Timo Soini /ps:
Arvoisa herra puhemies! Pyrsselissä oli toinenkin
asia käsittelyssä, Irlannin kansan kertaalleen
hylkäämä Lissabonin sopimus. Irlanti äänesti
"ei", mutta EU-demokratiassa "kyllä" merkitsee "kyllä"
ja "ei" merkitsee sitä, että kohta äänestetään
uudestaan, ilmeisesti niin kauan, että vastaus on "kyllä".
Kysyn teiltä, arvoisa pääministeri:
Äänestääkö Irlannin
kansa nyt pilkulleen ja sanalleen samasta perustuslakisopimuksesta, jonka
se hylkäsi?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Tämä perustuslakisopimus
torjuttiin ensin Hollannin ja Ranskan kansanäänestyksissä ja samalla
se perustuslakisopimus hylättiin. Neuvoteltiin uusi sopimus,
Lissabonin sopimus, joka on perussisällöltään
hyvin samanlainen mutta jossa on myös eroja perustuslakisopimukseen.
Se neuvoteltiin ottaen huomioon ne paineet, joita Hollannissa ja
Ranskassa näkyi. Siitä saatiin neuvottelijoiden
kesken aikaan uusi yhteisymmärrys, ja sen on nyt jo 24
jäsenmaata ratifioinut. Tšekissä, Puolassa
ja Irlannissa ratifiointiprosessi on kesken. Irlannissa kansanäänestys,
samoin kuin Tšekissä ja Puolassa ratifioinnin
loppuunvienti, koskee täsmälleen sitä samaa
Lissabonin sopimusta.
Äskeisessä huippukokouksessa annettiin Irlannille
tietyt oikeudelliset takuut sellaisista aiheista, joita Irlannin
kansanäänestyksessä kansalaiset pitivät
tärkeinä. (Puhemies: Minuutti täyttyy!)
Tässä mielessä Irlannin kannalta on näihin huoliin
vastattu, ja samoin siihen Irlannin kansanäänestyksen
ehkä kuumimpaan keskusteluaiheeseen, komissaarijäsenyyteen,
on jo löytynyt keino, jolla voidaan taata jokaiselle jäsenmaalle komissaari
myös jatkossa, mikäli tämä Lissabonin
sopimus astuu voimaan. Mikäli ei astu, niin sitten mennään
Nizzan sopimuksen mukaan, jossa komissaarien määrää sovitulla
tavalla joudutaan supistamaan.
Timo Soini /ps:
Arvoisa herra puhemies! Tyly tosiasia on, että äänestetään
pilkulleen ja sanalleen samasta sopimuksesta uudestaan. Sen luulisi
olevan kansanvallan pilkkaa Euroopan laajuisesti.
Onko tämä laillista EU:n oman lain mukaan, Irlannin
lain mukaan? Olisiko Suomen lain mukaan moraalista ja lainmukaista,
että äänestettäisiin aivan samalla
tavalla heti uudestaan samasta asiasta?
Arvoisa pääministeri, arvostaisin kovasti,
ja uskon, että kansanedustajat ja Suomen kansa arvostaisivat,
jos kansanedustajat saisivat käydä tästä asiasta
keskustelun suuressa salissa eikä olisi pelkästään
kirjallista menettelyä, joka sekin on tietysti parempi
kuin se, että vain suuri valiokunta voi tästä saada
tietoa. Voitteko luvata, että hallitus tuo tänne
tavalla tai toisella tämän asian keskusteluun?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Toistan uudelleen sen, että tässä koko neuvotteluprosessissa
tähän on tullut matkan varrella muutoksia. Kansanäänestysten
takia sopimus neuvoteltiin kokonaan uudelleen. Syntyi uusi Lissabonin
sopimus, joka nyt pyritään saamaan voimaan. Niin
kun sanoin, ylivoimainen valtaosa Euroopan maista on jo sen ratifioinut. Tietysti
meilläkin, jotka olemme sen hyväksyneet, on oikeutena
pyrkiä pitämään siitä kiinni,
ja kun näyttää siltä, että ainakin
Irlannin parlamentissa on määräytynyt
tämmöinen toimintalinja, jossa halutaan tietyt
oikeudelliset takuut, vaikkei sopimustekstiä muuteta, Irlannin
huolenaiheisiin, niin siellä pyritään
nyt saamaan tälle ratifioinnin kautta hyväksyntä.
Aikanaan ensi syyskaudella tai kesän lopulla nähdään,
mikä on irlantilaisten vastaus tähän
kysymykseen. Me voimme hallituksen puolelta tuoda tämän
eduskuntaan sopivaksi katsotulla tavalla keskusteluun. (Puhemies:
Minuutti alkaa täyttyä!) Se tapahtunee sitten
ehkä vasta kevätkauden loppupuolella, kun lähestyy
se vaihe, jossa nämä Irlannin oikeudelliset takeet
on täsmällisemmin saatu tämmöiseen
juridiseen muotoon.
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors
Arvoisa puhemies! Tässä tapauksessa mennään
ilmeisesti aika lähelle sitä Tanskan-mallia, jota
käytettiin Maastrichtin jälkeen. Niin kuin pääministeri
totesi, nyt olemme identifioineet ne huolenaiheet, joita Irlannin
kansalla on, ja kevään mittaan nämä oikeudelliset
takuut Irlannille tulevat täsmentymään.
Voimme hyvin keskustella näistä asioista, kun
hallitus antaa EU-asioista selonteon keväällä.
Liisa Jaakonsaari /sd:
Arvoisa puhemies! Kansanedustaja Soini on itse harrastamassa
kansanvallan pilkkaa tutkimalla mahdollisuutta, että kostoksi
Irlannin kansanäänestyksestä hän
asettuu eurovaaliehdokkaaksi mutta ei sitten aiokaan astua europarlamenttiin,
jos tulee valituksi. Haluaisin kysyäkin — ja monet
lainoppineet ovat pitäneet tätä erittäin
moraalittomana kannanottona — oikeusministeri Braxilta:
Aikooko hallitus ryhtyä lainsäädännöllisiin toimiin,
jotka estäisivät kyseisten tyylittömien temppujen
tekemisen juuri näinä aikoina, jolloin taloudessa
on niin vaikeaa ja jolloin poliittisen järjestelmän
legitimiteetistä pitää pitää huolellisesti
kiinni? Mitä mieltä oikeusministeri Brax on tämmöisestä tyylittömästä ideasta?
Oikeusministeri Tuija Brax
Arvoisa herra puhemies! Kyllä vakiintuneissa demokratioissa lähdetään
siitä, että varsinkin kaikki puolueet, jotka ovat
järjestäytyneet vakavasti toimimaan vaaleissa,
kunnioittavat vaaleja eikä lainsäädännöllä voida
itse asiassa estää sitten semmoista, jos joskus
joku poikkeuksellisessa, Suomen historiassa kyllä käsittääkseni
sangen harvinaisessa tilanteessa aikoisi käyttää vaaleja
johonkin muuhun tarkoitukseen kuin siihen, että tulee valituksi.
Tältä osin lainsäädäntömuutokset
eivät ole tarpeellisia eivätkä ne käytännössä edes
toimisi. Kyllä meidän on lähdettävä siitä,
että tämä yhteiskunta toimii sillä tavalla,
että vaaleja kunnioitetaan ja niissä ollaan tosissaan
liikkeellä.
Antti Kaikkonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Todella tuo viimeviikkoinen huippukokous
oli tässäkin mielessä menestys Suomen
kannalta, että tässäkin asiassa päästiin
hyvään tulokseen. Suomi saa pitää myös
oman komissaarinsa, (Ed. Tennilä: Irlannin kansalle kiitos
siitä!) mikä oli meille keskeinen neuvottelutavoite.
Ed. Soinia on kyllä vaikea ymmärtää tässäkin
mielessä. Sopimus on entistä parempi, mutta teillä on
herne entistä syvemmällä nenässä.
Se on kyllä kerta kaikkiaan erikoista, että aina
kaikki on pelkkää huonoa, vaikka kokous oli ilmiselvästi
menestys, ja se on hyvä asia.
Arvoisa puhemies! Nyt kun Suomi saa pitää oman
komissaarin, niin onko hallituksella linjausta siitä, mitä komissaarinsalkkua
Suomi tavoittelee? Suomellahan on jo hyvä komissaari, ja
olisi tietysti toivottavaa, että hän saisi entistä raskaamman
salkun komissiossa.
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Periaate "komissaari per maa" astuu voimaan,
mikäli tämä uusi Lissabonin sopimus saadaan
aikaan. Jos Irlanti, Puola tai Tšekki hylkäävät
sopimuksen niin, että uutta sopimusta ei ole, silloin voimassa
olevan sopimuksen mukaan mennään suppeampaan komissioon,
jossa tulee tasapuolinen kierto niin, että osa maista on
sisällä ja osa yhden kauden ulkona.
Me emme ole vielä siinä vaiheessa, että ryhtyisimme
asettamaan komissaarinsalkun osalta tavoitteita. Se vaihe tulee
sitten jossakin vaiheessa loppukesästä eteen.
Huippukokouksessa sovittiin, että heti Euroopan parlamentin
vaalien jälkeen jo kesäkuussa ryhdytään
toimiin uuden komission kokoamiseksi, erityisesti uuden komission
puheenjohtajan valitsemiseksi. Sen jälkeen uusi puheenjohtaja
tulee esittämään jäsenvaltioille
pyynnön tehdä ehdotus, ja sitten kun on nimet olemassa,
on pitkälti puheenjohtajan kannasta kiinni, minkä salkun
kukin saa. Meillä on varmasti siinä asetelmassa
hyvät neuvottelumahdollisuudet mahdollisimman raskaaseen
salkkuun.