouden kannalta logistiikka on ratkaisevassa roolissa, ja on logistiikka-alan, raskaan liikenteen ja merenkulun kannalta tärkeää, että ministeriö työskentelee aktiivisesti kansainvälisten sopimusten osalta, ja kannustankin ministeriä edelleen ponnistelemaan ahkerasti logistiikka-alan ja suomalaisten alan yrittäjien toimintaedellytysten ajamiseksi.

Lopuksi vielä, vaikka ministeri Lindéniä ei näykään salissa, kiitokset laajakaistaohjelman toteuttamispäätöksestä. Hallitus on osoittanut tahtoa nostaa Suomi edelläkävijöiden joukkoon huolehtimalla siitä, että koko maassa on mahdollisuudet saada laajakaistayhteys, ja tämä mahdollistaa osaltaan Suomessa alueellisesti tasapuolisempia kehittämisen mahdollisuuksia ja avaa lukemattomia mahdollisuuksia tietotekniikan avulla tapahtuvien palveluiden kehittämiseen.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa herra puhemies! Lappi on kaukana kasvukeskuksista, ja sinne päästäkseen on melkeinpä kysyttävä, milläs nyt mennään. Tällä hetkellä Lapin liikenteessä on pullonkauloja ja se estää alueen kehittymistä entistä vetovoimaisemmaksi niin kotimaisten kuin ulkomaisten matkailijoiden, elinkeinoelämän ja yrittäjien sijoittautumisen kuin muidenkin alueen toimijoiden osalta. Hyvän liikennepolitiikan perustana ovat pitkäjänteinen suunnittelu ja riittävät määrärahat. Liikennehankkeita puntaroitaessa tulee huomioida liikenneturvallisuus, ympäristönäkökohdat sekä elinkeinoelämän toimintaedellytykset.

Ainakaan määrärahojen tason osalta hallituksen liikennepolitiikka ei vastaa näihin haasteisiin. Perustienpidon määrärahat ovat viimeisen 15 vuoden aikana laskeneet noin 30 prosenttia, kun samaan aikaan liikenne on kuitenkin kasvanut samaiset 30 prosenttia. Kaupunkiseudut kasvavat ja synnyttävät uusia liikennejärjestelytarpeita, ja Lapin tiestö jää kiristyvässä kilpailussa lapsipuolen asemaan. Rahoitus joudutaan käyttämään lähes kokonaan päivittäiseen tiestön hoitoon ja kunnostamiseen. Alueellisia investointeja voidaan toteuttaa vain nimeksi, ja tämän vuoksi kunnostusta ja päällysteitä kaipaavien sorateiden lista onkin eri puolilla Lappia mittava. Tämän lisäksi kaivattaisiin kipeästi uusia kevyen liikenteen väyliä. Myöskään valtion ensi vuoden talousarvio ei tuo helpotusta nykyiseen tilanteeseen. Päinvastoin budjettiesityksessä jopa pudotetaan perustienpidon ja radanpidon määrärahoja ja näin jatketaan tiestön ja ratojen rappeuttamista. Perustienpidon määrärahojen niukkuus näkyy myös siltojen huonona kuntona.

Rautatieliikenteen osalta on ensiarvoisen tärkeää Kolarin radan kunnostaminen ja sähköistäminen sekä radan jatkaminen Kolarista Ylläsjärvelle ja edelleen Kittilään ja Leville. Junaliikenne palvelisi erityisesti kotimaan asiakkaita. Yhteyden rakentamisesta on käynnistymässä usean eri tahon yhteistyönä toteuttama selvitystyö, joka toivottavasti antaa pontta hankkeelle.

Jos Pajalan ja Kolarin kaivoshanke Tapulivuomassa, Stora Sahavaarassa ja Hannukaisessa lähtee suunnitelmien mukaisesti käyntiin, tulee olemassa oleva ratayhteys satamaan tarpeeseen. Kolarin rata tukee sitä, että rikaste saadaan Kemin satamaan ja sieltä edelleen markkinoille. On selvää, että näitä kuljetuksia havittelevat myös muut Pohjoismaat, mutta senpä vuoksi ratayhteys olisi saatava entistä ehompaan kuntoon, jotta Suomi vetäisi tässä kisassa pisimmän korren. Se tietäisi alueelle työtä ja toimeentuloa.

Tulevaisuuden suunnitelmista ei pidä unhoittaa myöskään Kolarin—Kilpisjärven—Skibotnin eli niin sanotun Jäämeren yhteyden rakentamista, josta erityisesti Norjan puolella ollaan kiinnostuneita.

Polttoaineiden hintojen kallistuessa lappilaiset ovat lentoliikenteen osalta saaneet tuntea selkänahassaan niin lippujen kallistumisen kuin vuorojen karsimisen. Lentoliikennettä on kehitettävä tasapuolisesti eri puolilla Suomea. Kittilän lentokenttä on laajentunut vuosien mittaan kansainvälisen tason kentäksi. Viime vuosina ongelmana on ollut kesäliikenne. Kun ei ole ollut tietoa, miten asiat lentoliikenteen osalta järjestyvät, ei kesää ole pystytty markkinoimaankaan aktiivisesti. Kuluneena kesänä lentoliikennettä Kittilän kentälle kuitenkin oli ja kysyntä ylitti odotukset. Käyttöaste oli jopa 80 prosenttia. Ensi talven osalta on jo uutisoitu, että SAS ryhtyy lennättämään Tukholman talousalueelta ihmisiä Kittilään kahdesti viikossa. Tämä yhteys varmasti antaa myös tunturilappilaisille mahdollisuuden hyödyntää reittiä niin lomailun kuin työmatkailun merkeissä.

Rovaniemen kentälle on tehtävä satsauksia matkanjärjestäjien ja ohjelmapalveluyrittäjien tarpeita palvelemaan. Myös Kemin—Tornion, Ivalon ja Enontekiön kentät kaipaavat kehittämistä. Tavoitteena tulee olla niin kesäliikenteen kuin ulkomaan reittiliikenteen kasvattaminen. Lentoliikenteellä on ratkaiseva merkitys Lapin matkailuelinkeinon ja teollisuuden yhteystarpeille. Uusia mahdollisuuksia matkailun kehittymiselle antaa myös valtakunnanrajan takana oleva Pajalan—Ylläksen lentokenttä, jota laajennetaan vinhaa vauhtia. Enontekiön lentoaseman terminaali on käynyt viime vuosina kasvavan joulumatkailun ja charterlentojen ansiosta ahtaaksi. Enontekiön reittilentoliikenne tulisi saada valtion ostoliikenteen piiriin. Ei ole oikein, että kuntatalouden ahdingossa painiva kunta joutuu tappion takaajaksi lentoliikenteen osalta.

Matti Kauppila /vas:

Herra puhemies! Liikenteen kasvun myötä tiestön palvelutaso laskee jatkuvasti. Perustienpidon määrärahoihin kohdistuneiden leikkausten takia tiestön kunto on jo laskenut paikoin hälyttävän huonolle tasolle. Erityisesti alempiasteinen tieverkko on kärsinyt riittämättömistä määrärahoista ja on osittain rapautumassa pahasti. Kunnossapitovelka on kasvanut vuosittain. Ilman tuntuvaa määrärahojen lisäystä kunnossapitokustannukset tulevat kohoamaan entistä suuremmiksi tulevaisuudessa. Voidaan sanoa, että tieasioissa Päijät-Häme ja Kanta-Häme ovat pudonneet näköjään väliin. Nämä niukat perustienpitomäärärahat siellä pyörivät mutta ei mitkään merkittävät uutuudet. Esimerkiksi Lahden kehätie, Valtatie 12:n jatke, ei näytä liikahtavan mihinkään, joten siitä voisi antaa moitteen hallituspuolueitten kansanedustajille, ettei ole pidetty tarpeeksi mekkalaa, jotta tämä asia menisi eteenpäin lupauksista huolimatta.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää kasvihuonepäästöjen tuntuvaa vähenemistä. Siksi raide- ja muun joukkoliikenteen osuutta liikenteessä on selkeästi nostettava. Raideliikenne on vähän saastuttavana, energiataloudellisena ja turvallisena liikennemuotona kestävän kehityksen mukaista. Rataverkon perusparannusluontoisiin korvausinvestointeihin varattu rahoitus tällä vuosikymmenellä on merkittävästi vähentynyt. Jos riittävää rahoitusta korvausinvestointeihin ei saada, uhkaa rataosuuksien perusparannustöiden valmistuminen lykkääntyä vuosilla. Nythän Päijät-Hämeen kannalta on selkeätä, että jos nyt tämä Lahti—Kouvola—Luumäki-rata peruskorjataan kunnolla, niin se on hyvä asia ja se nopeuttaa koko valtakunnan liikennettä. Sen varmistaminen on tärkeätä. Muilta osin Lahti—Heinola—Mikkeli-radan pitäminen kaavoissa ja suunnitelmissa on erittäin tärkeää.

Vasemmistoliitto tulee yksityiskohtaisessa käsittelyssä tekemään perusradanpitoon ja perustienpitoon runsaat esitykset lisämäärärahoista. Vasemmistoliitto kiinnittää myöskin joukkoliikenteen palveluihin huomiota. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja houkuttelevuutta on parannettava lisäämällä joukkoliikenteen rahoitusta. Koko maan joukkoliikenteen matkoista noin 70 prosenttia tehdään Ytv-alueella, Tampereella ja Turussa. Tähän olisi lisättävä Lahti, Oulu ja Jyväskylä oikein maininnoilla niin, että kokonaisuus tulisi huomioiduksi. Suomessa isojen kaupunkien joukkoliikenne perustuu pääosin hallituksen esityksen jälkeenkin joukkoliikenteen lipputuloihin ja kuntien omaan rahoitukseen. Suurissa kaupungeissa joukkoliikenteen pitää olla todellinen vaihtoehto yksityisautoilulle.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Myöhästyin tuosta ministerin pääpuheenvuoron alusta. Toivon, että hän sanoi siinä suurin piirtein näin: Sitten liikennepoliittisen selonteon eduskuntakäsittelyn jälkeen on tapahtunut kaksi erittäin merkittävää muutosta maailmalla, jotka vaikuttavat tämän päivän logistisiin ratkaisuihin ja tulevaisuuteen tästä eteenpäin. Ensimmäinen muutos on finanssikriisi, jonka vaikutukset näkyvät kahdella suunnalla. Ensinnäkin se näkyy Venäjän federaatiossa, jossa syöksykierre on vielä suurempi kuin länsimailla. Toisekseen se vaikuttaa Suomessakin, ja siksi täällä tarvitaan elvytyspaketti tammi—helmikuun vaihteessa. Toinen suuri muutos sitten liikennepoliittisen selonteon eduskuntakäsittelyn jälkeen on se, että raakaöljyn ja sitä hinnoittelussa seuraavan maakaasun hinta on suorastaan romahtanut maailmanmarkkinoilla, raakaöljy 150 US-dollarin barrelihinnan tasolta tuonne 40—50 US-dollariin. Siis se on valtava pudotus, kolmasosaan lyhyessä ajassa. Tämä, arvoisa puhemies, tietysti vaikuttaa siihen, että meidän tulee logistisissa ratkaisuissa ja investoinneissa käyttää tämä halvan energian ohimenevä kausi mahdollisimman tarkoin hyväksemme, ja siitä tässä nyt on kysymys.

Lähihistoriasta on todettava, että kun oli Venäjälläkin tämä huikea talousbuumi, joka perustui siihen, että öljytulot ja maakaasutulot olivat huipussaan, niin Suomen kautta harjoitettiin varsin voimallista transitoliikennettä satamista kaakkoisrajamme yli naapurin puolelle. Siihen liittyen meille piti luoda tiemaksujärjestelmä tai jokin vastaava rahastusjärjestelmä, niin että Venäjän federaatio olisi mukana tiestömme ylläpitokustannuksissa. Mutta sitä ei ole saatu aikaiseksi. Siinä on ollut pupu pöksyissä, jos oikein rehellisiä ollaan; kauniisti puhuttu mutta oltu täysin impotentteja tekemään mitään ratkaisuja. Nyt, arvoisa puhemies, on se tilanne, joka pitää käyttää hyväksi. Nyt kun tuo transitoliikenne on hiipuva lähes nollaan lähikuukausien aikana, lähimmän vuoden aikana, niin juuri tässä vaiheessahan tiemaksujärjestelmä pitää ottaa käyttöön kaiken kattavana järjestelmänä, joka ottaa huomioon silloin kotimaisen liikenteen kompensaatioissa ja ulkomaan liikenteen saattaa maksuvelvolliseksi, niin että tasaamme vähän kustannuksia keskenämme.

Arvoisa puhemies! Sitten, mikä koskee joukkoliikennettä. En ole kuullut kenenkään kiinnittävän huomiota siihen äärimmäisen merkitykselliseen yksityiskohtaan, joka liittyy haja-asutusalueilla vielä olevaan liikennöintiin. Nimittäin nyt, jos nämä 300—500 linja-autovuoroa lopetetaan, siis ihan lähiviikkojen aikana, niin on hyvin pelättävissä, että se kalusto, jolla sitä ja ylipäätään koko järjestelmää, on toteutettu, se kalusto häviää pois, siitä luovutaan ja myydään sitten mihinkä myydään. Sen liikennöinnin ja uusien liikennöitsijöitten etsiminen ja löytäminen, se onkin sitten takkuisen takana. Tämän takia on äärimmäisen tarpeellista, että kyytitakuu sitten toteutetaan, jos se on toteutuakseen. Minusta kutsujoukkoliikenne olisi ollut paljon parempi vaihtoehto tai sitten, jos on tässä kyytitakuussa mukana, niin olkoon sitä täydentämässä.

Jari Larikka /kok:

Arvoisa puhemies! Yleisesti liikennepanostukset talousarvioesityksessä ovat tämän hallituskauden aikana olleet kohtuullisen hyvät. Uusia hankkeita aloitetaan, ja käynnissä olevat etenevät. Merkittävää on myös pääluokan saama yhteensä 37 miljoonan suuruinen lisärahoitus, joka osoitetaan tienpitoon, rautateille, joukkoliikenteeseen sekä saariston yhteysliikenteeseen. Olen tyytyväinen myös siihen, että Kaakkois-Suomen teiden tilanne kunnon sekä koko ajan lisääntyvän liikenteen osalta on otettu vakavasti, ja pääväylän E18 kehitystarpeet näkyvät sekä budjetissa että hallitusohjelmassa.

Mutta kun mikään ei ole täydellistä, löytyy parannettavaa ja myös paljon loppuun saatettavaa. Painotan sitä, että liikenneväylät koko Kymenlaakson alueella ovat käyneet ahtaiksi ja turvattomiksi. Tämä näkyy muun muassa Valtatiellä 12 välillä Lahti—Kouvola ja Valtatiellä 15 Rantahaka—Kouvola. Valtateillä 12 ja 15 on kasvava merkitys valtakunnan liikenneverkossa. Kymenlaakson valtateiden nykyiset liikennemäärät ovat karkeasti ottaen vähintään puolitoistakertaiset verrattuna muihin Etelä-Suomen sisämaan kohteisiin. Valtateiden 12 ja 15 taso ei kuitenkaan vastaa nykyisten liikennemäärien vaatimuksia. Salpausselkää myötäilevä Valtatie 12 on liikennemääriltään nyt maan toiseksi vilkkain raskaan liikenteen yksiajoratainen väylä. Sillä on myös kansainvälinen erityismerkitys. Raskaan liikenteen määrä ylittää arkivuorokausina 1 500 ajoneuvon määrän koko yhteysvälillä. Liikennemäärä Kouvolan ja Kausalan välisillä osilla on puolestaan noin 8 000 ajoneuvoa ja Kausalan—Nastolan välissä noin 7 000 ajoneuvoa vuorokaudessa arkipäivisin. Valtatie 15:n liikennemäärät ovat 7 500 ajoneuvon tasolla, ja myös sen raskaan liikenteen määrä on 1 500 ajoneuvon tasolla. Itäliikenteen muutosten, liikennemäärien kasvun ja elinkeinoelämän kuljetustarpeiden, näkökulmasta tieosuuden parantaminen on ehdottomasti välttämätöntä. Liikenneturvallisuuden ja ympäristöriskien näkökulmasta Valtateiden 12 ja 15 tulisikin olla rahoituslistan kärkipäässä.

Arvoisa puhemies! Aiemmin mainitsemallani loppuun saattamisella puolestaan viittasin Valtatie 6:n puuttuvaan pätkään välillä Hevossuo—Keltti. Valtatie 6 on merkittävä Pääkaupunkiseudun ja itäisen Suomen välinen pääväylä sekä yksi Suomen vetovoimaisimmista matkailureiteistä. Tien merkitys itäliikenteen kansainvälisenä yhteytenä on edelleen kasvamassa. Yhteysvälin Koskenkylä—Kouvola parantaminen leveäkaistaiseksi valmistui syksyllä 2004. Hanke ei kuitenkaan toteutunut suunnitellussa laajuudessaan. Puuttuvan rahoitusosuuden takia parannushanke päättyi jo Elimäen Hevossuolle eli noin 5 kilometriä Valtateiden 5 ja 12 risteyksestä etelään. Tästä johtuen leveäkaistavaltatie kaventuu Korian rautatiesillan kohdalla 13,5 metrin leveydestä noin 8 metrin levyiseksi, mikä poistaa leveäkaistatielle tyypillisen ohitusmahdollisuuden. Tämä tapahtuu kohdassa, jossa rautatiensillan kaiteet estävät myös väistämisvelvollisuuden. Kyseisessä paikassa on sattunut vuosina 2003—2007 noin 40 liikenneonnettomuutta, joista osa kuolemaan johtaneita. On käynyt ilmi, että ongelmaksi hankkeen loppuun saattamiseksi on muodostunut sen koko. Hanke on toisaalta liian suuri Kaakkois-Suomen tiepiirin alueellisten investointien ohjelmaan ja toisaalta liian pieni, jotta se tulisi otetuksi huomioon valtion talousarviossa yleisen toteuttamiskäytännön mukaisesti. Vetoankin nyt, että liikenne- ja viestintäministeriö panostaa hankkeen loppuun saattamiseen esimerkiksi suhdannepoliittisena investointina. Tällöin se tukisi myös alueen nopeasti heikkenevää työllisyyttä.

Timo V.  Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! On kaiken kaikkiaan syytä olla tyytyväinen siihen, että hallitus käynnisti keväällä 2008 liikennepoliittisen selonteon. Se antaa, kuten monessa puheenvuorossa on todettu, pitkäjänteisyyttä liikennepolitiikan hoitoon, ja on tietysti myönteistä, että myös tässä ensi vuoden talousarvioesityksessä nämä selonteon pitkät linjaukset monella tavalla näkyvät. On myös erittäin tärkeää, että hallitus on varannut puunkuljetusten turvaamiseen tälle hallituskaudelle noin 290 miljoonaa euroa, mikä käytännössä tarkoittaa muun muassa sitä, että Kainuussakin kunnostetaan lukuisa kilometrimäärä alempiasteista tieverkkoa.

On kuitenkin pakko todeta, että perusväylänpidon rahoitus on menneinä vuosikymmeninä jäänyt pahoin jälkeen todellisesta tarpeesta. Tiestön, väylästön kuntotaso on pahasti alentunut, ja on nyt tietysti todettava, että ensi vuoden budjettiesityskään, esityksen mukainen rahoitus, ei ole riittävä noiden perusväylien kunnossapitoon. On kuitenkin erittäin hyvä havaita, että nykyinen liikenneministeri todella päättäväisesti pyrkii nyt sitten hakemaan ratkaisuja, joilla perusväylänpidon resursseja saataisiin lisättyä. Tästä muun muassa liikennepoliittinen selonteko ja siihen liittyvä kehyskokonaisuus on erittäin hyvä osoitus. Myös ensi vuoden investointivolyymi on erittäin korkealla 400 miljoonan euron tasolla. Tässä yhteydessä on myös hyvä kiittää hallitusta erittäin nopeasta reagoinnista Talvivaaran infraratkaisujen hoitamiseksi ja sitä kautta on pystytty varmistamaan Talvivaaran kaivoksen käyntiinlähtö.

Alueitten saavutettavuus on niiden kehittämisen ja kehittymisen perusedellytys. On ollut äärettömän valitettavaa, että liikennepolitiikka jätettiin 1990-luvun loppupuolella pois aluekehittämisen keinovalikoimasta, vaikka infraratkaisulla on erittäin pitkäaikaiset ja pysyvät vaikutukset aluekehitykseen. Sen vuoksi nimenomaan alueiden saavutettavuuden osalta onkin tärkeää, että panostetaan perusväylänpitoon ja yksityisteitten avustuksiin, mutta on myös erittäin tärkeää, että turvataan lentoliikenteen toimivuus ja koko maan kattava kenttäverkostoylläpito. Valtiovalta ei voi jättää alueitten saavutettavuutta Finnairin liikennetaloudellisten kriteerien varaan. Liikennepoliittisesti tulee huomioida myös lentoliikenteen turvaaminen, lentoliikenteeseen liittyvät tulevaisuuden haasteet ja erilaiset näkökohdat. Kaukoliikenteen peruspalvelutason turvaamiseksi tulee myös varautua liikenteen ostoin.

Tietoliikennepalvelut tulee turvata myös kattavasti koko maahan. Laajakaistayhteydet tulee varmistaa ympäri maata riittävillä nopeuksilla ja kohtuuhintaisina. Tästä tietysti täytyy antaa nyt kiitosta liikenne- ja viestintäministeriölle ja koko hallitukselle, kun nyt on tehty päätökset käynnistää koko maan kattava tietoverkkohanke.

Lopuksi haluaisin tuoda vielä esille yhden erittäin suuren huolen eli tämän haja-asutusalueitten joukkoliikenteen. Valtiovarainvaliokunta esittää huolensa tästä samasta asiasta toteamalla, että esitetty määrärahataso heikentää joukkoliikenteen palveluja entisestään, sillä lääninhallitusten arvioiden mukaan vähennysten seurauksena joudutaan lopettamaan noin 300—500 linja-autovuoroa. Valiokunta toki esittää tähän lisärahoitusta, mutta on syytä toivoa, että hallitus myös tulevina vuosina kiinnittää tähän erityistä huomiota.