Esko-Juhani Tennilä /vas:
Arvoisa puhemies! EU:n huippukokous teki ilmastopolitiikan osalta
hyvin kunnianhimoisia tavoitteita päästöjen
vähentämiseksi, vahvisti ne. Suomi sai kuitenkin
ilmaispäästöjä aikaiseksi metsä-
ja terästeollisuudelle, mitä henkilökohtaisesti
pidän hyvänä saavutuksena, koska näin
ollaan estämässä hiilivuotoa eli suomalaisen
teollisuuden siirtymistä maihin, joissa ei ole päästörajoituksia
ollenkaan.
Mutta EU:n päästökaupassa on kuitenkin
suuri ongelma. Liitettynä Oslon sähköpörssiin
se tuottaa jättivoittoja sähköyhtiöille,
perusteettomastikin, ja samalla sähkönhinnan kallistuessa pienituloiset
kärsivät. Köyhät kärsivät
tästä EU:n päästökaupasta
tältä osin, tästäkin.
Oletteko te nyt valmis leikkaamaan näitä perusteettomia
sähköyhtiöitten voittoja? Onko nyt rohkeutta,
ministeri Pekkarinen, ruveta astumaan edes pikkuisen sinne Fortumien
varpaille ja ottaa niitä rahoja valtiolle käytettäväksi
ilmastonmuutoksen hillintään ja sähkönhinnan
kohoamisesta kärsivien pienituloisten ihmisten aseman helpottamiseen?
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kannattaa muistaa, että Suomessa
on läntisen Euroopan halvin sähkö edelleenkin.
Monien mielestä se on ihan liian kallista, mutta toisaalta
se on läntisen Euroopan halvin sähkönhinta,
mitä ed. Esko-Juhani Tennilä, minä ja
monet muut maksamme.
Mutta on ihan totta, että tämä päästökauppajärjestelmä aiheuttaa
sen, että lähinnä ydinvoimatuotanto ja
ennen vuotta 1997 rakennettu vesivoimatuotanto kerää suuria
voittoja, satojen miljoonien eurojen sellaisia voittoja, sanon ansiottomia
voittoja, jotka syntyvät sen seurauksena, että päästökauppajärjestelmä rasittaa
lähinnä sitä hiilen ja muun fossiilisen
sähkön tuotantoa, jonka hinnannousu vaikuttaa
Pohjolan sähköpörssissä siihen,
että kaiken sähkön hinta nousee.
Vaikka vain marginaalisen sähköntuotannon osan
hinta nousee, se nostaa kuitenkin kaiken sähkön
hintaa. Tämän ansiosta jotkut voittavat. (Puhemies:
Minuutti alkaa täyttyä!) Minun tarkoitukseni on,
että hallitus etsisi sellaiset keinot, joilla osa tästä hyödystä leikataan
pois ja käytetään sähkönhinnan
alentamiseen, johon paine on muuten aika suuri.
Esko-Juhani Tennilä /vas:
Arvoisa puhemies! Pienituloisten tulokehitys on ollut erittäin heikko.
Tuloerot ovat Suomessa nyt ennätysmäisen isot.
Tilastokeskuksen tämän päivän
tilasto on järkyttävää luettavaa
tältä osin. Tässä on nyt tilaisuus
ottaa näiltä perusteettomien voittojen saajilta
ja siirtää näitä rahoja tämän
pienituloisen kansanosan hyväksi. Nyt kuulostaa, että te
olette valmis toimiin, mutta onko se kokoomus tässäkin,
joka ei köyhästä piittaa ollenkaan?
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Ei ole olemassa erikseen kantaa keskustalla
tai Pekkarisella tai kokoomuksella tällä hetkellä.
On olemassa valmistelutyö, joka on annettu, yhteisesti
päätetty, hallituksen sisällä työ-
ja elinkeinoministeriölle ja minulle siellä. Mutta
hallitus on vaan tänä päivänä käsitellyt alustavasti,
tai talouspoliittinen ministerivaliokunta, niitä esityksiä,
mitä meillä on. Hallituksella ei ole yhteistä kantaa
ja näkemystä tästä, millä tavalla
menetellään ja ylipäänsä leikataanko. Mutta
minä ainakin tunnistan — ja sen katson virkavelvollisuudekseni,
että minä tunnistan — että siinä on
sellainen ansiottomien voittojen sauma ja jollakin tavalla siitä pitäisi
kyetä saamaan niitten sähkönhinnan nousupaineitten
alentamiseksi, jotka paineet muuten ovat olemassa.
Toimi Kankaanniemi /kd:
Herra puhemies! On hyvä, että ministeri Pekkarinen
on näiden windfall-voittojen osalta aktiivinen.
Kysyn: Onko harkittu sellaista mahdollisuutta, että windfall-voittoja
leikattaisiin rahastoon, josta rahastosta niitä käytettäisiin
uusiutuvan energian edistämiseen ja vähävaraisten
ihmisten energiakorjausten — ei ihmisten korjausten vaan heidän
asuntojensa — toimenpiteisiin, tuettaisiin tällä tavalla
ja leikattaisiin kuitenkin näitä ansiottomia voittoja?
Tämä rahastomalli voisi olla parempi kuin vero,
joka tulee yleisenä valtion kassaan.
Toiseksi kysyn: Kun metsäteollisuus ja metalliteollisuus
saivat nämä vapaudet, niin kuin hyvä on
meidän vientimme ja yleensä teollisuuden kannalta,
niin johtaako tämä nyt siihen, että entistä raskaamman
laskun maksavat kotitaloudet ja ehkä julkinen sektori tästä energian
hinnannoususta?
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Ollaan todella vähän hankalassa
tilanteessa, koska hallituksella ei ole yhtä yhteistä kantaa.
Hallitus ylipäänsä ei ole edes vielä pyrkinyt
muodostamaan yhtä kantaa. Mutta niissä valmisteluissa,
joita on tehty ja joissa on katsottu, mikä olisi se ansioton
voitto, mikä pitäisi ottaa ja minkä tyyppisiin
tarpeisiin siitä saadut rahat voitaisiin käyttää,
yksi asia, joka on tunnistettu, on tuleva syöttötariffi.
Kun me joudumme tuulivoimaa rakentamaan, uusiutuvaa energiaa, erittäin
paljon, ellei jotain tukimuotoa sille tule, niin tuo tuleva tuulivoiman
rakentaminen nostaa merkittävästi sähkön
hintaa. Ottamalla nyt näistä ansiottomista arvonnousuista
ja käyttämällä se raha tämän
kalliin tuulivoiman kustannusten kompensoimiseen voitaisiin estää sen
seurauksena sähkön hinnannousu. Tämä on
mahdollisuus, tartutaanko siihen, tartutaanko johonkin muuhun mahdollisuuteen
vai eikö tehdä mitään, tämä kaikki
on tässä vaiheessa (Puhemies: Minuutti täyttyy!)
kuitenkin vielä auki.
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Kun huippukokouksesta saatiin hyvät päätökset
tuoreeltaan, niin tänään oli talouspoliittisessa
ministerivaliokunnassa nyt ensimmäisen kerran tämä windfall-käsittely
Temmin valmistelun pohjalta. Siellä on useita erilaisia
vaihtoehtoisia malleja olemassa, ja siksi hallituksella ei vielä ole
kantaa siihen, miten edetään. Se jätettiin
tänään pöydälle lisäselvitysten
saamiseksi. Mutta asia on prosessissa, ja katsotaan, löytyykö ratkaisu.
Uskon, että kaikki haluavat tarkastella tätä kysymystä siitä lähtökohdasta,
että jos joku järjestely löytyy, sen
pitää mekanismiltaan olla sellainen, että sähkönhinta
ei nouse. Se ei saa johtaa nousuun, silloin mentäisiin
ojasta allikkoon. Tämä on ensimmäinen
perusedellytys sille, että malli voitaisiin löytää.
Siellähän syntyy, niin kuin kaikki tuntevat, voi
sanoa, perusteettomia voittoja niille yhtiöille, joilla
on vanhaa vesivoimaa ja vanhaa ydinvoimaa. Sieltä tulee
niin kuin manulle illallinen nyt ylimääräisiä voittoja. (Ed.
Tennilä: Ja todella suuria!) Siksi tätä (Puhemies:
Minuutti alkaa täyttyä!) tarkastellaan niin meillä kuin
aika monissa muissakin maissa.
Eero Heinäluoma /sd:
Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että jotenkin
tämä keskustelu tuntuu kovin tutulta, siis tätähän
on käyty jo puolitoista vuotta. Viime syksynä ministeri
Pekkarinen sanoi, että se on demarit ja Heinäluoma,
jotka vastaavat siitä, että tätä ei
voida päättää, kun kuulemma
tämä on jäänyt hoitamatta edellisessä hallituksessa,
jossa asiaa valmisteltiin, niin että olisi voitu hallitusneuvotteluissa
sopia tämä asia. Olen lukenut nyt ministeri Pekkariselta
noin neljän viikon välein aina lehtilausunnon,
jossa lukee, että asia on tulossa päätökseen
ja tämä on valmis ja mallit ovat olemassa.
Kuka ihme tätä siellä hallituksessa
oikein hankaloittaa? (Ed. Tennilä: No Katainen se on!)
Tässä on nyt jo menetetty viime vuoden osalta
ja ensi vuoden budjetin osalta 700—800 miljoonaa euroa,
joilla olisi ollut tosi paljon käyttöä hyviin hankkeisiin,
700—800 miljoonaa euroa on mennyt, eikä vieläkään
tiedetä, tekeekö hallitus tälle yhtään
mitään.
Ministeri Pekkarinen, koska saamme lukea seuraavan haastattelun,
että tämä on juuri tulossa eduskuntaan?
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Ihan hauska puheenvuoro! Kuitenkin minusta
on, arvoisa puhemies, ihan kohtuullista ja paikallaan, että esimerkiksi
ministeri Katainen ja ministerikollegat voivat kunnolla perehtyä niihin
vaihtoehtoisiin malleihin, joita me olemme valmistelleet tämän
asian ratkaisemiseksi. Tänä päivänä ensimmäisen
kerran talouspoliittinen ministerivaliokunta asiasta keskusteli
ja sovittiin, että tammikuun lopussa palataan seuraavan
kerran tähän asiaan jatkovalmistelun pohjalta.
Minusta on kohtuullista, että kollegani saavat aikaa.
Mitä tulee tämän asian viivyttelyyn,
minä voin antaa lehtihaastattelun ja minä voin
siinä kyllä palauttaa mieleen, että 10.6.2006
silloinen energiapoliittinen ministerivaliokunta teki päätöksen,
että tämä windfall-voittojen leikkaus
toteutetaan, ja silloin se siirrettiin, kun päädyttiin
veromalliin, silloisen valtiovarainministerin ja -ministeriön
valmisteltavaksi mutta sitä esitystä koskaan ei
tullut. (Ed. Heinäluoma: Tulihan se sieltä!) 10.6.
lähtien vaaleihin asti oli vielä (Puhemies: Minuutti
alkaa täyttyä!) muistaakseni kahdeksan tai yhdeksän
kuukautta aikaa, mutta esitystä koskaan ei tullut.
Kimmo Tiilikainen /kesk:
Arvoisa puhemies! Euroopan päättäjien
saavuttamaa sopua on syytä tervehtiä ilolla, ja
onnittelut pääministerille ja myös elinkeino-
ja ympäristöministereille, jotka olette ponnekkaasti
ilmastopolitiikkaa ajaneet! Ani harva uskoi, että tänä vuonna
tuo sopu olisi ollut synnytettävissä. Suomi uskoi,
Suomi ajoi sitä, sopu on nyt käsissä.
Talouskriisin myötä nousi myös epäileviä tuomaita,
muun muassa SDP:n ex-pääministeri Lipponen vaati,
että ilmastotavoitteista täytyy tinkiä.
Vanhasen johdolla Suomi piti päästövähennystavoitteista
kiinni ja sopu saavutettiin näissäkin.
Suomella oli myös monia erityiskysymyksiä neuvotteluissa,
ja kysyisinkin pääministeri Vanhaselta arviota
tuosta paketista kokonaisuutena, toisaalta ilmastotavoitteitten
kannalta ja toisaalta sitten Suomen tavoittelemien (Puhemies: Minuutti
alkaa täyttyä!) ohjelmien kannalta.
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Suomelle oli tärkeätä se,
että saadaan kunnianhimoinen, uskottava, toteuttamiskelpoinen
kokonaisratkaisu, jonka avulla EU-maat voivat mennä sitten
Kööpenhaminan neuvotteluihin neuvottelemaan kansainvälistä ilmastosopimusta.
Tämä on selkeästi kunnianhimoisin ja
konkreettisin paketti, mitä on tehty. Tämän
jälkeen Australiasta tuli ilmoitus, että siellä sitoudutaan 5—15
prosentin päästövähennyksiin.
Ensinnäkin taso on matala, ja tällainen haarukka
luo suurta epäluottamusta siihen, mitä siitä tulee. Mutta
oli tärkeää, että tulee selkeä sitoumus
20 prosentin päästöleikkauksiin.
Tämän ratkaisun saavuttamiseksi piti huolehtia
siitä, että eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyky
säilyy hiilivuodon takia, ja se tehtiin. Sitä on
arvosteltu hyvin paljon ja sanottu, että tämä vesittää jollain
tavalla tämän päätöksen.
Ei vesitä. Päästöoikeuksia tullaan
leikkaamaan. Se, missä ennen muuta menetetään,
on se, että valtiot, EU:n jäsenvaltiot, (Puhemies:
Minuutti alkaa täyttyä!) eivät peri niin
paljon huutokauppatuloja teollisuudelta kuin muuten olisi peritty,
eli meiltä jäävät tulot vähäisemmiksi
mutta päästöoikeuksia tullaan leikkaamaan.
Tämä paketti on uskottava. Tämä tulee
lisäämään valtavasti uusiutuvan
energian käyttöä Euroopassa ja Suomessa,
ja seuraava askel on se, että Kööpenhaminassa
pitää saada sitova kansainvälinen sopimus.
Sanna Perkiö /kok:
Arvoisa puhemies! Aivan erinomaista, että olemme keskustan
kanssa samaa mieltä siitä, että sähkönhinnan
pitää olla Suomessa kohtuullinen. Olemme samalla
asialla.
Mutta kyllä hieman ihmettelen, mistä johtuu tämä yksipuolinen
tarmokkuus windfall-tulon verottamisen johdosta. Ettekö lainkaan
seuraa, mitä hallituksessa tapahtuu? Ministeri Katainen on
nimittänyt työryhmän, joka valmistelee
Suomelle kilpailukykyistä verotusta. Siellä huomioidaan
myös ekologiset verotuksen näkökohdat,
ja tämä windfall-tulon verottaminen voidaan aivan hyvin
käsitellä siinä työryhmässä kokonaisuutena.
Minä pidän, ministeri Pekkarinen, huolen siitä,
että tällä työryhmällä tulee
olemaan myös jotain muuta mietittävää (Puhemies:
Minuutti alkaa täyttyä!) kuin tämä teidän
windfall-tulon verottamisenne. Siellä tulee olemaan paljon
fiksumpiakin ehdotuksia.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
(Hälinää — Puhemies: Kuunnellaanpas!)
Arvoisa puhemies! Minä tietysti tuen kaikin tavoin ministeri
Kataisen asettaman työryhmän työtä ja toivon,
että sieltä löytyy järjellisiä ratkaisuja muun
muassa liikenteen ja energian verotukseen yleisestikin, ja uskon
siihen. Mutta se työryhmä elää omaa
aikatauluaan, sillä on oma fokus ja oma tehtävä.
Tämä juttu, mistä nyt puhutaan, jonka
keskustelun ed. Tennilä avasi, on siitä erillinen
asia, ja se pitää ratkaista siitä erillisenä,
ja näin tullaan myöskin tekemään.
Pertti Virtanen /ps:
Arvoisa puhemies! Kansalaiset! Fortum yksityisenä tekijänä on
tämän maan masentavin, sairastuttavin ja inflatorisin yksityinen
tekijä. Kun me olemme menossa lamaan, me olemme menossa
huonoon aikaan, niin Fortum koko ajan puhuu puppua, vääristää koko ajan
kilpailutilannetta. Vaikka valtio on suurin omistaja siinä,
ei käytetä mitenkään oikeutta.
Tavallaan valtio näyttää impotenssinsa
siinä, että Fortumia ei saada kuriin. Sataa vettä enemmän kuin
koskaan, öljy on halvempaa kuin kymmeneen vuoteen, mutta
Fortumin johto puhuu meille, että seurataan näitten
hintakehitystä. Nyt Aamulehdessä oli, että sähkönhinta
nousee taas 28 prosenttia ja muutamassa vuodessa noin 50 prosenttia.
Te vaan ette laita Fortumia kuriin. Miksette te laita? Lakatkaa
höpöttämästä siitä windfallista,
koska Katainen kuitenkin tulee sanomaan, (Puhemies: Minuutti on
täysi!) että se täytyy panna sitten hintoihin.
Miksette te laita sitä kuriin valtion oikeudella?
Puolustusministeri Jyri Häkämies
Arvoisa puhemies! Totuus on se, että sähkönhinta
Suomessa on kilpailijamaihin, naapurimaihin verrattuna vielä kohtuullisella
tasolla. Hyvä on myöskin muistaa, missä sähkönhinta
muodostuu: se muodostuu pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Edelleen
on hyvä muistaa, että esimerkiksi Vattenfallin,
joka on puhtaasti Ruotsin valtion omistama sähköyhtiö,
energiayhtiö, myymä sähkö markkinoille
määräytyy juuri tämän
markkinamekanismin mukaan.
Myöskin tuohon äskeiseen keskusteluun: Ehkä lieventävänä asianhaarana
on hyvä muistaa, että Fortum on valtionyhtiöistä ylivoimaisesti
suurin osingonmaksaja valtiolle. Eivät ne kaikki voitot
tuuleen mene, vaan osinkojen kautta ne ovat tulleet budjetin katteeksi
käytettäväksi erilaisiin hyviin tarkoituksiin.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Jos vielä saan jatkaa sen verran, että eihän
Fortum määrittele itse sähkön
markkinahintaa, ed. Pertti Virtanen, vaan Fortum on yksi siellä Nord
Poolissa, siellä operoiva. Siellä Fortumin ja
monien kymmenien muiden todellisten toimijoiden yhteisten operaatioiden
kautta, niin kuin pörssissä hinta määräytyy,
samalla tavalla se määräytyy tässä tapauksessa
nyt sähköllekin. Me joko hyväksymme sen,
että meillä on aito markkina Pohjoismaissa sähköllä,
tai sitten me emme hyväksy. Emme voi määrätä erikseen, että muut
toimivat markkinaehtoisesti mutta Fortumin pitäisi toimia
jollain muulla tavalla kuin markkinaehtoisesti. Tämä periaate
mielestäni on selvä. Toinen asia on kohtuuttomat
voitot, ansiottomat voitot, ja niissä pitää operoida
toisella tavalla.
Ville Niinistö /vihr:
Arvoisa puhemies! Oli hyvä, että Suomi saavutti
EU:n ilmasto- ja energiapakettineuvotteluissa useimmat tavoitteensa, mutta
on kuitenkin todettava, että päätös
ilmaisista päästöoikeuksista teollisuudelle
ei ole täysin ongelmaton. Siinähän kävi
niin, että Suomen rationaaliset tavoitteet toteutuivat
mutta se myös laajeni niin, että 96 prosenttia
teollisuudesta saa päästöoikeudet ilmaiseksi.
Se voi johtaa siihen, että markkinamekanismi ei ehkä täysimääräisesti
tuo päästöoikeuksille täysiä hintoja.
Se voi vähentää yritysten insentiiviä panostaa
ympäristöteknologiaan. Tässä benchmarking-järjestelmässä on
syytä varmistaa sitten se, että aidosti suositaan
ympäristöystävällisintä teknologiaa.
Tämän pohdinnan lisäksi haluaisin
myös kysyä hallitukselta ja erityisesti ehkä pääministeriltä sitä,
että kun muut Pohjoismaat ovat panostamassa nyt kovasti
Poznanin neuvottelujen jälkeen kansainvälisen
ilmastosopimuksen saamiseen Kööpenhaminassa ja
järjestävät erilaisia tapaamisia vuoden
aikana, niin tässä myös Suomen pitäisi
olla (Puhemies: Minuutti alkaa täyttyä!) aloitteellinen
esimerkiksi kehitysmaiden suuntaan, koska siinä meillä on
esimerkiksi teknologian siirrossa ja metsäkadon torjumisessa
osaamista, josta voi meille olla myös kaupallista hyötyä,
että me olemme tässä altruistisesti pelastamassa
maailmaa.
Ympäristöministeri Paula Lehtomäki
Arvoisa puhemies! Noiden ilmaisten päästöoikeuksien
osalta on tärkeää muistaa, että teollisuus
ei saa niitä tarvetta vastaavasti vaan Euroopan laajuinen
katto kyllä putoaa 20 prosenttia. Perustavoitteesta pidetään
kiinni ja oikeudet jaetaan, niin kuin kysyjä totesi, eurooppalaisen
benchmarkkauksen eli vertailun perusteella. Tämähän on
se pääkannustin siihen, että teollisuuden
on tähdättävä energiatehokkaisiin
ja hiilitehokkaisiin prosesseihin.
Mitä tulee Poznanin jälkeisiin kansainvälisiin neuvotteluihin,
niin kyllä Suomi pyrkii siellä olemaan
aktiivinen ja erityisesti teemme myöskin Pohjoismaista
yhteistyötä, jotta voimme tukea Tanskaa Kööpenhaminan
ilmastokokouksen isäntänä ja Ruotsia,
tuolloista Euroopan unionin puheenjohtajaa, kaikilla mahdollisilla
tavoilla, mitä kuvitella saattaa. Mutta on totta, että näissä globaaleissa
neuvotteluprosesseissa on tärkeää myös
luottamuksen rakentaminen kehitysmaiden kanssa. Siltä osin
esimerkiksi rahoituskysymykset ovat sellaisia, joihin Euroopassakin
on syytä nyt vakavasti paneutua.