Arvoisa puhemies! (Hälinää)

Arvoisa puhemies! Talouskriisi on syvenemässä. Joidenkin talousasiantuntijoiden mukaan olemme jo suorastaan vapaassa pudotuksessa, jonka määränpäätä ei kukaan tiedä. Viimeisimpien tietojen mukaan Suomessa on jo yli 40 000 ihmistä lomautettuna, ja näiden ihmisten kodeissa valmistaudutaan viikon päästä olevaan jouluun epävarmuudessa ja pelossa tulevaisuudesta. Meidän yhteiskunnallisten päättäjien, joita me kaikki täällä eduskunnassa olemme, velvollisuus on tehdä kaikki voitavamme näiden ihmisten auttamiseksi ja ennen kaikkea myös suomalaisen yhteiskunnan pelastamiseksi. Tästä syystä me sosialidemokraatit olemme esittäneet välittömiä toimenpiteitä, joilla voimme vahvistaa työllisyyttä ja auttaa näitä hädässä olevia ihmisiä.

Maan hallitus kokoomuksen ja keskustan johdolla on kuitenkin valinnut toisenlaisen linjan. Valtiovarainministeri Katainen totesi eilen televisiohaastattelussa, että kun nyt käymme nukkumaan ja kolmen vuoden päästä heräämme unesta, niin kaikki on hyvin.

Oletteko te todellakin, valtiovarainministeri Katainen, sitä mieltä, että ummistamalla silmät tämä kaikki paha ympärillä katoaa? Miksi hallitus ei ole (Puhemies: Minuutti on kulunut!) valmiina tekemään toimia välittömästi suomalaisten ihmisten pelastamiseksi?

Valtiovarainministeri Jyrki  Katainen

Puhemies! Kannattaa katsoa toisenkin kerran se lähetys, jos olette sitä katsonut, koska totesin siinä, että "jos nyt joku menisi nukkumaan". (Välihuutoja vasemmalta) Mutta sinänsä ihan hyvin on koppi otettu. Minä uskon, että kaikki, sekä oppositiopuolueet että hallituspuolueet, pyrkivät vilpittömästi tekemään kaikkensa työpaikkojen pelastamiseksi. Ei semmoista poliittista voimaa olekaan, joka haluaisi maksimoida työttömyyden. Kaikki varmasti haluavat muuta, näin myös hallituksessa.

Se epävarmuus ja pelko, josta ed. Urpilainen totesi, on todellista. Monet elävät siinä tilanteessa, että on tiedossa irtisanomisia tai lomautuksia, tai vaikkapa ihan muuten vaan pelkäävät, kuinka minun yritykselleni käy, saakohan se myyntiporras tehtyä kauppoja ensi vuodeksi, peruvatko asiakkaat kauppoja. Kyllä tämä luo epävarmuutta. Näin ollen poliittisella puolella pitää tietysti tehdä kaikki, mikä pystytään, mutta ihan mahdottomuuksiin ei pystytä. On hyvä todeta myös se rehellisesti, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) että kaikkia asioita ei pystytä poliittisilla päätöksillä maton alle lakaisemaan. Meillä on budjetti, joka aloittaa elvytyksen 2 miljardilla vuoden alusta, ja lisää on tulossa.

Arvoisa puhemies! Me sosialidemokraatit haluamme antaa ihmisille joululahjaksi luottamusta ja uskoa tulevaisuuteen. Sen takia me olemme esittäneet oman miljardin euron elvytyspakettimme, jolla vahvistetaan työllisyyttä ja autetaan niitä ihmisiä, jotka ovat tällä hetkellä hädässä.

Valtiovarainministeriö totesi tänään, että taloustilanne on niin vaikea, ettei ensi vuodelle kyetä antamaan ennustetta. Kuntaliiton asiantuntijat ennustavat, että vuonna 2010 kuntatalous tulee romahtamaan. Nämä kaikki ovat olleet jo pitkän aikaa syksyllä tiedossa. Me sosialidemokraatit olemme yrittäneet niistä puhua, mutta valitettavasti hallitus on kääntänyt näille puheille selkänsä eikä ole ottanut näitä puheita vakavasti, leimannut ne suorastaan pelotteluksi. Nyt minä kysyn teiltä, arvoisa valtiovarainministeri:

Onko hallituksella suunnitelmissa ensi vuodelle leikkauslistoja tai säästölistoja, jotka ollaan tuomassa eduskuntaan eduskuntavuoden alussa?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ei ole, ja minä toivoisin, että tuo riitelevä sävy ei kauheasti yleistyisi, ihan vaan sen takia, että meillä kaikilla on sama päämäärä: maksimoida työllisyys. (Välihuutoja vasemmalta)

Kun te sanotte, että teillä on miljardin elvytyspaketti, me voimme aivan hyvin sanoa, että meillä on 2 miljardin, ja se alkaa 1.1.2009, ja hallitus suunnittelee ja valmistelee lisätalousarviota, jossa kaiken sen käytettävissä olevan tiedon valossa, joka meillä alkuvuoden aikana tulee, tammikuun aikana, ensimmäisen puoliskon aikana, me teemme erittäin hyvin osuvan paketin, jolla erityisesti pyritään turvaamaan yritysrahoitus mutta myös saamaan työllisyyttä lisääviä investointeja aikaiseksi ja vielä kolmantena tarjoamaan niille ihmisille, jotka ovat lomautettuina tai irtisanottuina, sosiaalista turvaa jatkokoulutuksen, opiskelumahdollisuuksien kautta.

Nyt me tarvitsemme semmoista yhteen hiileen puhaltamisen henkeä, myös ihan vertaistukea, läheisapua. Pelkästään poliittisilla päätöksillä (Puhemies: Minuutti on täysi!) me emme pärjää.

Arvoisa puhemies! Todella minäkin olin kyllä erittäin yllättynyt, kun eilen katselin televisiota ja satuin näkemään tämän kohdan, jossa valtiovarainministeri sanoi, että jos lähdetään nukkumaan, niin kolmen vuoden kuluttua kaikki on hyvin. Sen mukaan myös on tänään palautetta äänestäjiltä tullut siitä, onko tässä hallituksen linjaus laman hoitamiseen.

Tänään hallitus on käsitellyt vakausohjelmaa ja on päätynyt siihen, että hallituksen tavoitteet, budjettitavoitteet, vaalikauden lopussa eivät tule täyttymään, vaan budjetti tulee olemaan selvästi alijäämäinen. Tänään kävi myös ilmi, että kuntatalous — ja sen hallitus nyt vihdoin ja viimein kuntavaalien jälkeen myöntää — tulee myös olemaan alijäämäinen ja se tulee haittaamaan kunnallisten palvelujen toteuttamista. Kunnista sanotaan, että ilman säästö- eli siis leikkaustoimia kuntataloutta ei saada tasapainoon. Kysyn nyt valtiovarainministeriltä, koska hänelle kuuluu vastuu:

Onko todellakin niin, että hallitus ei ole valmis laittamaan terveydenhuoltoon ja vanhustenhoitoon tässäkään tilanteessa yhtään lisää rahaa?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Voisin nyt kaikkien niitten kanssa, jotka ovat elähdyttäneet itseään tällä "jos joku menisi nukkumaan tänä päivänä ja heräisi kolmen vuoden päästä", ihan vaikka kahvista lyödä vetoa, että katsokaapa se uudestaan. Minä nimittäin olen käyttänyt tätä samaa termiä ihan lukuisia kertoja osoittaakseni sen, että maailmassa tulee nyt erittäin synkkä jakso talouteen mutta se valo paistaa tulevaisuudessa.

Jos joku menisi nukkumaan tänä päivänä ja heräisi kolmen vuoden päästä ja katsoisi vaikkapa talousuutisia ensimmäisen kerran, niin takuuvarmasti — tai mistäpä sitä nyt tietää, mutta luulisin — joku positiivinen vire taloudessa kolmen vuoden päästä on. (Välihuutoja vasemmalta) Tämä ei tarkoita sitä, että hallitus ei mitään tekisi. Kyllähän te itsekin näette, kun luette budjettiesitystä, että paljon tehdään, ja kun tiedätte, että lisätalousarvio on tulossa, niin paljon tehdään. Kaikki tehdään niin tarkkaan kuin vaan olla voi ja pystyy, että ihmisillä olisi Suomessa töitä. Mutta ihan kaikkea me emme voi tehdä.

Mitä tulee kuntatalouteen, niin varmasti tulee tiukkaa, niin tulee yksityistalouksissa, niin tulee valtiontaloudessa. (Puhemies: Minuutti on täysi!) Huonot ajat ovat semmoisia, että aina tulee tiukkaa kaikille.

Arvoisa herra puhemies! Ikävä kyllä, ministeri Katainen, tähän unipuheeseen sen verran pitää palata, että kyllä te olette nyt kuin unissakävelijöitä, jos tämä termi teille sitten paremmin sopii. Ei tämä tilanne ole nyt kerta kaikkiaan vaan hallinnassa, ei ainakaan maan hallituksen hallinnassa. Ei mihinkään muuhun johtopäätökseen pääse tästä tilanteesta. Te puhutte elvytyksestä, te puhutte, että on elvyttävä budjetti ensi vuodelle. Kun minä katselin esimerkiksi eilen, kun liikennepolitiikan pääluokkaa käsiteltiin, niin 55 miljoonaa euroa vähempi rahaa on ensi vuonna kuin tänä vuonna, kummallista elvytystä: 55 miljoonaa euroa pois tarpeesta, joka on akuutti, joka on olemassa, jolla luotaisiin tulevaisuuden edellytyksiä, jos tämä maa halutaan kokonaisuutena pitää asuttuna ja elinkeinorakenteita kehittää.

Arvoisa herra pääministeri, milloin te otatte tässä hallituksessa sen pääministerin roolin ja otatte sen vastuun ja katsotte tulevaisuuteen, teette toimenpiteitä? Tämä unissakävelijän ja unissaolemisen aika pitää nyt lopettaa jo vihdoin ja viimein. Kansa ei kestä tätä.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Minäkin jonkun verran tätä sävyä ihmettelen. Jokainen näkee sen, että tämä on maailmanlaajuinen kriisi, jossa uhka tulee myös Suomeen selkeästi ulkoa. Paljon siitä, mitä tapahtuu, riippuu täysin siitä, meneekö Suomesta koneita kaupaksi maailmalle vai eikö mene. Jos ei tilata koneita, niin valtio ei pysty sitä tilannetta valitettavasti muuttamaan, ja yhdessä meidän pitää myös vastata sitten kotimaisittain. Tehdään se, mitä pystytään, näiden ongelmien lieventämiseksi. Mutta sanon, että toimenpiteitä tarvitaan kaikkialla maailmassa. Voisi sanoa, että 99 prosenttia tämän kriisin selvittämisestä pitää tehdä ympäri maailmaa, ja me hoidamme sen oman prosenttimme.

Mutta ilman että maailmalla suhdannekäänne tapahtuu, me emme pysty yksin Suomessa sitä suhdannekäännettä aikaansaamaan. Niin kuin on sanottu, muutaman päivän päästä, vuoden alussa, meillä käynnistyy 2 miljardin elvytysbudjetti. Se ei ole enää lupausten eikä äänestysten varassa, vaan se tulee pantavaksi toimeen. Meillä on toive se, että Euroopassa tulee noin satakertaiset päätökset myös muissa maissa. Ne omalta osaltaan auttavat.

Viime päivien uutiset näyttävät selvästi sen, että Yhdysvalloissa on nyt myös erittäin vakava yritys saada käännettä aikaan. Jokaisesta niistä toimenpiteistä näkee myös sen, että (Puhemies: Minuutti!) myöskään välineitä ei enää kovin paljoa ole. Silloin kun ohjauskorko viedään nollaan, se kertoo siitä, että ollaan viimeisellä rajalla näiden välineiden osalta. Siksi minä toivon, että nähdään myös Suomessa tämän kriisin maailmanlaajuinen luonne. Yhdistetään voimat. Kyllä Suomi tästä selviää.

Arvoisa herra puhemies! Minä luulen, että jokainen, joka sitä televisio-ohjelmaa seurasi, ymmärsi, mitä ministeri Katainen tarkoitti. Hän tarkoitti sitä, että kolmen vuoden kuluttua kaikki voi olla toisin, niin kuin varmasti onkin. Mutta sitten asiaan.

Olen tyydytyksellä pannut merkille, että hallitus käyttäytyy kyllä selvästi toisenlaisella tavalla kuin joitakin kuukausia sitten. Nyt te olette valmiit ottamaan myöskin neuvoja suuresta salista tai ainakin miettimään, mitä me esitämme. Olen katsonut, mitä esimerkiksi Saksassa tapahtuu, mitä Ruotsissa tapahtuu. Liittokansleri Merkel kutsui 30 suurinta konserniyhtiötä kriisikokoukseen. Siellä keskusteltiin siitä, että nämä 30 konserniyritystä antavat työpaikkatakuun, eivät irtisano työntekijöitä. 10 suurta konserniyhtiötä Saksassa on sen jo antanut: BMW ei irtisano ennen vuotta 2013, Daimler ei ennen vuotta 2011, vakuutusyhtiö Allianz ... (Puhemies: Minuutti on mennyt, kysymys!)

Herra puhemies! Vielä yksi asia. Ruotsissa hallitus on antanut julkiselle sektorille sellaisen kehotuksen, että maksakaa heti yrityksille ne laskut, mitä sieltä tulee, älkää odottako (Puhemies: Kysymys!) eräpäivään. Tämä vahvistaisi yrityksen asemaa. Kysyn:

Aikooko hallitus ryhtyä vastaavanlaisiin toimiin? Jos ne Saksassa kelpaavat, jos ne Ruotsissa kelpaavat, mikseivät Suomessa kelpaisi?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Totta kai me käymme jatkuvasti keskusteluja myös yritysmaailman kanssa. Yksi keskeisimmistä viesteistämme on ollut se, että tulevina vuosina, siis ihan lähivuosina, kunhan tämä talous tästä tokenee, meillä tulee olemaan pysyvä pula osaavasta työvoimasta, ja pitäkää kiinni siitä. Tämän takia esimerkiksi hallitus omalta puoleltaan on lähtenyt etsimään niitä keinoja, joita itse asiassa työmarkkinaosapuolet myös meille esittivät, eli lomautettuja ihmisiä voisi myös kouluttaa, (Ed. Gustafsson: Myöskin meidän elvytysbudjetissa, katsokaa sieltä!) jotta heidän työkykynsä ja osaamisensa kehittyisi.

Tässä on semmoinen yhteinen projekti eli potkimme palloa samaan maaliin eli pidetään huolta niistä työntekijöistä, joita yritys mahdollisesti tuotannollistaloudellisista syistä joutuu lomauttamaan tulevina vuosina. Me emme tietysti voi pakottaa yrityksiä pitämään henkilöstöstä kiinni, jos yrityksellä ei ole tulovirtaa riittävästi, mutta yritettäisiin pitää paremmin huolta kuin joskus aikaisemmin lomautetuistakin ihmisistä.

Arvoisa herra puhemies! Suuri raha on mellastanut, ja puhelimella on tehty rahaa, ja tästä on nyt maailmanlaajuisesti tullut ahneelle se palkka, mikä on tullut. Mutta nyt pitää vahvistaa perustaa, pitää suomalainen duunari töissä. Eli nyt, hallitus, teidän täytyy nimenomaan satsata peruskorjaamiseen, lähiöihin, putkiremontteihin, energiatehokkuuteen.

Mutta kysyisin hallitukselta nyt, kun potkut uhkaavat monia ihmisiä: Eikö teidän nyt julkisella sektorilla, kunnilla, valtiolla, yliopistoissa, järjestöissä, kannattaisi tukea ja resursoida niitä, jotka siellä tekevät tuotekehittelyä ja innovaatioita, uutta työtä, uutta ideaa, koska uusilla ideoilla, mielikuvituksella ja hyvillä, korkealaatuisilla tuotteilla on kysyntää. Mitä te nimenomaan teette siinä, että tätä tervettä perustaa vahvistetaan?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ihan hyvä viesti, ed. Soini, mutta nämä teidän mainitsemanne väestöryhmät tai työntekijäryhmät eivät ole siinä ensirintamassa, jotka ovat vaarassa menettää nyt työpaikkansa. Ne, jotka ovat vaarassa, ovat näitten vientiyritysten palveluksessa ja kotimarkkinoilla olevien yritysten palveluksessa, ja nyt me muutama päivä sitten olemme täällä päättäneet miljardien vastuun ottamisesta valtiolle ja yli miljardin rahoituksen järjestämisestä niille yrityksille, jotka muutoin markkinoilta eivät rahaa saa. Näillä toimilla, mitkä nyt on päätetty, pärjätään kuukausia eteenpäin. Mutta tämän ohella hallitus paraikaa valmistelee jatkotoimia, niitä toimia, joilla sitten periaatteessa kannattava toiminta, ainakin jonkun ajan päästä kannattava toiminta, yritetään säilyttää niin, että yritykset eivät kaadu ja ihmiset joudu työttömiksi.

Tämän ohella on tärkeää se, mistä te puhutte, ja tarkoitus on yrittää huolehtia myöskin siitä, että tutkimukseen, teknologiaan ja kehittämistyöhön satsataan entistä enemmän. Eilen vahvistetussa äänestyksessä hyväksyttiin juuri näihin tarpeisiin (Puhemies: Minuutti täyttyy!) lisää rahaa.

Arvoisa puhemies! Meistä moni sai tänään STT:n viestin VM:n arviosta siitä, mikä ensi vuoden tilanne on. Siinä toisaalta ymmärrettävästi kerrottiin, että kasvuennustetta ei uskalleta tehdä, koska on niin epävarma tilanne. Tämän huolen me varmasti kaikki jaamme. Samaan aikaan todettiin, että on selvää, että työttömyys nousee.

Minulla on kaksi kysymystä. Itse tulen Hämeenlinnasta, missä työttömyys on jo noussut. Nuorisotyöttömyys on noussut 16 prosenttia, Hämeessä lomautukset ovat lisääntyneet 132 prosenttia, ja työttömyys Hämeenlinnan seudulla on noussut 5 prosenttia. Siitä huolimatta hallituksen budjetti suuntaa työvoimapoliittisia rahoja tuolle alueelle 25 prosenttia vähemmän kuin tänä vuonna. Tämä yhtälö tuntuu kohtuuttomalta. Koska te samaan aikaan puhutte kouluttamisesta ja muusta, niin voitteko te nyt luvata, että näihin asioihin palataan tammikuussa?

Toinen kysymys. Kun tämä epävarmuus on niin suurta, niin eikö olisi, arvoisa pääministeri, (Puhemies: Minuutti on täysi!) syytä miettiä, miten pitkä on meidän vakausjänteemme? Onko se asetettu oikein kunnissa, joissa se on kolme vuotta, ja valtiolla, jossa se tällä hetkellä on hallitusohjelman mittainen?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Työministeri Cronberg ei ole nyt paikalla, mutta meillä siis on ymmärtääkseni ministeriössä suunnattu työllisyysmäärärahoja uuden tyyppiseen toimintaan eli kaikkea rahaa ei käytetä aivan samalla tavalla kuin aikaisemmin. (Välihuutoja — Ed. Jaakonsaari: Ei, ei!) Ensi vuonna tässä lisätalousarviossa on tarkoitus tehdä sellaisia lisäyksiä, jotka palvelevat erityisesti irtisanottuja ja lomautettuja ihmisiä ja heidän osaamistarpeitaan. Kolmantena sektorina on vielä se, että pyrimme turvaamaan työpaikkojen säilymisen ja toisaalta mahdollisesti jopa uusien työpaikkojen syntymisen erilaisten yritysrahoitusratkaisujen ym. avulla.

Arvoisa puhemies! Kyse on työvoimapoliittisesta kokonaisuudesta eikä uudelleensuuntaamisista. Uudelleensuuntaamiset ovat aivan kannatettavia, mutta kyse on kokonaisrahasta. Toivoisin, että perehtyisitte hieman tarkemmin tähän budjetin kohtaan.

Arvoisa puhemies! Maailmantalouden nopeasta pudotuksesta johtuen nyt on maltti valttia. Tarvitaan yhteisvastuuta. Tarvitaan kaikki ne toimet, joilla työllisyyttä voidaan pitää mahdollisimman korkealla. (Ed. Jaakonsaari: Ja kriisitietoisuutta!) Kotimarkkinoiden toimivuus mahdollisimman pitkään on parasta lääkettä työttömyydelle.

Tänään täällä aiemmin me äänestimme hallituksen budjettiesityksestä. Te opposition edustajat esititte lisäyksiä melkein 2 miljardin euron edestä. (Ed. Jaakonsaari: Aivan! — Ed. Tennilä: Onko se liikaa?) Valtiovarainministeri Katainen:

Uskotteko te, että jos nämä lisäykset olisivat toteutuneet, se olisi lisännyt kotimarkkinoilla vakautta ja se olisi lisännyt sitä luottamusta, mitä heikommassa asemassa olevat suomalaiset kokevat?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Varmasti moni hyvä asia olisi edistynyt, mutta kyllä siinä olisi varmasti myös Suomen talouden uskottavuus mennyt. Liikenneministeriön pääluokka olisi ilmeisesti tuplaantunut. Sillä olisi tehty varmasti yhtä jos toista, mutta ei meidän uskottavuutemme olisi kestänyt.

Tai katsotaan vaikkapa tälle vuodelle tehtyjä budjettiesityksiä, kilpailevia budjettiesityksiä. Kun verotuloja on arvioitu yläkanttiin, sieltä taisi tulla sosialidemokraattien kohdalla 1,3 miljardin gäppi. Menoja, olemme monta kertaa kuulleet, olisi lisätty 1,3 miljardilla. Eli me olisimme itse asiassa velkaantuneet jo tänä vuonna hyvin merkittävästi, ja ensi vuosi tietysti olisi huomattavasti vaikeampi. Minä ymmärrän, että kun tulevaa katsotaan, meillä kaikilla on sama huoli: työllisyys. Mutta pidetään huolta tästä julkisen talouden uskottavuudesta, koska sen voi menettää kerran ja sen jälkeen me kaikki kärsimme ja kovaa.

Arvoisa herra puhemies! Minäkin ihmettelen vasemmisto-opposition aggressiivisuutta tässä tilanteessa ja näkemystä, että tilanne ei ole Suomen hallituksen hallinnassa.

Hyvät toverit, tilanne ei ole minkään maan hallituksen eikä keskuspankin hallinnassa. Sehän tässä se synkkyys on, niin kuin viime päivien uutiset maailmalta ovat hyvin kertoneet.

Suomen hallitus tekee sen, mitä tehtävissä on. Eräs keskeinen ongelma on yritysten, usein pienten ja keskisuurten yritysten mutta suurempienkin, vaikeus normaalin rahoituksen saamisessa normaalin pankkijärjestelmän kautta. Hallitus on tähänkin miettimässä hyvin, sanoisiko, ennakkoluulottomiakin ratkaisuja, mutta kysyn kuitenkin ministeri Kiviniemeltä:

Mitä mielestänne voitaisiin tässä tilanteessa tehdä, jotta varmistettaisiin suomalaisten tai Suomessa toimivien pankkien normaali antolainaustoiminta yritysten tarpeisiin?

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Pitää myös muistaa se, että suhdanteiden heikentymisestä huolimatta yritysluottojen määrä on kasvanut pankkien toimesta hyvinkin runsaasti, 20 prosentilla tässä aivan viime viikkoina. Mutta kaikki ne toimet, joihin olemme yhteisin eurooppalaisin päätöksin sitoutuneet, tulemme myöskin Suomessa toteuttamaan, ja näistä yksi on jo eduskunnan käsiteltävänä ollut eli tämä pankkitakuu. Samoin sitten pääomasijoitusten osalta tuo lakiesitys tullaan ensi vuoden puolella eduskuntaan tuomaan. Nämä instrumentit osaltaan pystyvät varmistamaan sitä, että pankeilla riittää kykyä luoton antamiseen myöskin näinä taloudellisesti ja suhdanteiden näkökulmasta äärimmäisen vaikeina aikoina.

Herra puhemies! Hallituksen hidastelu kostautuu yhä suurempana inhimillisenä hätänä ja suurina taloudellisina kustannuksina, ja kun tähän yhdistyvät ne kovat arvot, joilla te veitte läpi vanhan kaavan mukaan muun muassa veronkevennykset, joita ei suunnattu pienituloisille lapsiperheille kotimaista kysyntää elvyttävästi, niin tässä ajaudutaan hyvin helposti nyt todella siihen, että perusturvallisuuden rahoitus, sosiaali- ja terveydenhuolto ja opetustoimi saa taholtanne uusia leikkauspaineita, kun se rahoitus on huonossa kunnossa muutoinkin.

Oliko teiltä myös tietoinen ratkaisu, että te jätitte Ecofin-kokouksen väliin tänä aikana tässä vakavassa tilanteessa, EU:n valtiovarainministereiden kokouksen?

Ja toinen kysymys: Te olette ohjannut sivupöytään SDP:n yhteistyötarjouksista huolimatta. Eikö nyt laaja, yli vaalikauden ulottuva sosiaaliturva- ja talouspolitiikka vaatisi meitä kaikkia yhteisvastuullisesti samaan pöytään? Nyt on kansallisesta eheydestä, sosiaalisten vaikutusten pehmentämisestä ja myös kansallisesta selviytymisestä kyse.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tämän hidastelun nyt voisi vielä kertaalleen käydä läpi. Kun täällä on puhuttu aina, että elvytystoimenpiteet pitää saada käyntiin heti, ja toisaalta niitä esitetään vasta ensi vuoden alkuun eli ensi vuoden budjettiin, niin nyt pitäisi päättää, puhummeko me kaikki siitä budjetista, joka alkaa 1.1.2009. Jos puhumme, niin silloin kukaan ei ole hidastellut, vaan me olemme kaikki samassa aikataulussa, eikö vaan näin? Me olemme puhuneet nyt ensi vuoden budjetista, joka päätetään tällä viikolla viimeistään, ja kaikki, sekä oppositio että hallitus, ovat samassa aikataulussa.

Toinen asia: Ed. Rajamäki sanoi aivan oikein, että tehtiin vanhan kaavan mukaan veronkevennykset. Jos se on teidän mielestä kovaa arvoa, niin minkä takia teidän valtiovarainministerinne ovat esittäneet samaa kaavaa tähänkin? (Ed. Rajamäki: Suhdanne on aivan toinen nyt!) Samaa kaavaa käytettiin, aivan kuten sanoitte, eikä se minusta ole mitenkään kovaa. Minusta se on tasapuolista. Se ei progressiota pahenna, ja toisaalta painopiste on pienissä ansiotuloissa, mikä on aivan oikein. (Välihuutoja)

Miksi en ollut Ecofin-kokouksessa eilen? En ollut suuressa valiokunnassa sen takia, (Puhemies: Minuutti on täysi!) että olin kipeänä, ja tänä päivänä hallituksessa oli sellaisia asioita, joiden takia katsoin paremmaksi olla kotimaassa, koska tänään on epävirallinen Ecofin-kokous, ei siis kokous, jossa päätetään jotain, ja asialista oli muutenkin varsin köykäinen. (Ed. Rajamäki: Aika tärkeää asiaa!)

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ed. Filatovin aikaisemman puheenvuoron johdosta totean, että on totta, että työvoimapolitiikan määrärahat on mitoitettu, ei tämän päivän tilanteen vaan muutaman kuukauden takaisen tilanteen mukaan. Mutta, ed. Filatov, aivan yhtä totta on nyt myöskin sitten se, että niiden määrärahojen käyttö painottuu tähän alkuvuoteen niin, että se volyymi, mikä voidaan ottaa käyttöön, vastaa sitä tarpeessa olevan määrän kasvua nyt edessä olevien kuukausien aikana. Ja myöhemmin, kun hallitus antaa tammi—helmikuussa lisätalousarvion, niin siinä on tarkoitus reagoida sitten lisärahoituksella sen tarpeen mukaisesti, minkä silloin arvioidaan olevan totta vuoden 2009 myöhempien kuukausien aikana.

Herra puhemies! Tällaisen talouslaman ja työttömyyden kasvun edessä pitäisi muistaa erityisesti ne, joiden toimeentulo on kaikkein tiukinta, eli ne, jotka jäävät työttömiksi ja saavat hyvin pientä työttömyysturvaa. Haluaisinkin kysyä nyt teiltä, pääministeri ja valtiovarainministeri:

Oletteko jo oppineet mitään aikaisemmista virheistä? Aikaisemman lamakauden aikana suoranaiseen köyhyyteen ajautuivat ne ihmiset, joilta leikattiin kaikkein pienimpiä työttömyysturvarahoja ja joilta tänäkin päivänä jo aivan pienistä tulonsiirroista peritään ankaraa veroa.

Onko aikomuksena nyt esimerkiksi nostaa reippaasti sitä rajaa, että ei tarvitsisi periä veroa niiltä ihmisiltä, joilla on niin pienet tulot, että he sitten päätyvät kunnallisen toimeentulotuen varaan? (Puhemies: Minuutti täyttyy!) Toivoisimme varmasti kaikki, että emme koskaan enää näkisi leipäjonoja. Miten selviävät nämä ihmiset, joilla on kaikkein pienimmät tulot?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Vaikka lama-aikana tehtiin paljon säästöjä, niin alinta turvaa ei leikattu. Silloin haluttiin pitää ihmisistä huolta. (Ed. Tennilä: Kyllä toimeentulotukea leikattiin!) Nyt tässä talouskriisissä ne ensisijaiset toimet, joita tarvitaan, kohdistetaan sellaisiin tarkoituksiin, joilla ennaltaehkäistään työttömyyden kasvua. Tämän työttömyyden kasvun minimointi on pääprioriteetti kaikissa toimenpiteissä. Siksi näitä voimavaroja ohjataan lisärakentamiseen, ihmisten pitämiseen työmarkkinakelpoisina, yritysten rahoituksen turvaamiseen, viennin turvaamiseen. Mitä paremmin tässä onnistutaan, sitä vähemmiksi jäävät ne ongelmat, joihin ed. Lapintie viittasi. Siksi tässä on ollut tärkeätä kohdistaa nämä toimenpiteet niihin asioihin, joita hallitus on korostanut.

Tässä keskustelussa kävi äsken ilmi sosialidemokraattien suunnalta, että kuntatalouteen vaikeudet tulevat vuonna 2010. Ne tulevat, mikäli tässä pääasiassa epäonnistutaan, mutta sen takia tärkeintä on kiinnittää huomiota niihin toimiin, jotka nyt ovat akuuteimpia ja tärkeimpiä. Syksynkin alussa oppositio vaati, että nimenomaan kuntien avustuksia pitää lisätä. Jos kaikki rahat olisi (Puhemies: Minuutti on täysi!) käytetty siihen, niin silloin ei olisi voitu toimia sillä eturintamalla, joka nyt on tosiasiassa yritysten tasolla, erityisesti vientiin keskittyvien yritysten ja näiden alihankintaketjujen kohdalla. (Välihuutoja vasemmalta)

Herra puhemies! Suomalaiset pelkäävät nyt tällä hetkellä tulevaisuutta ja epävarmuutta, työpaikan menetystä, yrityksen kaatumista. Ei ole tarkoitus todellakaan kenellekään näitä pelkoja lisätä, vaan me olemme pyrkineet tässäkin tarjoamaan hallitukselle yhden mahdollisuuden poistaa yhden pelon. Minä toivon, että suomalaisten ei tarvitsisi pelätä pelkästään hallituksen toimettomuutta eikä ainakaan sitä, että vääriä toimia tehtäisiin, ja sen vuoksi toistaisin kysymyksen, joka täällä on tullut esiin vakausohjelmasta ja hallitusohjelmasta.

Voisiko valtiovarainministeri nyt yksiselitteisesti todeta sen, että kun hallitusohjelmassa seisoo, että suhdannetilanteesta riippumatta pidetään aina huoli siitä, että alijäämä ei kasva yli siinä mainitun luvun, niin tästä ei nykyisessä tilanteessa ole mitään järkeä pitää kiinni, vaan poistetaan tämä leikkauslistojen uhka ja (Puhemies: Minuutti täyttyy!) siihen kohdistuva pelko nyt? Tässä on nyt ministerille ainutlaatuinen tilaisuus antaa tästä selvä vastaus kaikille.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Arvostan sitä, mitä ed. Tuomioja sanoi, ettei kukaan halua pelotella. Minä toivoisin, että siihen samaan ajatteluun sisältyisi se, ettette jatkuvasti pitäisi yllä leikkauslistamentaliteettia. Minä en muista, että hallituspuolueitten kansanedustajat tai hallitus olisi koskaan puhunut leikkauslistoista. Minä täällä jo vastasin, että meillä ei ole suunnitelmissa tehdä mitään leikkauslistoja, niin että älkää nyt vaan levittäkö sellaista tietoa. Se jo auttaa paljon näihin pelkoihin.

Toinen on se, että lopettaisitte sen puhumisen hallituksen tekemättömyydestä, kun me kaikki tiedämme, että me olemme tehneet paljon. Eli jos nämä kaksi väärää käsitystä, tarkoituksellista virhettä, jättäisitte tekemättä, niin paljon vähempi olisi epävarmuutta ja paniikkia Suomessa.

Mitä tulee vakausohjelmaan, niin huonoina aikoina totta kai, niin kuin komissiossakin on todettu, voidaan mennä tämän alijäämätavoitteen reunalle, ehkä himpun yli, jos on uskottava suunnitelma tulla siitä takaisin. (Puhemies: Minuutti täyttyy!) Suomi lähtee tähän kriisiin parhaimmasta asemasta mutta päätyy huonompaan sen takia, että muilla mailla työtuntien määrä voi vielä kasvaa, meillä ei, koska meillä väestö ikääntyy nopeammin kuin missään muualla.

Arvoisa puhemies! 1990-luvun alun lama opetti, että pitkäaikaistyöttömyyden ja syrjäytymisen noidankehää ei pidä päästää syntymään. Siksi on niin tärkeää taloudellisen taantuman aikana paitsi kaikin keinoin panostaa työllisyyden edistämiseen esimerkiksi julkisia investointeja lisäämällä myös huolehtia hyvinvointipalveluista. Sen vuoksi on erityisen huolestuttavaa, että kuntien verotulojen kasvu hiipuu, ja samalla tiedämme, että menopaineet lisääntyvät. Kysynkin ministeri Kataiselta:

Aikooko hallitus nyt selvästi auttaa tässä kuntia ja lisätä kuntien valtionosuuksia, että esimerkiksi terveyspalvelut, oppilashuolto ja lastensuojelu turvataan?

Arvoisa puhemies! Totean vielä lopuksi, että mielestäni vasemmisto-opposition unipuheet olivat kyllä hiukan riman alitus tässä vakavassa tilanteessa. (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Kyllä me kaikki ymmärsimme, mitä ministeri Katainen tarkoitti.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Kiitos kysymyksestä! Meillähän ensisijainen tarkoitus on vauhdittaa tätä taloutta niin, että kuntien verotulot alkaisivat taas kasvaa. Se on se, mikä tässä on suurin ongelma. Valtionosuudet eivät ole alentuneet vaan kasvaneet, ja nyt verotulot alenevat. Ne alenevat niin valtiolla kuin kunnissakin, ja nyt meidän pitää kaikki efortti käyttää siihen, että saamme todella verotulot jälleen kasvuun, koska se on vain ja ainoastaan se, jonka varassa voimme elää.

Valtionosuudet keskimäärin ovat noin 17 prosenttia kuntien tuloista, ja verotulojen muutoksilla on valtava vaikutus sekä kuntiin että valtion mahdollisuuksiin tarjota palveluja pitkälläkin jänteellä. Näin ollen tähän kasvuun, työllisyyteen pitää nyt panostaa, jotta kunnat saavat ne verotulot, joita ne palvelujen tuottamiseen tarvitsevat.

Arvoisa puhemies! Kun olen kuunnellut ministeri Kataista, olen tullut vakuuttuneeksi siitä, että hän puhuu pehmoisia niin omasta budjetista kuin myös sosialidemokraattien vaihtoehdosta niin tälle vuodelle kuin myös ensi vuodelle. Suosittelen ministerille perehtymistä molempiin budjettiesityksiin.

Mitä tulee tähän taloustilanteeseen, on totta, niin kuin pääministeri totesi, että kriisi on kansainvälinen ja kaikkiin näihin me emme pysty vaikuttamaan. Mutta on olemassa keinoja, on olemassa asioita, joihin me yhteiskunnalliset päättäjät Suomessa voimme vaikuttaa. Meidän mielestämme, kuten myöskin suomalaisten huippuekonomistien, elinkeinoelämän mielestä, työmarkkinajärjestöjen mielestä, hallitus ei tee sitä kaikkea, mitä nyt pystyttäisiin tekemään.

Me sosialidemokraatit olemme kertoneet, miten maahan luotaisiin 30 000 työpaikkaa, ja me todella toivomme, että tässä tilanteessa sen sijaan, että hallitus rakentaa vastakkainasettelua, se tarttuisi yhteistyön käteen ja ottaisi näistä meidän hyvistä toimenpiteistä vaarin. (Puhemies: Minuutti täyttyy!) Kysyisin nyt lopuksi vielä valtiovarainministeriltä, kun totesitte hienosti, että leikkauslistoja, säästölistoja ei ole hallituksella suunnitteilla:

Oletteko te nyt siirtämässä näillä toimenpiteillänne leikkauslistat kuntiin?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Se siitä yhteishengestä ja paniikin lietsomisen vastaisuudesta. Minä tiedän, että tämmöinen poliittinen, taloudellinen tilanne on otollinen aina oppositiolle eli ihmisten epävarmuudesta, jota täällä on hyvin kuvattu, halutaan saada kaikki mahdollinen poliittinen hyöty irti.

Mutta minä toivoisin nyt ihan aidosti, kun minä olen valmis toteamaan ... (Hälinää — Puhemies koputtaa) — Jos saisin vastata. — Minä olen valmis toteamaan, että siinä teidän esityksessänne on paljon hyviä asioita, niin kuin olen todennut jo aikaisemminkin, ja varmasti lisätalousarviossa on niitä elementtejä, koska siellä on ihan fiksuja ajatuksia.

Nyt on vain kysymys siitä, että hallitus haluaa kohdentaa veronmaksajien piikkiin otetut velkaeurot mahdollisimman huolellisesti ja nimenomaan niin, että me pystymme saamaan sijoitetulla velkaeurolla mahdollisimman monta työpaikkaa aikaiseksi.