Paavo Arhinmäki /vas(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vasemmiston eduskuntaryhmän tekemässä lakialoitteessa esitetään sitä, että luottamusmiehen asemaa vahvistetaan. Jos luottamusmiehen työsopimus irtisanotaan tai puretaan ilman, että asiasta on käyty työnantaja- ja työntekijäliiton väliset neuvottelut, työsopimuksen päättämisen on katsottava johtuneen luottamusmiesasemasta, ellei työnantaja muuta näytä. Työnantajan laiminlyödessä neuvotteluvelvollisuuden syntyisi oikeudenkäytöllinen olettama siitä, että työsuhteen irtisanominen tai purkaminen on johtunut työntekijän luottamusmiesasemasta. Vastaavantyyppinen olettama sisältyy voimassa olevan työsopimuslain säännökseen raskaana olevan henkilön tehostetusta irtisanomissuojasta.

Arvoisa puhemies! Työntekijöiden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, aivan keskeistä, että heillä on luottamusmiehet, jotka voivat toimia työntekijöiden puhemiehinä ja puhenaisina ja jotka voivat puolustaa työntekijöitä. Se on keskeinen osa meidän järjestäytymistä, se on keskeinen osa meidän sopimusyhteiskuntaa. Hyökkäyksiä on nähty tätä luottamusmiesjärjestelmää kohtaa viime vuosina valitettavan paljon. Esimerkiksi metallialalla toistakymmentä pääluottamusmieheen ja varapääluottamusmieheen kohdistuvaa irtisanomista on tapahtunut sen jälkeen, kun viime sopimuskierroksella todettiin, että pääluottamusmiesten, luottamusmiesten ja heidän varahenkilöidensä työsuhdeturvaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Haluan korostaa sitä, että neuvottelujärjestelmämme perustuu siihen, että meillä on toimiva pääluottamusmies- ja luottamusmiesverkosto. Jos tämä keskeinen osa tätä järjestelmää murtuu, niin silloin murtuu koko sopimusyhteiskunta.

Arvoisa puhemies! Kun kolme viikkoa sitten vasemmistoliiton eduskuntaryhmä jätti tämän aloitteen, emme voineet arvata, miten valitettavan ajankohtainen tämä on tällä viikolla. Lehtitietojen mukaan noin vartti sitten ovat ABB:n Pitäjänmäen tehtaan työntekijät marssineet ulos tehtaan porteista, pitävät vuorokauden mittaisen työnseisauksen, ja sen jälkeen ylitöitä ei tehdä. Huomenna useat Metalliliiton osastot osoittavat mieltä ABB:n Pitäjänmäen tehtaan porteilla, ja mahdollisesti, lehtitietojen mukaan, työnseisauksia ja protesteja voidaan nähdä muillakin työpaikoilla.

Nimittäin, arvoisa puhemies, kun itsenäisyyspäivänä aina puhutaan siitä, miten meidän pitää puhaltaa Suomessa yhteen hiileen, miten meidän pitää toimia yhdessä Suomen eteen, niin on törkeää, miten seuraavana arkipäivänä irtisanotaan pääluottamusmies, pääluottamusmies, joka on viimeksi marraskuun lopussa valittu uudelle kaudelle pääluottamusmieheksi. Tällainen heti itsenäisyyspäivän jälkeisenä ensimmäisenä arkipäivänä tehtävä irtisanominen on hyökkäys järjestäytymisvapautta vastaan, sitä vastaan, että työntekijät saavat valita haluamansa henkilön, miehen tai naisen, pääluottamusmiehekseen.

Arvoisa puhemies! Kysymys ei ole vain metallialasta, vaikka se on nyt noussut esille, samanlaisia ongelmia on yhtä lailla muilla aloilla, esimerkiksi Pitäjänmäellä myös Valiossa varapääluottamusmies irtisanottiin kolme vuotta sitten. Tulee myös tietoja siitä, että työntekijöille annetaan potkuja, kun he asettuvat edes ehdolle luottamusmieheksi. Meidän pitää puolustaa sitä, että työntekijöiden ääni kuuluu, työntekijät voivat toimia ja heillä on henkilö, joiden kautta tuodaan työntekijöiden näkemykset esille ilman, että on pelkoa irtisanomisista, ulospotkimisista.

Arvoisa puhemies! Suomi ei ole mitenkään lakkoherkkä maa, päinvastoin, meillä on varsin vahva työrauha. Kun työpaikoilla tapahtuu lakkoja, työnseisauksia, tämäntyyppisiä toimenpiteitä, ne yleensä liittyvät paikallisiin asioihin, niin myös ABB:n Pitäjänmäen osalla, jossa pyrittiin muuttamaan järjestelmiä niin, että tuntipalkat olisivat pahimmillaan voineet pudota jopa 3—4 euroa tunnilta. Kysymys on ennen muuta näistä ongelmista, joita työelämässä nähdään — ei siitä, että meillä olisi jotenkin lakkoherkkiä työntekijöitä, vaan pikemminkin siitä, että paikallisella tasolla työnantajat aiheuttavat konflikteja työpaikoilla. Sen vuoksi työntekijöillä pitää olla mahdollisuus reagoida, tuoda omat näkemyksensä esiin. Ja ei voi olla niin, että työntekijöiden valitsemat luottamusmiehet ovat vaarassa joutua irtisanotuiksi, jos työntekijät päättävät toimia.

Sen vuoksi tämän viikon uutiset ABB:n Pitäjänmäen tehtaalta osoittavat, miten ajankohtainen ja tärkeä tämä lakialoite on. Sen vuoksi todella toivon, että työ- ja tasa-arvovaliokunta ottaa tämän käsittelyyn ja vahvistaa meidän luottamusmiesten asemaa. Se on ainoa tapa — ei ainoa, mutta tärkeä tapa — huolehtia siitä, että meidän työntekijöillä on puolustajansa työpaikoilla.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Arhinmäki toi sen esille juuri niin hyvällä kuvauksella, juuri sen, mistä tässä asiassa on kysymys. Haluan omalta osaltani kuitenkin tuoda sen, että ABB:n pääluottamusmiehen irtisanominen oli surunpäivä paikalliselle sopimiselle.

Suomen Yrittäjät on ponnekkaasti koettanut tulla sille reviirille, jossa myös ne, jotka ovat järjestäytymättömiä yrityksiä, voisivat tehdä paikallisia sopimuksia henkilöstönsä kanssa. Järjestäytynyt työnantaja ABB, joka on järjestäytynyt Teknologiateollisuus ry:hyn, vei nyt maton alta tältä kaikelta kehitykseltä, mikä olisi voinut olla mahdollista, jos pelisäännöistä oltaisiin pystytty jollakin tavoin sopimaan. Kuka on se taho, joka enää uskaltaa lähteä sopimaan paikallisesti työnantajan kanssa? Surunpäivä siis paikalliselle sopimiselle.

Työnantaja yksipuolisella toiminnallaan on murtanut uskottavuuden siihen, että me voimme paikallisesti sopia. Kaikkien pitää uskaltaa katsoa, minkälainen on Teknologiateollisuuden työehtosopimus rakenteeltaan. Siellä lukee monessa kohtaa, erityisen monessa kohtaa, "ellei paikallisesti toisin sovita tai muuta sovita". Nyt siltä sopijaosapuolelta, joka edustaa työehtosopimuksen toista järjestäytynyttä osapuolta eli työntekijöitä, siltä sopijalta, joka sopii työnantajan kanssa, ollaan viety kaikki se, mikä voi mahdollistaa paikallisen sopimisen. On aivan tavatonta ajatella, että kuinka voidaan tästä eteenpäin rakentaa mitään sellaista, joka yhdessä rakennetaan työnantajan tuottavuuden, työntekijöiden tulevaisuuden osalta, nimenomaan sen työnantajan tuottavuuden kautta tulevaa pysyvää työpaikkaa, jos työnantaja ei kunnioita sitä osapuolta vaan yksipuolisella sanelulla pyrkii määräämään, mikä hyväksi on.

Tässä vasemmistoliiton lakialoitteessa on yksi toinen huomio, joka tarkoittaa sitä, että Suomi on liikkeenluovutustilanteessa EU-tasosta jäljessä niin pahoin, että tätä liikkeenluovutuksessa olevaa direktiiviä ei ole sen implementointivaiheessa tuotu suomalaiseen työsopimuslakiin täysimääräisesti, vaan siellä ei osaston luottamusmiehillä ja luottamushenkilöillä liikkeenluovutustilanteessa ole sellaisia oikeuksia, mitä EU-lainsäädäntö edellyttää. Tällä ehdotuksella myös tämä asia korjattaisiin eurooppalaiselle tasolle.

Olen aivan varma, että käyttämäni puheenvuoron jälkeen seuraavan puheenvuoron käyttäjä tulee tarttumaan aiheeseen ponnekkaasti. Mutta olen kyllä lukenut jo ennakolta edustajan käyttämän lehtiartikkelin, missä hän, valitettavasti hieman ennakoivasti, viestitti sitä, että työtuomioistuimen selkeällä päätöksellä tässä tapauksessa todettiin pääluottamusmiehen kiihottaneen työpaikalla työntekijöitä kolmeen laittomaan lakkoon. Nyt varmasti on edustajallekin selvinnyt, että näinhän ei toki ole, koska tämä asia ei ole ollut työtuomioistuimessa.

On tärkeää, kun tämmöisiä irtisanomisia tulee — ehkä vielä näin ay-aktiivina toivoisin — että tähänkin lainsäädäntöön olisi tullut vielä se edellytys, että työsuhdetta ei pidetä purettuna ennen kuin työtuomioistuin on sen käsitellyt ja sen jälkeen ruvetaan määrittelemään sitä, mitä sanktioita siitä rikkomuksesta tulee niille osapuolille, jotka ovat syyllisiä.

Jukka Kopra /kok:

Arvoisa herra puhemies! Totean heti tähän aluksi, että ay-liike on suomalaisessa yhteiskunnassa historian varrella saanut paljon hyvää aikaiseksi ja meillä on luottamusmiesjärjestelmä, joka minusta on tällä hetkellä erittäin hyvä. Olen edelleen sitä mieltä, että sitä ei kuitenkaan tarvitse sen enempää vahvistaa. Luottamusmiesten asema on riittävän vahva.

Me tiedämme, että suomalainen yhteiskunta ja varsinkin maamme talous on erittäin suurissa vaikeuksissa, ja yksi syy, miksi tilanne on tämä, on se, että työmarkkinarakenteemme ovat aivan liian jäykkiä ja meillä on sääntöjä ja määräyksiä ynnä muuta regulaatiota aivan yli oman kotitarpeen.

Edustaja Arhinmäellä on varmasti hyvä tarkoitus tällä aloitteellaan, mutta katson ainakin omasta puolestani, että tämä kyllä lisää jälleen sitten sitä regulaatiota, sääntelyä ja määräilyä, mitä tässä me emme enää tarvitse. Uskon, että toimimalla oikein työmailla niin työnantajan puolelta kuin työntekijöidenkin puolelta meillä kyllä asiat siellä pelaavat sujuvasti.

Näihin surullisiin tapauksiin, tai tähän yksittäistapaukseen, johon edelliset edustajat puheenvuoroissaan viittasivat, en osaa ottaa tarkemmin kantaa, koska en yksityiskohtia todellakaan täysin tunne, mutta olen itsekin sitä mieltä, että jos työtuomioistuin ei ratkaisua ole antanut, niin tällöin ei välttämättä irtisanominenkaan ole paikallaan — tai itse asiassa työsuhteen purku, sehän on eri asia.

Minusta tulisi — ja uskon, että olemme varmasti hyvin pitkälle samaa mieltä tästä asiasta — pyrkiä molemminpuolisen luottamuksen herättämiseen, mutta se oikea tie siihen ei kuitenkaan ole se, että me lisäämme sääntöjä ja määräyksiä ja jäykistämme rakenteita. Työpaikoilla pitäisi päästä siihen tilanteeseen, että siellä havaittaisiin, että työnantajat ja työntekijät, molemmat osapuolet, ovat samassa veneessä. Tavoite on yhteinen: kaikki haluavat tehdä töitä. Tehdään paljon töitä, tuottavasti, jotta yritykset menestyvät ja tuovat myös hyvinvointia tälle yhteiskunnalle.

Arvoisa puhemies! En kannata tätä edustaja Arhinmäen aloitetta. Mielestäni se on tarpeeton.

Jari  Myllykoski /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä ei luo hallinnollisia, lisäbyrokraattisia toimenpiteitä. Kysymys on vain siitä, että työpaikalla sopijaosapuoleksi määritelty työntekijöiden edustaja voi olla sopija-asemastaan varma. Edustaja Kopra koettaa väittää käyttämässään puheenvuorossa, että tällä lisätään niin sanottua hallinnollista taakkaa taikka byrokratiaa, mutta se ei todellakaan pidä paikkaansa. Kysymyshän on vain siitä, että neuvottelujärjestelmää kehitetään siten, että molemmat osapuolet voivat olla varmoja omasta neuvottelija-asemastaan. Ei tällä lisätä mitään erityisiä menettelyjä siitä, kuinka työpaikoilla neuvotellaan. Päinvastoin: neuvotteluaseman molemminpuolinen tunnustaminen, jolloin sillä toisella neuvottelijaosapuolella on yhtäläiset oikeudet ja parempi luottamus siihen neuvottelupöytään asettuessaan, vain hälventää sitä ja nopeuttaa ja kehittää sitä neuvottelujärjestelmää.

Olen aivan varma ja tiedän oman aiemman työkokemukseni perusteella, että niissä yrityksissä, missä on avoin ilmapiiri, työnantaja näyttää tilauskirjat ja kertoo, missä yritys menee, pääluottamusmies ja henkilöstö ovat luottavaisin mielin ja rohkeita tekemään niitä paikallisia sopimuksia. Mutta on todella tärkeää, että työehtosopimuksen kriteereitä noudatetaan järjestäytyneessä kentässä ja vain ne osapuolet sopivat paikallisesti, joilla on se valtuutus, ja työehtosopimuksella tämä valtuutus on annettu pääluottamusmiehelle.

Jukka Kopra /kok:

Arvoisa herra puhemies! Olen samaa mieltä jälleen edustaja Myllykosken kanssa siitä, että avoimuus ja reilu peli ovat hyviä pelisääntöjä työpaikoilla ja niillä keinoin se yhteistyö saadaan sujumaan ja siitä hyötyvät kaikki. Tämä on erittäin kannatettava ajatus.

Olen kuitenkin myös sitä mieltä, että luottamusmiesjärjestelmän ja luottamusmiesten asema on työsuhteessa riittävän vahva, ja vaikkei tämän lain hyväksyminen lisää hallinnollista byrokratiaa nyt välttämättä loisikaan, niin se vähentää kuitenkin työnantajan pelivaraa. Täytyy olla myös mahdollisuus joissain tilanteissa purkaa kätevästi luottamusmiehen työsuhde, esimerkkinä vaikkapa tällainen tapaus, kun ollaan menty laittomaan lakkoon. Me muistamme, oliko se viime keväänä, tapauksen, jossa Suomen satamat menivät kiinni tilanteessa, jossa satamaan asiakkaaksi tulleen laivan henkilöstö lähetti jonkun sataman luottamusmiehelle tiukkasävyisen sähköpostin, ja tästä suututtiin niin kovin, että sitten pantiin satamat kiinni. Minun mielestäni tämmöinen on kyllä työnantajan toiminnan sabotoimista ja koko suomalaisen yhteiskunnan toiminnan sabotoimista, ja tällaisissa tilanteissa pitää kyllä työnantajallakin olla keinot sitten puuttua luottamusmiesten asemaan, ettei lähdetä ihan keulimaan pikkuasioista.

Paavo  Arhinmäki /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä ei lisää sääntelyä eikä regulaatiota. Tämä vain vahvistaa luottamusmiesten asemaa työpaikoilla niin, että he voivat niissä paikallisissa tilanteissa luottaa siihen, että kun vie työntekijöiden asiaa eteenpäin, kertoo heidän näkemyksiään, ei ole pelkoa siitä, että työnantaja kätevästi purkaa, niin kuin edustaja Kopra sanoi, työsuhdetta. Tämä on aivan oleellista. Kyllä tässä selvästi näkyy, että työnantajien toimet ovat koventuneet. Samaan aikaan vaaditaan paikallista sopimista, mutta paikallinen sopiminen ei ole mahdollista ilman työehtosopimuksia ja ilman sitä, että on luottamusmiehiä, jotka pitävät huolta työntekijöiden asemasta näissä asioissa.

Valitettavasti syy, miksi tämä on noussut esille, on se, että ei kysymys ole yksittäistapauksista vaan — niin kuin esittelypuheenvuorossani kerroin — pelkästään metallin puolella on toistakymmentä pääluottamusmiestä tai varapääluottamusmiestä irtisanottu, samalla tavalla muillakin aloilla. Kyllä työntekijöillä pitää olla oikeus ja mahdollisuus myös puuttua niihin vaikeisiin kriisitilanteisiin, mitä työpaikalla tulee. Silloin heillä pitää olla henkilö, joka voi toimia puhetorvena työntekijöiden tunnoille, kertoa asian eteenpäin työnantajalle ilman pelkoa siitä, että kätevästi työsopimus sen jälkeen puretaan.

Jari  Myllykoski /vas:

Arvoisa puhemies! Olen aivan vakuuttunut siitä, että edustaja Kopra ei tarkoittanut kätevyydellä aivan sitä, minkälaisen kuvan tuosta sanonnasta sai, mutta siihen tarttuen minä haluan uskoa, että edustaja Kopra ei halua olla kätevä emäntä, joka tekee asioista helpohkoja irtisanomisen ja työsuhteen purkamisen osalta. Työsuhteen purkamiseen on erittäin raskas kriteeristö, jotta kaikenkaikkinen luottamus voidaan menettää.

On hyvä huomata tässä tilanteessa ja arvioida myös se, että luottamusmies ei sinällään voi olla järjestämässä laittomia lakkoja. Jos laittomien lakkojen järjestäjäksi osoittautuu pääluottamusmies, joka ei nauti edustamiensa työntekijöiden luottamusta, voidaan työsuhde purkaa. Eli tässä kohtaa emme hae mitään sellaista erityistä asemaa pääluottamusmiehelle, jotta hänestä ei millään muotoa voitaisi päästä eroon. Ei ole siitä kysymys, vaan kysymys on juuri siitä, että luottamuksella valitulle pääluottamusmiehelle tulee työsuhdeturva. Mutta jos pääluottamusmies menettää edustamiensa ihmisten luottamuksen, silloin ollaan toisessa asemassa ja silloin puntaroidaan näitä asioita aivan erilaisessa kulmassa. Ei pidä nyt sekoittaa tässä, että tällä lakiehdotuksella luotaisiin jotakin aivan uutta asiaa luottamusmiehen turvaksi, vaan kysymys on siitä, että neuvotteluasema, oikeudenmukaisuus toteutuisi.

Jukka Kopra /kok:

Arvoisa puhemies! Ehkä sanan "kätevä" tilalla edellisessä puheenvuorossa olisi voinut olla jokin "käytännöllinen keino" tai muu vastaava.

Minusta kuitenkaan sekään, että työntekijät sitten itse asiassa päättävät siitä, kuka yrityksessä on töissä ja kenelle työnantaja palkkaa maksaa tällaisessa tilanteessa, niin kuin edustaja Myllykoski äsken ymmärtääkseni sanoi, ei kyllä ole oikein. Kyllähän työnantajan pitää voida päättää viime kädessä sovituin ehdoin ja työsopimuslakia noudattaen, keitä yhtiössä työskentelee. Siinä mielessä tämä mielestäni kyllä lisää työnantajan taakkaa kohtuuttomasti.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa herra puhemies! Lupaan, että tämä on viimeinen puheenvuoroni tässä asiakohdassa, mutta edustaja Kopralle on pakko kyllä sanoa, että kuulee ja näkee, mutta haluaa sanoa toista. Eli ei todellakaan ole kysymys siitä, että halutaan lisätä millään tavoin sitä taakkaa. Kyllä kysymys on nimenomaan siitä, että se valittu pääluottamusmies voisi uskottavammin olla sopijaosapuolena, että häntä myös kuunnellaan ja hänen ei tarvitse tavallaan pelätä, että sitä paikallista sopimusta voidaan tehdä, ja siihen paikalliseen sopimukseen liittyvissä neuvotteluissa ollessaan sen henkilöstön, joka hänet on valinnut, edustajana edustamassa sitä mielipidettä, kun tehdään paikallista sopimista, työpaikkansa turvaten.

Kysymys on nimenomaan luottamusmiehen uskosta siihen, että hän voi tehdä työtään omassa ammatissaan ja silti edustaa valittuna luottamusmiehenä niitä työntekijöitä, jotka ovat hänet siihen asemaan äänestäneet. Siitä on kysymys perimmillään, ja tällä lakiesityksellä ei todellakaan luoda mitään uutta, hankalampaa byrokratiaa. Työnantaja päättää, kenet hän palkkaa, päättää myös irtisanomisesta. Nyt on kysymys siitä, voiko purkaa työsuhdetta ilman perustetta.