Eero Reijonen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pääluokkaan lisättiin reilut 9 miljoonaa euroa ja siitä vähennettiin miljoona euroa eli nettovaikutus tähän pääluokkaan oli kaiken kaikkiaan reilut 8 miljoonaa euroa. Pidän summaa varsin hyvänä, ja erityisesti haluan tässä vaiheessa lausua kiitokset jaoston jäsenille. Yhteistyö on ollut hyvää ja rakentavaa ja ennen kaikkea on myönteistä se, että hyvin varhaisessa vaiheessa pystyttiin yhdessä löytämään ne painopisteet, joihin näitä lisäyksiä kohdennettiin.

On todettava se, että hieman muuttui aika tässä käsittelyn yhteydessä. Metsätalouden osalta varsinkin muutokset ovat olleet merkittäviä, mutta kuitenkin ne lisäpanostukset käsitykseni mukaan suuntautuvat aivan oikein. Pääpaino oli vesitalouden ja metsätalouden tukemisessa ja lähtökohta oli se, että näillä ratkaisuilla tuetaan työllistymistä eli ne olivat työllistämistä tukevia lisäyksiä.

Jos lähden hieman momenteittain käymään tätä läpi, niin maaseudun kehittämiseen nähtiin nyt, jos koskaan, tarvetta lisätä määrärahoja. Tässä on ollut erittäin isot muutokset maatalouden osalta, terveystarkastukset, ja tiedämme sen, että myös uusi investointitukijärjestelmä tässä on otettu käyttöön, ensi vuonna määrärahoja jaetaan ja neuvonnan merkitys tulee korostumaan tässä tilanteessa. Erityisesti kiinnitettiin huomiota nuorten viljelijöitten neuvontaan ja tukemiseen yritystoiminnan aloittamisen alkuvaiheessa ja myös siihen, että viljelijöitten jaksamiseen tulee kiinnittää entistä enempi huomiota. Nähdäkseni nämä linjaukset ovat hyvin linjassa sen kokonaisuuden kanssa.

Täällä salissa on keskusteltu yleiskeskustelun aikana paljon siitä, onko esimerkiksi 4H-toiminnan lisäys järkevää. Mutta uskon kyllä, että tässä salissa on tämän lisäyksen kannattajia varsin runsaasti. Kuitenkin tiedämme sen, että vuodesta toiseen näitä määrärahoja on pienennetty, ja lausumassa olemme myös tähän ottaneet kantaa. Ei ole kyllä oikein se, että vuodesta toiseen nämä eduskunnan lisäykset sitten tuossa valtiovarainministeriön budjettikäsittelyssä pyyhkäistään pois. Kuitenkin 4H-toiminta kaiken kaikkiaan kattaa koko maan, ja uskon, että se tukee myös vahvasti yrittäjyyttä ja yritystoimintaa ja yrittäjyyskasvatusta.

Kylätoiminnan kehittäminen on oikeastaan momenttina varsin nuori, 2000-luvun alussa ilmeisesti tullut tänne, ja sinne saatiin myös pieni määrärahalisäys. Toiveet toki olivat tässäkin merkittävästi suuremmat, mutta on muistettava, että tämä summa kokonaisuudessaan on vielä aika vaatimaton eikä voi lähteä siitä, että se ykskaks kaksin- tai kolminkertaistuisi, vaikka Suomen kylät ry:n perusteet olivatkin hyvät. Mutta uskon, että tälläkin panostuksella asioita voidaan viedä hyvin eteenpäin.

Perinteisesti jaosto on myös nähnyt tärkeäksi tukea kala-, riista- ja porotaloutta. Poroaitojen rakentaminen on vuosittainen ongelma, ja siihen olemme lisärahaa osoittaneet, samoin Inarin Kutuharjun koeporotarhan huoltorakennuksen yhteyteen liittyvät lisäinvestoinnit on nyt hoidettu kuntoon tällä päätöksellä.

Vesitalouden momentti kasvoi euromääräisesti kaikista eniten. Kun kokonaisloppusumma on nyt reilut 18,2 miljoonaa euroa, niin totean sen, että olen erittäin tyytyväinen siihen, että vesihuollon ja tulvasuojelun tukemisen momentin korotus oli kaiken kaikkiaan lähes 30 prosenttia. Tämä, jos mikä, on työllistävä ja tukee myös sitä, että maaseudulla uskotaan elämisen jatkumiseen, kun saadaan näitä haja-asutusalueitten yhdysvesijohtoja ja siirtoviemärihankkeita liikkeelle entistä enempi.

Metsätalouden osalta niin sanotussa Kemera-tuessa puutuotannon kestävyyden turvaamiseksi nähtiin tärkeänä, että tavoitellaan sitä Kansallisen metsäohjelman 75 miljoonan euron tasoa. Eurot eivät riittäneet tällä kertaa, että olisi voitu se hetkessä saavuttaa, mutta olemme nyt lähestymässä sitä rajaa ja euromääräinen lähes 2 miljoonan euron lisäys varmasti tukee niitä tavoitteita, jotka on tähän Kansalliseen metsäohjelmaan kaiken kaikkiaan asetettu. Näen kyllä tärkeänä sen, että vaikka nyt metsäteollisuudessa on aika sekava tilanne monessakin suhteessa, kun puutullikysymys on osin auki, vaikka jatkuvuutta on lisätty, niin me tarvitsemme jatkossakin puuta metsäteollisuuden tarpeisiin. On tärkeätä, että metsiä hoidetaan oikea-aikaisesti siten, että nämä metsäteollisuuden tarpeet pystytään tyydyttämään.

Metsäntutkimuslaitoksen osalta totean sen, että ministeriö on omalta osaltaan tehnyt tässä merkittäviä linjauksia, ja jaosto omalta osaltaan totesi tyydytyksellä nämä linjaukset. Haluttiin kuitenkin korostaa sitä, että on tärkeätä, että tämän organisaatiomuutoksen kohteena olleiden pienten alueellisten yksiköiden toimintaedellytykset turvataan, ja tämä on erittäin tärkeä ja hyvä asia.

Kiinteistöpaikkatietoinfran osalta kiinteistötoimitusten tukeminen aiheutti keskustelua. Jaosto on todennut sen, että tulemme tähän syvällisemmin tutustumaan ensi kevään aikana. Silloin kartoitamme sen, että nämä eivät vääristä tilannetta ja tässä kaikki viljelijät ja maanomistajat olisivat samanarvoisessa asemassa. On nimittäin aika ongelmallista se, jos rajanaapuri jää ilman näitä tukitoimenpiteitä ja vieressä oleva saa. Tämä asia varmasti otetaan sitten kevään aikana käsittelyyn.

Tässä lyhyt esittely. Lämmin kiitos vielä jaoston jäsenille. Työ on ollut tuloksekasta.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tosiaan, maaseudun neuvontapalveluissa maaseutukeskukset tekevät merkittävää työtä. Keskusten palveluista on hyötynyt vuosittain yli 30 000 tilaa ja 3 500 maaseutuyritystä. Siksi tuon nykyisin 20 prosentin rahoitusosuuden säilyttäminen on tärkeätä. Sen avulla voidaan turvata kattavat neuvontapalvelut ja tasapuoliset neuvontapalvelut koko maassa. Tulevaisuudessa, kuten jaoston puheenjohtaja sanoikin, maatilat tarvitsevat edelleen entistä enemmän neuvontaa osaamisen kehittämisessä ja toiminnan tehostamisessa.

Maaseudun ja kaupunkitaajamien kehittyvä elinkeino on hevostalous. Suomen hevostietokeskus ry edistää hevosalan kehittymistä sekä tuottaa erilaisia neuvonta- ja tukipalveluja yrittäjille ja harrastajille sekä alan neuvonta- ja koulutusorganisaatioille. Maaseudun neuvontaorganisaatioille lisätäänkin mietinnön mukaan 850 000 euroa neuvonnan rahoittamiseen, ja siitä 70 000 osoitetaan Pro Agrialle kohdennettuna Suomen hevostietokeskus ry:lle. Ja kuten kuulimme, tilusjärjestelyt saavat lisärahan myös alkuperäisen esityksen päälle, ja vesihuollon lisäyksen osalta kiitän jaoston puheenjohtajaa linjanvedosta, johon voin yhtyä.

Talousarvioesityksessä 4H:n määrärahaa oli tosiaan leikattu 250 000 eurolla kuluvaan vuoteen verrattuna. Se merkitsisi kustannusten nousuun yhdistettynä yli 30 nuorisotyöntekijän vähennystä ja veisi toimintamahdollisuuksia noin 450 vapaaehtoisohjaajalta ja lähes 10 000 nuorelta. Valtiovarainvaliokunta lisäsikin näitä määrärahoja lähes 0,4 miljoonalla eurolla, joten toiminta saadaan ylläpidettyä aiemmalla tasolla. Tässä yhteydessä onnitteluja myös juhlivalle järjestölle ensi vuodelle.

Arvoisa puhemies! Lähikeittiöhanke pyrkii aktivoimaan ja neuvomaan julkisen sektorin ruuan hankinnasta vastaavien henkilöiden tietoisuutta lähiruoasta ja lisäämään sen käyttöä. Eduskunta on tutustunut myös esimerkiksi maa- ja metsätalousvaliokunnan toimin viime kaudella tähän toimintaan. Hankkeessa tehty työ lähiruuan, osaltaan luomuruoan käytön edistämiseksi julkisissa ruokapalveluissa on edelleen tarpeellista, ja sen vuoksi siihen taas kerran lisäys tehtiin, 160 000 euroa tällä kertaa.

Arvoisa puhemies! Keskustan tavoitteiden mukaisesti hallitus parantaa ensi vuonna maatilojen kannattavuutta toimillaan. Tähän pyritään muun muassa polttoöljyn veronpalautuksen määrää korottamalla ja maataloussähkön hinnan siirtämisellä alempaan sähköveroluokkaan. Edellä mainitut toimenpiteet vähentävät maatilojen kustannuksia vuositasolla noin 10 miljoonaa euroa. Kannattavuustyöryhmä työstää jatkoesityksiä. Maatalousyrittäjille pitäisi antaa ensi vuonna esimerkiksi mahdollisuus luopua pakollisesta pääomatulovero-osuudesta, joka vaikuttaa erityisesti pienituloisiin maatalousyrittäjiin. Tässä yhteydessä kysynkin, miten tämä etenee ja yleensäkin tuon ryhmän työ, kun ministeri on paikalla. Tärkeintä on kuitenkin koko ketjun toimivuus. Ei voi olla niin, että muiden osapuolten kate vain kasvaa ruuan hinnan noustessa, kun tuottajan tilipussi kevenee. Näin käy, kun tuotantopanosten hinnat kohoavat selvästi enemmän kuin tuotteista saatava hinta.

Arvoisa puhemies! Metsäntutkimuslaitoksen mukaan metsien hoitovaje on jatkuvasti kasvanut. Yksityisten metsien taimikoiden hoito ja ensiharvennushakkuut tulisikin kaksinkertaistaa. Metsänomistajat ovat kuluvanakin vuonna toteuttaneet runsaasti hoito- ja perusparannustöitä joka tapauksessa, ja tukihakemusten määrä ylittää osoitetut määrärahat. Osa siten siirtyy ensi vuodelle ja kuluttaa tulevan vuoden määrärahaa. Metsien hoito- ja hakkuumahdollisuudet turvataan vain osoittamalla riittävä rahoitus hoitotöihin. Se edistää myös kestävää puuntuotantoa ja tulevia hakkuumahdollisuuksia. Onkin hyvä, että Kemeraan lisätään tuo 1,7 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Sekin on hyvä, että valtiovarainvaliokunta lisää 120 000 euroa Metsämuseosäätiölle käytettäväksi Metsämuseo Luston kiinteistö-, henkilöstö- ja muihin toimintamenoihin Punkaharjulle. Se tarvitaan jälleen kerran. Järkevää olisi myös museon siirtäminen opetusministeriön hallinnonalalle ja sen nimeäminen valtakunnalliseksi erikoismuseoksi. Valtiovarainvaliokunnan toiveeseen voi yhtyä, että muun muassa Maatalousmuseo Saran, Metsämuseo Luston ja 4H-liiton toiminnan määrärahat on vakiinnutettava sellaiselle tasolle, ettei eduskunnan tarvitse korjata tilannetta vuosittain talousarvioesityksen käsittelyn yhteydessä.

Arvoisa puhemies! Kun ministeri on paikalla, toivon, että jatkossa voitaisiin tukea myös maatalousyrittäjien voimavarakartoituksia edes vapaaehtoisuuden pohjalta, jos ei siitä sitten ennen suuria investointeja tai sukupolvenvaihdoksia haluta tehdä pakollista.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ruuan ja energian kysyntä kasvaa voimakkaasti maailmanlaajuisesti. Tämä on suuri mahdollisuus myöskin suomalaiselle maaseudulle ja maataloudelle noin laajasti ottaen, mutta haasteetkin ovat todella kovat, sillä vain kannattava maataloustuotanto voi turvata jatkuvuutta ja sitä, että suomalaiset voivat hyvin pitkälle syödä myöskin kotimaista ruokaa tulevaisuudessa. Tämä on erittäin iso kansallinen kysymys; se on poliittinen kysymys, mutta se on koko yhteiskunnan kannalta tärkeä asia.

Mielestäni ministeri Anttila on erittäin tarmokkaasti ja onnistuneesti puolustanut suomalaisen maatalouden etuja Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksissa. Tämä EU:n terveystarkastuksen lopputulema tunnusti Suomen erityisolosuhteita paremmin kuin minkään muun Euroopan unionin jäsenmaan, ja Suomi onnistui hyvin vahvasti asiaperusteisella neuvottelutaktiikalla ja ministerin henkilökohtaisten ansioitten kautta saavuttamaan ratkaisun, joka oli paljon parempi kuin muilla jäsenmailla, eli Suomi voi jatkossakin tukea maataloutta tuotantoon sidotun tukijärjestelmän kautta enemmän kuin muut maat. Se oli toki tarpeellinen ja välttämätön asia, jotta meillä kotimainen kotieläintuotanto voisi jatkossakin toimia.

Maatalouden kannattavuuteen vaikuttaa, niin kuin tiedetään, tuottajahinta, joka saadaan markkinoilta. Se on tällä hetkellä iso haaste. Meidän tuottajahintamme ovat alemmalla tasolla kuin Euroopassa keskimäärin, ja tässä on kova haaste teollisuudelle ja kaupalle, sillä tämä kehitys ei voi pitkään jatkua. Toisaalta meidän kustannuskehityksemme on ollut liian voimakasta ja nopeaa, ja vaikka valtio on pitänyt kiinni omasta vakaasta tukipolitiikastaan — siis lunastanut täysimääräisesti kaikki ne lupaukset, mitä viljelijöille on annettu — tämä yhtälö ei ole toiminut johtuen juuri siitä, että kustannuskehitys on ollut liian nopeaa ja tuottajahinta ei ole seurannut perässä.

Hallitusohjelman kirjaus maatalouden kannattavuuden turvaamisesta on erittäin haasteellinen, kun otetaan huomioon se, että hallituksella on rajalliset keinot käytettävissä. Nyt on jo ministeri Anttilan johdolla otettu käyttöön oikeastaan useampi niistä toimenpiteistä, jotka meillä on kansallisesti mahdollista ottaa käyttöön, eli täällä edellä mainittu polttoaineveronpalautus ja sitten sähköveroluokan muuttaminen, mutta tietenkin pitää etsiä kaikkia mahdollisia toimia, joilla vielä voitaisiin tähän kehitykseen vaikuttaa.

Nyt on tärkeää, että tämä maatalouden investointiohjelma saadaan toteutumaan, ja sen takia on tärkeää, että maatalouden kehittämisrahaston pääomahuollosta pidetään huolta niin, että kaikki toteuttamiskelpoiset hankkeet voidaan koko maan alueella rahoittaa ja sitä kautta myöskin tuoda myönteisiä piristysvaikutuksia tähän suhdannetilanteeseen. Nythän nimenomaan rakentaminen on erittäin merkittävä asia, kun puhutaan työllisyydestä ja Suomen kehityksestä.

Arvoisa puhemies! Metsäpolitiikasta sanon sen, että tämä Vanhasen toinen hallitus on tehnyt metsäpolitiikassa enemmän myönteisiä ratkaisuja kuin mikään toinen hallitus Suomen historiassa. Se on tehnyt paljon ratkaisuja, joilla on haluttu vastata siihen haasteeseen, mitenkä suomalaista puuta saataisiin markkinoille teollisuuden tarvitsema määrä ja mitenkä voitaisiin turvata mahdollisimman pitkälle ne työpaikat, jotka metsäsektorilla kaiken kaikkiaan ovat olemassa. Tämän takia on tärkeää, että myöskin tulevien vuosien aikana Kemera-määrärahoista, niitten tasokehityksestä, huolehditaan Kansallisen metsäohjelman linjausten mukaisesti. Oli myös tärkeää antaa veroporkkanoita tähän vaiheeseen, jossa puuta todella pitää saada liikkeelle.

On aivan käsittämätöntä, että vasemmisto-opposition puolelta, ainakin SDP:n puolelta, esitettiin hylättäväksi tätä metsäveroratkaisua, kun SDP vielä viime keväänä vaati toimia hallitukselta puun saannin turvaamiseksi, ja kun hallitus teki päätöksiä, niin täällä yritettiin äänestää tätä myönteistä päätöstä nurin. Voi kysyä, että tämä ilmeisesti on tätä SDP:n talouspolitiikan uskottavuusongelmaa myös tämä metsäpolitiikan toimenpiteitten ikään kuin torjumisehdotus, mutta se pienenä yksityiskohtana. Elikkä uskottavuutta, kollegat SDP:ssä. Nyt olisi tekojen aika eikä vain puheitten aika.

On tärkeää, että huolehditaan myöskin muista tekijöistä, jotka vaikuttavat puun saantiin. Siellä on metsäkoneenkuljettajan koulutusta ja liikenneverkoston kunnostamista. Tässähän hallitus on tehnyt myöskin hyviä päätöksiä, joita tulee varmasti ensi vuoden elvyttävässä lisätalousarviossa lisää.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Vesitaloudesta muutama sana. Yhdyskuntarakenteen muutos aiheuttaa monenlaisia haasteita vesihuollon järjestämiselle. Tämän muutoksen ohella täytyy muistaa, että maaseudun alueellisia erityispiirteitä tällä hetkellä ensinnäkin on, että kotieläintalous keskittyy ja matkailupalveluja tarjotaan entistä enemmän, myös ympärivuotinen vapaa-ajanasuminen lisääntyy. Muun muassa nämä tulee huomioida vesihuollon järjestämisessä.

Asiantuntijakuulemisessa selvisi, että alueellisten ympäristökeskusten arvion mukaan kokonaistarve haja-asutusalueitten vesihuollon kuntoonsaattamisessa on tosiaan lähivuosina erittäin suuri, sanoisinpa toivottoman suuri, mutta toki mahdollisimman lyhyellä aikataululla ja etupainotteisesti näihin investointeihin tulisi rahaa kohdentaa sillä tavalla, että vältyttäisiin näiltä turhilta kiinteistökohtaisilta ratkaisuilta, ennen kuin talousjätevesiasetus tulee voimaan. Toki tässä talossa on myös paljon tahtoa ilmaistu siitä, että siinäkin pitää kohtuullistaa ja tapauskohtaisesti pystyä antamaan lisäaikaa. Todettakoon tässä, että myös SDP:n eduskuntaryhmä esittää asianomaiselle momentille lisää rahaa 3 miljoonaa euroa vesihuoltotöihin. Ei sekään kovin suuri raha ole, mutta lisänä kuitenkin. Tällä tavalla joku hanke saataisiin myös eteenpäin ensi vuonna. Vesihuollon suunnittelupuolelta on myös korostettu sitä, että näitä suuria vesihuoltotöitä tulisi saada liikkeelle.

Arvoisa puhemies! Metlasta muutama sana. Metsäntutkimuslaitoksella on entistä tärkeämpi rooli metsäteollisuuden rakennemuutoksen vaikutuksien lieventämisessä sekä uusien metsiin ja puuhun perustuvien tuotteiden liiketoimintamahdollisuuksien ja palvelujen synnyttämisessä. Joensuuhun on keskittynyt viimeisten 10 vuoden aikana merkittävä metsäosaamiskeskittymä valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.

Metlan budjettirahoituksen väheneminen on pysäyttänyt uudistukset ja hyvässä toimintavireessä olevan Joensuun yksikön kehityksen. Nykyinen henkilökunta ei riitä vastaamaan asiakaskysynnän tarpeisiin, eikä lupaavia uusia laajakantoisia ulkopuolisen rahoituksen hankkeita voida tavoitella liian pienen perustyövoiman vuoksi. Valtion talousarvioon tulisi vuodelle 2008 Metsäntutkimuslaitoksen toimintamenomomentille, eli kuluvan vuoden toimintamenomomentille, myönnetty 1,2 miljoonan euron lisämääräraha muuttaa pysyväksi. Määräraha antaisi Metlalle väljyyden sopeutua tähän tuottavuusohjelmaan ja mahdollistaa Joensuun henkilökehityksen tukemisen hallituksen aiemman päätöksen mukaisesti.

Täällä jaoston puheenjohtaja jo totesi, että rahaa on lisätty jonkin verran Metlalle. Nyt tietysti toivomme, että tätä tuottavuusohjelmaa kaiken kaikkiaan päivitetään. Se pysäytetään tässä vaiheessa, mutta suurempi lisämääräraha olisi todella tarpeen.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi: eduskuntaryhmämme esittää 100 000:ta euroa kalatalouden edistämiseen Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestölle. Tämän järjestön seurat tekevät lasten ja nuorten parissa käytännön kalastukseen ohjaamista — hyvin merkittävää työtä, kalastusharrastuksen kehittämistä — ja jos ajatellaan pitempää aikaväliä, niin tämä on ainut ratkaisu, joka ylläpitää ja lisää kalastusharrastuksen suosiota. Eduskunnassa ollaan huolissaan kalastuksenhoitomaksujen kertymästä, ja toisaalta, kun näitä neuvontamäärärahoja jaetaan, tätä jakosuhdetta tulisi tarkistaa. Vain 30 prosenttia menee tälle Svk:lle ja tähän epäkohtaan ovat myös tilintarkastajat kiinnittäneet huomiota.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tuhansien järvien ja monien jokien maassa olemme tottuneet tulviin, silti Suomessa on onneksi toistaiseksi vältytty erittäin suurilta tulvavahingoilta. Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomien sään ääri-ilmiöiden, myrskyjen ja tulvien, odotetaan kuitenkin tulevaisuudessa yleistyvän, ja siksi on varauduttava myös poikkeuksellisen suuriin tulviin. Tänäkin talvena Kokemäenjoki on tulvinut yli äyräittensä. Vaikka pahin on luultavasti vasta edessä, nykyistenkin tulvien aiheuttamat vahingot ovat usein merkittäviä. Silti tulvasuojelussa on vielä paljon puutteita, vaikka tulvat eivät ole mikään uusi ilmiö. Ensisijaista tulvasuojelussa on yhdyskuntien suojelu. Maankäytön ja rakentamisen suunnittelu ei riitä, sillä tulva-alueilla on paljon asuntoja ja muita rakennuksia.

Lapissa Ounasjoessa ovat vuosittaiset virtaama- ja vedenkorkeusvaihtelut suuria. Vuoden 2005 suurtulvan jälkeen aloitettiin tulvapenkereen suunnittelu Kittilän keskustaan ja kokonaisvaltainen tulvaselvitys Ounasjoen yläosan alueelle. Alueelle on kartoitettu erilaisia vaihtoehtoja tulvapenkereestä tulvasuojelualtaisiin. Näiden vaihtoehtojen kustannuserot ovat suuria. Tulvapenkereet ovat halvempi vaihtoehto, mutta niidenkin tekeminen on kallista ja ne ovat vain paikallinen ratkaisu. Siksi tulvasuojeluun tarvitaan kipeästi lisää rahaa. Olenkin tehnyt asiasta Kittilän osalta aloitteen, joka tulee huomenna äänestettäväksi.

Arvoisa puhemies! 4H-liiton hallituksen jäsenenä haluan sanoa muutaman sanan järjestön nykytilasta: Lapset ovat luonnostaan aktiivisia. Lapset tarvitsevat kehittäviä vapaa-ajan harrastuksia, toimintaa vertaisryhmässä sekä heistä aidosti välittäviä aikuisia. Ennalta ehkäisevä lapsi- ja nuorisotyö on inhimillisesti ja taloudellisesti paras vaihtoehto syrjäytymisen ehkäisyssä. Tässä työssä 4H-toiminnan ja muiden järjestöjen panos on merkittävää. 4H-harrastus on tänä päivänä suositumpaa kuin koskaan. Viime vuonna jäsenmäärä jatkoi edellisten vuosien tapaan kasvuaan. Nuorisojäseniä on nyt 72 000 ja aikuisten jäsenten määrä kasvoi 12 000:een. Suosituinta 4H-toimintaa olivat kerhot. Lapset ja nuoret osallistuivat vuoden aikana 4H-kerhoihin peräti 660 000 kertaa. Suosiotaan kasvatti erityisesti kokkaukseen, metsään ja luontoon sekä viestintään ja vuorovaikutukseen liittyvä ryhmätoiminta.

Toimintaa on onnistuttu tuotteistamaan myös siten, että nuoret saavat työtuloja palveluiden myymisestä. Järjestön kautta löytyykin apua niin dogsittereistä lastenhoitoapuun, senioritoimintaan kuin hevosten hoitoon. Pitkä matka on kuljettu siitä, kun järjestössä vain viljeltiin palstatiloja ja porkkanoita. Erilaisten harrastusten kirjomäärä yllättääkin monen järjestöä tuntemattoman perinpohjaisesti. 4H-toiminnan kasvu on edellyttänyt aktiivisia ohjaajia, ja koulutettujen aikuisten ja nuorten ohjaajien määrä kasvoikin yli 3 700:aan. Lisäksi järjestömme auttaa lapsia tarjoamalla vaihtoehdon yksinäisille iltapäiville järjestämällä erityisesti eka- ja tokaluokan oppilaille suunnattua iltapäivätoimintaa. Sitä järjestää noin 150 yhdistystä itsenäisesti tai yhteistyökumppanien, kuten kuntien, seurakuntien ja muiden järjestöjen, kanssa.

Valtiontalouden myönteisen kehityksen ja arpajaislain toteutumisen myötä ovat viime vuosina lapsi- ja nuorisotyön valtionavut kehittyneet myönteisesti. Sen sijaan kuntien talous esimerkiksi Lapissa on heikentynyt siinä määrin, että alueelliset erot paikallisen lapsi- ja nuorisotyön tukemisessa ovat kasvaneet. Käynnissä olevat kunta- ja palvelurakenneuudistus sekä valtionosuusjärjestelmän uudistaminen toivottavasti vahvistavat kuntataloutta ja siten helpottavat varhaisnuorisojärjestötoiminnan tukemista kuntatasolla sekä pienentävät alueellisia ja paikallisia eroja. Tämä tulee tarpeeseen, sillä juustohöylämenetelmä oli järjestömme osalta käytetty loppuun. Ilman tätä eduskunnan myöntämää tukea olisi ollut ryhdyttävä henkilöstön vähentämiseen.

Lopuksi vielä erityiskiitos arvoisalle ministerille Metlan Kolarin aseman säilyttämisen johdosta. Kolarissa Metlalla on parikymmentä työntekijää, ja Kolarin kokoisessa kunnassa se lukeutuu jo merkittäviin työnantajiin. Mielestäni panostus suhteessa tuotoksiin on tämän pienen yksikön kohdalla hyvä, ja sen vuoksi ministerillä oli viisautta nähdä asiassa kauas ja säilyttää yksikön tulevaisuus.

Matti Kauppila /vas:

Arvoisa puhemies! Ehkä täytyy onnitella maatalousministeri Anttilaa siitä, että hän on ensimmäinen ministeri, joka Brysselistä tulee niin, ettei keskustapuolueen ryhmässä ole erottajia. Siinä mielessä oli tulos minusta hyvä. Elikkä tämä terveystarkastushan suoritettiin tässä juuri. Minusta on yllättävää, että maatalousministeriä ei vaadita vaihtoon; se on historiaa. (Naurua — Ed. Pulliainen: Terävä havainto!) Siitä ihan ehkä humoristiset, mutta vilpittömät onnittelut.

Totuus on vaan se, että nythän vasta varsinainen maatalouden kohtalonkamppailu alkaa, elikkä vuoden 2013 jälkeinen elämähän on täysin auki. Kun mietitään, missä myllerryksissä Eurooppa ja maailma ovat, niin on syytä paneutua asiaan heti, että tämmöinen viesti on tullut Brysselistä, että Suomen pitää lähteä kamppailemaan nyt heti siitä, mitä täällä saadaan viljellä ja miten maataloutta voidaan harrastaa.

Sitten muutama sana näistä budjettiasioista. Tietysti on tärkeintä se, että tulevaisuudessa ja nyt ei mitään näennäisviljelyä suosittaisi, vaan nimenomaan aitoa tulevaisuuden maanviljelyä. Se on semmoinen peruslähtökohta. Siinä mielessä nämä Makera- ja Kemera-rahat ovat tärkeitä, että kumminkin — vaikka nyt ilmeisesti ei niin kauheita investointihaluja ole, niin jossakin kohtaa ne tulevat — näiden Kemera- ja Makera-rahojen pitää olla mieluummin vähän runsaampia kuin niukkoja. Siinä mielessä vasemmistoliiton eduskuntaryhmä tulee pienet huomautukset tekemään huomenna.

Samoin metsäverotuksesta — siinä nyt arvosteltiin vasemmistoa kokonaisuudessaan — kun tuossa keskusteltiin, niin kaksi vastusti sitä verotusta, kaikki muut olivat puolesta, niin että ei vasemmistoliitto ainakaan eduskuntaryhmänä mitenkään kielteisesti suhtaudu. Perusteena oli nimenomaan se, että kun me vaadimme sitä, että metsää on saatava nyt myyntiin, niin olihan siinä paljon semmoisia arveluttavia kohtia: tarvitaanko niin paljon rahaa niille, joilla jo paljon on.

Sitten eläinkokeet on semmoinen asia, joka aiheuttaa koe-eläimille huomattavaa kärsimystä. Tämän vuoksi vuonna 2006 voimaan tullut uusi koe-eläinlainsäädäntö paransi osaltaan tilannetta, vaikka se ei poistanutkaan kaikkia ongelmia. Vasemmistoliitto tulee huomenna esittämään määrärahaa kansallisen vaihtoehtomenetelmän keskuksen perustamista varten, niin että se perustettaisiin Tampereen yliopiston yhteyteen, ja siitähän on suunnitelmat jo olemassa. Tämä muistutuksena tässä vaiheessa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! On se varmaan aika helpottavaa tulla Brysselistä Helsinkiin, kun eivät ole mielenosoittajat vastassa. Sitä on pitänyt niin luontevana ministeri Anttilan kohdalla, ettei edes ole tullut noteeranneeksi tätä asiaa, niin kuin ed. Kauppila tässä teki, mutta hyvä, että tämä tavanomaisuus on juhlaa.

Arvoisa puhemies! Pikkusen toisenlaisia näkökohtia tähän keskusteluun: minkälaista tulevaisuutta kohti maatalous on menossa? Tässä suhteessa olen ed. Kauppilan kanssa vähän eri mieltä siitä, mikä se tulevaisuus itse elintarviketuotannon kannalta on. Nimittäin tilanne on aika hullunlainen sikäli, että me elämme finanssikriisin aikaa, joka näyttää finanssikriisinä vain syvenevän. Tämä Yhdysvaltain tilannehan on aivan järkyttävä suorastaan. Mutta se toisaalta merkitsee sitä, että suhteellisesti ne valtiot, joilla asiat ovat suhtkoht kunnossa, niin kuin Suomi, tulevat, kun oikealla tavalla tämän tilanteen ottavat omassa politiikassaan huomioon, pärjäämään.

Edelleen, me elämme energiakriisin aikaa. Se energiakriisi syntyy siitä, että hinta vaihtelee ja on nyt vaihteleva valtavan laajoissa rajoissa, siis moninkertaisissa rajoissa, ja siihen pitää niin kun rakenteellisesti sopeutua. Ja edelleen elintarvikkeitten hinnat siltä osalta kuin on kysymys niitten maailmanmarkkinahinnoista, siitä 8 prosentista vaan — 92 prosenttiahan syödään siellä, missä tuotetaan, suurin piirtein — siltä osalta mahdollisuudet on niillä, jotka ovat hoitaneet nämä kaksi ensiksi mainittua asiaa kuntoon elikkä siis pystyneet finanssimaailmassa toimimaan ja energiataloudellisesti toimimaan oikein.

Tässä katsannossa meidän on syytä palauttaa ihan arkipäivän tasolla mieleen se, minkälaisen historian suomalainen maatalous on kokenut. Vielä 1960-luvulla maataloutemme oli energiataloudellisesti periaatteessa omavarainen, ja vasta sen jälkeen kun ryhdyttiin sitten tehostamaan todella voimallisesti tuotantoa, siinä vaiheessa sitten uusiutumattomat energianlähteet tulivat arvoon arvaamattomaan. Mutta kun niitten aikakausi on vääjäämättömästi menossa ohi, niin meidän tulee katsoa, missä kaikessa me pystyisimme toimimaan sillä tavalla, että maatalouden oma tuotanto on järjestelmänä energiapositiivinen, koska silloinhan se puskuroituu kaikkia mahdollisia turbulensseja vastaan.

Nyt kun etsimme ratkaisua siihen, millä tavalla tähän finanssikriisiin reagoimme puolentoista kuukauden kuluttua, niin silloin tietysti tämmöiset biokaasuvaihtoehdot tulevat arvoon arvaamattomaan, koska ne antavat kaikki mahdollisuudet, siis rakenteellisen uudistamisen mahdollisuudet, ja ne antavat sitten oheiselinkeinoille, tuotannoille, metalli- ja sähköteollisuudelle mahdollisuuden, säilyttävät alihankintatuotannon, joka nimenomaan on useimmiten maaseututaajamissa, elikkä kysymys on silloin yleisestä maaseutupolitiikasta myöskin.

Elikkä meidän kannattaa miettiä tätä asiaa tässä katsannossa nyt ihan, sanotaanko, kriittisesti mutta positiivisesti. Ja tähän liittyy tietysti syöttötariffi-asia ilman muuta, niin kuin jo ilmeistä päätellen jokainen hoksasi sen, että niinhän se on.

Sitten toinen rakenteellinen seikka on se, että itse maatilalla ei tuhlata energiaa turhaan traktorilla ajeluun, mikä tarkoittaa sitä, että tilusjärjestelyt pitää saada uusjaon hengessä aivan uuteen uskoon. Se on äärimmäisen tärkeä asia. Ja sitten vihonviimein, kun otetaan luomutuotanto tarkastelun kohteeksi, siinähän rakenteellisesti ravinnekierto hoidetaan aivan niin kuin biokaasutuotannossakin järkevällä tavalla kotiin. Elikkä meidän kannattaa miettiä, mistä se kokonaisedullisuus ja taloudellisuus oikein loppujen lopuksi syntyy.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Aivan aluksi lämmin kiitos valtiovarainvaliokunnan maatalousjaoston puheenjohtajalle ja koko jaostolle erinomaisesta maatalouspääluokan budjetin käsittelystä. Sinne tekemänne lisäykset ovat hyvin perusteltuja ja odotettuja. Jaoston puheenjohtaja omassa puheenvuorossaan korosti vesitalouden tärkeää merkitystä. Siihen ajatukseen ja yhtälöön yhdyn täysin. Ne ovat todella mittavat ne haasteet, kun vuosi 2014:kin on kohtalaisen lähellä.

Kestävän metsätalouden rahoitus ja siihen saatu 1,7 miljoonan euron lisäys tulee äärettömän tärkeään tarpeeseen, kun otetaan huomioon, että hallitus on samaan aikaan antanut eduskunnan käsittelyyn ilmasto- ja energiapoliittisen strategian, jossa metsähakkeen osuus pitää nostaa lähivuosina aina 11—13 miljoonaan kuutioon nykyisestä 3,6 miljoonasta kuutiosta vuositasolla. Sanonpa vaan, että siinä on maaseudulla vipinää ja vilskettä, kun se toteutetaan. Siinä tarvitaan logistiikkakeskuksia ja vastaavia, jotta se käytännössä voidaan hoitaa.

Täällä ovat puheenvuoroissa muun muassa ed. Komi ja ed. Rantakangas käsitelleet hyvin tätä maatalouden kannattavuuskriisiä. Siitä totean vain lyhyesti sen, että budjettiriihessä jo päätimme siitä, että selvitetään mahdollisuus luopua pakollisesta pääomavero-osuudesta, ja eilen pidetyssä maatalouden tulo- ja kannattavuustyöryhmän kokouksessa uudistimme tämän vaatimuksen. Tarkoitukseni on valtiovarainministeriön suuntaan asiasta nyt keskustella, koska se ei ole kovin suuri muutos. Siinä pitää vaan mahdollistaa se valinnanvapaus, ja se koskee toki muitakin yrittäjiä, ei yksin maatalousyrittäjiä. Mutta se on nyt todella tarpeen tämän vuoden kannattavuuskriisin jälkeen, koska se on kohtuuttoman kova se pääomaveroprosentti verorasituksena.

Sitten täällä on käsitelty Metsäntutkimuslaitoksen alueyksikköuudistusta. Voin sanoa vain lyhyesti siitä, että asiaa tarkkaan selvitettyäni tulin siihen johtopäätökseen, että meillä ei ole mitään järkeä Kolaria, Kannusta ja Punkaharjua ruveta lakkauttamaan, vaan me perustamme neljä hallinnollista aluetta, tutkimusaluetta, joiden sisällä nämä yksiköt ilman muuta toimivat. Sillä neljällä alueella me voimme vähentää sitä johtohenkilökuntaa siellä, mutta turvata tutkimusta, ja tarkoitukseni on tutkimusta alueella vahvistaa. Siis metsäntutkimuksen pitää olla siellä, missä on nimenomaan se raaka-aine, jota tutkitaan, hyvin pitkälti.

5. päivä helmikuuta olen nyt jo kutsunut koolle metsäkeskusten alueita Metsäntutkimuslaitoksen ja Tapion synergiaetujen selvittämistä varten. Tarkoitukseni on siis katsoa, mikä on metsäkeskusten oikea aluelukumäärä jatkossa, ja sitten samassa yhteydessä selvittää, minkälaisia synergiaetuja on Metlalla ja Tapiolla, ja sitä kautta taas hakea ratkaisu siihen, että kun Metla tutkii, niin sitten pitää olla niille tutkimusaihioille joku, joka niitä vie eteenpäin, ja kuka muu se voisi olla kuin Tapio? Tämä työ alkaa 5. päivä helmikuuta. Kutsut ovat jo lähteneet.

Sitten seuraavana täällä ed. Pulliainen kiinnitti erittäin tärkeään asiaan huomiota. Me emme todella aina huomaa, mitkä vahvuudet ovat meidän käsissämme. On aivan totta, että kun meillä on mahdollisuus tämä finanssikriisi hoitaa — siihen uskon, koska se on ulkoa tullut kriisi, meidän rahoitusjärjestelmämme ja pankkijärjestelmämme on kunnossa — ja sitten hyödynnetään tämä energiatalouden puoli nyt täysimääräisesti, niin siinä ovat ne meidän vahvuudet. Sitä tukee sitten se, että esimerkiksi nyt EU:ssa ollaan siirtymässä sellaiseen kananmunaan, jota myydään kuluttajalle, jossa esimerkiksi kahta eri salmonellatyyppiä ei saa jatkossa olla. Ihan sama tulee koskemaan jatkossa broilerinlihaa ja kananlihaa. Meidän suomalaisten pitää nyt osata nämä vahvuudet hyödyntää tässä tilanteessa, jotka meillä on. Me aikanaan neuvottelimme salmonellavapauden meidän tuotteillemme, ja se pitää nyt pystyä brändäämään.

Sitten ihan lopuksi sanon tästä gmo-tuotannosta. Olen pistänyt selvitykseen sen, että meidän pitää pystyä jatkossa turvaamaan sellainen valkuaisrehun tuotto itse, että me pystymme myöskin turvaamaan tässä maassa härkäpavun taikka herneen tai vastaavan kautta sellaisen valkuaisen, jossa meillä säilyy edellytykset luomutuotantoon, mutta myöskin gmo-vapaaseen tuotantoon. Tätä työtä yritän viedä vahvasti eteenpäin yhteistyössä tuottajien kanssa.

Kaiken kaikkiaan olemme eläneet aika vaikean vuoden. Kustannuskriisi on ollut tosiasia, ja sen eteen tehdään edelleen töitä. Meillä oli eilen tosiaan, niin kuin sanoin, tulo- ja kannattavuustyöryhmän kokous. Sieltä meiltä tulee ensimmäiseen tammikuun elvytyspakettiin tietty ehdotus, joka liittyy nimenomaan tähän maatalouden tuottavuuden ja kannattavuuden parantamiseen.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On totta, että isot megatrendit ovat kerrankin maaseudulle myönteisiä. Ruokaa tarvitaan maailmanlaajuisesti lisää. Bioenergiaa tarvitaan lisää. Tarvitsemme erilaisia ja uudenlaisia puutuotteita lisää. Myös virkistysarvot ovat nousseet entistä voimakkaampaan osaan. Kysymys on vaan siitä, millä tavoin nämä megatrendit pystytään muuttamaan sellaiseksi toimintatavaksi, jolla myös maaseudun yrittäjät voivat kannattavalla tavalla toimia. Tässä pitää antaa kiitosta ministeri Anttilalle siitä, että hän on monin eri tavoin lähtenyt näitä edistämään. Se työ on vielä kesken, mutta markkinoiden toimivuus on tässä yksi kaikkein tärkeimpiä asioita, ja siihen, jos mihin, meidän pitää enemmän ja enemmän huomiota kiinnittää.

Puhemies! Puutuotteet ja sitä kautta uusi teknologia ja raaka-aineentuotanto ovat sidoksissa toisiinsa. Nyt hallitus on antanut uuden veroesityksen, ja kyllä hämmästelen minäkin, niin kuin ed. Rantakangas täällä, sitä, millä tavalla SDP on asiaan suhtautunut. Ensin vaati kovaan ääneen, sitten äänestää vastaan.

Myös ihmettelen sitä valtiovarainministeriön jääräpäistä toimintaa. Ainoastaan EU-komission hyvä päätös muuttaa de minimis -tuen ylärajaa tuli teitä pelastamaan; de minimis -tukea nostettiin 500 000, jolloin nämä suunnitellut de minimis -tuet ja verot voidaan nyt järkevällä tavalla toteuttaa. (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Elikkä tässä pitää olla looginen ja johdonmukainen, ja tätä työtä onneksi tässä talossa tehtiin ja saatiin sekin lainsäädäntö parempaan suuntaan.

Petri Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä kai se niin on, että paras elintarviketalouden ja maanviljelijän ystävä on suomalainen kuluttaja. Se on se keskeinen asia. Viime päivinä ja viime viikkoina kun on lukenut niitä uutisia ulkomailta, joissa todetaan, että asiat eivät ole hoidettu niin kuin me suomalaiset kuluttajat odotamme, niin pitkässä tähtäimessä paras tae, että suomalainen maanviljelys jatkuu Suomessa, on se, että suomalainen kuluttaja luottaa teollisuuteen, alkutuotantoon ja huolehtii itsekin omalta osaltansa ruuan puhtaudesta.

Mutta yksi tällainen huolenaihe: Kun Suomi päätti myydä GrowHow’n ulkomaille, se johti voimakkaaseen lannoitteiden hinnan nousuun, mikä johtui myöskin polttoaineiden ja öljyn hinnasta, ja nyt näyttää, että osa viljelijöistä joutuu maksamaan ylimääräistä hintaa sen takia, että tämä hinta tulee asteittain alas ja vanhat sopimukset ovat voimassa. Onko ministeriöllä tai Maataloustuottajien keskusjärjestöllä tai muilla mitään ratkaisua, miten epäoikeudenmukainen hinnanmuodostus, silloin kun hinta tulee alas, voidaan estää?

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensin edustajille Rantakangas ja Leppä: Todella odotimme hyvin valmisteltua metsäverolakiesitystä. Nyt sitä haudottiin koko syksy, ja tuliko siitä suutari tai mätämuna, mutta joka tapauksessa edustajat myös tietävät, miten paljon tähän de minimis -ehtoon ja moneen muuhunkin asiaan liittyy epäselvyyksiä edelleen.

Arvoisa puhemies! Kysyn teiltä, arvoisa ministeri Anttila, liittyen näihin suurpetomääriin ja kannan arviointeihin siinä mielessä, että kun riistanhoitoyhdistysten avulla, tavallaan seurojen avulla, koordinoidaan ja viestitetään Rktl:ään tietoja suurpetokannoista — ja tähän tietysti liittyy se, että sitä tehdään talkoilla, nyt toivottavasti jatkossa jotakin voidaan riistanhoitoyhdistyksille korvata — niin miten saadaan (Puhemies: Minuutti on kulunut!) sitten tavallaan tätä luottamuspulaa vähennettyä, joka on hyvin suuri näitten havainnoijien ja Rktl:n välillä? Sekään ei ratkaise, että nyt sitten tulee nettiajantasaistietoa, vaan näitten tietojen analysointi. Siinä on erittäin suuri ero. (Puhemies: Minuutti on kulunut!)

Matti Kauppila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Öljyn hinta heilahtelee tänä päivänä aika lailla, ja tämä biopolttoainekysymys, joka liittyy osittain maatalouden tulonmuodostukseen, niin miltä se näyttää tällä hetkellä? Onko syntymässä biopolttoainetehtaita ympäri Suomea, niin kuin oli suunnittelussa tässä joitakin aikoja sitten? Onko verotus siinä kehittymässä siihen suuntaan, että se kannattaa?

Toinen asia on tämä elintarvikeketjun pitävyys ja toiminta sinänsä. Onko nyt kauppa tulossa aidosti mukaan tähän elintarvikeketjun toimintaan, koska näyttää siltä, että EU-maissakin on hyvin erilaista tuotantoa?

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olin kirjoittamassa alkusyksystä kolumnia maatalouspuolen keskeiseen lehteen, ja minä jätin sen kolumnin kesken, kun minä ajattelin, että nyt ei passaa hämmentää tätä kenttää oikein paljon. Mutta nytpä minä hämmennän, kun ministeri antoi siihen äsken eräällä tavalla luvan.

Minä nimittäin kirjoitin sellaisesta aiheesta, että mitä ihmettä Tapion neuvontajärjestelmä tekee ulkopuolella Metlan. Kun me kävimme siellä kylässä, niin he kertoivat vaan, että he ottavat kaikki tiedot Metlalta. Minkä ihmeen takia pitää olla eri organisaatio? Mikseivät ne voi olla ihan täsmälleen sama organisaatio, ja myöskin sieltä sitten ne kenttäyksiköt, kenttätoimijat saavat suoraan ne neuvonsa? Minä kannustan ministeriä jatkamaan tällä linjalla.

Thomas Blomqvist /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuten tässä on todettu, niin Suomen osalta tämä terveystarkastus onnistui ainakin vallitseviin olosuhteisiin nähden hyvin. Kiitos siitä ministerille myös minun puolestani. Neuvottelutuloksen täytäntöönpano on kuitenkin erittäin haasteellinen, erityisesti kun otetaan huomioon, mitä on päätetty 141:n suhteen ja mitä ehkä tulee tästä 142 artiklan johdosta. Millä tavalla ministeri näkee, että voimme taata tukien oikeudenmukaisen kehityksen tukialueiden välillä ja siten myös edellytykset kannattavalle maataloudelle koko maassa?

Lopuksi haluan painottaa Makera-varojen riittävyyttä ja sitä, miten tärkeitä ne ovat. Tässä talousarvioesityksessähän ne ovat suhteellisen hyvällä tasolla, mutta miten ministeri näkee, että voimme tulevaisuudessa taata riittävät varat Makeraan?

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Salissa näyttää olevan laaja yhteisymmärrys siitä, että tämän pääluokan osalta linjaukset ovat olleet oikeita. Se näkyy myöskin siinä, että muutosesityksiä on varsin vähän. Tämä on tietysti hieno asia, että yhdessä näemme tämän suomalaisen elintarviketeollisuuden, elintarvikeomavaraisuuden tärkeyden ja myös metsäteollisuuden tärkeyden kansantaloudelle.

Täällä on arvosteltu myös vahvasti sitä, että jaosto on pieniä lisäyksiä tehnyt. Mutta korostan sitä, että myös pienillä lisäyksillä voidaan tehdä suurikin joukko kansalaisia onnelliseksi. Nämä lisäykset on toteutettu budjetin sisällä, ilman että jakovaraa siihen on käytetty.

Kun elämme tässä tiettyä taantuma-aikaa ja tarvitaan työtä myöskin maaseudulle, kysyn ministeriltä: Onko ministeriön sisällä linjauksia, ja voitteko niitä raottaa, millä tavalla voisimme tämän pääluokan sisällä saada uusia työmahdollisuuksia myös maaseudulle?

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Metsä on hyvin tärkeä meille monessakin suhteessa, ja nyt nämä EU-päätökset myöskin energiahuollon osalta tuovat lisää tähän paineita ja hyvinkin erilaisia painotuksia jatkossa. Metsänomistajien rakenne on samaan aikaan muuttunut hyvin voimakkaasti. Varsinaisesti maanviljelijöitä metsänomistajista on enää 15—16 prosenttia, eli suurin osa metsänomistajista on tavallisia palkansaajia, yrittäjiä, kaupunkilaisyrittäjiä ja kaupunkilaisia. Tämä tarkoittaa myös sitä, että metsänhoidolliset osaamiset ovat hyvin heterogeenisia, ja nyt nimenomaan näihin kaupunkilaismetsänomistajiin tarvittaisiin erityistoimenpiteitä. Ministeriltä olisinkin kysynyt, kuinka jatkossa turvataan metsäneuvonnan saatavuus ja riittävät voimavarat, koska kaupunkilaismetsänomistajat ratkaisevat tulevaisuudessa nimenomaan suomalaisen puuhuollon.

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En kepulaisena hirveästi vouhkaisi ja kehuisi tätä metsäverojuttua, koska mikään muu uudistus ei ole kompuroinut niin pahasti kuin tämä metsävero, kun katsoo vuoden taaksepäin. Nimittäin moneen otteeseen puukauppa on pysähtynyt, sitten sitä on saatu virkistettyä jollakin pikku jutulla, sitten se on taas pyörähtänyt ja kukaan ei vielä tänäkään päivänä tiedä oikeasti, mitä se kaiken kaikkiaan on. Moni isäntä on pettynyt muuten tuolla viime kesänä, kun on tehty puukauppoja, ihan takaan sen. Kun metsäverotus on vielä pitkäjänteistä, se ei ole sillä tavalla, että metsä kasvaa muutamassa viikossa tai vuodessa Suomessa, vaan se pitää katsoa vuosikymmeniä eteenpäin, niin sen takia tämän tyyppiset ratkaisut on ihan älyttömiä. Sen takia ihmettelen, miten keskusta, tai totta kai, minä ymmärrän, että teidän on jotain pakko tuoda tähän, vaikka se kuinka hölmöä olisi ollut.

Mutta itse asiassa minä tähän suurpetokysymykseen pyysin puheenvuoron, koska kyllähän tässä jotenkin tuntuu hullulta, jotta me emme saa hallintaan sitä, kun suurpedot tulevat ihmisten reviirille. Kyllähän niitä pitäisi saada vähentää järkevästi eikä lähteä siitä, jotta rahaa lisätään jatkuvasti budjettiin (Puhemies: Minuutti!) ja annetaan petojen tehdä vahinkoja.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä ed. Salo totesi, suomalaisen maatalouden ja maanviljelijän lähin ystävä on suomalainen kuluttaja, se pitää paikkansa. Mutta suomalaista kuluttajaakin on sillä lailla järkytetty, että täällä myydään Suomessa sellaisia suomalaisia tuotteita, joitten raaka-aine on tuotu muualta kuin Suomesta, ainakin sellaisten merkkien alla, joista suomalaiset käsittävät, että ne olisivat muka Suomessa tehty. Näitä dioksiiniongelmia oli, ja aikoinaan hullunlehmän ruokatuotteitakin. Eikö pitäisi nyt merkitä näihin tuotteisiin, mistä maasta ne ovat ja missä on raaka-aine tuotettu, ja sillä lailla luoda luottamusta tähän kuluttamiseen.

Samoiten, niin kuin ed. Esa Lahtela tuossa, minä tähän metsätalouteen ja puuraaka-aineen saantiin puuttuisin. Kyllähän se melkoista seikkailua oli kaksi viimeistä vuotta, mitenkä esimerkiksi puuraaka-ainetta saadaan teollisuuteen. Se on myös suomalaisen metsänomistajan suuri ystävä, metsäteollisuus, koska se jalostaa suomalaista puuraaka-ainetta. (Puhemies: Minuutti kulunut!) Eli nyt on aika vihdoin viimein selkeyttää, miten jatkossa lähivuosina taataan, että metsäteollisuus saa raaka-ainetta. Nyt on puuta, mutta nyt olisi muutama vuosi aikaa varmaan (Puhemies: Minuutti kulunut!) saada kestävälle pohjalle se.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Reijonen totesi, että eduskunta on varsin tyytyväinen maa- ja metsätalousministeriön pääluokkaan, minkä todistaisi se, että muutosesityksiä on tehty varsin vähän. Mielestäni tämä muutosehdotusten vähäisyys kyllä selittyy sillä, että nykyiset hallituspuolueet joutuvat tyytymään tähän politiikkaan eivätkä saa tehdä muutosesityksiä hallituksen esitykseen. Kentällä kyllä ja lehtikirjoituksissa saavat, mutta täällä eivät. Mutta se siitä.

Kyllä tosiasia valitettavasti on se, että tuolla maaseudulla, niin maatalouden kuin monelta muultakin osin, näkymät ja tilanteet ja tunnelmat ovat aikamoisen epävarmat ja suorastaan pelonsekaiset. Kustannusnousu maataloudessa oli tänä vuonna valtavan suuri. Nyt tietysti kansainvälisen laman seurauksena se on vähän keventynyt, mutta uhkatekijät ovat edelleen olemassa, ja kyllä maatalouteen ja maaseutuun pitäisi aivan toisella panostuksella suhtautua kuin mihin hallitus on nyt mennyt.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! SDP:lle sanon ihan ystävyydellä, että kyllä opposition uskottavuutta parantaisi, jos aina ei olisi sama vastaus, että hyvä mutta väärin sammutettu.

Arvoisa puhemies! Tänään on europarlamentaarikko Ville Itälä julkaissut kannanoton, jossa hän vaatii EU-komissiolle esittämässään kirjeessä, että 142 artiklan mukaista pohjoisen tuen esitystä heikennettäisiin Suomen alkuperäisestä esityksestä. Hän siis vaatii tätä. Kysyisin ministeri Anttilalta, onko teidän tiedossanne, että hallituspuolueitten sisällä olisi näin syvä ristiriita siitä, millä linjalla Suomi aikoo turvata EU-jäsenyyssopimuksen kulmakiven 142 artiklan täysimääräisen toteuttamisen myöskin jatkossa. Tuossa maatalousvaliokunnan puheenjohtajalta saamani kopio on aivan hämmästyttävä, ja olisi myös hyvä kuulla kokoomuksen ryhmäpuheenjohtajalta ed. Ravilta, että eihän tämä voi pitää paikkaansa, että teidän euroedustajanne vaatii pohjoisen tukijärjestelmän heikentämistä.

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kankaanniemelle, joka on huomattavan kauan tässä parlamentissa toiminut, kaikella ystävyydellä totean, että hallituspuolueitten kansanedustajilla on hieman toisenlaiset tavat vaikuttaa kuin tehtailla näitä talousarvioaloitteita. Kysyn ystävyydellä, kuinka suuria muutoksia näillä talousarvioaloitteilla ed. Kankaanniemi kuvittelee tämänkertaisessa budjettikäsittelyssä aikaansaatavan.

Tähän toiseen kysymykseen: Mielelläni vähän otan selkoa ministeri Itälän lausumasta ja keskustelen ed. Rantakankaan kanssa tästä sitten kahden kesken. (Välihuuto) — Anteeksi, meppi Itälä, onneksi. (Naurua)

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Harvoin on tullut niin rapakkaa ja selkeäsanaista kommenttia kentältä kuin mitä nyt tuli tämän metsäverolain osalta. Täytyy kysyä ed. Rantakankaalta, kerronko minä näille metsänomistajille myös saman palautteen, minkä te annoitte demareille siitä, että olemme vastustaneet huonosti valmisteltua lakia.

Ministeri Anttila, oletteko te tietoinen siitä, että metsänomistajat ovat varsin hämmästyneinä seuranneet tämän lain valmistelua ja myös tätä lopputulemaa. He ovat sitä mieltä, että tämä laki on huomattavasti huonompi kuin entinen ja se tavallaan rakentaa sisäänsä semmoisia porsaanreikiä, mikä ei ole verotuksellisesti kyllä järkevää, ja aiheuttaa tietysti myös epävarmuutta metsänomistajien keskuuteen. Tämä näyttää tosi huonolta, niin että siinä mielessä kannattaa nyt sitten vähän rauhoittua siellä salin oikealla laidallakin.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä kiitän, kuten ed. Ojala-Niemeläkin kiitti, ministeri Anttilaa siitä, että Metsäntutkimuslaitoksen Kolarin yksikkö sai jatkoajan, ja nyt pitää vain huolehtia siitä, että se tilanne vakautetaan näissä pienissä yksiköissä, hankitaan lisää tutkimustoimintaa, ja se on varmasti kaikista järkevintä alueellistamista.

Mutta toiseen pohjoiselle tärkeään asiaan elikkä porotalouteen. Se on pää- ja sivuelinkeinona tuhansille perheille tärkeä tulonlähde. Mutta nyt porotalouden harjoittamisen eteläraja liukuu petotuhojen vuoksi pohjoiseen, ja mihin se pysähtyy, sitä ei tiedä vielä kukaan. Lapissa, muun muassa Itä-Lapissa, on äärimmäisen vaikea peto-ongelma. Siellä on liian vahvat petokannat, ja riistavahinkolaki ei pelasta silloin, kun tuho on jo tapahtunut. Kysyn ministeriltä, kuinka on varauduttu siihen, että jos tämä tilanne jatkuu ja kärjistyy, niin entistä useampi ottaa lain omiin käsiin. He tekevät laittomuuksia ennemmin kuin katsovat toimettomana sivusta, kun heidän elinkeinonsa tuhoutuu.

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Metsäteollisuuden rakennemuutos tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa painottuu entistä enemmän metsien merkitys laadukkaiden puutuotteiden raaka-aineena. Haluan siksi nostaa esiin vaihtoehtoisen metsänhoitomenetelmän eli jatkuvan kasvatuksen. Siten hoidettu metsä on monimuotoinen sisältäen joukon erilaisia ja erikokoisia lehti- ja havupuita. Metsä tuottaa omistajalleen jatkuvan tasaisen tuoton, koska hyvälaatuista tukkipuuta saadaan vuosittain eikä perinteisen metsänhoidon kustannuksia, kuten taimien istutusta tai harvennushakkuita ole. Jatkuvan kasvatuksen menetelmällä saatu puu on lujaa ja kestävää, ideaalista puurakentamiseen. Kysyisin siksi arvoisalta ministeri Anttilalta, miten saisimme metsäkeskukset hyväksymään myös tämän vaihtoehtoisen ja kestävällä pohjalla olevan jatkuvan metsänkasvatuksen.

Juha Mieto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaasin kollega Matikainen-Kallströmille kertoa, että Kurikassa tämä asia on jo hoirettu. Kurikan metsänhoitoyhyristys on ottanu yhteyttä kaikkihin kaupunkilaismettänomistajiin, jokka Kurikan alueen sisäpuolella omistaa aarinkin mettää: minkämoises kunnos se on, mitä siäl pitää tehrä ja ne on ottanu sen hoitaakseen. Eli jos kaikki Suomen kunnat hoitaisivat samalla lailla, niin kaupunkilaismettänomistajienkin mettät olis hoirettuna. Se on faktaa.

Mutta haluan kysyä ministeri Anttilalta sitä, ku täs taannoin Suomessa tuottajat saa näistä sioosta, lintueläämistä, myös nauroista tuottajahinnan erittäin pienen ja Suomessa on kuitenkin kaupassa hinta aika korkia, onko jo tullut tietoa siitä, mihinkä katoaa se niin sanottu kerman osuus välistä.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Kiitos erinomaisista kysymyksistä ja hyvästä keskustelusta.

Valiokunnan puheenjohtaja Leppä viittasi siihen, että markkinoiden toimivuuteen pitäisi kiinnittää huomiota. Voin kertoa, että heinäkuussa aloitin sen lihantuotannon kannattavuuskriisityöryhmän, jonka jatkumona on parhaillaan perusteilla koko ketjua kattava elintarvikeketjun neuvottelukunta, jossa ovat mukana niin tuottajat, jalostajat, kuluttajat kuin tutkimuskin. Tämän neuvottelukunnan tarkoituksena on sitoa koko ketju yhteistoimintaan niin, että ketju hakee lisäarvoa markkinoilta suomalaiselle erinomaiselle, korkealuokkaiselle elintarvikkeelle, ja sitten pitäisi pystyä huolehtimaan sen lisäarvon jakautumisesta ketjun sisällä oikeudenmukaisemmin.

Yhdyn ed. Salon kommenttiin siitä, että suomalainen kuluttaja on meidän tärkein yhteistyöhenkilö. Ilman kuluttajien luottamusta meillä ei ole omaa elintarviketta jatkossa. Ed. Salo puuttui tähän Kemira GrowHow -kauppaan. Valtionyhtiöistä vastaa ministeri Jyri Häkämies valtioneuvostossa, ja hän tietää syyn, miksi se myynti valmisteltiin. Mutta se hintapolitiikka, joka on nyt ongelmana, on MTK:n ja Slc:n yhteistyössä hoidettavana. Se ei ole tällä hetkellä ministeriön työlistalla, koska katsomme, että se on lähinnä tuottajien edunvalvontapolitiikkaa, joka kuuluu tuottajajärjestöille.

Sitten täällä on aika monessakin puheenvuorossa puututtu ihan oikein suurpetokannan arviointiongelmiin ja siitä syntyneeseen luottamuspulaan. Tämä on erittäin hyvin minun tiedossani, ja kun riista- ja kalaosastolle valittiin uusi johtaja, Pentti Lähteenoja, häntä ensimmäisenä evästin sillä, että nyt on rakennettava luottamukselliset suhteet takaisin. Me emme kerta kaikkiaan tule pärjäämään, jos metsästäjäkunnan kanssa suhteet eivät ole kunnossa, koska he tekevät vapaaehtoista arvokasta työtä.

Tavoitteeni on, jos löytäisin jostain pienen lisärahan, että voitaisiin petotutkijoille esimerkiksi matkakorvauksia jatkossa korvata. Minulla niin sanotusti työn alla se, että siitä työstä tulisi jonkin näköinen vastikkeellinen korvaus, edes niitä matkoista, joita autolla ajetaan. Mutta sitten me kehitämme luonnollisesti petolaskentajärjestelmiä ja otamme käyttöön dna-järjestelmän ja vastaavaa, koska ehkä se suurin ongelma syntyy siitä, että tutkijoilla on petokannasta täysin eri käsitys kuin alueella ja kuin se, mitä laskennasta tulee. Nämä kaksi eroa ovat ne, jotka sen epäluottamuksen ovat aikaansaaneet, ja se täytyy pystyä ratkaisemaan.

Sitten täällä kysyttiin terveystarkastusten täytäntöönpanosta ja lähinnä siitä, mikä on kehitys tukien välillä. Siis tukiasioistahan me neuvottelemme ihan lainsäädännön mukaan etujärjestöjen kanssa. Oma toiveeni on vaan ollut se — ja sanoin sen, kun lähdin MTK:n johtokunnasta neuvottelemaan 141-ratkaisusta, siinä yhteydessä jo paalutin sen — että meidän pitää yhdessä huolehtia siitä, että tukierot maan sisällä eivät kasvaisi, että tukierot maan sisällä eivät kasvaisi, mutta se on neuvottelukysymys käytännössä, niin kuin sanoin.

Makeran rahaa tällä hetkellä on. Nyt vaan toivon, että investointihalukkuutta olisi, mutta sen tiedän, että jatkossa meidän pitää onnistua budjettineuvotteluissa saamaan Makeraan suurempi siirto kuin se 30 miljoonaa euroa vuodessa, joka hallitusohjelmaan on kirjattu, joskin täytyy todeta, että jo tällä vaalikaudella tehdyillä päätöksillä ja tulevilla päätöksillä me turvaamme noin 230 miljoonaa euroa Makeraan rahaa, kun viime vaalikaudella se oli 16 miljoonaa euroa joka vuosi eli yhteensä 64 miljoonaa euroa. Onhan tässä aivan toisenlaisesta pääomittamisesta kysymys.

Ed. Matikainen-Kallströmin kysymykseen ed. Mieto jo täällä osittain, minusta hienosti, vastasi. Sen verran vaan täydennän, että minun tavoitteeni on saada aikaan metsätoimijoiden, metsäorganisaatioiden, kesken mahdollisimman hyvä ja toimiva yhteistyö. Siellä on tiettyjä jännitteitä metsäkeskusten ja metsänhoitoyhdistysten välillä, ja sitä en aio sallia jatkossa. Tämän 5:nnen päivän tilaisuuden yksi tarkoitus on myöskin tämä asia puhua auki. Siellä käynnistyy valmistelu, jossa katsotaan jatkossa, mitä kukin metsäorganisaatio tekee, mikä on sen kaikkein omin toimintakenttä, mitä tehdään yhdessä, ja yritetään toimia niin, että sitä kautta syntyy lisää osaamista, mutta samalla tuottavuutta parannetaan.

Sitten koska puun saatavuus on se meidän ykkösasia, niin silloin se neuvonta on aivan se ydinkysymys, niin että ne, jotka eivät metsää muuten tunne — se on heille useimmiten perintönä tullut — saavat oikeat neuvot.

Meppi Ville Itälän kannanottoa en ole nähnyt, mutta olen aika hämmästynyt, jos se pitää paikkansa, koska nyt täytyy muistaa, että emme me ole heikentämässä 142:sta, koska tämä käsittely, joka siellä on käynnissä, on evaluointi eli viiden eletyn vuoden arviointi ja nimenomaan sen arviointi, että se artikla on täyttänyt sen tavoitteen, joka sillä on kerta kaikkiaan, eli turvannut tuotannon siellä alueella. Eli tukien tasoon ei olla nyt puuttumassa, ja sen takia tällainen puhe tuntuu varsin oudolta.

Porotaloudesta sanon vaan lyhyesti, että eilen olen ottanut vastaan siitä työryhmän mietinnön ja aion siltä pohjalta viedä asioita eteenpäin. Nämä ongelmat, jotka syntyvät tästä, että meillä on petoja liikaa, on kyllä tiedostettu. Nythän me siirsimme riistanhoitopiireille sen lupajärjestelmän puitteissa päätöksentekoa. Toivottavasti se päätöksenteko osuu oikeaan.

Tanja Karpela /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On aika kiittää maa- ja metsätalousministeriä täältä opposition suunnasta. Tuli kovasti palautetta, harvoin kiitoksia tulee, mutta nyt on kiitosten paikka.

Tuohon petotutkijoiden mahdolliseen matkakorvaukseen. Se on erittäin mielenkiintoinen avaus ja mielestäni varsin tarvittava, koska tuo luottamuspula aiheuttaa toisaalta myös aika suuren ongelman petoeläinten suojelun näkökulmasta.

Mutta pyysin puheenvuoron itse asiassa liittyen eläinlääkintähuoltolakiin. Ministeri on uutterasti tätä uudistanut. Tuo vanha laki on peräisin jo ajalta ennen EU-jäsenyyttä, ja sitä uutta kovasti eduskuntaan odottelemme, ja näyttää siltä, että myös budjetissa on varattu tähän uudistamiseen rahaa. Toisaalta tiedokseni on tullut, että eläinten hyvinvointineuvottelukunnan asettaminenkin on lähiaikoina tiedossa. Siitä olisin mielelläni kuullut lisää.

Mutta aivan viimeiseksi olisin nostanut esille ongelman, joka on puhuttanut paljon, liittyen eläinlääkäripulaan, lähinnä sijaisuusjärjestelyiden ja (Puhemies: Minuutti kulunut!) päivystysjärjestelyiden kannalta. Minkälaisia toimenpiteitä ministeriöllä on tämän ongelman ratkaisemiseksi?

Hanna-Leena Hemming /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eduskunta on saanut lisättyä valtionapua 4H-toimintaan 380 000 euroa. Tämän on pitänyt tapahtua kuulemani mukaan sisäisin siirroin. Olisin kysynyt, mistä tämä raha otettiin.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vielä näistä rahallisista korvauksista liittyen riistavahinkoihin. Ennen kaikkea tihentymäalueilla nämä riistanhoitoyhdistykset tavallaan joutuvat taloudellisesti kärsimään, kun niistä rahoista pyritään korvaamaan tätä havainnointia vahinkojen sattuessa. Nyt ministeri viittasi mahdolliseen korvaukseen, ja toivottavasti se menee eteenpäin, kun se voitaisiin sieltä riistanhoitoyhdistyksien kautta tavallaan näille yhdistyksille korvata.

Mitä tulee tähän luottamuspulaan näiden Rktl:n havainnointilukumäärien osalta, niin käytännössä Rktl:n luvut ovat vain kymmenesosa siitä, mitä on verkoston kautta tullut. Varmasti päällekkäisiä havainnointeja on, mutta näin on ainakin tällä hetkellä karhun ja ilveksen osalta. Myötätuulta ja menestystä, että tässä asiassa päästäisiin eteenpäin. Se on kaikkien osapuolten etu.

Merja Kyllönen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Iankaikkisena huolena on kotimainen tuotanto ja lähiruoka. Ilmasto muuttuu, viljelyolosuhteet muuttuvat, ruoka- ja tuotantoskandaalit seuraavat toinen toistaan. Miten mahdollistetaan ja turvataan suomalaisen ruuantuotannon omavaraisuus alati muuttuvassa maailmassa, jossa viljelijän/tuottajan tilipussi ei juuri rahanpaljoudesta pullistele?

Hannakaisa Heikkinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aluksi yhdyn täysin ed. Ojala-Niemelän ansiokkaaseen kerrontaan 4H-työn tärkeydestä, ja tosiaan 4H-toimintaa maan suurimpana nuorisojärjestönä tehdään tässä päivässä ja toiminta on hyvin tämän päivän näköistä. Mutta ed. Hemmingille siitä, mistä tämä raha tulee: Se tulee varmasti sieltä samasta laarista, mistä se muu 70 miljoonaa euroa, mitä valtiovarainvaliokunta päätti jakaa oikeisiin tärkeisiin kohteisiin.

Mutta vielä kysymys ministeri Anttilalle: Tosiaan työryhmä luovutti teille tänään ehdotuksen eläinlääkintähuoltolain tarkennuksista, ja tällähän on tarkoitus lisätä eläinten hyvinvointia ja lisätä ennalta ehkäiseviä toimia eläinlääkintähuollossa ja näin vähentää jälkivalvontaa. Tämähän kaikki tarkoittaa semmoista positiivista imagokuvaa siitä, että meillä on puhdas omatunto viljelijöillä ja puhtaat tuotteet. Mutta kysymys, joka on tärkeä: (Puhemies: Minuutti!) Eihän tässä ole mitään sellaista, mikä lisää byrokratiaa ja monimutkaista kirjanpitoa ja sillä tavalla voi vaarantaa viljelijöitten jaksamista?

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valiokunta ansaitsee kiitoksen siitä, että on lisännyt muun muassa näitä vesihuoltorahoja, ja ministeri ansaitsee kiitoksen niistä terveystarkastusneuvotteluista, ja toivotaan vaan onnea ja menestystä jatkoonkin siihen EU-työhön.

Täällä ed. Leppä aiemmin totesi, että megatrendit ovat nyt suomalaisen maatalouden puolella (Ed. Leppä: Maaseudun!) — maaseudun puolella — ja näin ehdottomasti on. Mutta jotta tämä järjestelmä voi toimia, niin kaikkien siinä ketjussa mukana olevien toiminnan pitää olla kannattavaa. Nyt on ollut tämä kustannuskriisi osittain öljyn hinnannoususta, osittain lannoitteiden hinnannoususta johtuen, mutta muutenkin tuotanto pitää todellakin saada pitkässä juoksussa kannattavaksi.

Sen takia tämä kannattavuus- ja tulostyöryhmän työ on kyllä äärimmäisen tärkeää, jotta ei kävisi niin kuin tässä hiljattain: Olin eteläsuomalaisen maanviljelijän 50-vuotisjuhlissa, ja kun häneltä kysyttiin tulevaisuuden suunnitelmia, hän sanoi, että "maata viljelen niin kauan, kun rahat riittää". Näin se ei voi olla, vaan siinä pitää olla sellainen tavoite, että saadaan oikeasti hyödynnettyä tämä kotimainen osaaminen.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Kiitos erinomaisista puheenvuoroista. On totta, että olen tänään ottanut vastaan eläinlääkintähuoltolain, joka jatkotyöstettiin, ja sen jatkotyöstämisen perustarkoitus ja -tavoite oli se, että me panostamme jatkossa paljon voimakkaammin eläinten hyvinvointiin ja terveyteen ja silloin me hoidamme eläinsuojeluasiat sitä kautta.

Tällaiseksi välineeksi, kun täällä kysyttiin, lisääntyykö byrokratia, tulee tämä eläinten terveydenhoitosopimus. Me emme saa sitä sopimusta nyt heti kaikille tiloille, koska meillä ei ole riittävästi eläinlääkärityövoimaa, mutta se tulee jokaiselle tilalle jatkossa, ja se on se väline, jolla me sitten pidämme huolta siitä, että eläinten hyvinvointi ja terveydenhuolto tulee hoidetuksi.

Tänään tapasin eduskunnan eläinsuojeluryhmän, ja täytyy sanoa, että sain sieltä erittäin hyvän vinkin ja hyvään aikaan. Me olemme eläinten hyvinvointineuvottelukuntaa juuri asettamassa. Asetusta en ole vienyt vielä valtioneuvostoon, mutta vien sen lähiaikoina. Me otamme nyt sinne mukaan myöskin nämä lemmikki- ja harrastuseläimet, teemme sinne kaksi jaostoa: tuotantoeläimille toisen ja lemmikki- ja harrastuseläimille toisen. Eli tällä tavalla sitä saa hyviä vinkkejä, kun keskustelee oikeiden asiantuntijoiden kanssa.

Sitten kysymys mahdollisesta matkakustannusten korvaamisesta näille petolaskijoille. On ihan totta, että se täytyy hoitaa riistanhoitoyhdistysten kautta. Ei meillä ole tarkoitus ministeriöstä niitä missään nimessä maksaa, mutta täytyy vaan löytää tämä rahoitus ensin sinne budjettiin.

Sitten tämä kysymys siitä, miten kotimainen tuotanto ja lähiruoka jatkossa turvataan. Se on yksinkertaisesti vaan niin, että meidän on kyettävä löytämään ratkaisu siihen, että meidän tuottamisen kustannuksille syntyy kate markkinoilta. Mitään muuta tietä ei ole, koska ei voida ajatella niin, että tukien varassa maataloustuotanto Suomessa pysyy jatkossa. Se ei pysy kannattavana, jos ei myöskin elinkeino saa markkinoilta kustannuksia kompensoivaa hintaa.

Ihan viimeisenä, tosiaan tämä eläinlääkintähuoltolaki on tulossa eduskuntaan lisäbudjetin mukana keväällä — onko se nyt maaliskuun lopussa, huhtikuun aikana, kun se annetaan — ja siinä yhteydessä tulee samalla päätettäväksi, että yritämme saada esimerkiksi 1.7. voimaan tämän uuden lain, joka parantaa tilannetta huomattavasti.

Olen todella pahoillani, että ministerineuvosto istuu huomenna, ja tänä iltana on tapaaminen jo Tšekin eli tulevan puheenjohtajamaan ministerin kanssa. Meillä Pohjoismailla ja Baltian mailla on yhteinen kokous hänen kanssaan, niin että joudun tästä nyt valitettavasti lähtemään. Mutta olen erittäin tyytyväinen käytyyn keskusteluun. Kiitos erinomaisesta yhteistyöstä. Sarkani on haastava, mutta parhaani teen.

Susanna Haapoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri joutuu nyt lähtemään, mutta tiedän kyllä, että hän tarmokkaasti taistelee edelleen tuolla Brysselin päässä, ja siinä mielessä varmaan me kaikki suomme hänen lähtönsä täältä.

Terveystarkastuksessa perunatärkkelyksen osuus oli ainut asia, joka meitä jäi hieman vielä vaivaamaan. Toivon, että jo ensi vuoden budjetista löytyy varoja tämän ratkaisun tekemiseksi, ja siinä varmasti sokerikeissi on meille ohjenuorana.

Verokysymykset ovat maatiloilla erittäin tärkeitä. Haluaisin viestittää ministerille ja kaikille meille muillekin tietenkin, että maitokiintiöjärjestelmät, kuten tunnettua, ajetaan alas. Silloin maitokiintiön nettovarallisuusosuus jää maatiloilta ikään kuin olematta. Tähän tietysti tarvitaan osittain uusia ratkaisuja. Siirretäänkö se muulla tavalla sitten nettovarallisuuteen vai mitenkä tehdään?

Jouko Laxell /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministerille minullakin olisi kysymys ollut, mutta eipä suosinut onni taaskaan.

Tässä olisi viesti suoraan varsinaissuomalaiselta maatilalta: Suomen valtio neuvottelee parhaillaan Euroopan komission kanssa pohjoisen tuen jatkosta. 141-tukea maksetaan Etelä-Suomen tuottajille viimeisen kerran vuonna 2013. Tuki irrotetaan tuotantomääristä. Vuonna 2014 A-tukialueen broilertuottajat jäävät täysin markkinoilta saatavien tulojen varaan, kun kollegat C-alueella Etelä-Pohjanmaalla saavat kansallisista varoista tuen. Tällaista eriarvoista tukiratkaisua A-alueen broilertuottajat eivät voi käsittää. Broilerin tuotanto ei ole erilaista maan eri osissa. — Sitten olisi ollut kysymys, mutta sitä on tarpeetonta esittää.

Esko Ahonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Maailmalta on todella kiirinyt tietoja siitä, että ruuassa on olemassa terveysriski ja lähinnä ulkolaisissa ruuissa. On peräänkuulutettu sitä, onko niitä viime aikoina ja viime päivinä tuotu tänne Suomeen. Tämän viimeistään minun mielestäni pitäisi kertoa suomalaiselle kuluttajalle siitä, että kotimainen ruoka on puhdasta ja laadukasta ja ennen kaikkea terveydelle erittäin hyvää. Kotimainen elintarviketuotanto on siinäkin mielessä erittäin tärkeä ja merkittävä, että meillä on tämän teollisuuden tuotannonlinjan jatkeena noin 200 000 työntekijää, se on senkin takia erittäin merkittävä.

Olisin nimittäin kysynyt ministeri Anttilalta tästä Pellolta pöytään -laatuketjusta. Siitä olisi minun mielestäni maatalousministerin erittäin hyvä kertoakin, se rauhoittaisi kuluttajia ja lisäisi ennen kaikkea suomalaisten elintarvikkeiden kysyntää.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri poistui Brysseliin, mutta hän ehti sanoa: "Meillä on petoja liikaa." Mielestäni tämä ministerin maininta on kyllä kohtuuton. Se on juuri sen tyyppinen maininta, jota harrastavat ne, jotka yleensä tuntevat läheiseksi ajatuksen, että Suomen suurpetokanta pitäisi eliminoida. Mielestäni tässä syntyy myös kysymys siitä, onko maa- ja metsätalousministeriö oikea paikka huolehtimaan eläinsuojelusta, nimenomaan suurpetosuojelusta. Edelleenkin meillä on liian vähän erävalvojia. Meillä se lainsäädäntö, joka estää metsästysrikoksia ja nimenomaan niitä julmia ja epäinhimillisiä metsästysrikoksia, mitä tapahtuu, on heikko. Tässä pitäisi mielestäni olla analyyttisempaa puheenvuoroa ministeriltä.

Janne Seurujärvi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusaselle on kyllä pakko vastata. Joka vaatii Suomen suurpetokannan määrän leikkaamista nykyisestä, ei tarkoita sitä, että vaatii petokannan eliminoimista. Valiokunta omassa mietinnössään kirjoittaa, että suurpetokannoissa ja suurpetojen aiheuttamissa vahingoissa on tapahtunut voimakasta kasvua viime vuosina. Tämä todellakin pitää paikkansa. Vuonna 2006 porovahinkoja oli 3 300 suurpetoihin liittyen ja vuonna 2007 yli 4 400. Jo luvut kertovat siitä, että meillä suurpetokannat ovat todella voimakkaasti kasvaneet. Valitettavasti lupamäärät eivät näytä tulevaisuudessa johtavan siihen, että suurpetokannat laskisivat kestävälle tasolle. Toki eläimiäkin pitää suojella, mutta myös ihmisiä ja elinkeinoja pitää suojella. Tässä tätä tasapainoa pitää hakea nyt voimakkaammin suurpetokantojen leikkaamisen kautta. Korvausjärjestelmän pitää toimia, mutta se on toissijainen. Ensin on huolehdittava siitä, että petokanta on kohtuullinen. Totta kai se on selvää, että myös korvausjärjestelmän pitää toimia, kun vahinkoa kerran annetaan ihmisille ja elinkeinolle aiheutua.

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yksityisen metsänomistuksen pirstoutuminen on uhka toimiville puumarkkinoille, metsätalouden kannattavuudelle ja neuvonnan tehokkaalle hoitamiselle. Pitkään jatkuneen pirstoutumiskehityksen seurauksena yksityismetsälöiden keskikoko on laskenut huomattavasti. Vielä kun tiedämme, että suurten ikäluokkien metsäomaisuus alkaa lähivuosina siirtyä seuraavalle sukupolvelle, tämä uhkaa edelleen kiihdyttää pirstoutumiskehitystä. Yhä pienemmiksi pirstoutuvat tilakoot aiheuttavat useita ongelmia sekä myyntiä että metsänhoitoa ajatellen. Tämä uusimuotoinen metsävähennys ilmeisesti on yksi ratkaisu tähän ongelmaan. Olisin halunnut ministeriltä tiedustella, onko tulossa uusia toimenpiteitä, jotta tilakoot saadaan kasvuun, ja miten pienenevien metsälöiden hoito saadaan kannustavaksi ja kannattavaksi. Mutta ehkä esitän kysymyksen käytävällä, kun tapaan hänet.

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On erittäin hyvä, että meillä on huomattu Suomessa vihdoin ja viimein, että maatalouden ja metsätaloudenkin puolella meillä on loistavat näköalat edessämme. Puhdasta ruokaa tarvitaan tästä eteenpäin yhä enemmän, ja tämä Irlannin dioksiinilihatapaus opetti meille, että ruuan puhtaudella on muuten aika paljon merkitystä. Metsätalouden puolella bioenergialla ja runkopuun lisähakkuilla on erittäin hyvä tulevaisuus edessään. Meidän pitää luoda vain ne järjestelmät kuntoon, kuten liikenneministeriön pääluokan puolella, että saadaan puu liikkeelle.

Mutta tuohon metsäverokeskusteluun haluan kantaa oman korteni kekoon ja totean, että ihmettelen hieman sosialidemokraattien kantaa, jossa sitä arvosteltiin rankasti. Siinä hallituksen viime kesänä tekemässä metsäveropäätöksessä reagoitiin sen hetken tilanteeseen aivan oikein. En ymmärrä sitä kritiikkiä, että lähdetään arvostelemaan tilanteeseen reagoimista. Sitähän tämä hallitus on tehnyt muun muassa kansainvälisen finanssikriisin kanssa erittäin oivallisesti.

Ja aivan samoin Makerasta muistan, että kun vuosi sitten keväällä Makeran rahoitusta lisättiin 100 miljoonalla eurolla, niin sosialidemokraatit, joissa ed. Lauri Kähkönenkin oli mukana, esittivät, että vain 50 miljoonaa riittää. (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Tämäkö on teidän rakentavaa politiikkaanne? Hieman ihmettelen.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yleensä täällä pidättäydyn näistä suurpetolausunnoista, mutta nyt tiedemiehenä joudun kuuntelemaan ed. Kähkösen esityksiä. Siis hänhän todella väittää tietoon perustuen, että tiedemiehet tiedemiehen vakavuudella laskevat kymmenkertaisesti pieleen nämä luvut. Minä annan teille tietoa: Yksi susi kulkee keskimäärin 21 kilometriä vuorokaudessa ja muut vastaavalla tavalla. Ja nämä otetaan tietysti huomioon ja verrataan niitten havaintojen ajankohtia. Ei tämä tiede ole mitään humpuukia.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ed. Tiusaselle, kun hän puhui mahdollisesta rikoslain tiukentamisesta liittyen törkeisiin metsästysrikoksiin. Olen aivan samaa mieltä. Myös itse olen tehnyt aikoinani viime kaudella sellaisen aloitteen, ja toivottavasti nyt jollakin aikataululla, mieluummin mahdollisimman nopeasti, asiassa pystytään etenemään.

Mutta sitten, ed. Tiusanen, te tavallaan veditte tämmöisen johtopäätöksen, että jos ja kun henkilö katsoo, että näitä suurpetoja on liikaa, niin kuin tällä hetkellä ainakin ilveksiä ja karhuja on hyvin paljon, joillakin kohdilla myös toki sudet ovat jälleen kerran nyt varsinkin Pohjois-Karjalassa lisääntyneet, niin nämä samat henkilöt sitten tavallaan haluavat petokannat eliminoida. Pidän lievästi sanottuna tällaisia päätelmiä ja ulostuloja törkeinä. (Puhemies: Minuutti kulunut!)

Ed. Pulliaiselle kiitoksia näistä tiedoista. Kyllä olen kuullut aiemminkin nämä, mutta meillä on kansalliset hoitosuunnitelmat ja ilveksen kohdalla ei mikään riitä, kantoja ei vähennetä.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Juoksipa sitten susi kaksi poronkusemaa tai kolme, niin joka tapauksessa suurpetojen aiheuttamat vahingot ovat kasvaneet merkittävästi. Se tieto tulee joka tapauksessa Itä- ja Pohjois-Suomesta. On hyvä, että metsästysasetusta on muutettu niin, että suurpetojen poikkeuslupien myöntäminen on siirretty riistanhoitopiireihin.

Minulla oli itse asiassa kysymys ministerille — hän ehti lähteä — mutta tässä on jo saatukin vastausta kotimaisesta ruuasta. Kyllä varmasti nuo skandaalimaiset myrkkyruuat, mitä ulkomailta on tullut, tuovat tietysti kotimaisia kuluttajia suomalaisen hyvän lähiruuan pariin. Mutta kyllä me tarvitsemme myös asennemuutosta keskusliikkeiltä. Jos ei siellä tapahdu, jos tätä tulppaa ei aukaista suomalaiselle ruualle enemmän, niin on ihan varmasti vaikeata saada suomalaista ruokaa, lähiruokaa, ja totta kai laitoksilla on myös oma roolinsa tässä.

Totta kai tämä hankintalaki esimerkiksi on yksi asia, joka vaikeuttaa suomalaisen ruuan läpimurtoa takaisin kotimaisille markkinoille. Niin kuin täällä ed. Kangas totesi, myös (Puhemies: Minuutti on kulunut!) ruuan raaka-aineita tulee aika paljon ulkomailta, muun muassa leipäviljaa, vaikka Suomessa valmistettua olisikin tämä ruoka.

Sanna Perkiö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen huolissani suomalaisten metsien tilasta varsinkin tulevaisuudessa, kun hyödynnämme yhä enemmän kantoja ja neulasia. Viemme sieltä metsästä melkein kaiken, minkä sieltä irti saa. Tämän vaikutuksia metsäekosysteemiin ei ole juurikaan kunnolla tutkittu. Metla on vasta aloittelemassa tutkimusta, joka selvittää näitä vaikutuksia, ja me olemme jo ihan täyttä häkää sitoutumassa valtaviin bioenergian ja metsäenergian lisäämisiin tulevaisuudessa. Tässä olisinkin halunnut ministeriltä kysyä, miten paljon Metlassa on varattu varoja tähän merkittävään tutkimushankkeeseen, mutta ministeriä ei nyt ole siis paikalla, joten palaamme asiaan myöhemmin.

Timo V.  Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yhdyn mieluusti itsekin niiden epäilijöitten joukkoon, jotka ovat asettaneet Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen luotettavuuden kyseenalaiseksi näissä petotilastoissa. Itse näen vahvasti näin, että Suomessa yksinkertaisesti on suurpetoja liikaa, ja erityisen huolissani olen muun muassa siitä, että tämän seurauksena meillä vahvasti suojeltu metsäpeurakanta on vähitellen kuolemassa sukupuuttoon, jos tällaista sanaa voisi käyttää. Mutta itse asiassa olin toteamassa, että jos ajatellaan tämän päivän viljelijän toimintaympäristöä, kannattavuus karkaa alta. Maatalouden toimintaympäristöä leimaa erittäin suuri, jatkuva epävarmuus ja toimintaympäristöä leimaa myös erittäin suuri, monimutkainen byrokratia. Kyllä on pakko todeta, että näillä nuorilla, jotka suunnittelevat tänä päivänä maatiloilla sukupolvenvaihdosta, pitää olla erittäin vahva usko tulevaisuuteen.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusasella ja minulla on siinä mielessä epäkiitollinen työnjako, että aina kun ed. Tiusanen puhuu metsästyksestä tai petopolitiikasta, niin minä saan vihaisen palauteryöpyn. Minä olen aika monessa asiassa täysin eri mieltä kuin ed. Tiusanen. Ei se, että jos puhutaan poroelinkeinolle, porotaloudelle, aiheutuneista petovahingoista, tarkoita sitä, että petokannat eliminoidaan, vaan kyse on siitä, että taistellaan oman elinkeinon puolesta. Se ei ole suinkaan mitään verihuuruista teurastusta vaan taistelua leivästä.

Mutta palaan vielä tähän metsäveroratkaisuun. Vaikka meidän ryhmämme ylivoimainen enemmistö äänesti sen ratkaisun puolesta, minä mukaan lukien, niin ei tämä metsäveroratkaisu ole ongelmaton. Se on kallis, se on määräaikainen, se kasaa ongelmia tulevalle ajalle, ja se tukimuoto nyt vuotaa myöskin semmoisille, jotka eivät tukea tarvitsisi. Suuri virhe suomalaisessa metsäpolitiikassa tehtiin edellisen porvarihallituksen aikana, kun hyvin toimineesta ja ennen kaikkea metsää hoitamaan kannustaneesta pinta-alaverotuksesta luovuttiin.

Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä petopolitiikkakeskustelun keskellä haluaisin tehdä pienen aikahypyn kuuden vuoden päähän. Olen saanut paljon yhteydenottoja pieniltä mummonmökkien ja kesämökkien omistajilta siitä, että haja-asutusalueiden kiinteistönomistajien on pistettävä oma talousjätevesiasiansa kuntoon vuoteen 2014 mennessä, ja jo nyt on käynyt ilmi, että monella asukkaalla on ongelmia. Joillekin kyseessä on turhan suuri rahasumma, joillakin toisilla, esimerkiksi monella järvenrannalla kesiään viettävällä mökkiläisellä, on ongelmia myös tontin pienistä korkeuseroista johtuen. Olisinkin halunnut kysyä, millaisia suunnitelmia ja kannustimia ministeriössä on ja sitten tietysti lopulta myöskin sanktioita. Mitä tällaisia on suunniteltu niille kiinteistönomistajille, jotka eivät tahdo hoitaa vesihuoltoaan asianmukaiseen kuntoon vuoteen 2014 mennessä?

Klaus Pentti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Maatalouden kannattavuus on suuri ongelma Suomessa, ja se on ongelma ympäri maailman. Meidän ministeriömme on tehnyt parhaansa omalta osaltaan, mutta paljon pitää tehdä, jotta usko maatalouteen Suomessa saadaan säilymään. Se näkyy nyt tällä hetkellä nuorten investointihalukkuudessakin. Mutta täällä on paljon puhuttu suomalaisten elintarvikkeitten korkeasta laadusta. Siinä pitää kyllä katsoa taaksepäin. Meillä on tehty pitkään ansiokasta työtä tutkimuksen, neuvonnan ja koulutuksen saralla, mutta viime vuosina ja vuosikymmeninä tältä alueelta on jatkuvasti leikattu. Tästä kannan suurta huolta. Onneksi nyt valtiovarainvaliokunnan maatalousjaosto taas osaltaan hiukan korjasi näitä rahoja, mutta maatilojen kannattavuuden kannalta osaamisella on erittäin suuri merkitys ja vaikutus myös ympäristöön. Siinä mielessä pitäisi vaan jaksaa panostaa tuonne osaamisen puolelle, tutkimukseen ja neuvontaan, siitä huolimatta, että meillä valtiovarainministeriö jatkuvasti näitä rahoja on karsimassa.

Petri Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suurpedoista puhutaan paljon Itä-Suomessa ja Pohjois-Suomessa, mutta valitettavasti ongelma on levinnyt myöskin meille jo Länsi-Suomeenkin. Mutta vaikka suurpedoista puhutaan, niin hyvin harvoin eduskunnassa puhutaan pienpedoista, kuten esimerkiksi minkistä, joita meillä Pohjanmaalla tietyt luonnonsuojelijoiksi itseään kutsuvat henkilöt päästävät luontoon ja jotka leviävät ja aiheuttavat suunnatonta tuhoa esimerkiksi vesilinnuille. Olen joskus tehnyt jopa esityksenkin maa- ja metsätalousministerille, että maksettaisiin riistanhoitopiireille tietty häntäraha, kun nuoret miehet, jotka ulkoilevat ja metsästävät, keräisivät näitä pienpetoja tehokkaammin talteen. Ne henkilöt, jotka niitä ovat vielä jaksaneet kerätä, kuuluvat ikäpolveen, jolloin pienpetoja kerättiin, mutta nuoremmat henkilöt eivät enää ole aktiivisia keräämään pienpetoja pois luonnosta ja sitä kautta tekemään hyvää luonnonsuojelutyötä.

Paula Sihto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Maatalous on tällä hetkellä suurten haasteiden edessä sekä kansallisesti että maailmanlaajuisesti. Kansainvälinen kilpailu on kiristynyt ja maatalouden kannattavuus on heikentynyt samalla, kun toiminnan ympäristövaikutuksille on asetettu yhä tiukempia vaatimuksia. Myös toimintaympäristö muuttuu koko ajan, tilakoot suurenevat ja viljelijöiden työmäärä lisääntyy. Tässä tilanteessa on erittäin tärkeää nuorten viljelijöiden neuvonta ja tukeminen yritystoiminnan aloittamisessa ja kehittämisessä ja ennen kaikkea siinä, että jatkajia tiloille löytyy. Myös viljelijöiden jaksamiseen tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota jatkossakin.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen ihan täysin samaa mieltä ed. Salon kanssa siitä, että luontoon aikanaan päästetyt minkit tekevät tällä hetkellä suunnatonta vahinkoa muille pieneläimille. Olin aika järkyttynyt siitä, kuvittelin, että tämmöinen eläinterrorismi olisi jo tästä maasta loppunut, mutta ei. Nyt vastikään iskettiin suurkanalaan ja päästettiin luontoon tuhansia kanoja, jotka sitten kuolivat ja kärsivät. Minä juuri sovin tässä eduskunnan eläinsuojeluryhmän puheenjohtaja Tanja Karpelan kanssa siitä, että meidän täytyisi jotain tehdä, että tämmöinen eläinterrorismi tästä maasta saataisiin loppumaan. Jos ei laki auta, niin ainakin paheksunta siitä, että tämä talo ei tämmöistä työtä, tämmöistä terrorismia tule hyväksymään. Minä olen joskus verrannut tätä eläinterrorismia tuohon toiseen terroristijärjestöön, mielestäni terroristijärjestöön, elikkä Greenpeaceen. Sekin tekee turhaa työtä.

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Maaseudun ydin ja selkäranka on maatalous, maatilatalous, yrittäjyys ja sen menestyminen. Maaseudusta puhuttaessa usein kuitenkin unohdetaan se, että maaseutu on paljon muutakin kuin maatilataloutta ja tukipolitiikkaa. Ensi keväänä on valmistumassa maaseutupoliittinen selonteko, joka toivoakseni pureutuu maaseudun elinvoimaisuuteen myös asumisen, elämisen laadun ja monipuolisen yrittäjyyden näkökulmasta. Olisin kysynyt ministeriltä, ja toivonkin keskustelua ja pohdintaa siitä, mitä keinoja maaseudun vetovoimaisuuden parantamiseksi on näköpiirissä ja mitä sen eteen voitaisiin tehdä vaikkapa ministeriössä.

Leena Harkimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomalaistutkimus paljasti aivan yksiselitteisesti, että maatalouden ympäristötuki ei ole parantanut vesistöjemme tilaa. Nyt asiaa on tutkittu myös EU:n tasolla, toisin sanoen tilintarkastustuomioistuin on tutkinut, noudattavatko EU:n tukia saavat viljelijät ympäristövelvoitteitaan. Tämä uutisoitiin Helsingin Sanomissa 8. joulukuuta. Sen koommin en ole nyt asiasta kuullut, mutta löytyykö salista edustajia, jotka asiasta tietäisivät, esimerkiksi valiokunnan puheenjohtaja? Kaipaisin tietoa, onko EU:n tasolla tästä asiasta jotain kerrottavaa.

Tanja Karpela /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Petoeläinten suojelu herättää täällä aina kiivasta keskustelua, ja tuntuu usein siltä, että nuo fanaattisimmat puheenvuorot puolesta ja vastaan aiheuttavat enemmän harmia petoeläinten suojelulle kuin myötävaikuttavat asiaan. Kyse taitaa kuitenkin olla aika pitkälle asenteista, on kyse sitten tästä niin kutsutusta eläinterrorismista eli eläinten vapauttamisesta luontoon — sillä ei saada hyvää tulosta aikaan — tai toisaalta siitä, uskalletaanko petoeläimiä riittävästi suojella. En lähtisi kuitenkaan epäilemään tutkittua tulosta kantojen määrästä kovin heppoisin perusteluin. Sitä pitää arvioida ja tutkia. Minä ainakin tulkitsin ministerin puheenvuoron siten, että hän hyvin harkitsevaisesti otti kantaa siihen suuntaan, että meidän pitää seurata ja tarkkailla, että nämä kannan kokomäärittelyt osuvat mahdollisimman oikeaan. Vain tällä tavalla saamme luotua luottamusta puolin ja toisin.

Sitten mielenkiintoinen avaus oli mielestäni ed. Tiusaselta kysymys, kuuluvatko suojeltavat eläimet ylipäätänsä maa- ja metsätalousministeriöön. Mielestäni tuo avaus on varsin mielenkiintoinen, ja siitä pitäisi enemmänkin keskustella, olisiko oikeampi paikka kenties ympäristöministeriö, kun sitten tuotantoeläimet kuuluvat selvästi maa- ja metsätalousministeriöön, mutta mielestäni erittäin hyvä keskustelunavaus.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitoksia ed. Karpelalle tuosta toteamuksesta.

Haluaisin vielä palata siihen kommenttiini, mitä totesin ministeri Anttilan puheenvuorosta, ja lainaan vielä hänen lausettaan: "Meillä on petoja liikaa." Totesin, että tämä on ministeriltä liian vähän analyyttista puhetta eduskunnassa, koska samalla tavalla puhuvat myös he, jotka haluavat yleensäkin eliminoida petokannan. Siis tarkoitan nyt vain sitä pientä joukkoa ihmisiä joilla on huonoja ajatuksia päässä ja jotka harrastavat eläinrääkkäykseen verrattavaa salametsästystä jne. (Ed. Kanerva: Ketkä tällaisia ovat?) Tämän takia tästä petokysymyksestä pitäisi päästä todellakin, niin kuin ed. Karpela sanoi, paremmin analyyttisesti keskustelemaan.

Meillä on se ongelma, että ministeri ei ole paikalla. Tämä vaikeuttaa tietysti tätä debattia. Toivon mukaan ensi vuonna tai lisäbudjettien kohdalla se voitaisiin paremmin järjestää.

Esko Kiviranta /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kummeksun sitä, että täällä on näinkin paljon keskusteltu metsäverotuksesta, vaikkei se edes kuulu ministeri Anttilan hallinnonalaan, vaan on ministeri Kataisen leipälaji.

Mutta sanoisin, että näitten eduskunnassa tehtyjen muutosten jälkeen minusta tämä metsäveromuutoskokonaisuus on kohtuullisen hyvässä kunnossa. Kyllä sillä pitäisi selvitä. Ainoa jäljelle jäänyt ongelma on tämä valtiontukisäännös, ja siihenkin tämä EU:n huippukokouksen ratkaisu tuo tiettyä helpotusta. Ongelmia liittyy lähinnä yhteismetsien tilanteeseen. Tuohon lakiinhan jäi myös selvä epäkohta, että metsävähennys, joka on tuloverojärjestelmän normaali osa, katsotaan nyt sitten valtion tueksi, kun valtiovarainministerillä ei ollut ryhtiä luopua tästä pykälästä.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Täällä ed. Harkimo kysyi tästä ympäristötuen vaikuttavuudesta ja niistä arvioista, joita eri tarkastusvirastot ovat tehneet. Epäilen vähän kyllä sitä, että kun pelkästään tarkastellaan niitä päästöjä, niitä valumia, joita vesistöihin aiheutetaan, eikä käydä niiden alkujuurille kiinni, saadaan juuri tällaisia tutkimustuloksia niin kuin tarkastusvirastot ovat tehneet. Ei pystytä erottamaan sitä taustavalumaa, normaalia valumaa. Vaikka me lopettaisimme koko maatalouden, niin valumat jatkuisivat. Ne eivät siihen lopu. Siinä mielessä meillä on erittäin paljon tutkimusta vielä tehtävänä, että me pystymme nämä kaksi asiaa erottamaan toisistaan.

Sitten toinen asia. Taajamien teollisuuden jätevesiä on muuten puhdistettu viimeiset 20 vuotta vasta kunnolla. Sitä ennen ne on laskettu enemmän tai vähemmän suoraan vesistöihin. Se on merkittävä rasitus tällä hetkellä sedimentissä, ja tämä jää usein vaille huomiota.

Mitä tulee ympäristötukien noudattamiseen, niin niitä noudatetaan erinomaisen hyvin. Ravinnemäärät ovat pudonneet merkittävästi. Muun muassa EU-jäsenyyden aikana 60 prosenttia on pudonnut fosforinkäyttö ja 40 prosenttia typenkäyttö. Elikkä se kertoo jo siitä, mihin suuntaan on menty. Oikeaan suuntaan.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä oli kysytty kysymys, mistä momentin 30.10.55 rahat valtionapuun 4H-toiminnalle on otettu, ja jaoston puheenjohtajana vastaan, että ne on otettu momentilta 20.45. Ei ole jakovarasta, vaan jaoston löytämistä säästöistä.

Timo V.  Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Käsillä oleva budjettiesitys on teksteiltään monella tavalla aivan oikean suuntainen, mutta on tietysti pakko todeta samasta asiasta, mistä täällä monessa puheenvuorossa on puhuttu: suuri ongelma on maatalouden kannattavuus. On hyvin hätkähdyttävää, että kustannustason nousun myötä tuottajahintojen kohoamisesta huolimatta maatalouden yrittäjätulo laskee tänä vuonna lähes 40 prosenttia viime vuodesta ja ensi vuonna yrittäjätulon arvioidaan kohoavan tästä vuodesta ainoastaan noin 15—16 prosenttia.

Eli on pakko kysyä, kuinka viljelijät jaksavat ja uskovat tällaisessa tilanteessa tulevaisuuteen. Kannattavuus karkaa alta, maatalouden toimintaympäristöä leimaa jatkuva epävarmuus tulevaisuudesta, maatalouspolitiikka ja maaseutupolitiikka on lyhytjänteistä. Maatalouden tulevaisuuden osaltahan politiikalla ja poliittisella päätöksenteolla on erittäin suuri rooli. Ja kun tähän kaikkeen sitten pistetään mukaan EU:n maatalouspolitiikan lyhytjänteisyys, niin tämä epävarmuus tulevaisuudesta on viljelijöillä erittäin suuri.

Samoin myös suunnaton byrokratia leimaa maataloutta. Olisikin kaiken kaikkiaan tärkeää, että nyt hallitus voisi edetä maatalouden kannattavuustyöryhmän esitysten mukaisesti nopeasti. Olisi välttämätöntä, tärkeää, pyrkiä poistamaan epävarmuutta, pitäisi saada maatalouspolitiikan järjestelmät huomattavasti pitkäaikaisemmiksi etenkin EU-politiikan osalta, ja olisi aivan välttämätöntä pystyä poistamaan maatalouden byrokratiaa, ja tässä asiassa tietysti ministeriön pitää mennä myös aika tavalla itseensä, eli tarkoitan ennen kaikkea maa- ja metsätalousministeriön virkamiehistöä, jonka pitäisi todella miettiä omaa toimintaansa: millä tavalla palvellaan parhaalla mahdollisella tavalla suomalaista maataloutta.

On erittäin tärkeää, että EU:n terveystarkastuksesta syntynyt ratkaisu saadaan kiireesti toimeen hallituksen ja tuottajajärjestöjen yhteistyöllä. Ratkaisun toimeenpano ei voine tapahtua maatalouspääluokan sisäisillä siirroilla, vaan kansalliseen tukeen on löydettävä tarvittavat varat, jotta elintarviketuotanto jatkuu häiriöttä koko maassa ja työpaikat säilyvät. Oleellista on, että nämä päätökset saadaan aikaan mahdollisimman nopeasti.

Tämän päivän maaseutu tarvitsee nopeasti elvytystoimia, jotta saadaan investoinnit liikkeelle. Onkin välttämätöntä, että investointitukijärjestelmän kotikutoiset esteet puretaan nopeasti ja hallitus varmistaa Makeran pääomat kaiken kaikkiaan.

Komission käsittelyssä on tällä hetkellä hallituksen ja tuottajajärjestöjen yhteinen esitys 142 artiklan mukaisen pohjoisen tuen muutoksesta. 142 on olennainen osa Suomen liittymissopimusta. Komissio ei kuitenkaan ole hyväksymässä nykyisten tietojen mukaan Suomen esitystä sellaisenaan, ja onkin välttämätöntä, että Suomen hallitus käyttää kaiken poliittisen voiman siihen, että alkuperäinen esitys toteutuu. Itse pidän välttämättömänä pohjoisen tuen maksuvaltuuksien käytön merkittävää kasvattamista.

Budjettipääluokkaan kuuluu myös kala-, riista- ja porotalous, ja valiokunta on omassa mietinnössään huomioinut täälläkin äsken puhutut suuret petovahingot. Ed. Tiusanen peräänkuulutti kommentin "petoja on liikaa" taustalta sitä, että se on aivan liian vähän analyyttisesti arvioitu kommentti. Siitä voisi todeta, että tänä päivänä Hallan, Näljängän, Hossa-Irnin paliskuntien poroisännät ovat kyllä tätä analysointia tehneet aika pitkään ja todenneet sen, että näitten paliskuntien tulevaisuus on hyvin heikolla pohjalla, koska petovahingot ovat niin suunnattoman suuria.

Metsäpolitiikan osalta on lyhyesti todettava se, että hallitus on tehnyt merkittäviä parannuksia alkaen puun kuljetusten turvaamisesta väyläratkaisuilla jatkuen puunmyyntitulon verohuojennukseen jne. eli on tehty erittäin merkittäviä myönteisiä ratkaisuja metsätalouden kannattavuuden parantamiseksi. Mutta on toki syytä kritisoida sitä prosessia, jolla näitä merkittäviä metsäpoliittisia ratkaisuja on kaiken kaikkiaan tehty. Tässä on tietysti syytä myös valtiovarainministeriön mennä itseensä tältä osin.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousministeriön toimialan elinkeinot ovat jo vuosia olleet suurten globaalien haasteiden edessä. Kansainvälinen kilpailu kiristyy edelleen. Elintarvikesektorilla ja maataloudessa jyllää kustannuskriisi, eikä metsäsektorilla ole juuri sen helpompaa. Samalla toiminnan ympäristövaikutuksille asetetaan yhä tiukempia vaatimuksia.

Suomen pinta-alasta suuri osa on maaseutua, ja myös väestöstämme 41 prosenttia asuu maaseudulla. Maaseudun kehittämistä hallinnoi maa- ja metsätalousministeriö. Tässä kehittämistyössä ei voida puhua vain yhdenlaisesta toiminnasta. Erilaisia maaseututyyppejä yhdistää enää vain asuminen, ei siis mikään yksittäinen elinkeino. Ministeriö linjaa talousarviossa, että maaseutu halutaan säilyttää kilpailukykyisenä asuinympäristönä, yritysten sijoituspaikkana ja asukkaiden työllistäjänä. Tavoitteena pitääkin olla, että harvaan asutun ja ydinmaaseudun väestökehitys tasapainottuu, työllisyys parantuu ja elinkeinotoiminta monipuolistuu.

Siksi tuntuukin vaikealta hyväksyä, että maaseudun kehittämisen määrärahat supistuvat lähes 5 miljoonalla eurolla, mikä heikentää monia maaseudun kehittämisen kannalta tärkeitä hankkeita. Samalla maaseutuneuvonnan määrärahat supistuvat talousarvioesityksen mukaan 7 prosenttia. Tämä ei edesauta maaseudun kehittämisen hyvien tavoitteiden toteutumista varsinkaan tilanteessa, jossa maaseutu on jo varsin voimakkaasti erilaistunut. Maaseudun elinkeinorakenne on monipuolistunut. Mikro- ja pienyritysten määrä on kasvanut erityisesti kaupunkien läheisellä maaseudulla. Muuta yritystoimintaa harjoittavien maatilojen suhteellinen osuus on lisääntynyt. Maaseututyyppien sisäiset erot ja väestörakenne vaativat erityistä kehittämishuomiota. Kaupunkien läheisen maaseudun kehitysero verrattuna harvaan asuttuun ja ydinmaaseutuun on kasvanut. Väestön väheneminen maaseudulla on tasaantunut, mutta väestörakenne on vinoutunut syvän maaseudun tappioksi.

Määrärahojen vähentämistä vastaan puhuvat myös ministeriön omat lausunnot, joiden mukaan maaseudun säilymistä asuttuna ja elinvoimaisena tuetaan nimenomaan muun muassa kehittämishankkeiden ja maaseudun neuvonnan avulla. Maaseudun neuvontapalveluihin tarvitaan nykyistä enemmän esimerkiksi metsä- ja bioenergia-alan neuvontaa. Lisäksi maaseutuyritystoiminnan neuvontaa on ollut tarkoitus kehittää ja ylipäänsä liiketoimintaosaamista lisätä. Olen täysin samaa mieltä valtiovarainvaliokunnan kanssa siitä, että valtion nykyinen rahoitusosuus eli noin 20 prosenttia on säilytettävä neuvontapalveluissa.

Toinen valiokunnan hyvä huomio liittyi budjetissa kylätoiminnan valtionapuihin, joilla edistetään maaseutuasumista ja luodaan paikallisia, asukkaiden voimavaroja hyödyntäviä palveluja sekä vahvistetaan kyläyhteisöjen sosiaalisia suhteita. Kylätoiminnan merkitys varmasti kasvaa erityisesti niillä alueilla, missä tapahtuu kuntaliitoksia. Kylätoiminta on myös tärkeässä asemassa muun muassa palveluyritysten syntymisen suhteen, mikä on suoraan harvaan asutun maaseudun kehittämistyötä.

Odotan mielenkiinnolla ensi keväänä valmistuvaa maaseutupoliittista selontekoa. Oletan sen kokoavan näkemyksiä maaseudun asumisen ja monipuolisen maaseutuyrittäjyyden näkökulmasta.

Keskustelimme vastikään ruokakriisistä. Sen torjumiseksi globaalillakin tasolla on esitetty ruuantuotannon turvaamista kaikkialla maailmassa. Maatalouden tuotannon jatkuminen koko Suomessa pitää olla kansallinen tavoite. Myös kuluttajat arvostavat kotimaista ruokaa ja koko elintarvikeketjua. Huoltovarmuuden ja ruuantuotannon omavaraisuuden takaaminen on myös poliittinen päätös ja vaatii tahtoa varsinkin nyt, kun maataloudessa eletään kannattavuuskriisiä. Lähiruuan käyttöä esimerkiksi kunnissa ja julkisissa laitoksissa tulee myös poliittisin päätöksin tukea.

Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoitteena on ollut maaseudun vesihuollon parantaminen. Budjetissa luvataan tukea haja-asutusalueiden ja kylien vesihuoltoinvestointeja. Valtiovarainvaliokunta korostaa mietinnössään, että haja-asutusalueillakin tulee pyrkiä liittämään kiinteistöt kunnalliseen vesihuoltoon. Viemäriverkostojen rakentaminen tulisi valiokunnan mielestä myös tehdä ennen jätevesiasetuksen voimaantuloa, jotta vältytään turhilta kiinteistökohtaisilta ratkaisuilta. Tämä on hyvä linjaus ja myötäilee monen haja-asutusalueella asuvan ajatuksia. Ympäristökysymyksetkin pitää nähdä yhteisvastuullisesti, kuten valiokunta on tällä linjalla toiminutkin.

Hanna-Leena Hemming /kok:

Arvoisa puhemies! Äitini oli aikanaan 4H-kerhossa kyläpäällikkönä. Siitä päätellen, mitä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä kerrotaan 4H-tehtävästä, toiminta on kaikin puolin kehittynyt vuosikymmenten varrella. Täällä sanotaan: "4H-järjestön ydintehtävänä on tukea lasten ja nuorten tasapainoista kehitystä ja kasvamista vastuuseen edistämällä nuorten omatoimisuutta ja arjen taitoja, yrittäjyyttä ja työelämävalmiuksia, yhteistyötaitoja, kansainvälisyyttä sekä luonnon ja ympäristön kunnioittamista." Täällä olemme lisäksi kuulleet, kuinka laajaa toiminta on. Luvut ovat hieman erilaisia olleet kuin tässä mietinnössä on annettu.

Kuitenkin kritisoin sitä, miten yhdelle ainoalle järjestölle, kun se on erotettu muista järjestöistä, jotka saavat opetusministeriön momentilta rahaa, annetaan 5 miljoonaa euroa toiminnan kattamiseen. Erityisesti, kun tarkoituksena on edistää yrittäjyyttä, luulisi, että olisi järkevämpää pitää hieman niukempaa valtion tukipolitiikkaa, jotta tätä yrittäjyyttä erityisesti päästäisiin käytännön tasolla opettamaan.

Tätä 5:tä miljoonaa, mitä valtiovarainvaliokunnassa eduskunta on erityisesti vielä lisännyt 380 000 eurolla, voidaan verrata esimerkiksi opetusministeriössä kerhotoiminnan elvyttämiseen, johon koko valtakunnan tasolla on voitu osoittaa ainoastaan 6 miljoonaa euroa. Pidän toki 4H-kerhon järjestöjen toimintaa tärkeänä ja toivon, että sitä voidaan koko maan kattavana jatkaa tulevaisuudessakin. Toivoisin kuitenkin, että toiminta voitaisiin rinnastaa muiden tärkeiden järjestöjen toimintaan. Samalla muistutan, että sellainen järjestö kuin Suomen kesäyliopistoseura saa suurimman potin opetusministeriön alla, ja sen summa on kuitenkin vain 225 000 euroa. Eli laittamalla yksi nolla perään ei päästä edes puoleen siitä, mitä 4H-kerho saa.

Samaan aikaan muistutan, että täällä salissa on käyty ansiokasta keskustelua suomalaisen ruuan merkityksestä, ruuan puhtaudesta, kotimaisen ruuan edistämisen tärkeydestä. Olisin toivonut, että tästä 380 000 eurosta, mikä nyt 4H:lle lisättiin, jotta päästiin 5 miljoonaan euroon, olisi voitu antaa esimerkiksi edes 100 000 Ruukku-keskukselle, joka edistää ruokakulttuuria. Tätä rahaa ei enää opetusministeriön puolelta löytynyt edes sisäisin siirroin; ei löytynyt kohdetta, mistä olisi voitu kiristää tätä. Kuitenkin tarkoituksena oli nimenomaan edistää suomalaista ruokakulttuuria, suomalaisen ruuan puhtautta.

Tämä olisi kuulunut MMM:n sektoriin vähintään siinä missä 4H:kin. Toivon, että jatkossa valtiovarainvaliokunnan tämän jaoston ihmiset ottavat huolekseen Ruukku-keskuksen, ettei sen tarvitse taistella niistä 3 000:sta ja 5 000 eurosta, mitä meillä on varaa antaa eri järjestöille.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Näyttää siltä, että salissa on edelleenkin ankaraa vastustusta 4H-rahojen suhteen. Kannattaa tietysti lähestyä, ed. Hemmingin myös, ed. Orpoa, hän on 4H-valtuuskunnan puheenjohtaja, ja tarkemmin kysyä siitä, mitä työtä 4H-järjestö tekee. Toki me voimme täällä miettiä ihan oikeastikin sitä, kohdentuvatko nämä rahat oikein. Se on ihan hyvä, perusteltu lähtökohta.

Mitä tulee tuohon Ruukun rahoittamiseen, se selvitettiin ja todettiin hyvissä ajoin, että se kuuluu opetusministeriön pääluokkaan, ja sitä ei edes meille ole sitten tarjottu, eli tilanne on näin. Itse olisin aika varovainen avaamaan uusia menomomentteja, kun näitten entistenkin osalta on suuria vaikeuksia.

Hanna-Leena Hemming /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Muistutan samalla, että erityisesti keskustapuolueesta haluttiin avata erittäin monta uutta kululuokkaa siihen järjestömomenttitukikohtaan, mitä opetusministeriön sektorilla oli annettavana. Kuitenkin yhteensä sillä puolella kaikille järjestäjille, joille me annoimme, rahaa oli käytettävissä hieman päälle 700 000 euroa. Olisipa ollut edes 7 miljoonaa, mutta ei ollut.

Meiltä jäi lisäämättä rahaa Taikalampulle, konsertti joka kouluun, joka oli erityisesti keskustapuolueelle tärkeä asia. Kun me Ruukku-ruokakulttuurikeskukselle olisimme tarvinneet 70 000 euroa, niin meiltä ei enää löydy. Kyllä minä toivon, että joko lopetatte puheet siitä, että kotimainen ruoka ja sen puhtaus on tärkeää, tai sitten otatte tämän Ruukku-keskuksen jatkossa teidän hallinnonalallenne.