Täysistunnon pöytäkirja 13/2002 vp

PTK 13/2002 vp

13. KESKIVIIKKONA 20. HELMIKUUTA 2002 kello 15

Tarkistettu versio 2.0

7) Laki tapaturmavakuutuslain 41 b §:n muuttamisesta

 

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Lakialoitteessani esitän tapaturmavakuutuslakiin muutosta, joka velvoittaisi vakuutusyhtiöt tekemään korvauspäätöksen viivyttelemättä saatuaan kaikki tapaturmavakuutuslain edellyttämät selvitykset tapahtuneesta onnettomuudesta tai vahingosta.

Voimassa olevan lainsäädännön mukaan vakuutusyhtiöillä on kolme kuukautta aikaa antaa korvauspäätös selvitykset saatuaan. Päätöksen jälkeen maksettavilla korvauksilla on vielä tämänkin jälkeen maksuaikaa sen kuukauden loppuun, jolloin korvauspäätös annettiin. Pahimmassa tapauksessa esimerkiksi työtapaturman uhri voi joutua odottamaan vakuutuskorvauksia useitakin kuukausia. Laki antaa vakuutusyhtiöille mahdollisuuden maksaa vakuutuskorvauksista ennakkoa, mutta yhtiöt ovat itse tehneet korvausennakon hakemisen kohtuuttoman työlääksi, sellaiseksi prosessiksi, johon läheskään kaikilla vakuutetuilla ei ole voimia ryhtyä.

Velvollisuus laskujen maksamiseen ja perheen elättämiseen ei katoa minnekään, vaikka henkilölle tapahtuu onnettomuus. Eräpäivien siirtäminen on äärettömän työlästä, monissa tapauksissa jopa mahdotonta. Tapaturmavakuutuksella on nimenomaan tarkoitus turvata yksityishenkilön taloudellinen tilanne hänen jouduttuaan ilman omaa syytään tapaturman uhriksi.

Jokainen työnantaja on velvollinen ottamaan työntekijöilleen tapaturmavakuutuksen. Vakuutuksen omavastuuosuus on pieni tai vakuutus voidaan ottaa kokonaan ilman omavastuuta. Vakuutuksen tarkoituksena on nimenomaan minimoida se taloudellinen haitta, joka työntekijälle ja työnantajalle työtapaturmasta aiheutuu. Työnantajan palkanmaksuvelvollisuushan päättyy yhdeksän arkipäivän kuluttua tapaturmasta, ja sen jälkeen velvollisuus päivärahan maksamiseen siirtyy vakuutusyhtiölle. Mikäli työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa, maksaa vakuutusyhtiö puolestaan päivärahan työnantajalle. Työnantajalle syntyy siitä huolimatta huomattavia kuluja työntekijänsä sairauspoissaolosta, koska vakuutuskorvaus lasketaan prosenttiosuutena vakuutetun palkasta ja esimerkiksi kaikki palkan sivukulut jäävät työnantajan rasitteeksi.

Arvoisa puhemies! Olen laatinut tämän lakialoitteen, koska nykyinen lainsäädäntö antaa vakuutusyhtiöille mahdollisuuden pitkittää, jopa vältellä, maksuvelvollisuuttaan. Tapaturmavakuutus ei täytä tarkoitustaan, mikäli työntekijä ei työtapaturmaan jouduttuaan saa vakuutusyhtiöltä korvauksia viivytyksettä. Käytännössä vakuutusyhtiöt viivyttelevätkin korvausten maksamista myös vaatimalla useita erilaisia lääkärinlausuntoja ja -todistuksia. Myös työkyvyttömyyden jatkumista pitää niin sanotuissa päivänselvissäkin tapauksissa uudelleen ja taas uudelleen todistella, jotta vakuutusyhtiö jatkaa päivärahan maksamista.

Edellä mainituilla perusteilla esitänkin tapaturmavakuutuslain 41 §:n muuttamista siten, että vakuutusyhtiöiden tulisi antaa korvauspäätös viipymättä ja viimeistään kuukauden kuluessa saatuaan lain edellyttämät selvitykset.

Puhetta on ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Anttila.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Minusta ed. Hemmilä on tehnyt hyvän aloitteen. Tästä on ihan riittävästi esimerkkejä olemassa käytännön elämässä. Vakuutusyhtiöt saattavat vetkutella hyvinkin pitkään, ja ihmiset menevät toimeentuloluukulle viime kädessä, hakevat kunnasta apua. Sen jälkeen selvitellään, ja takaisinmaksuja ja kaikkia tulee.

Toivon mukaan tämä lakialoite kattaa kanssa Valtiokonttorin. En tiedä tarkkaan, olisiko Valtiokonttori pitänyt mainita erityisesti, koska yhdessäkin tapauksessa Valtiokonttori panttasi tapaturmavakuutusrahoja yli puoli vuotta jostain ihmeen syystä, ja tämä ihminen oli toimeentulotukiluukulla. Useamman kerran hän joutui sinne soittamaan, ennen kuin vihonviimein nämä ennakkoa maksoivat, jolloin tämä ihminen pääsi vihonviimein niihin rahoihin käsiksi, joihin hänellä oli oikeus.

Toinen ongelma vakuutusyhtiöiden osalta, joka tulee hyvin usein esille, on se, jotta vakuutusyhtiö katsoo, että jonkun tapaturman olisi pitänyt tietyssä ajassa parantua. Jos vaikka käsi on jonkin väliin jäänyt, niin sen enimmäiskorvausaika voi olla viisi kuusi kuukautta, ja sitten se tahtoo kääntyä sillä tavalla, jotta lääkäri sanoo, jotta kyse onkin jostain luontaisesta heikkoudesta tai synnynnäisestä viasta. Minusta tämän tyyppinen juttu pitäisi saada hoidettua. En tiedä, saadaanko sitä millään ohjeistuksella, mutta useimmiten se vaatii kuitenkin pitkän valitusprosessin. Joissakin tapauksissa ihminen voittaa, joissakin häviää. Mutta kuitenkin on tämmöistä, että ihan selkeästi pyritään säästämään vakuutusyhtiön varoja eli katsotaan, että kun on vakuutusyhtiön lääkäri ja sieltä palkan saa, niin antaa tämmöisen lausunnon. Tässä tapauksessa voi olla niin, jotta ed. Hemmilä on ihan oikeassa siinä, että tässäkin pyritään panttaamaan rahoja, ja kun on paljon, satoja ihmisiä, siinä tulee myös korkotuloja.

Kannatan tämän lakialoitteen viemistä näin läpi.

Hannu Aho /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Minusta tämä lakialoite on ihan oikea ja tarpeellinen. Voin kokemuksesta todeta, että varsinkin liikennevahingoissa on tätä ongelmatiikkaa erittäin paljon. Kun ei heti löydetä vastuuhenkilöitä, tietoa, onko vakuutukset kunnossa ja näin, voidaan vitkuttaa jopa niin, että omakohtaisesti voin sanoa, että puoli vuotta meni, ennen kuin ensimmäinenkään markka tuli, ennen kuin löytyi vastuunkantajaa. Selvät säännökset on olemassakin siitä, että jokin keskinäinen yhtiö vastaa, ellei löydy vakuutuksia. Tähän pitää asettaa selkeä takaraja, ja silloin pitää olla vastuu. Ihmisen pitää elää. Kannatan aloitetta ja toivon, että se menee eteenpäin.

Keskustelu päättyy.